Pääomamarkkinat ja kasvu 10/2012 Rahoitusmarkkinat
Pääomamarkkinat ja kasvu Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Rahoitusmarkkinat
VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 09 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Anitta Türkkan / Anitta Heiskanen / VM-julkaisutiimi Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012
Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, maaliskuu 2012 Tekijät Kansallista pääomamarkkinastrategiaa pohtiva työryhmä Julkaisun nimi Pääomamarkkinat ja kasvu Asiasanat Kasvu, pääomamarkkinat, rahoitusmarkkinat, riskipääoma, sijoittaminen Julkaisusarjan nimi ja numero Valtiovarainministeriön julkaisuja 10/2012 Julkaisun myynti/jakaja Julkaisu on saatavissa pdf-tiedostona osoitteesta www.vm.fi/julkaisut. Samassa osoitteessa on ohjeet julkaisun painetun version tilaamiseen. Painopaikka ja -aika Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy 2012 ISBN 978-952-251-318-2 (nid.) ISSN 1459-3394 (nid.) ISBN 978-952-251-319-9 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) Sivuja 90 Kieli Suomi Tiivistelmä Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti 26.8.2011 työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmä on nostanut esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, joka varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville.
Presentationsblad Utgivare och datum Finansministeriet, mars 2012 Författare Arbetsgruppen som överlagt en nationell kapitalmarknadsstrategi Publikationens titel Pääomamarkkinat ja kasvu Publikationsserie och nummer Finansministeriets publikationer 10/2012 Beställningar/distribution Publikationen finns på finska i PDF-format på www.vm.fi/julkaisut. Anvisningar för beställning av en tryckt version finns på samma adress. Tryckeri/tryckningsort och -år Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN 978-952-251-318-2 (hft.) ISSN 1459-3394 (hft.) ISBN 978-952-251-319-9 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) Sidor 90 Språk Finska Sammandrag Minister Jyri Häkämies som svarar för finansmarknadsärenden tillsatte den 26 augusti 2011 en arbetsgrupp med uppdraget att bereda en nationell kapitalmarknadsstrategi. Enligt regeringsprogrammet för Jyrki Katainens regering skall man tillsammans med de centrala finansmarknadsaktörerna före utgången av 2012, i syfte att utveckla finansieringsmarknaderna, trygga företagens tillväxtfinansiering, förtydliga regleringen av finansmarknaderna, utöka stabiliteten och transparensen och stödja Finlands internationella konkurrenskraft, utarbeta en nationell kapitalmarknadsstrategi. Arbetsgruppen har lyft fram sådana bristfälligheter och/eller utvecklingsbehov på finansmarknaderna som anses ha betydande konsekvenser för Finlands ekonomiska tillväxt och utvecklingen av Finlands konkurrenskraft. Det viktigaste enskilda temat som lyfts fram är utökandet av antalet arbetsplatser inom den privata sektorn. Åtgärder som stödjer skapandet av dem måste vidtas omedelbart, med alla tillgängliga medel och på alla håll. Skapandet av ett sådant ramverk för kapitalmarknaderna som sporrar aktörerna till verksamhet, risktagning och effektiv användning av kapital genererar sådan ekonomisk tillväxt och ett sådant gemensamt viljetillstånd som gör det möjligt att bevara välfärdssamhället även åt de kommande generationerna.
Description page Publisher and date Ministry of Finance, March 2012 Author(s) Working Group for a National Capital Market Strategy Title of publication Pääomamarkkinat ja kasvu Publication series and number Ministry of Finance publications 10/2012 Distribution and sale The publication can be accessed in pdf-format in Finnish at www.vm.fi/julkaisut. There are also instructions for ordering a printed version of the publication. Printed by Juvenes Print, Tampereen Yliopistopaino Oy, 2012 ISBN 978-952-251-318-2 (print.) ISSN 1459-3394 (print.) ISBN 978-952-251-319-9 (PDF) ISSN 1797-9714 (PDF) No. of pages 90 Language Finnish Abstract On 26 August 2011, Minister for Economic Affairs Jyri Häkämies, who has responsibility for financial market issues, established a working group to prepare a national capital market strategy. In accordance with the programme of Prime Minister Jyrki Katainen s Government, a national capital market strategy will be prepared by the end of 2012 in cooperation with key stakeholders with a view to developing the financial markets, securing growth funding for businesses, streamlining the regulation of capital markets, enhancing stability and transparency, and fostering Finland s international competitiveness. The working group s work has highlighted defects and/or development needs prevailing in the capital markets that are believed to have a significant impact on Finland s growth and competitiveness. The single most important issue identified is increasing the number of private sector jobs. Measures to promote such jobs should be initiated urgently, utilising all available means and parties. By building for the capital markets and those who operate within them a framework that encourages business, risk-taking and efficient use of capital, it is possible to achieve the kind of economic growth and common strategic intent that will ensure the maintenance of the welfare society also for future generations.
Rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministeri Jyri Häkämiehelle Rahoitusmarkkina-asioista vastaava ministeri Jyri Häkämies asetti 26.8.2011 työryhmän valmistelemaan kansallista pääomamarkkinastrategiaa. Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan valmistellaan yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa kansallinen pääomamarkkinastrategia vuoden 2012 loppuun mennessä rahoitusmarkkinoiden kehittämiseksi, yritysten kasvurahoituksen turvaamiseksi, pääomamarkkinoiden sääntelyn selkeyttämiseksi, vakauden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi sekä Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia, joka sisältää suosituksia rahoitusjärjestelmän ja pääomamarkkinoiden kehittämiseksi Suomessa. Työryhmän puheenjohtajana toimi konsernijohtaja Kari Stadigh Sampo Oyj:stä. Jäseniä olivat valtiosihteeri Jouni Hakala työ- ja elinkeinoministeriöstä, toimitusjohtaja Satu Huber Eläke-Tapiolasta, johtaja Jaakko Kiander Ilmarisesta, rehtori, professori Eva Liljeblom Hankenista, toimitusjohtaja Sari Lounasmeri Pörssisäätiöstä, toimitusjohtaja Timo Löyttyniemi Valtion eläkerahastosta, hallituksen puheenjohtaja Pekka Paasikivi Oras Invest Oy:stä, toimitusjohtaja Jukka Ruuska Suomen Asiakastieto Oy:stä ja Assistant General Counsel Kaarina Ståhlberg Nokia Oyj:stä. Pääsihteerinä toimi osastopäällikkö, ylijohtaja Pentti Pikkarainen ja sihteerinä finanssineuvos Urpo Hautala, molemmat valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosastolta. Työryhmä on työnsä aikana kuullut eri tahojen edustajia ja saanut käyttöönsä arvokkaita kommentteja, jotka ovat tukeneet raportin laadintaa. Työryhmä kiittää asiantuntijoita heidän toimittamastaan aineistosta ja esittämistään näkemyksistä. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovuttaa raporttinsa rahoitusmarkkina-asioista vastaavalle ministerille.
Helsingissä 13.3.2012 Kari Stadigh Jouni Hakala Pekka Paasikivi Satu Huber Jukka Ruuska Jaakko Kiander Kaarina Ståhlberg Eva Liljeblom Pentti Pikkarainen Sari Lounasmeri Urpo Hautala Timo Löyttyniemi
Sisältö Yhteenveto ja työryhmän suositukset............................................................................13 1 Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua?..............19 1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi...19 1.2 Kasvu on välttämättömyys...22 2 Pääomamarkkinoiden tarvitsema kasvu Mittarina työpaikat ja työntekijät... 25 2.1 Tarvitaan työpaikkoja ja työntekijöitä...25 2.2 Suomen yritysrakenne on mikroyritysvaltainen...26 2.3 Pääomamarkkinat ja yritysten kasvu...28 2.4 Pääomasijoittaminen ja kansainvälinen verokilpailu...29 2.5 Kansainvälistymisestä globalisaatioon...30 2.6 Listautumiskynnys on korkea...31 2.7 Hyvin toimiva MTF -markkinapaikka voi olla kasvun moottori...33 3 Pääomamarkkinaosapuolet Työpaikkoja ja pääomaa.......................................35 3.1 Kotitaloudet omistajia...35 3.2 Pääomasijoittajat riskinottajia...36 3.2.1 Pääomasijoitukset listaamattomiin pk-yrityksiin...36 3.2.2 Hankintameno-olettaman korottaminen...38 3.3 Kasvuyritykset työllistäjiä...39 3.4 Sijoitusyhtiöt sijoitusten allokoijia...40 3.5 Kiinteistösijoittajat vapauttavat pääomia työllistäville yrityksille ja yhteiskunnalle...41 3.6. Monenkeskisen markkinapaikan yhtiöt kasvun tekijöitä...42 3.7 Työeläkelaitokset sijoittajia, työpaikkojen luojia ja kasvun mahdollistajia..44 3.7.1 Eläkelaitosten merkitys pääomamarkkinoille...44 3.7.2 Eläkelaitosten sijoitustoiminnan kontrasyklisyys...45 3.7.3 Työeläkemaksut, työurat, eläkevastuu...46 3.7.4 Eläkelaitosten sijoitukset Suomessa...47 3.8 Henkivakuutusyhtiöt elinikäiset lisäeläkkeet...48 3.8.1 Yksilölliset lisäeläkkeet...48 3.8.2 Pitkäaikaissäästämisen ja yksilöllisen eläkevakuutuksen pääomaprosentti kiinteäksi...49
3.9 Säätiöt kasvun rahoittajia...50 3.10 Valtio omistaja, kasvun mahdollistaja ja puitteiden luoja...51 3.10.1 Valtio-omisteiset yhtiöt...51 3.10.2 Tehostetaan yritystukien vaikuttavuutta...52 3.10.3 T&K&I -tuet ja -kannusteet...53 4 Varautuminen Suomen toimintaympäristön muutoksiin....................................55 4.1 Rahoitusmarkkinoiden sääntelypaineet...55 4.2 Yritysten joukkovelkakirjamarkkinat...58 4.3 Suomi yritysten toimintaympäristönä...59 4.4 Verojärjestelmän kilpailukyky...60 4.4.1 Yhteisövero...61 4.4.2 Omistamisen verotus...61 4.4.3 Pääomat aktiiviväestön käyttöön...63 4.5 Asenteet yrittäjyyttä kohtaan...65 4.6 Kotitaloudet työllistäjiä...67 4.7 Pietari potentiaalinen markkina ja kasvun moottori...69 Lähdeluettelo...................................................................................................................71 LIITE 1 LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 LIITE 6 LIITE 7 LIITE 8 LIITE 9 LIITE 10 Ruotsissa komitea ehdottaa kasvuyritysten kannustamista...79 Pääomat aktiiviseen käyttöön...80 Kannusteet kasvuputken eri vaiheissa...81 Valtion velan kehitys sekä kuntien toimintamenojen ja BKT:n kasvu...82 Eläkejärjestelmän kestävyys...83 Ennuste kokonaishuoltosuhteesta Suomessa ja EU15-maissa vuoteen 2060...84 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja tytäryrityksissä ulkomailla...85 Pörssin markkina-arvo: Nasdaq OMX...86 Kotitalouksien rahoitusvarat...87 Osakkeita omistavat yksityishenkilöt Suomessa...88
13 Yhteenveto ja työryhmän suositukset Nykyisen tasoisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen Suomessa edellyttää noin 200 000 uuden työpaikan luomista yksityiselle sektorille. 1 Tämänhetkinen epätasapaino ja varojen yli eläminen valtio ottaa lisää velkaa joka vuosi yritetään ratkaista kasvulla ja veroja korottamalla, menosäästöillä ja rakenteellisilla toimilla. Kasvu on kuitenkin tällä hetkellä vain elpymistä, ei todellista kasvua, koska yksityisellä sektorilla on edelleen vähemmän työpaikkoja kuin lamaa edeltävänä vuonna 2007. Kasvuksi on luettava uudet työpaikat aikaisemmin saavutettujen tasojen yläpuolella. Kasvuennusteet ovat ylioptimistisia, koska työvoiman tarjonta ei lisäänny vaan supistuu, ja samalla Suomen keskeiset ja perinteiset toimialat eivät ole kasvattamassa henkilöstöään yli vuoden 2007 tason. Puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta -sektori ovat trendin mukaisesti vähentämässä työntekijöitä Suomessa. Suomen kultakauden viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana Suomella on ollut aina jokin oma erikoisuus vaurastumisen veturina: alkuaikoina Venäjän-kauppa ja sen jälkeen pienelle maalle poikkeuksellinen tähdenlento Nokia -klusterin muodossa. Nyt veturia ei ole; globaalissa kilpailussa on pärjättävä ahkeran ja hyvin koulutetun työvoiman avulla laajalla rintamalla. Kasvuedellytyksiä leikkaa luonnollisesti myös päämarkkinamme Euroopan julkisen talouden ylivelkaantuminen. Veroja korottamalla ei luoda kasvua eikä veronkorotuksilla ole missään maassa luotu menestystarinoita. Alentamalla verotus kansainvälisesti kilpailukykyiselle tasolle ja kohdistamalla verotus sen vahingollista vaikutusta minimoiviin kohteisiin voidaan kannustaa omistajuuteen ja yrittämiseen sekä allokoida resursseja kansakunnan kannalta oikein. Resurssien allokoinnissa pääomamarkkinoilla on keskeinen rooli. Työvoiman tarjonta on tuottavuuden paranemisen ohella toinen päätekijä kasvun luomiseksi. Jotta pääomamarkkinat kehittyvät, ne tarvitsevat kasvua. Työvoiman tarjonnan osalta Suomi seisoo savijalalla työvoima supistuu tulevina vuosina. Ruotsissa on jo pidemmän aikaa ymmärretty, että työvoiman tarjonnan lisääminen on välttämätöntä, ja siellä on ryhdytty määrätietoisiin toimenpiteisiin tilanteen parantamiseksi. Näin tulee toimia myös Suomessa. Sen lisäksi, että työuria on pidennettävä erityisesti työuran loppupuolella, nuoret on myös saatava aikaisemmin työelämään. Myös työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä. Työvoiman tarjonnan lisäämiseksi tarpeellisia muutoksia on tehtävä myös työmarkkinakäytännöissä. 1 Mm. TEM:n ja VATT:n selvitykset sekä McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle 2010. Marraskuu 2010.
14 Työryhmällä on ollut käytössään useita julkaisuja, joissa on esitetty monia nykytilanteessa käyttökelpoisia ehdotuksia. Niitä ei ole syystä tai toisesta toteutettu. Päätöksiä on tehtävä nyt, niiden täytyy saada aikaan mitattavia vaikutuksia lisätä työvoiman tarjontaa ja luoda uusia työpaikkoja. Päättäjiltä odotetaan konkreettisia toimenpiteitä. Heikkojen talousnäkymien edessä Suomen johtaminen vaatii aktiivista otetta, nykyinen meno ei riitä varmistamaan suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuutta. Pääomamarkkinastrategian pohdinnassa työryhmän fokus on ollut kasvun aikaansaamisessa. Ilman kasvua ei ole menestyviä pääomamarkkinoita ja toisaalta toimivat pääomamarkkinat ovat osaltaan edistämässä taloudellista kasvua. Työryhmä on kartoittanut toimenpiteitä, joilla lisätään pääomamarkkinoilla toimivien määrää, aktivoidaan nykyisten toimijoiden panostuksia ja tehostetaan markkinoiden toimivuutta. Työryhmä uskoo, että toimenpiteiden avulla saadaan aikaan uusia työpaikkoja, ja samalla lisätään työvoiman tarjontaa ja aikaansaadaan koko talouden kasvua. Suosituksissa on otettu huomioon toimeenpanon kiireellisyys, osa on välttämättömiä, heti toteutettavia, osa myöhemmin tavoiteltavia. Jotta kynnys ryhtyä toimintaan olisi mahdollisimman matala, osa ehdotuksista on luonteeltaan väliaikaisia tai määräaikaisia. Toimenpidesuositukset koskevat aina jotakin markkinatoimijaa ja ko. toimijan mahdollisia pääoma- tai muita panostuksia kasvun edistämiseksi. Siksi suosituksia ja ennen kaikkea niiden vaikutuksia arvioidaan erilaisten toimijoiden näkökulmasta. Taulukossa 1 on tiivistelmä työryhmän suosituksista, jotka esitetään yksityiskohtaisemmin luvuissa 3 ja 4.
15 Taulukko 1: Toimenpidesuositukset KOTITALOUDET SUOSITUS 1 Pienet pörssiosingot verottomiksi yksityishenkilöille: tavoitteena 260 000 uutta omistajaa PÄÄOMASIJOITTAJAT SUOSITUS 2A Määräaikainen verokannuste yksityisille pääomasijoituksille listaamattomiin pk-yrityksiin vuosina 2013-2017 SUOSITUS 2B Listaamattomiin pk-yrityksiin tehtävien uusien pääomasijoitusten hankintameno-olettamaa korotetaan määräajaksi vuosina 2013-2017 KASVUYRITYKSET SUOSITUS 3 Määräaikainen verohuojennus vuosiksi 2013-2020 työllistäville kasvuyrityksille SIJOITUSYHTIÖT SUOSITUS 4 Neutraali verokohtelu listatuille sijoitusyhtiöille KIINTEISTÖSIJOITTAJAT SUOSITUS 5 Parannetaan väliyhtiömallin toimivuutta, sallitaan eläkeyhtiöille velan käyttö kiinteistösijoituksissa, uudistetaan kiinteistörahastolakia MONENKESKISEN MARKKINAPAIKAN YHTIÖT SUOSITUS 6 Monenkeskisellä markkinapaikalla omasta hakemuksestaan noteerattujen yhtiöiden osinkoverotus samaksi kuin listaamattomilla yhtiöillä: listautumiskynnyksen madaltaminen ELÄKELAITOKSET SUOSITUS 7 Uudistetaan TyEL-laitosten sääntelyä kontrasyklisyyden parantamiseksi SUOSITUS 8 Korotetaan työeläkemaksua etupainotteisesti rahastoinnin lisäämiseksi sekä sovitaan samalla työurien pidentämisestä ja toimintamallin luomisesta koko eläkejärjestelmän vastuuvelan ja kestävyysvajeen määrittämiseksi SUOSITUS 9 Varmistetaan, että merkittävä osa eläkelaitosten osakesijoituksista kohdistuu Suomeen kattamattoman eläkevastuun riskin hallitsemiseksi
16 HENKIVAKUUTUSYHTIÖT SUOSITUS 10A Kannustetaan kertamaksullisen lisäeläkkeen hankintaa verokevennyksellä: elinikäisen lisäeläkevakuutusmarkkinan avaaminen SUOSITUS 10B Säädetään vapaaehtoiselle eläkesäästämiselle (yksilöllinen eläkevakuutus ja ps-säästäminen) kiinteä veroprosentti SÄÄTIÖT SUOSITUS 11 Yleishyödyllisten yhteisöjen pääomarahastosijoituksille neutraali verokohtelu VALTIO SUOSITUS 12 Valmistellaan tasehallintaohjelma, jonka puitteissa valtion ei-strategisista passiivisista omistuksista luovutaan Valtio listaa Helsingin Pörssissä listakelpoiset omistuksensa ottaen huomioon markkinatilanteen SUOSITUS 13 Yritystukijärjestelmää yksinkertaistetaan ja karsitaan VARAUTUMINEN SUOMEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIIN SUOSITUS 14 Huolehditaan kansallisesta kilpailukyvystä EU-sääntelymuutoksia käyttöön otettaessa SUOSITUS 15 Rahoitusmarkkinoiden sääntelymuutoksiin varaudutaan kehittämällä yritysten vaihtoehtoisia rahoituskanavia, kuten yritysten joukkovelkakirjamarkkinoita ja yritystodistusmarkkinoita SUOSITUS 16 Osinkoverotuksen rakenteen korjaaminen epäneutraalin verokohtelun oikaisemiseksi. Omistamisen verotus ei saa olla raskaampaa kuin muiden pääomatulojen SUOSITUS 17 Poistetaan sukupolvenvaihdoksia haittaava perintö- ja lahjavero (ns. Ruotsin malli): pääomat aktiivikäyttöön SUOSITUS 18 Lisätään peruskoulun, lukion, ammattioppilaitosten ja yliopistojen opetussuunnitelmiin talousosaaminen SUOSITUS 19A Kotitalousvähennys suhdannetyökaluksi: vähennyksen palauttaminen ennalleen suhdannetilanteen elpymiseen asti SUOSITUS 19B Säästämismuodot neutraaleiksi: poistetaan asuntolainojen korkovähennys SUOSITUS 20 Julkisen vallan toimenpiteiden tulisi keskittyä kaupan esteiden poistamiseen Pietarin ja Suomen väliltä, mahdollisimman suureen työvoiman ja pääomien liikkuvuuden edistämiseen niiden välillä ja kilpailukykyisen infrastruktuurin kehittämiseen
17 Raportin rakenne Raportin rakenne on seuraava: luvussa 1 perustellaan pääomamarkkinastrategian tarpeellisuutta toimintaympäristössä vaikuttavien tekijöiden avulla sekä kuvataan pääomamarkkinoiden ja mainittujen tekijöiden keskinäistä riippuvuutta. Luku 2 käsittelee tarkemmin pääomamarkkinoiden edellyttämän kasvun vaatimuksia yritysten näkökulmasta. Luvut 3 ja 4 sisältävät varsinaiset suositukset tarvittavista toimenpiteistä; luvussa 3 suositukset on ryhmitelty pääomamarkkinatoimijoittain ja luvussa 4 käsitellään suosituksia, joiden avulla varaudutaan Suomen toimintaympäristön muutoksiin. Työryhmän toimeksiantona oli laatia kansallinen pääomamarkkinastrategia. Työryhmä on keskittynyt työssään nostamaan esille sellaisia pääomamarkkinoilla vallitsevia epäkohtia ja/tai kehittämistarpeita, joilla uskotaan olevan merkittävä vaikutus Suomen talouden kasvun ja suomalaisen kilpailukyvyn kehittymiseen. Tärkeimpänä yksittäisenä asiana nousee esille yksityisen sektorin työpaikkojen määrän kasvattaminen. Niitä edistäviin tekoihin on ryhdyttävä kiireellisesti, kaikin käytettävissä olevin keinoin ja kaikilla tahoilla. Rakentamalla toimintaan, riskinottoon ja pääomien tehokkaaseen käyttöön kannustavat puitteet pääomamarkkinoille ja siellä toimiville, saadaan aikaan sellaista talouskasvua ja yhteistä tahtotilaa, jotka varmistavat hyvinvointiyhteiskunnan säilymisen myös tuleville sukupolville. Kuvio 1: Pääomamarkkinastrategia toimenpiteillä kasvuun UUDET TYÖPAIKAT Yrittäjät Kasvuyritykset Pääomasijoittajat Pörssiyhtiöt Kotitaloudet HETI KOHTA TAVOITE Lisätään riskinottohalua: hankintameno-olettama 80 % nyt tehtäville investoinneille Säädetään verohelpotus työllistäville yrityksille Kannuste aloittaville yrityksille Helpotetaan listautumista Laajennetaan säätiöiden sijoittamismahdollisuuksia Säädetään omistamisen verotus neutraaliksi Yhdenmukaistetaan pääomatulojen verokohtelu Vapautetaan pienet osingot veroista Tehdään kotitalousvähennyksestä suhdannetyökalu Säädetään verokannuste kasvuyrityksiin sijoittamiselle Helpotetaan ulkomaisten yrittäjien/ työvoiman maahantuloa Poistetaan sukupolvenvaihdosta vaikeuttavat esteet Yksinkertaistetaan yritystukijärjestelmää Luodaan start-up-yrityksille oma tukijärjestelmä Säädetään pienyrityksille T&K-vähennys Parannetaan kiinteistörahastosijoittamisen edellytyksiä Säädetään sijoitusyhtiöiden verokohtelu neutraaliksi (listatut - Ruotsin malli) Alennetaan veroja kaikissa tuloluokissa Poistetaan asuntolainakorkojen verovähennys Poistetaan perintö- ja lahjavero (Ruotsin malli) Kannustava yritysilmapiiri Tehokas pääomien kohdentaminen Verotuksen ennustettavuus Matalat verot ja laaja veropohja Kohdistetaan 20 % osakesijoituksista Suomeen Sallitaan suorat kiinteistöomistukset 50 %:n lainaosuudella Lisätään kontrasyklisyyttä Elinikäisille lisäeläkkeille markkinat Listataan valtio-omisteiset yhtiöt pörssiin Myydään valtion ei-strategiset omistukset Hyödynnetään Pietarin talousaluetta Rakennetaan kilpailukykyinen infra K A S V U Eläkevastuun ja julkisen velan hallinta Pidemmät työurat Määritellään eläkevastuun kasvulle euromääräinen taso, päätetään hallintomallista Korotetaan TEL-maksuja ja pidennetään työuria Yksityissijoittajat Valtio TOIMENPITEET Eläkelaitokset PÄÄOMIEN LISÄYS
18
19 1 Lähtökohta Miksi tarvitaan pääomamarkkinastrategiaa ja kasvua? 1.1 Suomen talouden ja pääomamarkkinoiden viitekehys tilanneanalyysi Suomella on paljon vahvuuksia: koulutettu väestö, toimiva infrastruktuuri ja taloutemme on integroitunut Pohjoismaiden markkinoille (esimerkiksi pankkiala ja telecom). EU:n jäsenyys ja euro-alueeseen liittyminen avasivat markkinat ja kytkivät kansakuntamme Eurooppaan ja läntisiin arvoihin. Rahoitusmarkkinamme ovat tehokkaat, ja meillä on valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Heikkoutenamme on väestörakenteen epäedullinen kehitys, joka ei tue kasvua, sillä työvoiman tarjonta supistuu. Työvoiman kustannuskilpailukyky on heikentynyt, ja julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla. Kauppatase on pitkästä aikaa negatiivinen. Suhdannekehitys on peittänyt alleen rakenteellisen muutoksen. Tilanne on tältä osin vakava. Mahdollisuuksia luodaan lisäämällä uusien yrittäjien määrää. Työn tarjontaa lisää työperäinen maahanmuutto ja pidemmät työurat. Julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset ovat mahdollisia - palvelusektorille työpaikat ovat luotavissa nopeimmin. Uhkakuvana on, että työvoiman tarjonta ei kasva ja kestävyysvaje voisi jatkuessaan aiheuttaa romahduksen pääomamarkkinoilla, joiden toimivuus on myös kasvuyrittäjyyden kannalta keskeistä. Kriisin aikana sijoittajien, omistajien ja yrittäjien riskinottohalukkuus laskisi, ja sijoittajat irtautuisivat Suomen kaltaisilta reuna-alueilta. Seurauksena olisivat markkinakorkojen nousu ja velan moninkertaistuvat kulut. Kuviossa 2 on tiivistelmä keskeisistä Suomen talouden kasvuun ja pääomamarkkinoihin vaikuttavista tekijöistä.
20 Kuvio 2: Tilanneanalyysi Vahvuudet koulutettu väestö toimiva ja hyvin järjestäytynyt yhteiskunta luotettavuus (hallinto ja yritykset) hyvä infrastruktuuri integroitunut Pohjoismaiden markkinoihin (pankkiala, telecom) Pohjoismainen kulttuuriperintö EU:n jäsenyys ja euro suomalaisten kyky toimia vieraiden kulttuurien kanssa korkea elintaso kaksi vahvaa vuosikymmentä takana hyviä vientiyrityksiä/yrityksiä yleensä toimiva finanssisektori kehittyneet pääomamarkkinat finanssialan yritykset selvinneet hyvin finanssikriisistä valmiudet toimia kansainvälisillä pääomamarkkinoilla luottoluokitus AAA: Suomi saa lainaa yrittäjät ja sijoittajat uskovat Suomeen (vielä) yrityksille ja innovaatioille toimiva verkosto (TEKES, Finnvera, Avera, TeSi, Vigo, ACE jne.) Mahdollisuudet uusia yrittäjiä lukumääräisesti lisää paljon työn tarjontaa lisää työperäisen maahanmuuton ja pidempien työurien kautta julkisen talouden tasapainottaminen ja rakenteelliset uudistukset palvelusektorille luotavissa työpaikat nopeimmin kaivos- ja energiateollisuus erityisesti vauhdissa Pietarin läheisyyden hyödyntäminen (myös Ruotsi, Norja, Saksa vetävät) korkeakoulu-/koulutusjärjestelmän uudistus innovaatioiden tehokkaampi hyödyntäminen hallituksen toimet/päätökset (-> mm. verotus) asenneilmasto: toimenpiteitä! omistamisen verotus kuntoon kotitalouksien osakeomistukset kasvuun eläkevastuun kasvun tavoitteellinen seuranta ja budjetti houkutteleva markkinapaikka pienille kasvuyrityksille valtion omaisuuden myynnit ja pörssilistautumiset julkisen sektorin yhtiöittämiset -> yrityksiä -> vientiä/bkt:n kasvua
21 Heikkoudet väestörakenteen epäedullinen kehitys ei tue kasvua: työvoiman tarjonta supistuu työvoiman kustannuskilpailukyky heikentynyt julkinen sektori velkaantuu hälyttävällä vauhdilla kauppatase negatiivinen pitkästä aikaa hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii kasvua -> ei ole -> lupaukset ylimitoitettuja lasku EU:n velkaantumisesta suuri tulevaisuus heikompi kuin lähimenneisyys: työpaikkoja liian vähän ei riittävästi globaalisti menestyviä yrityksiä päätoimialat (puunjalostus, telecom, meriteollisuus, pankki/vakuutus ja konepaja-alihankinta) eivät palkkaa lisää työntekijöitä vientiyrityksemme investoivat ulkomaille aneeminen pörssi ja yritysten kasvupolku takkuaa Pörssin markkina-arvosta valtio-omistajalla merkittävä osuus yksityisiä suomalaisia omistajia vähän ei erikoisveturia (aikaisemmin Venäjän bilateraalikauppa ja sen jälkeen Nokia-klusteri), pärjättävä ilman luottamus valtiovallan päätöksiin heikkenee yrittäjillä ja sijoittajilla pk-yritykset kasvuhaluttomia henkinen ilmapiiri - liikaa selontekoja, liian vähän toimintaa Uhat korot nousevat -> velan kulut moninkertaistuvat (aikapommi) julkisen sektorin velka ylittää luottamuskynnyksen -> paniikki/ investoinnit eivät toteudu, pääomat poistuvat osittain maasta rakenneuudistukset lykkääntyvät/eivät toteudu (työurat, omistamisen verotus, eläkeuudistus, kuntasektori jne.) eläkevastuu (myös muita hyvinvointilupauksia) kasvaa kontrolloimattomasti: työllistämisen edellytykset heikkenevät omistajat investoivat ulkomaille uhkana tytäryhtiötalous, kun yrityksiä myydään ulkomaille ei kyetä luomaan 200 000 uutta työpaikkaa suuryritykset listautuvat Tukholmaan ja uusia pörssilistautumisia ei merkittävissä määrin tule Suomen valtion luottoluokitus laskee usko tulevaisuuteen heikkenee (yrittäjät ja omistajat) muut maat toteuttavat ripeämmin kilpailukykyä edistäviä toimenpiteitä heikentäen Suomen suhteellista asemaa kasvuyrittäjyyden edellytykset ja rahoitus romahtavat
22 1.2 Kasvu on välttämättömyys Suomi tarvitsee kasvua ylläpitääkseen pohjoismaiseen hyvinvointiyhteiskuntaan perustuvan rakenteensa. Yhtenä tärkeänä kasvun mahdollistajana ovat tehokkaat pääomamarkkinat. Maltillinen downshiftaus luopumalla kasvusta ei ole mahdollista, koska Suomen talous, hyvinvointi ja lupaukset ovat suurelta osin velkavipuun pohjautuvia yleiseurooppalaisen käytännön mukaisesti. Kasvun puuttuessa elintason lasku ja hyvinvointivaltion purku ovat tuskallisia, koska velkavipu toimii kiihdyttävästi sekä vaurautta luotaessa että siitä luovuttaessa. Tärkeimpiä velkaviputekijöitä ovat: Valtion velan kasvu: vaikka valtion velan määrä ei ole Suomessa vielä hälyttävä eurooppalaisen mittapuun mukaan, on velan nykyinen kasvuvauhti sitä: noin 7 mrd. euroa vuodessa on liian paljon. Kasvava velka rasittaa vuosi vuodelta yhä enemmän yksityistä elinkeinoelämää ja siellä työssä olevia, joiden tehtävänä on maksaa velka aikanaan veroina takaisin ja huolehtia velanhoitokuluista (korot ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen alhaalla). Täten velkaantuneisuus heikentää tulevaa kilpailukykyämme (Liite 4). Eläkelupausten suuruus: koko eläkejärjestelmällämme on varoja noin 140 mrd. euroa, mutta eläkelupauksiemme määrä on noin 500-600 mrd. euroa käytettävästä korkokannasta riippuen eli noin neljä kertaa suurempi kuin eläkkeitä varten kerätyt varat. Eläkkeet kerätään palkkojen sivukuluina (ja osittain sijoitustuottoina), joten kattamattomien lupausten vuoksi kasvavat eläkemaksut osana työvoimakustannuksia heikentävät kilpailukykyämme tulevaisuudessa. Eläkevastuun kasvuvauhti on myös hälyttävän korkea, yli 20 mrd. euroa vuodessa (Liite 5). Työvoiman tarjonta: työvoimamme supistuu 2030-luvulle tultaessa noin 150 000 henkilöllä, ja samalla eläkkeelle siirtynyt väestö kasvaa dramaattisesti noin 700 000 henkilöllä. Yhä pienemmän joukon tulee kustantaa yhä suuremman väestönosan hyvinvointi. Vipua on myös myös väestörakenteen epäedullisessa kehityksessä (Liite 6). Kuntasektorin kasvavat kustannukset: kuntien kustannukset ja vastuut ovat jo useiden vuosien ajan kasvaneet BKT:n kasvua nopeammin; trendinomaista kehitystä - vipu sekin - on vaikea katkaista, ja se, johtaessaan velan kasvuun tai verojen nousuun, heikentää osaltaan kilpailukykyämme tulevaisuudessa (Liite 4). Pääomamarkkinat ovat globaalit. Myös Suomen pääomamarkkinat ovat kansainvälistyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana: pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta ulkomaisessa omistuksessa on 43 prosenttia, pääomasijoittajien Suomeen kohdistuvista sijoituksista ulkomaisen pääoman osuus on 44 prosenttia, eläkevarallisuudestamme 76 prosenttia on sijoitettu Suomen ulkopuolelle ja ulkomaalaisten tytäryhtiöiden liikevaihdon osuus Suomen yritystoiminnasta oli viidennes (2010). Suomalaiset suuret vientiyritykset investoivat - Suomen kannalta valitettavasti - pääosin ulkomaille. Monet suomalaiset yrittäjät ja omistajat ovat myyneet yrityksensä ulkomaisiin käsiin. Yksityistalouksien rahastosijoituksista jo 72 prosenttia kohdistuu rahastoihin,
23 jotka sijoittavat Suomen ulkopuolelle. Pääomat liikkuvat yli rajojen ja raha hakee kasvun tuomia uusia mahdollisuuksia. Suomen pääomamarkkinat kilpailevat globaalissa ympäristössä, missä tärkeimmät kilpailutekijät ovat: Suomen talouskasvu ja sen tuomat mahdollisuudet tuottoon luotettava riskien hallinta: lainsäädäntö, valvonta, läpinäkyvyys ja jatkuvuus toimivat markkinapaikat ja vahvat markkinaosapuolet sekä finanssijärjestelmän tehokkuus ennustettavuus pelisäännöissä: verotus, työmarkkinat ja työrauha osaava ja kilpailukykyinen työvoima sekä kehittynyt yhteiskuntarakenne. Kasvu ja pääomamarkkinat ovat tiiviissä ja välittömässä vuorovaikutuksessa keskenään: Suomen pääomamarkkinat tarvitsevat kasvua ollakseen houkuttelevat globaalissa taloudessa ja toisaalta taloudellinen kasvu tarvitsee toimivia pääomamarkkinoita. Suomessa kasvu, jota tässä yhteydessä mitataan työpaikkojen määrällä, on perustunut erityisesti viime vuosina velkavipuun: valtion velanottoon, kuntien kulujen kasvuun BKT:ta nopeammin ja kattamattoman eläkevastuun nopeaan kasvuun (Kuvio 3). Kuvio 3: Kasvu ei ole valinta se on välttämättömyys PÄÄOMAMARKKINAT globaali kilpailu vailla rajoja tavoitellaan tuottoa riskihinnoittelu tarvitsee kasvuympäristön KASVU hyvinvoinnin perusta luo menestystä - positiivinen spiraali mahdollistaa rakennemuutokset pääomamarkkinat edesauttavat TYÖVOIMAN TARJONTA työvoima vähenee maahanmuutto mahdollisuus työurat pidemmiksi tavoite: 200 000 uutta työpaikkaa VELKAVIPU valtion velka - kasvuvauhti kuntien lupaukset BKT:n kasvua suurempia huoltosuhde - heikkenevä eläkejärjestelmä vastuuvelka ja kattamaton vastuu
24
25 2 Pääomamarkkinoiden tarvitsema kasvu Mittarina työpaikat ja työntekijät 2.1 Tarvitaan työpaikkoja ja työntekijöitä Suomen talouskasvua hidastaa väestön ikääntyminen ja julkisten palvelujen heikko tuottavuuskehitys. Talous on myös haavoittuva, sillä tuotantorakenne on keskittynyttä ja vienti pitkälle erikoistunutta. Vähäinen kilpailu kotimarkkinoilla ja keskittynyt markkinarakenne erityisesti palvelualoilla pitävät yllä korkeaa hintatasoa ja heikentävät kuluttajien ostovoimaa. Selvitysten 2 21 mukaan vuonna 2020 Suomeen tarvitaan 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa. Jos työllisyysaste pysyy nykytasolla (noin 68 prosenttia), työntekijät eivät riitä korvaamaan työstä eläkkeelle poistuvien joukkoa. Jotta työpaikkamäärä hallituksen tavoitteen mukaisesti voidaan kasvattaa 100 000 nykytasosta, työllisyysasteen täytyy nousta 75 prosenttiin. Meneillään on rakennemuutos, jossa alkutuotannon ja jalostuksen työpaikkamäärät vähenevät ja palvelutyöpaikkojen määrä kasvaa. Lähes puolet julkisten palveluiden kasvupaineesta kohdistuu kuntien vastuulla oleviin terveys- ja sosiaalipalveluihin, sillä ikääntymisestä johtuen nämä palvelut kasvavat voimakkaasti kahden seuraavan vuosikymmenen aikana. Kunnat työllistävät noin viidenneksen koko kansantalouden työllisistä, joten toimenpiteet palvelurakenteiden uudistamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi ovat välttämättömiä. Kuntasektorin henkilöstön määrää tulisi voida vähentää ennen ikäsidonnaisten menojen nopeinta kasvuvaihetta; kuntien kulurakenteen verotaakan on pienennyttävä. 332 Palvelutoimialojen ja julkisen sektorin hidas tuottavuuskehitys on uhka talouskasvulle, jos julkisten palveluiden kysyntä kasvaa ennustettua nopeaa vauhtia. Teollisuuden hyvä tuottavuuskehitys ei välttämättä myöskään työllistä, jos kasvu perustuu pääomavaltaistuviin sektoreihin, kuten nyt on tilanne monilla toimialoilla. On myös todennäköistä, että eräiden perinteisten teollisuustoimialojen tuotanto jää finanssikriisin jälkeen aiempaa alemmalle tasolle. 22 1 McKinsey: Työtä, tekijöitä, tuottavuutta Suomen prioriteetit seuraavalle vuosikymmenelle 2010 sekä selvitysmies Elorannan raportti. 332 Lähteet: 43,58,100.
26 Taulukko 2. Työpaikkamuutos vuosina 2000 2008 ja 2008 2009 Koulutusaste 2000-2008 2008 2009 prosenttia Perusaste -124 042-33 647-8,7 Keskiaste 131 133-37 379-3,4 Alin korkea-aste -49 536-13 781-4,2 Alempi korkeak. 113 699 8 482 3,1 Ylempi korkeak. tutk. 77 371 5 501 1,9 Yhteensä 148 625-70 824-3,0 Lähde: Alueellisten työmarkkinoiden muutos. TEM 1/2012 Lisäksi työpaikkarakenteessa tapahtuu laadullista muutosta. Vain hyvää koulutusta edellyttävien työpaikkojen määrä on kasvanut ja sellaisten työpaikkojen, joihin ei koulutusta tarvita, määrä on vähentynyt (Taulukko 2). Suomessa korkeamman teknologiatason yritykset ovat 1990-luvun alusta alkaen kasvattaneet ripeästi liikevaihtoaan ja osaamisintensiivisten palveluiden liikevaihto on jatkanut kasvuaan. Matalamman teknologiatason yritysten menestymisen taustalla ovat panostukset aineettomiin investointeihin. Tutkimusten mukaan 20 40 prosenttia työn tuottavuuden kasvusta selittyy uusien yritysten perustamisella ja vanhojen poistumisella markkinoilta. Kun lisäksi otetaan huomioon olemassa olevien yritysten laajeneminen ja supistuminen, niin vaikutus eli ns. rakennemuutos nousee arviolta 25 50 prosenttiin työn tuottavuuden kasvusta. 43 Suomen talouden kasvu ja menestys perustuvatkin ratkaisevasti teknologiaan ja innovaatioihin, joiden avulla yritykset uusiutuvat ja kehittävät uusia liiketoimintoja. Suomen sijoitus esimerkiksi kansainvälisissä patentointivertailuissa on ollut lähellä kärkeä. Yritysten riskinotto ja kyky ymmärtää teknologian ohella liiketoiminta- ja ansaintamalleja ovat olennainen osa innovaatioita. Toimintaympäristön tulee tukea innovaatiotoimintaa asenteiden muokkauksen, koulutuksen ja tutkimuksen sekä erilaisten kannusteiden avulla. Julkisen sektorin menojen kasvun hillintä edellyttää palvelurakenteiden ja toimintatapojen tuloksellista uudistamista. 2.2 Suomen yritysrakenne on mikroyritysvaltainen Suomessa on muihin Euroopan maihin ja Yhdysvaltoihin verrattuna selvästi vähemmän yrityksiä, jotka työllistävät yli 10 ihmistä. Sen sijaan yrityskannassa on huomattavan paljon alle 10 ihmistä työllistäviä mikroyrityksiä, joista suurin osa on yksinyrittäjiä. Suomessa oli vuonna 2006 yli puolet vähemmän yli 50 ihmistä työllistävää yritystä kuin EU15-maissa keskimäärin. 2000-luvulla työllisyyden kasvu on ollut Suomessa suurinta ulkomaalaisomisteisissa yrityksissä. Perheyrityksissä ja julkisomisteisissa yrityksissä henkilöstömäärä on kehittynyt tasaisesti, mutta pörssiyrityksissä suunta on ollut laskeva. Viime vuosina laskeva kehitys on vain voimistunut, vaikkakin pörssiyrityksistä kasvuyritysten määrä lisääntyi talouskriisin aikana vuosina 2007 2009. 4 3 Lähteet: 63.
27 30 000 27 000 24 000 21 000 18 000 15 000 12 000 9 000 6 000 3 000 0-3 000-6 000-9 000-12 000 Kuvio 4. Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001-2010 yritysten kokoluokittain, henkilöt 1-4 h 5-9 h 10-19 h 20-49h 50-99 h Lähde: Tilastokeskus 100-249 h 250-499 h > 1 000 h 500-999 h Nopean kasvun yritysten osuus yritysten tuottamasta jalostusarvosta ja yritysten työllisistä Suomessa on runsas kahdeksan prosenttia. Tällaisia ovat yritykset, joilla kasvu on yli 20 prosenttia vuodessa kolmena peräkkäisenä vuotena. Nuorten innovatiivisten kasvuyritysten eli gasellien osuus on alle kaksi prosenttia. Silti nopean kasvun yritysten osuus oli 47 prosenttia jalostusarvon ja työllisyyden kasvusta ja maltillisemmin kasvaneiden yritysten (kasvu 6-20 prosenttia vuodessa) vastaava osuus oli 41 prosenttia vuosina 2004 2007. Vuosina 2001 2010 pk-yritykset loivat noin 77 000 uutta työpaikkaa. Näistä noin 56 000 työpaikkaa syntyi alle 20 hengen yrityksiin (Kuvio 4). Samana ajanjaksona suuryritysten työpaikat vähenivät. Suomi on innovaatiokyvykkyytensä perusteella arvioitu yhdessä Saksan, Ruotsin ja Tanskan kanssa innovaatiojohtajaksi laajassa EU-maiden vertailussa 5 4. Silti Suomi on vuosina 2002 2010 jäänyt Tanskan kanssa pahasti jälkeen Saksan ja Ruotsin vauhdista. Työllisyyden kasvu on ollut Suomessa erittäin vähäistä ja vain runsas kolmannes Ruotsin ja noin puolet Saksan työllisyyden kasvusta. Suomi ei ole osannut hyödyntää innovaatiopääomaansa edes suhteessa EU27-ryhmään, vaan on jäänyt selvästi jälkeen EU-alueen keskimääräisestä työllisyyden kasvusta (Taulukko 3). Työllisyyden kasvua on Suomessa ylläpitänyt yksinomaan pk-sektori, kun taas suuryrityksissä ovat työpaikat nettomääräisesti vähentyneet. Kasvu on ollut voimakkainta mikroyrityksissä, 1,6 prosenttia. Työllisyyden vaihtelu on ollut voimakkaampaa pörssiyrityksissä kuin muissa omistajaryhmissä. Mikroyritysten ja pienten yritysten merkitys työpaikkojen luojana Suomessa tulee erityisen hyvin esille, kun tarkastellaan erikokoisten yritysten osuutta työllisyyden lisäyksestä suhteessa niiden osuuteen koko työvoimasta (Taulukko 4). Havaitaan, että mikroyritysten osuus työpaikkojen lisäyksestä on 3,4 prosenttia ja pienten 1,6 prosenttia. Mikroyritysten merkitys työpaikkojen luomisessa on siis erittäin suuri, ja vain Tanskan yritysrakenne muistuttaa Suomen rakennetta. 65 54 65 Innovation Union Scoreboard 2011. Lähteet: 9.
28 Taulukko 3. Työllisyyden kasvu yritysten koon mukaan vuosina 2002 2010 Pk-sektori yht. Mikro Pieni Keskikokoinen Suuryritykset Yhteensä Suomi 1,6 0,8 0,5 1,0-0,3 0,5 Ruotsi 0,3 3,0 2,6 1,6 0,9 1,3 Tanska 1,1 0,5 0,3 0,6-0,1 0,4 Saksa 2,2 1,3 1,6 1,7 0,2 1,1 EU27 1,7 0,7 0,5 1,1 0,4 0,9 Lähde: EIM Business and Policy Research Taulukko 4. Työllisyyden kasvukontribuutio yritysten koon mukaan vuosina 2002 2010 Pk-sektori yht. Mikro Pieni Keskikokoinen Suuryritykset Yhteensä Suomi 3,4 1,6 1,0 2,1-0,6 0,5 Ruotsi -0,0 2,2 1,9 1,2 0,6 1,3 Tanska 3,3 1,3 0,6 1,7-0,4 0,4 Saksa 2,0 1,2 1,5 1,5 0,2 1,1 EU27 2,0 0,8 0,6 1,3 0,5 0,9 Lähde: EIM Business and Policy Research Ruotsi on onnistunut muita maita paremmin kasvattamaan mikroyrityksensä menestyviksi pieniksi, keskisuuriksi ja suuriksi yrityksiksi, jotka luovat työpaikkoja. 2.3 Pääomamarkkinat ja yritysten kasvu Suomi siis tarvitsee 200 000 uutta yksityisen sektorin työpaikkaa ylläpitääkseen nykyisen hyvinvointiyhteiskunnan tason. Tämä tavoite on valittu kasvun mittariksi. Kasvu luodaan lisäämällä työn tarjontaa ja parantamalla tuottavuutta, mitä myös pääomamarkkinat tukevat. Hyvin toimivat pääomamarkkinat ja rahoitusjärjestelmä nopeuttavat talouskasvua. Hyvin toimiva yritysrahoitusjärjestelmä tehostaa rahoituksen välitystä, pienentää siihen liittyviä kustannuksia ja nopeuttaa kokonaistuottavuuden kasvua. Kasvavat ja kehittyvät toimialat saavat tehokkaasti rahoitusta ja kasvavat näin nopeammin kuin vähemmän kehittyneissä rahoitusjärjestelmissä. Yritysrahoitusjärjestelmän voi katsoa onnistuneen silloin, kun se kohdentaa ulkoista rahoitusta ennen kaikkea tuotto-riski -suhteeltaan kaikkein lupaavimpiin hankkeisiin. 76 Yritykset hankkivat rahoitusta investointeihin ja kasvuun velkana, osakepääomana ja näiden rahoitusmuotojen väliin asettuvilla ratkaisuilla. Rahoittajina toimivat luottolaitokset ja pääomasijoittajat tai yritykset hankkivat rahoituksen suoraan julkisilta arvopaperimarkkinoilta. Elinkaaren alkuvaiheessa yritykset voivat saada julkista rahoitusta. 7 6 Lähteet: 16, luku 2; 24, 27, 47, 53, 71.
29 Kasvuvaiheessa pääomasijoittajilla voi olla merkittävä rooli, minkä jälkeen listautuminen pörssiin on yksi vaihtoehto. Suomessa on vähän bisnesenkeleitä, jotka tarjoavat rahoitustaan ja liiketoimintaosaamistaan nuorille yrityksille. Meillä ei ole tarpeeksi sellaisia yrityksiä, joiden tavoitteena on nopea liikevaihdon ja henkilöstön kasvu. Keskeisenä elinkeino- ja innovaatiopoliittisena haasteena on, että olemme kansainvälisesti vertailtuna suhteellisen alhaisella tasolla suomalaisten yrittäjien kasvuhakuisuudessa (Pohjoismaiden alhaisin) alkuvaiheen pääomasijoitusten (VC) määrässä keskisuurten yritysten määrässä pörssiin listautuvien yritysten määrässä. Alkavat kasvuyritykset ovat ongelmallisessa tilanteessa yritysten rahoituksessa siemen- ja aloitusvaiheessa. Yritykset eivät saa pankkien kautta markkinaehtoista rahoitusta eivätkä myöskään pääomasijoittajilta yksityisiä pääomasijoituksia. Tämä johtuu yritysten suurista riskeistä ja erittäin epävarmoista tuotto-odotuksista. Nopeasti kasvavat yritykset vastaavat miltei puolesta yritysten liikevaihdon ja työllisyyden kasvusta. Merkittävän osan kasvusta muodostavat myös maltillisesti kasvavat omistajayritykset. On tärkeää saada olemassa olevat keskisuuret ja suuret yritykset aktivoitumaan innovaatiotoiminnassa ja hakemaan osaamiseen perustuvaa voimakasta kansainvälistä kasvua. Kansantalouden kannalta tämä toisi merkittävimmät ja nopeimmat vaikutukset, sillä kasvuyritykset lisäävät työllisyyttä, vaikuttavat kansantuotteen kasvuvauhtiin ja lisäävät tuottavuutta. Ne edistävät talouden uudistumista, innovaatioiden syntymistä ja osaamisen hyödyntämistä sekä lisäävät kilpailua. Olemassa olevan yrityksen jatkaminen on työllisyyden näkökulmasta vähintään yhtä arvokasta kuin uuden yrityksen perustaminen. Yritysten omistajavaihdoksissa on suuri kasvupotentiaali, sillä liiketoiminnan siirto säilyttää keskimäärin viisi työpaikkaa, kun uusi yritys luo keskimäärin kaksi uutta työpaikkaa. 87 Julkisen vallan tehtäväksi jää näin vastata alkavien kasvuyritysten ongelmiin riittävän tehokkailla kannusteilla ja samalla huolehtia siitä, että omistajayrittäjien toimintaympäristöä parannetaan. Varhaisen kasvuvaiheen ohittaneet ja tiettyyn kokoluokkaan kasvaneet yritykset pystyvät varmimmin luomaan kasvua. 2.4 Pääomasijoittaminen ja kansainvälinen verokilpailu Suomessa on yritysverotuksessa pyritty siihen, että verotus olisi vaikutuksiltaan neutraalia eikä se ohjaisi yrityksen liiketaloudellisia päätöksiä. Useimmissa OECD:n ja EU:n jäsenmaissa on hyödynnetty myös verotuksen tarjoamia keinoja kannustaa yrityksiä vahvistamaan osaamistaan harjoittamalla tutkimus- ja innovaatiotoimintaa. Pääomasijoittamista kannustetaan Euroopassa kahdeksassa maassa: Belgiassa, Ranskassa, Iso-Britanniassa, Irlannissa, Italiassa, Saksassa, Luxemburgissa ja Portugalissa. Yhä useammat maat suunnittelevat kannustimia kasvuyrityksille, myös Ruotsissa on komitea 8 7 Lähteet: 63.
30 ehdottanut uusia keinoja (ks. tarkemmin liite 1). Onkin tärkeää, että Suomessa täydennetään suoriin tukiin perustuvaa julkista rahoitusjärjestelmää ottamalla käyttöön verokannusteita. On suuri vaara, että muussa tapauksessa Suomen suhteellinen asema heikkenee, ja mahdollisuudet pysyä mukana kilpailussa katoavat. 98 2.5 Kansainvälistymisestä globalisaatioon Pääomamarkkinat ovat globaalit. Myös Suomen pääomamarkkinat ovat kansainvälistyneet merkittävästi viime vuosikymmenten aikana. Finanssikriisi on johtanut tilanteeseen, jossa kansainväliset sijoittajat ovat vähentäneet omistuksiaan reuna-alueilla. Ulkomaisen omistuksen osuus pörssiyhtiöiden yhteenlasketusta markkina-arvosta on laskenut yli 60 prosentin tasolta alkuvuonna 2008 noin 43 prosentin tasolle. Ulkomaalaisten osuus suomalaisten kohdeyhtiöiden saamista euromääräisistä pääomasijoituksista oli vuonna 2010 samaa tasoa kuin pörssiyhtiöissäkin eli 44 prosenttia. Ulkomaisten pääomasijoittajien euromääräiset sijoitukset olivat yhteensä noin 260 miljoonaa euroa. Kuitenkin ulkomailta pääomasijoituksia saaneita kohdeyhtiöitä oli vain 9 prosenttia (21 kpl) kaikista pääomasijoituksia saaneista yhtiöistä. Tämä tarkoittaa, että ulkomaiset pääomasijoittajat sijoittivat joka kymmenenteen kohteeseen keskimäärin selvästi suurempia summia kuin kotimaiset sijoittajat. Eläkevarallisuudestamme kaksi kolmasosaa on sijoitettu Suomen ulkopuolelle. Euroalueen ulkopuolisia sijoituksia on runsas kolmannes. Eläkelaitosten osakesijoituksista 76 prosenttia oli sijoitettu ulkomaille. Suomessa sijaitsevista yrityksistä vajaat 3 000 oli ulkomaalaisia tytäryhtiöitä vuonna 2010. Tämä tarkoittaa, että joka sadas Suomessa sijaitseva yritys on ulkomaisessa määräysvallassa. Näissä yrityksissä työskentelee 15 prosenttia Suomessa toimivien yritysten henkilöstöstä, ja yritysten osuus liikevaihdosta on noin viidennes. Suomalaiset suuret vientiyritykset investoivat pääosin ulkomaille. Kymmenen vuotta sitten vientiyrityksemme työllistivät ulkomailla noin 150 000 henkilöä ja nyt jo yli 300 000 (Liite 7). Monet suomalaiset yrittäjät ja omistajat ovat myyneet yrityksensä ulkomaiselle omistajalle. Yksityistalouksien rahastosijoituksista suuri osa - 72 prosenttia - kohdistuu rahastoihin, jotka sijoittavat Suomen ulkopuolelle. Pääomat liikkuvat yli rajojen ja raha hakee kasvun tuomia uusia mahdollisuuksia. Yritysten kasvu luo yhteiskuntaamme lisää työpaikkoja ja tuo lisää verotuloja. Kotimaisen kasvun rahoittaminen vaatii lisää pääomaa. Tarvitaan lisää sijoittajia ja helpompia tapoja kanavoida sijoituksia myös alku- ja kasvuvaiheen listaamattomiin yrityksiin. Sijoitettavaa pääomaa on mm. kotimaisilla kotitalouksilla, kotimaisilla instituutioilla ja ulkomaisilla sijoittajilla. Kun tavoitteena on uusien markkinoiden valtaaminen ja uusien palveluiden tai tuotteiden lanseeraaminen, riskit lisääntyvät ja rahoituksen saatavuus heikkenee. Ongelmia saattaa syntyä myös toimialojen rakennemuutosten rahoittamisessa sekä velkaantuneiden, mutta liikeidealtaan hyvien yritysten rahoituskysymyksissä. 9 8 Lähteet: 27, 39,41, 44, 45, 52, 68, 77, 80, 87-90, 102.
31 Kasvuyritysten kehityksen hiipuminen on yhteinen ongelma Euroopassa. Suomalaisia kasvuyrityksiä tulee verrata parhaisiin kohteisiin, joissa osaamistaso on huippuluokkaa kuten Yhdysvallat ja Israel sekä joiltakin osin Alankomaat, Iso-Britannia, Kanada, Norja, Ruotsi, Singapore ja Tanska. Kun tarkastellaan nopean kasvun teknologiayrityksiä, jotka ovat edellyttäneet korkeita innovaatiopanoksia ja teknologiaosaamista, Suomi ei enää pärjää keskeisille kilpailijamaille. 109 Listautumiskynnys haittaa omalta osaltaan yrityskasvun rahoittamista. Suomessa tarvitaan myös uusia muotoja varallisuuden ohjaamiseksi yrityskasvun rahoittamiseen. Näitä muotoja ovat mm. sijoitusyhtiöt. 2.6 Listautumiskynnys on korkea Kynnys listautua pörssiin on merkittävä ongelma Suomessa. Viimeisin listautumisanti, IPO, toteutettiin vuonna 2007. Verrattuna muihin Pohjoismaihin listautumisten määrä on Suomessa selvästi heikoin (Kuvio 5.). Pörssiyhtiöt luokitellaan markkina-arvon perusteella suuriin, keskisuuriin ja pieniin yhtiöihin. Suuria yhtiöitä Nasdaq OMX Helsingissä on 26 (markkina-arvo yli 1 mrd. euroa), keskisuuria yhtiöitä on 40 (markkina-arvo 150 miljoonaa 1 mrd. euroa) ja pieniä yhtiöitä on 57 (markkina-arvo alle 150 miljoonaa euroa). Nuoria kasvuyrityksiä ja pörssilistattuja yrityksiä on usein myyty ulkomaisille yrityksille ja pääomasijoittajille. Yrittäjän kannalta myynti on usein helpoin ja luontevin tapa saada palkkio yrittämisestään, ja se saattaa mahdollistaa sarjayrittäjyyden. Yrityksen myynti varhaisessa vaiheessa ulkomaille vähentää pörssilistautumisia ja myös potentiaalisia verotuloja sekä työpaikkojen kasvua Suomessa. Kuvio 5. Pörssilistautumiset Pohjoismaissa: päälista 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Nasdaq OMX Tukholma Helsinki Kööpenhamina 10 9 Lähteet: 25,28,82.
32 Kuvio 6. MTF-listautumiset Pohjoismaissa: First North 40 35 30 25 20 15 Tukholma Helsinki Kööpenhamina 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Lähde: Nasdaq OMX Lisääntyvä arvopaperimarkkinoita koskeva sääntely on osaltaan vähentänyt yritysten halukkuutta listautua. Sääntely on kuitenkin tuonut myös uusia mahdollisuuksia. Vuonna 2004 voimaan tullut rahoitusvälineiden markkinoista annettu direktiivi MiFID mahdollisti uusien markkinapaikkojen syntymisen perinteisten pörssien rinnalle. MiFID:n myötä pörssit määriteltiin säännellyiksi markkinoiksi, kun taas kevyemmin säännellyille markkinapaikoille luotiin käsite monenkeskinen markkinapaikka, MTF (multilateral trading facility). Monenkeskinen markkinapaikka First North Finland aloitti toimintansa Suomessa keväällä 2011, osana Nasdaq OMX -konsernia. Tätä First North -markkinapaikkaa ei Suomessa vielä juurikaan tunneta, mutta se tarjoaa monia mahdollisuuksia. Listalleottoa koskevat sääntelyvaatimukset esimerkiksi esitteiden laatimiseen ja muuhun tiedonantoon liittyen ovat perinteistä pörssilistausta kevyempiä. Yhtiöillä ei myöskään ole velvollisuutta soveltaa IFRS-standardeja, vaan ne voivat laatia tilinpäätöksensä ja osavuosikatsauksensa suomalaista kirjanpitolakia ja -käytäntöä noudattaen. Yhtiöiden listalleottovaatimukset kyseiselle markkinapaikalle ovat myös perinteisiä pörssiyhtiöitä kevyemmät. Kevyemmistä hallinnollisista vaatimuksista huolimatta First North Finland on vain kolmen yhtiön markkinapaikka suomalaiset kasvuyritykset eivät ole olleet kiinnostuneita listautumaan (Kuvio 6). Suomalaisista yrityksistä vain muutama on listautunut ulkomaisiin pörsseihin. Sitä vastoin vuoden 1999 jälkeen ainakin 26 suomalaista pörssiyhtiötä on siirtynyt ulkomaiseen omistukseen. Tällöin myös pääkonttori ja joskus koko yritys on siirtynyt Suomen ulkopuolelle. Pörssilistautuminen ei siis ole ainoa tapa kasvaa. Listautumisten puuttuminen kuitenkin kuvastaa Suomen ongelmaa kasvuyhtiöiden rahoituksessa sekä mitä ilmeisimmin myös verotuksessa, mikä muodostaa kynnyksen siirtymiselle listaamattomasta yrityksestä listatuksi yritykseksi. Listautumiskynnyksen poistamiseksi on ryhdyttävä toimen-