Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia

Samankaltaiset tiedostot
Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia

Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2013

Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2014

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2014

Syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2016

Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

HARJOITTELUSUUNNITELMA. Yhteiskunnalliset aineet

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

HARJOITTELUSUUNNITELMA. Historia ja yhteiskuntaoppi

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2016

Ydinteema on oppimisen ohjaaminen ja erityisesti opetuksen suunnittelu.

Kansallinen seminaari

KUVATAIDE // SYVENTÄVÄ HARJOITTELU kevät 2011 HELSINGIN NORMAALILYSEO

OPETTAJAHARJOITTELUSUUNNITELMA Tampereen normaalikoulu Matemaattiset aineet Matematiikka, fysiikka, kemia ja tietotekniikka

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2

HARJOITTELUSUUNNITELMA. Vieraat kielet ja ruotsi

Ohjatun syventävän harjoittelun tiedotustilaisuus kevät 2017

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Jyväskylän normaalikoulu -opetusharjoittelu 1

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

TOTEUTUNEET OHJAAJAKOULUTUKSET 2009-

Aikuisopetuksen tehtäviin suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot 60 op

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

Ohjatun perusharjoittelun tiedotustilaisuus syksy 2017

KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1 ja 2, 14 op. A KORKEAKOULUOPETTAJAN OPETUSHARJOITTELU 1, 11 op

Opettajan pedagogiset opinnot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

H1 Orientoiva harjoittelu Heli Lepistö Mikko Ripatti

OKLP515 OPETUSHARJOITTELU 1

LÄÄKETIETEELLINEN TIEDEKUNTA HARJOITTELUKIRJA

10/23/2012 Olli Määttä

TEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen KTK248 INFO

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

OKLP515 OPETUSHARJOITTELU 1

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Pitkäjänteistä arviointia lukiokoulutuksessa (B4)

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH

Joni Forsell/ EDU OPS-TYÖ 2018 Opintojen mitoitus suhteessa opintopistemäärään

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030)

HARJOITTELUN OHJAUKSEN LAATUKRITEERIT

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

OPISKELIJAN MUISTILISTA

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

Viikin normaalikoulun musiikkikasvatuksen kehittämishanke Hankeraportti 1/2011

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. Opettajan pedagogiset opinnot 60 op

Opettajan pedagogiset opinnot, yliopistopedagogiikka (60 op) Infotilaisuus

Vanhan kertausta?(oklp410): Shulmanin(esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan:

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

OPETUSHARJOITTELU 1, 5op. Lukuvuosi Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030)

Syventävän harjoittelun info

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

Horisontti

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

Osaaminen ja asiantuntijuus (KTKP030)

Vieraiden kielten aineenopettajakoulutus/aikataulu viikoille 36 38/Minna Maijala [ ]

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

Opettajan pedagogiset opinnot (60 op) HY:n tutkinto-opiskelijoiden hakuinfo: katsaus aineenopettajaopintojen arkeen ja käytäntöihin

Perustavan harjoittelun (7 op) toteutusohje

OPS-PROSESSI. Ulla Ilomäki-Keisala luokanlehtori Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Erilaisen oppijan tuki Arviointiseminaari Hki / Tallinna (Ko. työryhmä aloitti toimintansa )

HAMK / Ammatillinen opettajakorkeakoulu / Ammatillinen opettajankoulutus

Luokanopettajaksi, aineenopettajaksi tai opinto-ohjaajaksi?

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu I ja II / Kehittyvä osaaja

Miten kurssit tehdään Eirassa?

Norssi eli Oulun normaalikoulun lukio. Rehtori Eija Kumpulainen

OKLS545 Osaaminen ja asiantuntijuus: Opetusharjoittelu 4 (8 op)

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

OH4-harjoittelu Norssi viikot / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Ammattitaitoa edistävä ohjattu harjoittelu III / Ammattitaitoa edistävä syventävä harjoittelu. Edistynyt osaaja

Aineenopettajan koulutus (PKL) Perus- ja lukio-opetukseen suuntautuvat opettajan pedagogiset opinnot (60 op)

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

H3 Tutkiva opettajuus harjoittelu

TEEMAHARJOITTELU- Sari Harmoinen KTK248 INFO

Erityisopetuksen harjoittelu esi- ja perusopetuksessa I 4op

Suomen kielen oppija opetusryhmässäni OPH

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta /47

Opettajuuteen ohjaaminen ohjaajat, ohjauspyrkimykset ja koulutustarve

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH

Tieteellistä viestintää monitieteisesti

Transkriptio:

Helsingin normaalilyseo Ohjatun syventävän harjoittelun opetussuunnitelma (HarOps) Yleinen osa Uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia ja psykologia Ohjattu syventävä harjoittelu rakentuu perusharjoittelun pohjalle. Syventävässä harjoittelussa opiskelija jatkaa oman opettajuutensa etsimistä sekä oppii käyttämään ja kehittämään itselleen ja opetusryhmilleen soveltuvia työtapoja. Harjoittelun aikana opiskelija soveltaa ainedidaktiikassa ja kasvatustieteessä oppimiaan tietoja monipuolisesti. Opiskelija syventää suunnittelu ja opetustaitojaan sekä arvioi omaa oppimistaan. Hän saa myös valmiuksia arvioida oppilaiden oppimista. Lisäksi opiskelija tutustuu koulun kanssa yhteistyötä tekeviin tahoihin ja kouluun työyhteisönä. 1. Syventävän harjoittelun tavoitteet Tutkintovaatimusten mukaiset tavoitteet: Opetusharjoittelija osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida opetustaan itsenäisesti ja vastuullisesti opetuksen eettisiä periaatteita noudattaen käyttää monipuolisesti opetuksen työtapoja sekä tieto ja viestintätekniikkaa opetuksessaan kohdata monenlaiset oppijat ja suunnitella ja toteuttaa opetustaan ohjatusti oppijoiden ja oppijaryhmien tarpeista ja tavoitteista lähtien sekä suhtautua työhönsä reflektiivisesti. Opetusharjoittelija kehittää valmiuksia soveltaa opetusalan lainsäädäntöä työssään opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen moniammatillisessa työyhteisössä osallistua aineiden väliseen yhteistyöhön tarkastella kriittisesti koulujärjestelmää ja opetusta koulun ja opetuksen kehittämiseen ja uudistamiseen hyödyntää ja tuottaa tutkimustietoa opetuksessaan ylläpitää ammattitaitoaan toimia kulttuurien välisessä ympäristössä osallistua koulussa tapahtuvaan päätöksentekoon, työyhteisön ja sen sidosryhmien toimintaan ja arviointiin sekä toimia koulun asiantuntijaverkostossa sen vastuut ja vuorovaikutussuhteet tuntien. Uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja psykologian opettamiseen liittyvät tavoitteet: Opetusharjoittelija syventää valmiuksiaan itsenäiseen opetuksen suunnitteluun ja arviointiin omassa aineessaan syventää tietojaan uskonnon / et:n / filosofian / psykologian keskeisistä sisällöistä esimerkiksi perehtymällä opetussuunnitelmiin, oppikirjoihin ja muuhun aineenhallintaa kehittävään aineistoon sekä seuraamalla oppitunteja analysoiden 1

huomioi suunnittelutyössään uskonnon / et:n / filosofian / psykologian erityispiirteet ja soveltaa niitä tarkoituksenmukaisella tavalla opetuksessaan käyttää monipuolisesti opetuksen työtapoja sisällyttäen niihin myös tieto ja viestintätekniikan syventää oppilaskeskeistä ajatteluaan ja pyrkii hyvän vuorovaikutussuhteen luomiseen oppijoiden kanssa perehtyy yläkoulun ja/tai lukion opetussuunnitelmien edellyttämiin arviointitapoihin, esimerkiksi kirjallisiin kokeisiin ja yokirjoitusten arviointiin harjoittelee arviointia esimerkiksi laatimalla ohjauksessa ja/tai itsenäisesti kokeita/osia kokeeseen sekä suunnittelemalla niihin arvioinnin. 2. Sisällöt ja tuntimäärät Opetuksen ohjaus harjoitustunnit 8 x 75 min harjoitustuntien ohjaus 14 x 60 min ryhmäohjaus 12 x 75 min Ohjattu opetuksen seuranta ja analysointi, vähintään 22 x 75 min Opetusryhmään ennakkoon tutustuminen Oman aineen opetuksen analysointi Muiden aineiden opetuksen analysointi Koulu yhteisönä Kouluyhteisöön tutustuminen 12 x 60 min Kontaktiopetuksen omaksuminen ja syventäminen sekä reflektointi Harjoitustuntien itsenäinen suunnittelu ja ryhmänohjauksiin valmistautuminen 42 h Laajahkon opetuskokonaisuuden toteutuksen ja arvioinnin suunnittelu opetusryhmän erilaisten oppijoiden tarpeet huomioiden 20 h Seurattujen oppituntien ja opettajana kehittymisen reflektointi (sisältäen palaute ja itsearviointityöskentelyn) 33 h Kirjallisuuteen perehtyminen Oheislukemisto 15 h Kirjalliset työt 10 h Yhteensä tunteja 212 Opintopisteitä 8 2

3. Opetuksen ohjaus Harjoitustunnit Harjoitustunnit pidetään ohjaavien opettajien lukujärjestysten mahdollistamalla tavalla peruskoulun 7. 9. luokilla ja lukiossa. Opetusharjoittelija saa harjoitustuntiensa aiheet ohjaavalta opettajaltaan. Jokainen harjoittelija vastaa itsenäisesti työrauhasta harjoitustuntiensa aikana. Ohjaava opettaja voi poikkeustapauksissa, oman harkintansa mukaan, puuttua työrauhan ylläpitoon harjoitustunnilla. Ohjauskeskustelut Ohjaavat opettajat käyvät ohjauskeskusteluja ohjaamiensa harjoittelijoiden kanssa. Ohjauskeskusteluja ovat harjoitustuntien suunnittelua käsittelevät ennakkokeskustelut ja harjoitustuntien jälkeen tapahtuvat palautekeskustelut sekä muissa yhteyksissä annettu tuntien suunnitteluun liittyvä ohjaus. Ohjauskeskusteluja voidaan täydentää sähköpostitse. Harjoitustuntia edeltävässä ohjauskeskustelussa ja tuntia seuraavassa palautekeskustelussa harjoittelija saa yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti ohjausta esimerkiksi suunnitteluun, oppiaineen sisältöihin, aineenhallintaan, työtapoihin, ryhmän hallintaan tai oppilaiden yksilölliseen huomioimiseen liittyvissä asioissa. Tuntisuunnittelu Harjoittelija tekee jokaisesta tunnistaan kirjallisen tuntisuunnitelman. Suunnitelma käydään läpi ohjaavan opettajan kanssa hyvissä ajoin ennen harjoitustuntia. Ohjaava opettaja antaa harjoittelun alussa ohjeet tuntisuunnitelman tekemisestä. Harjoittelija laatii ohjeiden mukaisen alustavan suunnitelman koko opetuskokonaisuudestaan eli jaksosta, jonka muodostavat kaikki yhdelle ryhmälle harjoittelijan pitämät harjoitustunnit. Jokaisesta erillisestä harjoitustunnista tehdään yksityiskohtainen tuntisuunnitelma. Harjoitustunteja suunniteltaessa tärkeintä on ensiksi tutustua kokonaisuudessaan sen kurssin sisältöihin, jolla opettaa itse, ja sen jälkeen perehtyä tarkasti omien oppituntiensa aiheisiin. Oman opetusjakson toteutus on osattava hahmottaa muun opetuksen osaksi. Kirjalliseen tuntisuunnitelmaan merkitään seuraavat asiat: opetusryhmää koskevat tavoitteet tuntikohtaisesti omat tavoitteet tuntikohtaisesti oppitunnin rakenne arvioitu ajankäyttö kutakin osiota/tehtävää kohden työskentelytavat/menetelmät. Muistiinpanojen sisältö ja muu käytettävä materiaali esitellään ohjaajalle tuntisuunnittelun yhteydessä. Ohjauskeskustelun perusteella harjoittelija tekee muutokset tuntisuunnitelmaansa ja palauttaa korjatun version kirjallisena ohjaajalle sovittuun ajankohtaan mennessä. Asianmukaisen tuntisuunnitelman esittäminen on edellytys harjoitustunnin pitämiselle. 3

Ohjaava opettaja voi hylätä tuntisuunnitelman tai jo pidetyn harjoitustunnin, jos suunnitelma ei täytä sille asetettuja kriteerejä, oppilaiden oikeus oppimiseen vaarantuu harjoitustunnilla tai syynä on jokin muu raskauttava tekijä. Tällöin harjoitustunti siirtyy pidettäväksi toiseen ajankohtaan. 4. Ohjattu opetuksen seuranta ja analysointi Oppituntien seuranta Opetusharjoittelija seuraa opetusta analysoiden vähintään 22 x 75 min. Harjoitustuntien jälkeen kuulijat jäävät palautekeskusteluun. Vertaispalautteen voi antaa lisäksi kirjallisena, sillä siitä on hyötyä reflektiossa. Jos palautekeskusteluun jääminen on omien aikataulujen vuoksi täysin mahdotonta, annetaan harjoitustunnista palaute kirjallisesti. Tuntien seurannan ja vertaispalautteen antamisen tarkoituksena on kehittää yhteistyötaitoja ja jakaa oppimis ja opetuskokemuksia. Tuntien seuranta on hyvä aloittaa heti ohjatun syventävän harjoittelun käynnistyttyä. Harjoittelija seuraa sekä omien opetusryhmiensä tunteja että oman aineensa/aineidensa muita tunteja. Lisäksi harjoittelija seuraa valikoidusti muiden aineiden oppitunteja. Omaa harjoitustuntia edeltävä ns. pohjatunti on pakollinen seurantatunti. Seurantakortti Opiskelija merkitsee omatoimisesti suorituksensa seurantakorttiin saamiensa ohjeiden mukaisesti. Seurantakortti on harjoittelijan ainoa todiste opintosuorituksestaan, joten harjoittelijalla on velvollisuus pitää kortti tallessa. Mahdollisessa katoamistapauksessa harjoittelijan todennetuista ja hyväksytyistä osasuorituksista päättävät aineryhmä, rehtoria avustava opettaja ja johtava rehtori. Harjoittelujakson päättyessä opiskelija ottaa täyttämästään kortista kopion itselleen ja palauttaa alkuperäisen seurantakortin arviointia varten pääaineensa rehtoria avustavalle opettajalle. 5. Koulu yhteisönä osio Jokainen harjoittelija osallistuu 12 x 60 min Koulu yhteisönä harjoitteluosioon. Opetusharjoittelijat jakautuvat koko opetusharjoittelun ajan samoina pysyviin ryhmiin, joissa he tutustuvat mentoriopettajien johdolla kouluun moniammatillisena työyhteisönä. Ryhmät toimivat ns. pienoisopettajahuoneen periaatteella eli saman aineen harjoittelijoiden tulisi jakaantua tasaisesti eri ryhmiin. Koulu yhteisönä ryhmiin ilmoittaudutaan rehtorin infossa saatujen ohjeiden mukaisesti. Koulu yhteisönä ohjeet löytyvät myös normaalilyseon verkkosivuilta. 6. Arviointi Ohjatun syventävän harjoittelun aikana tutustutaan kokeiden laatimiseen ja arviointiin sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaiden muiden tuotosten arviointiin. Lisäksi perehdytään yokirjoitusten arviointiin. 4

Opetusharjoittelija harjoittelee arviointia esimerkiksi laatimalla ohjauksessa ja/tai itsenäisesti kokeita/osia kokeeseen sekä suunnittelemalla niihin arvioinnin. Opetusharjoittelija voi halutessaan antaa opettamilleen ryhmille myös muunlaisia arvioitavia tehtäviä, kuten esseitä ja oppimispäiväkirjoja, jotka hän arvioi sanallisesti tai numeroasteikolla. 7. Reflektio ja itsearviointi Reflektio Opetusharjoittelija työstää opetusharjoittelun aikana omaa reflektioaineistoaan ainedidaktiikassa saamiensa ohjeiden mukaisesti. Itsearviointi ja palautetyöskentely Ohjatun syventävän harjoittelun loppupuolella harjoittelija arvioi kehittymisestään suunnittelutaidoissa, aineenhallintataidoissa, didaktisissa taidoissa sekä muilla osaalueilla harjoitteluprosessin etenemisessä. Itsearviointityöskentely tehdään aineryhmän ohjeiden mukaan kirjallisena samassa yhteydessä, jossa harjoittelija antaa palautetta ohjaaville opettajilleen sekä harjoittelujaksosta kokonaisuutena aineryhmälle. Lisäksi harjoittelija osallistuu palautteen antoon sitä pyydettäessä esimerkiksi Koulu yhteisönä osiossa, mahdollisten teemapäivien yhteydessä tai enorssissa. Palautejärjestelmien tarkoituksena on kehittää opetusharjoittelua. 8. Ohjatun syventävän harjoittelun arviointi Ohjatun syventävän harjoittelun hyväksyminen Rehtoria avustava opettaja (ravustaja) arvioi ohjatun perusharjoittelun asteikolla hyväksytty hylätty. Harjoittelu on suoritettu hyväksytysti, kun tavoitteet ovat toteutuneet hyvin ja harjoitteluun sisältyvät osiot on suoritettu hyväksytysti ja aikataulun mukaisesti. Rehtoria avustava opettaja toimittaa seurantakortit tarkastamisen jälkeen OKL:n. Ohjatun syventävän harjoittelun hylkääminen, keskeyttäminen ja täydentäminen Ohjattu syventävä harjoittelu on kokonaisuus, josta ei voi saada opintorekisteriin erillisiä osioita suoritetuiksi. Jos harjoittelija ei ole harjoittelun aikana suorittanut annettuja tehtäviä tai ei toiminnallaan näytä yltävän asetettuihin tavoitteisiin, harjoittelu voidaan hylätä. Ohjatun syventävän harjoittelun hylkäämisestä ja keskeyttämisestä on annettu erilliset ohjeet, joita myös uskonnon, elämänkatsomustiedon, filosofian ja psykologian harjoittelussa noudatetaan. Opetusharjoittelu voi keskeytyä joko opetusharjoittelijan pyynnöstä tai ohjaavan opettajan ja johtavan rehtorin päätöksellä. Opetusharjoittelun täydentämisestä esimerkiksi tunnin hylkäämisen tai sairastumisista johtuvien poissaolojen vuoksi neuvotellaan erikseen ohjaavan opettajan, ja tarvittaessa johtavan rehtorin, kanssa. 5

10. Kestävän kehityksen edistäminen Norssissa Sammutetaan luokkien ja työtilojen koneista virrat päivän viimeisen tunnin jälkeen. Pidetään tietokonetykkejä päällä vain tarvittaessa. Sammutetaan luokista ja muista tiloista valot käytön päätteeksi. Pyritään mahdollisuuksien mukaan ottamaan tulosteet ja kopiot kaksipuolisina ja/tai pienennettyinä. Opiskelijoiden henkilökohtaisia, harjoitteluun kuulumattomia papereita tulostetaan/monistetaan muualla. Norssissa monistukset tapahtuvat vain Norssin oppijoita varten, ja heillekin tarkoin harkittuna. Kirjallisuus Oheiskirjallisuus: Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003. Opetushallitus. Saatavilla verkossa: http://www.edu.fi/julkaisut/maaraykset/ops/lops_uusi.pdf Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004. Opetushallitus. Saatavilla verkossa: http://www.oph.fi/info/ops/ Syrjäläinen, E. & Jyrhämä R. & Haverinen L. 2004. Praktikumikäsikirja. Helsinki: Studia Pædagogica 33. Saatavilla verkossa: www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulun ja Helsingin normaalilyseon perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmat enorssi työtapapankki. Saatavilla verkossa: http://www.enorssi.fi/opetusmateriaalit/tyotapapankki1 Opettajuus tulevaisuuden Suomessa. Saatavilla verkossa: http://www.minedu.fi/opm/julkaisut/2007/opettajankoulutus_2020.html Opettaja kansainvälisenä toimijana http://ec.europa.eu/education/lifelonglearningpolicy/doc28_en.htm valikoiduin osin TIETEESSÄ TAPAHTUU 1/2005 Pedagoginen etiikka koulukasvatuksen karttana ja kompassina Suomen Kasvatustieteellinen Seura Kasvatusalan tutkimuksia Research in Educational Sciences 20 Turku 2004 Peruskoulun laki ja asetus. Saatavilla verkossa: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980628 Blomberg, S., Komulainen, J., Lange, K., Lapinoja, K. P., Patrikainen, R., Rohiola, U., Sahi, S. & Turunen, T. 2009: Opettajuuteen ohjaaminen. Jyväskylä: PSKustannus. 6