llypuron luonnonsuojelualuatutmustu Tampereen luontoon Luonnonsuojelualueet, luonnonmuistomerkit, luontopolut Halimasjärven luonnonsuojelualue
2 Tampereen kaupungin ympäristövalvonta 2006
Halimasjärven luonnonsuojelualue Tervetuloa Halimasjärven luonnonsuojelualueelle. Alue sijaitsee noin 10 kilometrin päästä Tampereen keskustasta, Atalan ja Kumpulan kaupunginosien välimaastossa. Halimasjärven luonnonsuojelualue perustettiin 1.6.1988. Se on pinta alaltaan 14,5 hehtaaria. Luonnonsuojelualueeseen kuuluu suurin osa Halimasjärven rantavyöhykkeestä, kaksi luonnontilaista suota, kallioalueita jyrkänteineen, puroja, lähde, siirtolohkareita, pitkään lähes koskemattomana ollut lehtomainen kuusimetsikkö sekä maakunnallisesti arvokas, monilajinen lehto. Tärkeimmät suojeltavat kohteet ovat pohjoisosan lehto ja kalliokasvillisuusalue sekä itäosan luonnontilainen metsäalue soineen ja puroineen. Halimasjärven luonnonsuojelualueen kasvilajeista harvinaisimmat ovat ruohokanukka, jalkasara, mäkivirvilä, suovalkku ja kaiheorvokki. Ruohokanukan marjat Ruohokanukalla on Tampereella vain pari kasvupaikkaa. 3
Alueen maasto on vaihtelevaa. Kallioiset mäet reunustavat järveä. Rinteet ovat paikoitellen jyrkkiä, ja varsinaisia kalliojyrkänteitäkin on pohjois ja itäosassa. Pohjoisosan mäen päällä sijaitseva kolmiopiste on alueen korkein kohta, 31 metriä Halimasjärven pinnan yläpuolella. Kasvien kannalta on merkittävää, että kallioperä koostuu osaksi gabrosta. Metsäkurjenpolvi Halimasjärven luonnonsuojelualue on luonnoltaan monipuolista ja on pääosin metsän peitossa. Vajaa neljännes pinta alasta on taimikkoa tai riukuasteella olevaa puustoa, muualla metsä on varttunutta. Alueella on useita kasvillisuustyyppejä. Lehto orvokki Arvokas lehto Kasvillisuudeltaan ja lajistoltaan alueen arvokkain osa on hyvin säilynyt, kivinen kallionaluslehto, joka pienialaisuudesta huolimatta yltää lajirunsaudessaan Tampereen kantakaupungin merkittävimpien luontokohteiden joukkoon. Lehto voidaan luokitella tuoreeksi, lähinnä lehtoimikkä lehto orvokki tyypin lehdoksi. Pensaskerroksen tyypillisiä kasvilajeja ovat lehtokuusama, näsiä, mustakonnanmarja, rentukka, metsäkurjenpolvi, sudenmarja, kevätlinnunherne, imikkä, kaiheorvokki, vanamo, vadelma, taikimarja, ja metsäruusu. Puustona on suuria kuusia sekä nuorehkoja haapoja, tuomia ja harmaaleppiä. Luonnontilaiset suot 4 Alueella sijaitsee myös kaksi luonnontilaista suota. Pohjoisempi, alueen koillisnurkassa sijaitseva, on kokonaan suojelualueen sisäpuolella. Se on kostea, koivuvaltainen korpi ja on pinta alaltaan 0,70 hehtaaria. Kaakkoisnurkan suosta vain
0,25 hehtaaria on suojelualueella. Tämä suo on metsätaloudellisessa mielessä kitumaata. Suolta laskee Halimasjärveen vähävetinen puro, jonka varrella kasvaa pajua ja muutama tervaleppä. Linnut Alueen pesimälinnusto laskettiin vuonna 1988, ja laskenta osoitti linnuston monipuoliseksi ja runsaaksi. Suojelualueen linnuston kokonaistiheys oli 538 paria / km2, ja lajeja oli 27. Linnustossa oli kuusi valtalajia: peippo, pajulintu, punakylkirastas, punarinta, lehtokerttu ja metsäkirvinen. Alueen arvokkaita lajeja olivat metsäviklo ja varpushaukka. Harvinaisuuksia alueella edustavat lähes jokavuotiset idänuunilintu ja pikkusieppo. Nykyisin itse järvessä pesii myös vähälukuinen kaakkuri. Kaakkuri pesii Halimasjärven saarekkeessa. Kaakkurin ainoa vakituinen pesimäpaikka Tampereella on juuri Halimasjärvi. Pohjois Teiskossa on toinen pari, mutta parin pesintä on epäonnistunut jatkuvasti. Pirkanmaan kanta on n. 50 55 paria. Laji on luokiteltu silmälläpidettäväksi. Koko Suomen kanta on 1000 paria. Kaakkuri pesällä, älä häiritse hautovaa kaakkuria. Erikoisia sieniä Alueen sienistöä on tutkittu vähän. Sieltä on kuitenkin löydetty Pirkanmaan ainoat tunnetut löydöt purorisakkaasta (Inocybe rivularis), vihertyvirisakkaasta (Inocybe calamistrata), kimppuseitikistä (Cortinarius turmalis) ja mustapahkajuurekkaasta (Collybia racemosa). Alueelta on löydettävissä myös runsaasti hyviä ruokasieniä kuten lampaankäpää, mustatorvisieniä, kantarelleja, rouskuja ja erilaisia haperoja. 5
Käyttö Halimasjärven luonnonsuojelualue on tärkeä harvinaisten biotooppien säilymisen kannalta. Alue soveltuu hyvin ulkoiluun ja luontoretkeilyyn. Atalan ja Kumpulan pientaloasutus sijaitsee aivan luonnonsuojelualueen tuntumassa. Luonnonsuojelualue onkin erityisesti lähistön asukkaiden virkistysaluetta. Suojelualueella on useita polkuja ja paikoin pitkospuita. Alueen sivuitse, läheltä järven länsirantaa, kulkee ympärivuotinen ulkoilureitti pitkin itärajan sähkölinjaa. Kulkuyhteydet Linja autolla pääsee Halimasjärven lähelle Atalaan TKL:n busseilla. Luonnonsuojelualuetta lähin oleva pysäkki on Nikinväylän ja Sompakadun risteyksessä. Sompakadun päästä on yhteys Halimasjärven luontopolkuun. Alueella on kielletty ojien kaivaminen, vesien perkaaminen ja patoaminen sekä kaikenlainen muu maaja kallionperän vahingoittaminen ja sen ainesten ottaminen, kilpasuunnistus, maastopyöräily ja muut maastoa rasittavat toiminnot, liikkuminen moottoriajoneuvolla, rakennusten, laitteiden, teiden, polkujen ja latureittien rakentaminen, metsänhakkuu, kasvien ja kasvinosien (marjoja ja sieniä lukuun ottamatta) ottaminen ja vahingoittaminen, tulenteko, leiriytyminen ja avotulenteko, samoin kaikenlainen muu toiminta, joka saattaa muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti kasvillisuuden ja eläimistön säilymiseen. Luonnosuojelualueella lemmikit on pidettävä kytkettyinä. 6
7
8