RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS
LÄHETE.2.2016 RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA Oheisena lähetetään tiedoksenne Rajavartiolaitoksen tilinpäätös vuodelta. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Suunnittelu- ja talousyksikön päällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen JAKELU A + E + RVLpääll + RVLappääll + RVL YT-lautakunta+ Kompassi+ Netra Sisäministeri Ministerin erityisavustajat SM, kansliapäällikkö SM, osastot ja yksiköt Eduskunnan pääsihteeri Eduskunnan kanslia (2) Eduskunnan hallintovaliokunta (28) Eduskunnan valtionvarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto (12) Eduskunnan tarkastusvaliokunta (2) Valtiontalouden tarkastusvirasto (2) VTV (Johtava tilintarkastaja Elina Rautavalta) Valtiokonttori (2) VM (Neuvotteleva virkamies Kirsti Vallinheimo)
RAJAVARTIOLAITOKSEN TILINPÄÄTÖS VUODELTA RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2016... 1 TOIMINTAKERTOMUS... 2 1. JOHDON KATSAUS... 2 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 4 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLISUUS... 4 2.1.1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen... 5 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 5 Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot... 5 Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa... 6 Rajavalvonta... 7 Rajojen valvonta... 8 Rajatarkastukset... 8 Rikostorjunta... 8 Panokset ja tehokkuus... 9 2.1.2 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen... 9 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 9 Itärajan rajanylityspaikat... 9 Lentoasemien rajanylityspaikat... 10 Satamien rajanylityspaikat... 10 2.1.3 Merellisen turvallisuuden lisääminen... 11 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 11 Meripelastus... 11 Merellinen ympäristönsuojelu... 12 Panokset ja tehokkuus... 13 2.1.4 Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus... 13 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 13 Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito... 14 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus... 14 Panokset ja tehokkuus... 14 2.1.5 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle... 15 Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite... 15 Turvallisuuden tunne... 15 Viranomaisavun antaminen... 15 2.1.6 Sisäiset toiminnot... 17 Teknillisen toimialan yleiskatsaus... 17 Materiaalihallinto... 17 Tietohallinto... 17 Toimitilahallinto... 17 Alustoimiala... 18 Kaupallinen toimiala... 18 Viestintä... 18 Säädösvalmistelu... 19 Suunnittelu- ja taloushallinto... 19 Tutkimus- ja kehittämistoiminta... 20 2.1.7 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 20 2.1.8 Yhteisrahoitteinen toiminta... 21
2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista... 23 3. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 24 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN... 24 3.2 HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT... 24 3.3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 25 3.3.1 Henkilötyövuodet... 25 3.3.2 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma... 25 3.3.3 Ikärakenne... 26 3.3.4 Koulutusrakenne... 26 3.3.5 Lähtö- ja tulovaihtuvuus... 27 3.4 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLUKUJA... 28 3.4.1 Työvoimakustannukset... 28 3.4.2 Työajan käyttö... 28 3.4.3 Perhevapaiden käyttö... 29 3.4.4 Koulutukseen osallistuminen... 29 3.5 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT... 29 3.5.1 Työtyytyväisyys... 29 3.5.2 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus... 30 3.5.3 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot... 30 4. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT... 32 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE... 32 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI... 32 4.3 VALTUUDET... 34 4.4 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI... 34 4.5 TASEEN ANALYYSI... 35 4.6 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ... 36 Palkat (toimintamenot) - 2014... 37 Muut toimintamenot - 2014... 38 Investointimenot... 40 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 40 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 40 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA... 41 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET... 41 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 42 6. ARVIOINTIEN TULOKSET... 42 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERINNÄT... 42 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT... 43 TUOTTO- JA KULULASKELMA... 46 TASE... 47 LIITETIEDOT... 49 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet... 49 Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus... 49 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot... 51 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset... 52 Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat... 52 Liite 5 Henkilöstökulujen erittely... 52 Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset... 53 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot... 55 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut... 57 Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat... 57 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset... 58
Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat... 58 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut... 59 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat... 60 Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat... 60 Liite 15 Velan muutokset... 60 Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio... 60 Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot... 60 2 Muut liitteet... 62 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö... 62 Kustannukset... 62 Työajankäyttö... 62 2.2 Rajojen valvonta... 63 Partiointi... 63 Ilma-aluspartiointi... 64 Vartioaluspartiointi... 64 Tekninen valvonta... 65 Rajatapahtumat raja- ja merialueella... 66 Muut suoritteet raja- ja merialueella... 68 2.3 Rajatarkastukset... 70 Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä... 70 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain... 71 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä... 72 Havainnot ja jatkotoimenpiteet... 73 2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet... 74 Esitutkintaan tulleet tapaukset... 74 Jatkotoimenpiteet... 74 2.5 Meriturvallisuus ja pelastustoimi... 75 Pelastus- ja avustussuoritteet... 75 2.6 Sotilaallinen maanpuolustus... 76 Koulutusvuorokaudet... 76 ALLEKIRJOITUKSET... 77
S i v u 1 RAJAVARTIOLAITOKSEN ORGANISAATIO 1.1.2016 Rajavartiolaitoksen päällikkö Kenraaliluutnantti Jaakko Kaukanen Rajavartiolaitoksen esikunta Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö Kenraalimajuri Ilkka Laitinen Henkilöstöosasto Osastopäällikkö Lippueamiraali Markku Hassinen Raja- ja meriosasto Osastopäällikkö Prikaatikenraali Pasi Kostamovaara Teknillinen osasto Osastopäällikkö Eversti Jarmo Vainikka Oikeudellinen Osasto Osastopäällikkö Hallitusneuvos Ari-Pekka Koivisto Suunnittelu- ja talousyksikkö Yksikönpäällikkö Everstiluutnantti Jaakko Hamunen Kaakkois-Suomen rajavartiosto Eversti Ismo Kurki Pohjois-Karjalan rajavartiosto Eversti Olli Lampinen Suomenlahden merivartiosto Kommodori Tom Hanén Länsi-Suomen merivartiosto Kommodori Jukka Savolainen Kainuun rajavartiosto Eversti Matti Sarasmaa Vartiolentolaivue Eversti Antti Pesari Lapin rajavartiosto Eversti Jari Tolppanen Raja- ja merivartiokoulu Eversti Pasi Tolvanen
S i v u 2 TOIMINTAKERTOMUS 1. JOHDON KATSAUS Suomen turvallisuusympäristö on edelleen vaikeutunut. Venäjän ja lännen vastakkainasettelu jatkui. Ukrainan kriisiin ei ole näkyvissä pysyvää ratkaisua. Jännitteet Itämeren alueella säilyivät. Laajamittaiseen laittomaan maahantuloon on liittynyt järjestäytynyttä rikollisuutta ja muita turvallisuusuhkia. Terrorististen väkivallantekojen uhka on kohonnut myös Suomessa. Loppuvuodesta itärajalla alkoi erittäin poikkeuksellinen tilanne. Aiemmasta poiketen Venäjän viranomaiset eivät enää estäneet saapumista Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille puutteellisin maahantuloedellytyksin. Pelkästään näillä rajanylityspaikoilla turvapaikkaa haki loppuvuoden aikana lähes 700 henkilöä. Turvapaikkaa hakeneiden joukossa on sekä Venäjää kauttakulkumaana käyttäneitä että pitkään Venäjällä oleskelleita ulkomaalaisia. Turvapaikkaa hakeneet edustavat yli 30 eri kansallisuutta. Laiton maahantulo on kytköksissä järjestäytyneeseen rikollisuuteen, jonka saama rikoshyöty on huomattava. Ilmiö on Euroopankin mittakaavassa merkittävä. Itärajalla turvapaikan hakijat saatiin alusta alkaen hallitusti turvapaikkaprosessiin. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvistä rikoksista aloitettiin esitutkinnat. Rajavartiolaitos piti tiiviin keskusteluyhteyden Venäjän rajaviranomaisiin kaikilla tasoilla. Vuoden aikana järjestettiin useita maiden rajaviranomaisten johtotason tapaamisia. Myös Lapin alueella rajavaltuutettuyhteistyötä tiivistettiin. Venäjä piti loppuvuodesta itärajan muilta osin vakaana. EU:n ulkorajoilla havaittujen laittomien rajanylitysten määrä nousi vuonna ennätyksellisen korkealle tasolle. Laittomia rajanylityksiä ulkorajoilla oli noin 1,8 miljoonaa (2014: 283 000). Itäisen Välimeren reitillä Turkista Kreikkaan saapui lähes miljoona henkilöä. Kasvun taustalla vaikuttavat erityisesti Syyrian ja Irakin sodat sekä Libyan epävakaus. Eurooppalaiset mekanismit ovat olleet riittämättömiä hallitsemaan tilannetta. Tästä on seurannut ennen näkemätön kansainvaellus EU:n sisällä. Jäsenmaat ovat vahvistaneet rajojaan ja palauttaneet valvontaa sisärajoille. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikkatutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin sisärajatarkastusten palautukseen. Laittoman maahantulon järjestämiseen liittyvät rikostutkinnat lähes kaksinkertaistuivat. Tutkintoja aloitettiin 226 kappaletta (2014: 121). Rajanylitysliikenne väheni itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajanylityksiä ulkorajalla oli yhteensä 14,1 miljoonaa. Suomen ja Venäjän rajalla rajan ylitti vuoden aikana yhteensä 9,2 miljoonaa matkustajaa. Kaakkois-Suomen rajanylityspaikkojen laajennukset ja niitä hyödyntävä tarkastusmalli otettiin käyttöön vuoden alussa. Merellinen turvallisuus pysyi vuoden 2014 tasolla meripelastuksen osalta. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste oli suuronnettomuuksiin varautumisessa ja meripelastuksen toimintamallien kehittämisessä. Aluspäästötapausten määrä nousi merkittävästi aikaisemmasta. Samalla niiden selvitystaso laski. Suuri osa päästöhavainnoista on pieniä satamaalueilla sattuneita päästöjä. Merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien operatiivisen johtovastuun siirron suunnittelu sisäministeriön hallinnonalalle aloitettiin hallitusohjelman mukaisesti. Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksia on kehitetty aktiivisesti osana Suomen puolustusjärjestelmää. Koulutusvuorokausien määrää nostettiin kasvattamalla varusmiessaapumiserien vahvuutta ja lisäämällä kertausharjoituksia. Varauduttiin hybridiuhkien tunnistamiseen ja torjuntaan. Tärkeimmät vaikuttamiskohteet EU:ssa ovat olleet yhdennetyn ulkorajavalvonnan sekä meripolitiikan toimeenpano ja sen kehittäminen. Rajavartiolaitos toimi Euroopan rannikkovar-
S i v u 3 tiostofoorumin puheenjohtajana. Kahden- ja monenvälisiä yhteyksiä on pidetty niin EUjäsenvaltioihin kuin kolmansiin maihin. Rajavartiolaitos on ollut mukana useissa kansainvälisissä yhteistyöhankkeissa johtaen hankkeita tai osallistuen niihin. Rajavartiolaitos lisäsi osallistumistaan rajaturvallisuusvirasto Frontexin koordinoimiin operaatioihin ulkorajatilanteen hallitsemiseksi. Henkilöstön lisäksi operaatioihin lähetettiin muun muassa valvontalentokone ja partiovene. Valmisteltiin vartiolaiva Merikarhun lähettäminen Kreikkaan vuoden 2016 alusta lukien. EU:n Älykkäät Rajat -pilottiprojekti toteutettiin Vaalimaalla ja Helsingin satamassa. Projektia esiteltiin jäsenvaltioiden, Euroopan parlamentin, komission ja eu-lisan edustajille. Rajavartiolaitos panosti arktisen alueen yhteistyöhön muun muassa osallistumalla aktiivisesti arktisen rannikkovartioyhteistyön käynnistämiseen ja Arktisen neuvoston toimintaan lento- ja meripelastustoiminnan kehittämiseksi. Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelemiseksi asetettiin säädöshanke. Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle 2017. Rajavartiolaitos toteutti vartio- ja ilma-aluskaluston investointiohjelmaa. Kaksi uutta AS 332 SuperPuma -meripelastushelikopteria otettiin vastaan vuoden lopussa ja koneet tulevat operatiiviseen käyttöön 2016 kesällä. Kolmen vanhemman SuperPuma-koneen perusparannus etenee suunnitelman mukaan. Ensimmäisen koneen perusparannus alkoi vuoden lopulla. Kevyen venekaluston evaluointivene otettiin käyttöön loppuvuodesta. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla ja uusittiin kiinteää teknistä valvontaa merialueella. Rajavartiolaitos jatkoi talouden sopeuttamisohjelmansa toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna Rajavartiolaitokselle vuoteen 2012 mennessä kohdistetut säästövelvoitteet. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt suunnitellusti. Vuonna 2014 lakkautettiin neljä rajavartioasemaa ja koulutuskeskus. Lisäksi keskitettiin teknillisen toimialan ja taloushallinnon tehtävät sekä osa henkilöstöhallinnon tehtävistä. Vuonna vakiinnutettiin toiminta edellisen vuoden mittavien muutosten jälkeen ja suunniteltiin 1.1.2016 toteutettu esikuntien organisaation keventäminen. Sopeuttamisohjelma ei sisällä vuosien 2014 ja kehyspäätösten leikkauksia. Näiden leikkausten toimeenpano joudutaan aloittamaan päällekkäin nykyisen sopeuttamisohjelman kanssa, mikäli rahoituskehys säilyy ennallaan. Turvallisuustilanne on muuttunut huonompaan suuntaan, eikä näköpiirissä ole nopeaa käännettä parempaan. Tilanteen kehittymisen ennustettavuus on heikentynyt. Rajaturvallisuustilanne itärajalla on voimakkaasti riippuvainen Venäjän halusta ja kyvystä säilyttää vakaa ja rauhallinen tila. Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin kohdistetut leikkaukset heikentävät itsenäisen ja uskottavan rajaturvallisuuden ylläpitoa. Kyky hallita nykyistä vaikeampi rajatilanne on huonontunut. Rajavartiolaitoksen maanpuolustustehtävän edellyttämä kriisivalmius on niin ikään laskenut. Nykyisessä turvallisuustilanteessa on välttämätöntä ylläpitää uskottava ja itsenäinen rajan vartiointi sekä varmistua valtakunnan rajan koskemattomuudesta. Itärajan valvonnan vähentäminen on pysäytettävä ja palautettava vuoden 2012 tasolle. Rajavartiolaitos palauttaa 50 rajavartijan työpanoksen rajanylityspaikoilta itärajan vartiointiin hyödyntäen henkilöstön siirtovelvollisuutta. Lisäksi itärajan vartiointiin on välttämätöntä saada 160 rajavartijan pysyvä lisäys vuoteen 2019 mennessä. Tämä mahdollistaisi itärajan valvonnan palauttamisen vain vuoden 2012 tasolle. Mikäli itärajan turvallisuustilanne ei parane, näiden toimenpiteiden lisäksi on varauduttava merkittävään valvontahenkilöstön lisäykseen nopealla aikataululla.
S i v u 4 2. TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS, TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS, TUOTOK- SET JA LAADUNHALLINTA 2.1 YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAVUUS JA TOIMINNALLINEN TULOKSELLI- SUUS Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallisina vaikuttavuustavoitteina on ylläpitää rajaturvallisuutta, varmistaa sujuva rajaliikenne, lisätä merellistä turvallisuutta ja osallistua sotilaalliseen maanpuolustukseen sekä tuoda viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Tehtävät hoidetaan kustannustehokkaasti maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin luonnonoloissa sekä yhteiskunnan kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2013 2014 Sma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus (ind) 111,5 107,8 103,9 103,5 Vaikuttavuus (ind) 97,6 98,2 95,5 96,2 Vaikuttavuus (1-5) 4,0 4,1 4,0 4,0 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,1 4,1 3,9 4,0 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,7 Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,2 4,5 4,0 3,9 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen (1-5) 3,6 3,8 3,9 4,1 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon 3,3 3,4 3,2 3,3 harvaan asutuille alueille (1-5) Kustannusvaikuttavuus (ind) 125,4 117,5 112,4 110,7 Kustannusvaikuttavuus, kustannukset/painotetut 1,2612 1,3466 1,4071 1,4292 suoritteet (abs) Painotetut suoritteet (1000 kpl) resurssoinnin perusteella 184 173 171 260 158 883 159 968 Kustannukset, ko vuoden hintatasossa (milj. euroa) 253,3 250,3 244,6 257,0 Laatu ja palvelukyky (ind) 97,6 98,2 95,5 96,2 Tuottavuus ind 134,2 127,7 117,4 119,5 Taloudellisuus ind 125,4 117,5 112,4 110,7 Henkilötyövuodet 2 748 2 685 2 711 2 679 Rajavartiolaitoksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus laski suunnitellusti vuoden 2014 tasosta. Myös vaikuttavuus ja kustannusvaikuttavuus laskivat vuodesta 2014 lähes suunnitelman mukaisesti. Kustannusvaikuttavuutta heikensi painotettujen suoritteiden määrän lasku ja kustannusten nousu. Painotettujen suoritteiden määrään vaikuttivat muutokset rajavalvonnan, rajatarkastusten rikostorjunnan ja sotilaallisen maanpuolustuksen loppusuoritteiden määrissä. Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vaikuttavuusindeksi lasketaan viidestä osa-alueesta. Kullakin osa-alueella on useita mittareita. Nämä muodostavat painotettuina kyseisen osaalueen tunnusluvun. Osa-alueiden painotetuista tunnusluvuista muodostuu kokonaisvaikuttavuuden tunnusluku. Rajavartiolaitos päivitti tuloksellisuuden laskentajärjestelmäänsä vuoden alusta alkaen. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön yksittäisiä uusia mittareita ja päivitettiin joidenkin tunnuslukujen laskentatapaa. Tässä asiakirjassa esitettävät tiedot myös vuosilta 2013 ja 2014 on laskettu päivitetyllä mittaristolla. Mikäli yksittäiselle mittarille ei ole laskettavissa arvoa, sen arvona on esitetty taulukoissa luku nolla ja sitä ei huomioida laskennassa.
S i v u 5 2.1.1 Rajaturvallisuuden ylläpitäminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen ulkorajavalvonta on tehokas ja uskottava. Rajavartiolaitos on johtava rajaturvallisuusviranomainen ja luotettava yhteistyökumppani, jonka toiminta vahvistaa Suomen sisäistä turvallisuutta ja torjuu tehokkaasti rajat ylittävän laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan yhdessä muiden PTR-viranomaisten kanssa. Euroopan unionin rajaturvallisuusjärjestelmä on yhdenmukainen. Huolimatta laajasta laittomasta maahantulosta ja muusta turvallisuustilanteen muutoksesta rajaturvallisuuden tunnusluku pysyi lähes edellisen vuoden tasolla. Väheneviä resursseja keskitettiin tärkeimpiin tehtäviin. Siirrettävää teknistä valvontaa lisättiin itärajalla ja kiinteää valvontaa uudistettiin merialueella. Rajanylitysliikenne väheni itärajalla mutta kasvoi Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Rajojen valvonnan, rajatarkastuksien ja rikostorjunnan laadussa ja palvelukyvyssä tapahtui vain vähäisiä muutoksia. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot 2013 2014 Sma Rajaturvallisuuden ylläpitäminen (1-5) 4,1 4,1 3,9 4,0 Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden toiminnalla ennalta estetään luvatonta maahantuloa ja siihen liittyvää ihmiskauppaa lähtöalueilla. Yhdyshenkilöiden toiminnalla tuetaan myös muiden EU-maiden toimintaa. Rajavartiolaitoksen osallistuminen kansainvälisiin rajaturvallisuusoperaatioihin ja siviilikriisinhallintaan parantaa EU:n ja Suomen rajaturvallisuutta. Yhdyshenkilötoiminta ja kansainväliset operaatiot 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 3,9 3,8 4,4 Yhdyshenkilötoiminnan vaikuttavuus (1-5) 4,9 3,5 3,5 4,5 Kokemus yhdyshenkilötoiminnan onnistumisesta (1-5) Tuotokset 3,9 4,3 4,0 4,3 Yhdyshenkilötoiminnan perusteella estetyt 6 348 3 336 4 022 3 071 luvattomat rajanylitykset (kpl) Operaatiovuorokaudet Frontex (kpl) 0 0 1 500 3 859 Operaatiovuorokaudet muut (kpl) 0 0 500 259 Operaatiovuorokaudet harjoitukset (kpl) 0 0 250 276 Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilöiden työn tuloksena on estetty ennalta 3 071 maahanpääsyä Suomeen tai Suomen myöntämien viisumien avulla muihin Schengen-maihin. Rajavartiolaitos osallistui vuonna Frontexin koordinoimiin rajaturvallisuusoperaatioihin EU:n maa- ja meriulkorajoilla sekä lentoasemilla yhteensä noin 11,5 henkilötyövuoden kokonaispanoksella. Yksittäisistä operaatioista merkittävin oli Egeanmerellä toimeenpantu operaatio Poseidon Sea, johon Rajavartiolaitos osallistui noin seitsemän kuukauden ajan partiovenekalustolla miehistöineen. Kyseisen operaation päätavoitteena oli torjua Kreikkaan ja Kreikan kautta muualle Euroopan unionin alueelle suuntautuvaa laitonta maahantuloa. Lisäksi Rajavartiolaitoksen valvontalentokone osallistui operaatioihin Välimeren alueella kahden kuukauden ajan. Rajavartiolaitos osallistui koirapartioilla maarajaoperaatioihin Unkarissa ja Bulgariassa. Rajavartiolaitoksen asiantuntijoita työskenteli haastattelutehtävissä ja asiakirja-asiantuntijoina laittoman maahantulon painopistealueilla Kaakkois-Euroopassa ja keskisen Välimeren reitillä.
S i v u 6 Kansainvälisen toiminnan operaatiovuorokausia ei ole aikaisemmin esitetty tilinpäätöksessä. Osallistuminen rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatioihin lisääntyi selvästi vuodesta 2014. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa Naapurimaiden viranomaisten kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on ennalta estää tehokkaasti Suomeen suuntautuvaa laitonta maahantuloa ja muuta rajat ylittävää rikollisuutta, ylläpitää tilannekuvaa lähialueelta ja varmistaa sujuva rajanylitysliikenne. Yhteistyö naapurimaiden viranomaisten kanssa 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 5,0 5,0 3,5 4,2 Rajanaapuriyhteistyön vaikuttavuus (1-5) 5,0 5,0 3,5 5,0 Yhteisten riskianalyysien laatu (1-5) 0,0 0,0 3,5 3,4 Tuotokset Rajanaapuriyhteistyö (kpl) 402 525 380 447 Itärajan poikkeuksellisesta tilanteesta johtuen operatiivista rajaturvallisuusyhteistyötä Venäjän kanssa tiivistettiin suunnitellusta. Vuoden aikana järjestettiin useita rajaviranomaisten johtotason tapaamisia. Myös Lapin alueella rajavaltuutettuyhteistyötä tiivistettiin. Vuoden aikana toteutettiin yhteiset riskinanalyysit ja vaihdettiin säännöllisesti tietoja laittoman maahantulon ja rikollisuuden torjumiseksi. Huolimatta aiemman käytännön muutoksesta sallia ilman maahantuloedellytyksiä olevien tulo Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoille Venäjä piti loppuvuodesta itärajan muilta osin vakaana. Kolmikantainen yhteistyö Suomen, Viron ja Venäjän rajaviranomaisten välillä ei toteutunut täysin suunnitellusti Viron pidättäydyttyä puheenjohtajakaudellaan johtotason rajaturvallisuusyhteistyöstä Venäjän kanssa. Yhteistyön jatkuminen on tärkeää Itämeren alueen rajaturvallisuuden kannalta. Rajavartiolaitos järjesti johtotason tapaamisen loppuvuonna yhteistyön jatkumisen varmistamiseksi Suomen puheenjohtajuuskaudella 2016. Kolmikantainen rajaturvallisuusyhteistyö Suomen, Norjan ja Venäjän kanssa on sujunut vuosisuunnitelman mukaisesti. Rajavartiolaitoksen johto on tavannut vuoden aikana Viron ja Latvian rajaviranomaisten johtoa. Tapaamisissa on sovittu tiedonvaihdon tehostamisesta ja rikostorjuntayhteistyön lisäämisestä.
S i v u 7 Rajavalvonta Suomen rajavalvonta on järjestetty tehokkaasti. Rajavalvonnan tilannetietoisuus mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön. Kaikki Schengen alueen ulkorajan ylittävät henkilöt tarkastetaan. Schengen-alueen sisärajoilla ylläpidetään valmius rajatarkastusten palauttamiseen. Maahantulo ja maastalähtö vastoin säädettyä järjestystä paljastetaan. Luvattomat rajanylitykset ja muu laiton toiminta paljastetaan rajanylityspaikkojen välialueilla. Rajat ylittävään rikollisuuteen puututaan tehokkaasti. Rajavalvonta 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,1 4,0 4,0 3,9 Rajatarkastusten kattavuus: Saapuva (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatarkastusten kattavuus: Lähtevä (1-5) 5,0 5,0 5,0 5,0 Rajatilannekuvan laatu (1-5) 3,8 3,9 3,8 3,9 Rajatarkastusten laatu (1-5) 2,3 1,8 2,4 1,8 Rajatapahtumien estäminen (1-5) 4,1 4,0 4,1 3,9 Rajatapahtumien paljastaminen (1-5) 3,2 2,7 3,2 4,0 Rajanylityksiin liittyvä rikollisuus (1-5) 4,2 4,6 4,1 5,0 Rajanylittäjien näkemys rajaturvallisuuden 4,1 4,4 4,1 4,4 tasosta (1-5) Rajatarkastusten oikeusturva (1-5) 5,0 5,0 4,9 5,0 Rikoslakirikosten selvitystaso (1-5) 4,2 4,2 4,3 4,3 Laittoman maahantulon järjestämisten ja 2,7 3,1 4,4 2,8 ihmiskaupparikosten selvitystaso (1-5) Rikostorjunnan oikeusturva (1-5) 4,9 5,0 4,8 4,9 Rajojen valvonnan valmius ja reagointikyky (1-5) 4,3 3,7 3,5 3,5 Rajojen valvonnan suorituskyky (1-5) 0,0 0,0 0,0 0,0 Rajojen valvonnan kohdentuminen (1-5) 0,0 0,0 3,5 3,0 Tuotokset Partiointi (h) 238 061 230 509 232 005 243 323 Tekninen valvonta (h) 884 967 881 094 952 500 1 616 272 Rajojenvalvonnan tarkastukset (kpl) 31 803 33 761 46 789 43 612 Rajatarkastukset (milj.hlöä) 17,8 16,0 17,2 13,8 Tullitarkastukset (hlöä) 5 073 4 831 5 510 6 083 Pääsyn epäämiset (hlöä) 0 1 305 1 342 861 Käännyttämispäätös (kpl) 1 673 296 318 217 Myönnetyt viisumit (kpl) 1 268 1 056 1 432 1 228 Vastaanotetut turvapaikkahakemukset (hlöä) 328 389 336 1 651 Rikosilmoitus (R-ilmoitus) (kpl) 1 179 1 068 1 190 1 125 Valtionrajarikos (kpl) 250 220 311 338 Väärennysrikos (kpl) 216 172 185 236 Laittoman maahantulon järjestäminen ja 116 121 122 226 ihmiskauppa (kpl) Muu rikos tai rikkomus (kpl) 6 961 6 211 7 279 3 485 Rikesakko (kpl) 821 729 960 609 Rangaistusvaatimusilmoitus (kpl) 4 183 3 587 4 470 3 221 Pakkokeino (kpl) 3 998 3 428 4 410 4 032 Huomautus (kpl) 686 722 840 836
S i v u 8 Rajojen valvonta Tilanne maasto- ja meriulkorajalla säilyi vakaana. Luvattomien rajanylitysten ja alueloukkausten kokonaismäärä laski jonkin verran vuodesta 2014. Vähäisemmät rajajärjestyssopimuksen rikkomukset sen sijaan lisääntyivät. Rajojen valvonnan laatu on pystytty ylläpitämään. Luvattomien rajanylittäjien määrä painopistesuunnissa on vähentynyt. Henkilökuntaa pystyttiin kohdentamaan rajojen valvontaan. Partiotuntikertymää on pystytty hieman kasvattamaan. Rajavartiolaitos osallistui tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, tuki turvapaikkatutkintaa, palautuksia sekä muiden viranomaisten suunnittelua ja johtamista. Rajavartiolaitoksessa varauduttiin sisärajatarkastusten palautukseen ja laittomien maahantulijoiden tulon lisääntymiseen itärajalla. Itärajalla turvapaikan hakijat saatiin hallitusti turvapaikkaprosessiin. Tekninen valvonta on lisääntynyt merkittävästi itärajalla siirrettävien valvontajärjestelmien käytön lisääntymisen ja Suomenlahdella merialueen valvonnan täydentämisen vuoksi. Ilmasta suoritetun valvonnan kokonaismäärä pysyi edellisvuoden tasolla. Tarkastusten määrä kasvoi johtuen erityisesti tehostetun ulkomaalaisvalvonnan yhteydessä tehdyistä tarkastuksista. Rajojen valvonnan suorituskykyä arvioivan mittarin rakentaminen on kesken ja siksi mittarille ei ole toistaiseksi arvoa. Rajojen valvonnan kohdentuminen -mittarille laskettiin arvo ensimmäisen kerran vuodelle. Rajatarkastukset Rajavartiolaitos on tehnyt henkilöiden rajatarkastukset valvomillaan rajanylityspaikoilla Schengen-säännösten mukaisesti. Rajavartiolaitoksen valvontavastuulla olevilla EU:n ulkorajan rajanylityspaikoilla henkilöiden rajanylitysmäärä väheni viime vuoden aikana, ja oli noin 2 milj. rajanylitystä vähemmän kuin vuonna 2014 (-12,7 %). Suurin syy liikenteen määrän laskuun on Venäjän heikko taloudellinen tilanne, joka vähentää venäläisten matkustajien rajanylityksiä kaikissa liikennemuodoissa. Suomen ja Venäjän välisten maantie- ja raideliikenteen rajanylityspaikkojen kautta kulki noin 9,2 milj. henkilöä (-19 %). Venäläisten matkustajien määrä väheni edellisvuodesta (-34 %). Vaalimaa oli itärajan vilkkain rajanylityspaikka. Rajavartiolaitoksen tarkastusvastuulla olevassa ulkorajat ylittävässä lentoliikenteessä tarkastettiin 4,6 milj. matkustajaa (+4 %). Helsingin satamassa rajatarkastuksia tehtiin noin 290 000 matkustajalle (-17 %), josta viisumivelvollisten matkustajien osuus oli 78 %. Ulkorajoilla käännytettävien henkilöiden määrät vähenivät edellisestä vuodesta (-33 %). Rajalla turvapaikkaa haki vuonna yhteensä 1 651 henkilöä (+424 %). Rikostorjunta Rajavartiolaitos ennaltaehkäisee, paljastaa ja selvittää vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta tiiviissä yhteistyössä muiden lainvalvontaviranomaisten kanssa. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnan painopiste on Schengen-ulkorajat ylittävässä liikenteessä. Rajavartiolaitoksen rikostorjunnalla on ennalta estetty rajat ylittävän rikollisuuden vaikutuksia Suomeen ja Eurooppaan. Vuonna tutkintaan tulleiden laittoman maahantulon järjestämistä ja ihmiskauppaa koskevien rikosten määrä on kasvanut voimakkaasti (+85 %). Myös valtionrajarikosten (+54 %) ja väärennysrikosten määrät kasvoivat (+37 %). Ennätysmääriin kasvanutta laitonta maahantuloa tapahtui sisärajojen ja itärajan rajanylityspaikkojen kautta. Laittomaan maahantuloon liittyvien esitutkintojen määrän kasvun myötä laittoman maahantulon järjestämisrikosten ja ihmiskaupparikosten selvitystaso kääntyi laskuun. Rajavartiolaitos on vuoden
S i v u 9 aikana tiivistänyt kansallista ja rajat ylittävää viranomaisyhteistyötä, tiedonvaihtoa ja rikostiedustelua laittoman maahantuloon liittyvän rikollisuuden torjumiseksi. Havaittujen rikosten kokonaismäärässä ei tapahtunut oleellista muutosta vuodesta 2014. Muiden rikosten tai rikkomusten määrän lasku johtuu tilastointimuutoksesta. Panokset ja tehokkuus Rajaturvallisuuden ylläpitäminen 2013 2014 Sma Kustannukset (milj. ) ko vuoden hintatasossa 235,0 228,9 227,7 230,8 Henkilötyövuodet 2 550 2 455 2 524 2 407 Tuottavuus ind 133 129 116 123 Taloudellisuus ind 125 118 111 113 Rajaturvallisuuden ylläpitämisen kustannukset nousivat vaikka henkilötyövuosikertymä laski. Kustannusten nousun suurin syy on panostus vanhentuneen kaluston ja materiaalin uusimiseen. Tämä näkyy suorina vuosikustannuksina sekä poistojen kasvuna. Henkilötyövuosissa laskua tapahtui erityisesti rajatarkastuksissa, kun henkilöstöä siirrettiin rajojen valvontaan. Tuottavuuden ja taloudellisuuden tunnusluvut heikkenivät selvästi suunniteltua vähemmän. Rajojen valvonnassa painotettujen suoritteiden määrää nosti erilaisten tarkastusten lisääntyminen sekä teknillisen valvonnan lisääminen. Rajatarkastuksissa painotettujen suoritteiden määrää laski itärajan rajanylitysliikenteen väheneminen. Rikostorjunnan suoritteiden kokonaismäärässä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. 2.1.2 Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen rajanylityspaikat ovat tehokkaat. Sujuva rajaliikenne edistää ihmisten kanssakäymistä ja elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksia. Rajanylitysliikenteen sujuvuudessa ei tapahtunut suuria muutoksia. Liikenteen määrän lasku paransi entisestään jo hyvällä tasolla ollutta Rajavartiolaitoksen toimista aiheutuvaa odotusaikaa rajanylityspaikoilla. Samaan aikaan kuitenkin rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen sujuvuuteen heikkeni hiukan. Itärajan rajanylityspaikat 2013 2014 Sma Sujuvan rajaliikenteen varmistaminen (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,7 Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta.
S i v u 10 Itärajan rajanylityspaikat Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla itärajan rajanylityspaikoilla oli vuotta 2014 sujuvampaa. Syynä tähän olivat vähentynyt rajanylitysliikenne sekä vuoden alussa käyttöön otetut rajanylityspaikkojen laajennusten ja kaistatarkastuksiin perustuvan rajatarkastusprosessin käyttöönotto Kaakkois-Suomessa. Lentoasemien rajanylityspaikat Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 10 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta. Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla lentoliikenteen rajanylityspaikoilla oli vuotta 2014 sujuvampaa vaikka liikenne kasvoi noin 4 %. Liikenteen sujuvoituminen johtui rajatarkastusautomaattien lisääntyneestä käytöstä. Satamien rajanylityspaikat 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,8 4,8 4,7 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet 4,8 5,0 5,0 5,0 (1-5) Rajatarkastuksen sujuvuus kokonaisaika (1-5) 0,0 0,0 4,7 5,0 Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,4 4,4 4,2 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 0,0 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 11 9 9 6 Rajatarkastusten sujuvuus kokonaisaika (min) 0 0 47 7 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 35 395 30 618 33 020 24 391 Lentoasemien rajanylityspaikat 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,7 4,8 4,8 4,7 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet 5,0 5,0 5,0 5,0 (1-5) Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,4 4,4 4,2 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 0,0 4,5 4,5 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 7 8 9 6 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 11 416 11 676 12 235 12 115 Turvataan sujuva rajanylitysliikenne. Matkustaja kokee rajanylityksen sujuvaksi. Matkustajan odotusaika rajatarkastukseen on enintään 15 minuuttia. Rajatarkastuksissa ja rajatarkastuksiin liittyvässä tutkinnassa sekä hallintopäätöksissä huolehditaan henkilöiden perusja ihmisoikeuksista sekä oikeusturvasta.
S i v u 11 Rajanylitys Rajavartiolaitoksen valvomilla satamien rajanylityspaikoilla oli viime vuotta sujuvampaa. Rajatarkastusten asiakaspalvelua ei ole mitattu Helsingin satamassa johtuen liikenteen vähäisestä määrästä. Joka toinen vuosi tehtävä kysely tehdään seuraavan kerran vuonna 2016. 2.1.3 Merellisen turvallisuuden lisääminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava. Rajavartiolaitoksen johtamis- ja toimintavalmius on merellisten monialaonnettomuuksien varalta välitön, rikosten ennaltaehkäisy- ja selvittämiskyky hyvä ja panos merellisen ympäristön suojelemiseksi merkittävä. Veneily ja muu vapaa-ajanvietto rannikolla ja saaristossa on turvallista. Merellisen turvallisuuden tilanne on pysynyt vuoden 2014 tasolla meripelastuksen osalta. Merellisen ympäristön suojelussa aluspäästötapausten selvitystaso laski selvästi huomattavasti lisääntyneiden aluspäästötapausten vuoksi. Iso osa tapauksista tapahtui satamaalueilla, joissa päästäjän yksilöiminen ei aina ollut mahdollista. Lisäksi osa tutkinnoista jatkuu vuoden 2016 puolelle. Tästä syystä merellisen turvallisuuden kokonaistunnusluku laski. Meripelastus Satamien rajanylityspaikat 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,5 4,5 4,8 4,5 Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet 4,7 4,5 5,0 4,7 (1-5) Rajanylittäjien tyytyväisyys rajanylityksen 4,1 4,4 4,4 4,2 sujuvuuteen (1-5) Rajatarkastusten asiakaspalvelu (1-5) 0,0 0,0 4,5 0,0 Tuotokset Rajatarkastusten sujuvuus RVL:n toimenpiteet (min) 12 13 9 12 Rajatarkastuksia/vrk (kpl) 1 236 962 1 235 803 2013 2014 Sma Merellisen turvallisuuden lisääminen (1-5) 4,2 4,5 4,0 3,9 Merivartiostoissa on jatkuva johtamis-, viestitys- ja suoritusvalmius meripelastustoimen etsintä- ja pelastustehtäviin. Kaikkiin merellä tapahtuviin hätätilanteisiin kyetään osoittamaan apua. Muiden meripelastusviranomaisten voimavarat hyödynnetään. Meripelastuksen osaaminen varmistetaan koulutuksella, katselmoinneilla ja tarkastuksilla.
S i v u 12 Meripelastus Sma 2013 2014 Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 4,4 4,5 4,1 4,5 Meripelastusavun saapuminen 4,9 4,9 4,2 5,0 onnettomuuspaikalle (1-5) Meri- ja ympäristötilannekuvan laatu (1-5) 3,6 3,9 3,5 3,9 Tuotokset Etsinnät merialue (kpl) 57 40 62 33 Meripelastustehtävät (kpl) 1 170 1 466 1 473 1 396 Meripelastuksen ensihoitotehtävä (kpl) 31 57 65 43 Merialueen avustustehtävä (kpl) 383 220 280 156 Muu meripelastustoimen pelastussuorite (kpl) 251 268 275 234 Pelastettu henkilö (kpl) 5 664 3 581 4 308 3 065 Estetty onnettomuus (kpl) 21 9 12 3 Suomen meripelastusjärjestelmä on luotettava ja Rajavartiolaitoksella on vielä toistaiseksi käytössään suorituskykyinen kalusto. Merellisen turvallisuuden haasteissa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Alusliikenne Suomenlahdella on säilynyt vilkkaana. Merivartiostot ylläpitivät jatkuvaa meripelastustoimen johtamisvalmiutta sekä päivystivät meripelastuksen hätäradioliikennettä. Kaikkiin meripelastuksen hätätilanteisin kyettiin osoittamaan apua. Meripelastustoimen kehittämisessä painopiste on ollut suuronnettomuuksiin varautumisessa ja niiden hallinnassa sekä meripelastukseen liittyvien yhteisten toimintamallien kehittämisessä. Vuonna 2012 valmistuneen merellisen varautumissuunnitelman jalkauttaminen jatkuu edelleen. Meripelastukseen liittyvät tehtävät vähenivät vuonna pitkälti kylmän ja sateisen alkukesän vuoksi. Meripelastus- ja avustustehtävistä valtaosa kohdistui aikaisempien vuosien tapaan huviveneisiin. Menehtyneitä oli tarkasteluajanjaksolla 18 henkilöä, mikä alittaa 2000-luvun keskiarvon. Hätätilanteissa ensimmäinen Rajavartiolaitoksen johtama meripelastusyksikkö on ollut onnettomuuspaikalla keskimäärin 25 minuutissa. Meripelastustapahtumiin johtaneista syistä 59 % on johtunut inhimillisistä tekijöistä kuten merimiestaidollinen virhe, sairaskohtaus tai tapaturma. Tekniset syyt ovat liittyneet 35 %:iin ja ympäristötekijät 6 %:iin meripelastustapauksista. Rajavartiolaitoksen ja vapaaehtoisten meripelastusyksiköiden käyttötunnit vähenivät vuonna. Suurimpana syynä laskuun voidaan pitää tehtävämäärien laskua. Meripelastuksen johtamiseen on käytetty yhteensä hieman yli 3 200 tuntia. Meripelastukseen on käytetty eri toimijoiden meripelastusyksiköitä yhteensä 3 959 tuntia. Rajavartiolaitoksen yksiköiden käyttö muodostaa tästä 75 %. Toiseksi suurin toimija ovat vapaaehtoiset meripelastajat, joiden osuus on noin 18 %. Merellinen ympäristönsuojelu Merellinen ympäristön valvonta sekä ympäristörikosten selvittäminen ja tutkinta ennalta ehkäisevät tehokkaasti merellisen ympäristön saastumista. Valmius avomerellä tapahtuvaan öljy- ja kemikaalitorjuntaan on Rajavartiolaitoksen osalta hyvä.
S i v u 13 Merellisen ympäristön suojelu 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 0,0 3,5 1,6 Aluspäästötapausten selvitystaso (1-5) 3,9 0,0 3,5 1,6 Tuotokset Vuoden aikana Rajavartiolaitoksen tietoon tuli 66 öljypäästöä (2014: 39) Suomen merialueilla. Valtaosa toimintavuonna havaituista päästöistä tapahtui sataman tai rannikon tuntumassa ja ne olivat määrältään erittäin pieniä. Öljypäästövalvonnan painopistealueet ovat talousvyöhyke ja aluemeri. Näillä tapahtuneet päästöt ovat viimevuosien tapaan pysyneet vähäisinä. Vuonna aloitettiin yhdeksän hallinnollista öljypäästötutkintaa öljypäästömaksun edellytysten selvittämiseksi. Kaikki päästöt olivat päästetyn öljyn määrällä arvioiden pieniä ja suurelta osin satama-alueella tapahtuneita. Öljypäästömaksupäätöksiä tehtiin kaksi kappaletta, joista toisen tutkinta oli aloitettu vuonna 2011 ja toisen. Molemmissa tapauksissa päätettiin maksun määräämättä jättämisestä. Osassa tapauksista tutkinta päätettiin, koska päästäjää ei voitu yksilöidä. Viiden tapauksen osalta tutkinta jatkuu edelleen vuonna 2016. Toimintavuonna aloitettiin myös kolmen alusöljypäästötapauksen esitutkinta. Yhdessä tapauksessa annettiin rangaistusvaatimus rangaistusmääräysmenettelyssä ja kahden muun tapauksen tutkinta jatkuu vuonna 2016. Panokset ja tehokkuus Aluspäästötapausten määrä (kpl) 28 39 55 66 Merellisen turvallisuuden lisääminen 2013 2014 Sma Kustannukset (milj. ) ko vuoden hintatasossa 7,7 10,7 6,6 12,0 Henkilötyövuodet 83 115 73 125 Tuottavuus ind 103 109 113 101 Taloudellisuus ind 96 101 108 93 Merellisen turvallisuuden kustannusten nousun suurin syy on panostus vanhentuneen kaluston ja materiaalin uusimiseen. Tämä näkyi suorina vuosikustannuksina sekä poistojen kasvuna. Pienempi osuus kustannusten kasvusta johtui henkilötyövuosimäärän noususta. Tuottavuus ja taloudellisuus laskivat, koska henkilötyövuodet ja kustannukset nousivat enemmän kuin painotetut suoritteet. Suurin vaikutus painotettujen suoritteiden määrään oli etsintöjen ja meripelastustapahtumien määrän laskulla. 2.1.4 Kriisivalmius ja sotilaallinen maanpuolustus Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksella on hyvä toimintakyky yhteiskunnan turvaamiseksi kaikissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Rajavartiolaitoksella on hyvä valmius osallistua valtakunnan puolustamiseen. Rajavartiolaitos toimii maalla, merellä ja ilmassa vaikeissakin olosuhteissa. 2013 2014 Sma Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen ( 3,6 3,8 3,9 4,1 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen kasvoi vuoden 2014 tasosta. Varusmiesja reserviläiskoulutuksen määriä kasvatettiin. Aikaisempaa suurempi osuus koulutetuista
S i v u 14 varusmiehistä ja reserviläisistä voitiin sijoittaa Rajavartiolaitoksen reserviin. Tämä nosti sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistumisen tunnuslukua. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito Rajavartiolaitoksella on ajanmukaiset puolustussuunnitelmat, tilanteen edellyttämä johtamis- ja toimintavalmius sekä valmius joukkojen perustamiseen. Rajavartiolaitoksen kriisivalmius sekä kyky alueellisen koskemattomuuden valvontaan ja turvaamiseen rauhan aikana on jatkuvaa. Häiriö- ja poikkeusolovalmiuden ylläpito 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,9 4,1 4,2 4,0 Suunnitelmavalmius (1-5) 3,5 3,5 4,1 3,9 Sotilaallisen maanpuolustuksen ja kriisiajan valmiuksien ylläpito ja kehittäminen toteutui suunnitellusti vuonna ja asetetut tavoitteet saavutettiin. Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus Rajavartiolaitoksen henkilökunta, varusmiehet ja reserviläiset on koulutettu kriisiajan tehtäviin ja sijoitettu rajajoukkoihin. Sotilaallisen maanpuolustuksen koulutusvuorokaudet nousivat verrattuna vuoteen 2014. Asevelvollisten koulutusvuorokausien määrää nostivat järjestettyjen kertausharjoitusten määrän lisääntyminen sekä varusmiessaapumiserien vahvuuden nosto. Joukkotuotanto toteutui ennakoitua paremmin. Henkilöstö voitiin sijoittaa rajajoukkoihin. Myös henkilöstön koulutusvuorokausien määrä kasvoi lisääntyneiden kertausharjoitusten vuoksi. Henkilöstön koulutusvuorokausia ei ole esitetty tilinpäätöksessä aiemmin. Panokset ja tehokkuus Sijoitustilanne (1-5) 4,6 4,6 4,8 4,5 Materiaalivalmius (1-5) 3,7 4,1 3,8 3,7 Rajavartiolaitoksen joukkotuotanto ja sotilaallisen maanpuolustuksen koulutus 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,3 3,5 3,6 4,3 Koulutettavuus (1-5) 3,0 3,0 3,1 4,3 Sijoitettavuus (1-5) 3,4 3,8 4,0 5,0 Koulutus (1-5) 3,6 3,8 3,8 3,7 Tuotokset Koulutusvuorokaudet asevelvolliset (kpl) 78 549 84 775 88 665 100 099 Koulutusvuorokaudet henkilöstö (kpl) 0 0 5 731 4 760 Järjestetyt kertausharjoitukset (kpl) 0 0 15 19 Itse järjestetyt sotilaallisen maanpuolustuksen koulutustilaisuudet (kpl) 0 0 84 55 Sotilaalliseen maanpuolustukseen osallistuminen 2013 2014 Sma Kustannukset (milj. ) ko vuoden hintatasossa 10,6 10,7 10,3 14,1 Henkilötyövuodet 115,0 115,0 114 147,5 Tuottavuus ind 96 105 131 144 Taloudellisuus ind 90 96 125 134
S i v u 15 Sotilaallisen maanpuolustuksen kustannukset ja henkilötyövuodet nousivat selvästi. Syynä tähän oli lisääntynyt kertausharjoitustoiminta. Tuottavuus ja taloudellisuus paranivat huomattavasti painotettujen suoritteiden lisääntyessä. Keskeisin syy oli koulutusvuorokausien määrän kasvu. 2.1.5 Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutulle alueelle Yhteiskunnallinen vaikuttavuustavoite Rajavartiolaitoksen toiminta lisää monipuolisesti ihmisten jokapäiväistä turvallisuutta rajaseudulla ja saaristossa. Rajavartiolaitos toimii perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen lähellä ihmistä. Viranomaisavun tuominen rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille (1-5) Rajavartiolaitoksen osallistuminen rajaseudun ja rannikon harvaan asuttujen alueiden viranomaispalvelujen tuottamisessa laski suunnitellusti vuoden 2014 tasosta Rajavartiolaitoksen keskittyessä ydintehtäviinsä. Turvallisuuden tunne Rajaseudun ja saariston ihmiset ja sidosryhmät kokevat Rajavartiolaitoksen toiminnan lisäävän turvallisuutta. Rajavartiolaitos on tavoitettavissa. Harvaanasutun alueen asukkaiden turvallisuuden tunne on laskenut. Muiden viranomaisten näkemys Rajavartiolaitoksen merkityksestä harvaan asutun alueen turvallisuudelle on selvästi kansalaisten näkemystä korkeammalla tasolla. Viranomaisavun antaminen 2013 2014 Sma 3,3 3,4 3,2 3,3 Turvallisuuden tunne 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,2 3,3 3,1 3,2 Partioinnin kattavuus maarajalla (1-5) 3,0 3,0 3,0 3,0 Partioinnin kattavuus merirajalla (1-5) 3,0 3,0 3,0 3,0 Harva-alueen asukkaiden kokemus (1-5) 3,4 3,4 3,3 3,1 Harva-alueen viranomaisten näkemys (1-5) 3,6 4,1 3,5 4,1 Rajavartiolaitos tuottaa ydintehtävien ohessa monialaista viranomaisapua rajaseudun ja rannikon harvaan asutuille alueille. Ilma-aluksilla tuetaan muita vastuuviranomaisia tarvittaessa koko valtakunnan alueella. Painopiste on kiireellisissä Rajavartiolaitoksen erityisosaamista tai -materiaalia vaativissa tehtävissä.
S i v u 16 Viranomaisavun antaminen 2013 2014 Sma Toiminnan laatu ja palvelukyky (1-5) 3,6 3,9 3,5 3,8 Rajavartiolaitoksen antama viranomaisapu (1-5) 3,6 3,9 3,5 3,8 Tuotokset Yhteistoimintapartiot (h) 1 845 1 811 3 386 1 537 Turvallisuuspalvelut harva-alueilla (poliisi- ja virkaaputehtävät) (kpl) 582 638 764 651 Etsinnät maa-alue (kpl) 473 398 348 334 Pelastustehtävät maa-alue (kpl) 488 493 419 377 Ensihoitotehtävät (pl. meripelastukseen liittyvät) (kpl) 1 146 556 366 511 Avustustehtävä maa-alue (kpl) 38 43 113 34 Muu pelastussuorite maa-alue (kpl) 351 334 334 248 Viranomaisavun antamisen laatu ja palvelukyky laski ennakoitua vähemmän. Tehtävämäärät ovat pienentyneet ja yhteistoimintapartiotunnit vähentyneet.
S i v u 17 2.1.6 Sisäiset toiminnot Teknillisen toimialan yleiskatsaus Tulostavoitteiden mukaiset hankkeet kyettiin pääosin toteuttamaan. Kehityshankkeisiin osallistuminen edellytti aiempaa voimakkaampaa priorisointia. Kustannustehokkuuden parantamiseksi tehdyt tukipalveluiden uudelleen järjestelyt saatiin vakiinnutettua ja palvelun laadun parantamiseen tähtäävät jatkotoimenpiteet käynnistettyä. Kerätyt kokemukset ja asiakaspalautteet hyödynnetään palvelun kehittämiseksi. Materiaalihallinto Materiaalihallinnon painopiste oli operatiivisen liikkuvuuden turvaamisessa sekä asevelvollisten koulutuksen tukemisessa. Vuoden aikana vakiinnutettiin teknillinen yhteistoiminta puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen sekä Rajavartiolaitosta tukevien joukko-osastojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Lisäksi aloitettiin yhteistyösopimuksen valmistelu Logistiikkalaitoksen kanssa. Materiaalihankinnat toteutettiin suunnitelmien mukaisesti. Rajavartiolaitoksen virkavaatetuksen uudistamisessa aloitettiin viimeisen asukokonaisuuden, maastopartiointiin soveltuvan ajoasun, kehittäminen yhdessä sopimustoimittajan kanssa. Uuden partioasun käyttöönotto aloitettiin itärajalla. Tietohallinto Tietohallintoa kehitetään huomioiden Rajavartiolaitoksen strategia ja johdon linjaukset. Kaikki tietohallinnon hankkeet perustuvat kokonaisarkkitehtuurilähtöisesti toiminnan vaatimuksiin. Uudet hankkeet toteutettiin projekti- ja hankehallintamallilla. Kokonaisarkkitehtuurityötä jatkettiin laatimalla sisäministeriön puitteissa nykytilan kuvaukset. Rajavartiolaitos osallistui turvallisuusviranomaisten yhteisten tietojärjestelmähankkeiden toimeenpanoon. Suurin osa Rajavartiolaitoksen perustietoteknisistä palveluista hankittiin HALTIK:lta ja niitä kehitettiin yhdessä HALTIK:n kanssa. Muut kuin HALTIK:n palveluihin kuuluvat perustietotekniset palvelut luovutettiin Valtorin tuotantovastuulle. Valmistauduttiin HALTIK:n siirtymiseen osaksi Valtoria ja toteutettiin toimialasidonnaisten tehtävien palauttaminen HALTIK:sta takaisin Rajavartiolaitoksen vastuulle. Merkittävimmät operatiiviset tietojärjestelmät toimivat hallinnon turvallisuusverkossa ja kaikki toimipisteet on liitetty turvallisuusverkkoon. Rajojen valvonnassa käytettävää teknistä valvontajärjestelmä ylläpidettiin ja kehitettiin. Itärajalle hankittiin siirrettävää valvontalaitteistoa. Merialueen tutkia uusittiin. Rajojen valvonnan analyysi, suunnittelu ja tilanteenseuranta tietojärjestelmä RASTI otettiin tuotantokäyttöön keväällä. Rajatarkastuksissa käytettävän tekniikan osalta Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti EU:n Älykkäät rajat -hankkeen valmisteluun ja toteutti hankkeen pilotoinnin Helsingin satamassa ja Vaalimaalla. Toimitilahallinto Onttolan alueen peruskorjaus- ja kehittämishankkeen suunnittelu jatkuu vuonna 2016 ruokalan perusparannuksen valmistuttua. Senaatti-kiinteistöt on varautunut vuosien 2016-2018 investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen. Immolan alueen kehittämissuunnitelman periaatteet valmistuivat joulukuussa ja hankkeen toteuttaminen aloitetaan vuoden 2016 aikana ruokalan perusparannuksella. Senaattikiinteistöt on varautunut vuosien 2016-2018 investointikehyksessään hankkeen rahoitukseen.
S i v u 18 Rajavartiolaitoksen pääkaupunkiseudun toimitilahankkeen rakentaminen on viivästynyt ja muutto toimitiloihin toteutuu vuoden 2016 toukokuun alusta alkaen. Hanke on osa Rajavartiolaitoksen talouden sopeuttamisohjelmaa ja hillitsee jatkossa vuokramenojen kasvua. Vartiolentolaivueen Helsinki-Vantaan lentotukikohdan rakentamisesta järjestetään toinen urakkalaskentakierros kustannusarvion ylittymisestä johtuen. Tavoiteaikatauluna lentotukikohdan valmistumiselle on edelleen vuoden 2016 loppu. Alustoimiala Ulkovartiolaiva Turvan eri ominaisuudet ja suorituskyvyt otettiin vuoden aikana täysimääräisesti käyttöön. Vuoden aikana aluksen järjestelmät ja laitteet on säädetty ja henkilöstön koulutusta on järjestetty. Alusta on täydennetty erilaisilla varustehankinnoilla. Alus on ollut suunnitellusti operatiivisessa käytössä. Käynnistettiin uuden NV-15E kovapohjaisen kumiveneen evaluointi. Evaluoinnin perusteella tehdään ratkaisut venesarjan hankkimisesta merivartioasemien käyttöön. PV-281 partiovene varustettiin ja lähetettiin Frontex-operaatioon Kreikan saaristoon. Vene varustettiin muun muassa ylimääräisellä sivuponttonilla. Tämä paransi merkittävästi aluksen pelastuskykyä. Merivene MIV-15E veneen ja kalustolautan evaluointiversion hankintaa ei kyetty toteuttamaan suunnitellussa aikataulussa. Saadut tarjoukset eivät täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Uudet tarjoukset saadaan 2016 helmikuussa. Vartiolaiva Merikarhu varustettiin syksyn aikana tulevaa Frontex-operaatiota varten. Alukseen hankittiin muun muassa varaosia ja erityislaitteita. Alukseen hankittiin myös uusi valmiusvene tehostamaan aluksen kykyä operoida vaihtelevissa ja vaativissa tehtävissä Välimerellä. Muun aluskaluston huoltotoimenpiteet toteutettiin suunnitellusti. Kaupallinen toimiala Viestintä Voimaan tulleet uudet julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT) huomioitiin Rajavartiolaitoksen hankinnoissa. Rajavartiolaitos osallistui aktiivisesti vuonna turvallisuusviranomaisten hankintaverkostoon. Hankintaverkoston tarkoituksena on informaation ja parhaiden käytäntöjen jakaminen sekä yhteishankinta-kilpailutusten järjestäminen. Viestinnän painopiste oli Rajavartiolaitoksen toimenpiteissä laajan laittoman maahantulon hallitsemiseksi. Julkisuudessa oli esillä erityisesti Venäjältä itärajan pohjoisille rajanylityspaikoille tulleet turvapaikanhakijat, Rajavartiolaitoksen osallistuminen tehostettuun ulkomaalaisvalvontaan sisärajoilla, valmius rajavalvonnan väliaikaiseen palauttamiseen sisärajoille sekä laittoman maahantuloon liittyvien rikosten esitutkinnat. Rajavartiolaitoksen tiedotuksessa painotettiin myös säästötoimenpiteiden aiheuttaman resurssivajeen vaikutuksia rajaturvallisuuden hallintaan ja varautumiseen. Myös alueloukkausepäilyt, venäläisen moottoripyöräkerhon liikkuminen ja Rajavartiolaitoksen osallistuminen Frontex-operaatioihin saivat vuoden aikana paljon julkisuutta. Vartiolaiva Turva esittäytyi kesän aikana yleisölle ja tiedotusvälineille Suomessa Open Ship -tapahtumissa ja Saksassa World Maritime Rescue -tapahtumassa. Rajavartiolaitoksessa lisättiin sosiaalisen median käyttöä viestintäkanavana.
S i v u 19 Säädösvalmistelu Rajavartiolaitoksen säädösvalmistelussa huomioidaan sisäministeriön yhteiset ja omat säädösvalmistelun laadun parantamista koskevat tulostavoitteet. Rajavartiolaitoksella on kattava tiedonkeräysjärjestelmä sitä koskevien säädösten toimivuudesta ja muutostarpeista. Hanke Rajavartiolaitoksen rikostorjuntalain valmistelemiseksi asetettiin maaliskuussa. Uuteen lakiin siirrettäisiin nykyisin rajavartiolaissa olevat Rajavartiolaitoksen rikostorjuntaa koskevat säännökset. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa alkuvuodesta 2017 ja laki tulisi voimaan vuonna 2018. Sisäministeriö ja ympäristöministeriö asettivat syyskuussa työryhmän selvittämään merialueilla tapahtuvien ympäristöonnettomuuksien torjunnan operatiivisen johtovastuun siirtämistä sisäministeriölle hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän toimikausi päättyy maaliskuussa 2016. Selvitystyön perusteella on tarkoitus laatia hallituksen esitys siirron toteuttamisen edellyttämistä säädösmuutoksista hallituskauden kuluessa. Rajavartiolaitos on jatkanut aktiivista ja ennakoivaa vaikuttamista Euroopan unionin säädösvalmisteluun. Älykkäät Rajat -paketin käsittelyä ja uusittavan lainsäädäntöehdotuksen valmistelua edistettiin esittelemällä Euroopan parlamentille, komissiolle ja laajoista tietojärjestelmistä vastaavalle EU:n virastolle rajatarkastusten toimeenpanoa Suomessa maa- ja merirajoilla sekä lentokentillä. Pakettiin liittyvä pilotointi toteutettiin Suomessa. Komissio antoi joulukuussa ehdotukset Euroopan raja- ja merivartiojärjestelmän perustamisesta ja Schengenin rajasäännöstön muuttamisesta rajatarkastusten tehostamiseksi ulkorajoilla. Suunnittelu- ja taloushallinto Rajavartiolaitos on jatkanut talouden sopeuttamisohjelman toimeenpanoa. Ohjelman tavoitteena on toimeenpanna säästövelvoitteet ja hallita kustannusten nousun vaikutukset. Vuoteen 2017 asti ulottuvan ohjelman toteutus on edennyt pääosin suunnitellussa aikataulussa. Sopeuttamisohjelma ei sisällä vuosien 2014 ja kehyspäätösten leikkauksia. Rajavartiolaitoksen toiminnan ja talouden seurantajärjestelmällä on tuotettu säädösten, määräysten sekä Rajavartiolaitoksen johtamisen edellyttämät tarpeelliset ja ajantasaiset tiedot. Taloushallinnon toimintojen keskittäminen valtakunnalliseen johtoon toteutettiin vuoden 2014 alusta alkaen. Toimintamalli on todettu toimivaksi ja resursseja säästäväksi. Tilivuoden aikana on otettu käyttöön myös valtion hankinnasta maksuun prosessin automaatioastetta nostavia toimintoja kuten sopimuskohdistus- ja tiliöintikooditoiminnallisuus. Rajavartiolaitoksen laskuista 15 % (4 732 kpl) tuli jo valmiiksi tiliöitynä. Rajavartiolaitos päivitti tuloksellisuuden laskentajärjestelmäänsä vuoden alusta alkaen. Tässä yhteydessä otettiin käyttöön yksittäisiä uusia mittareita ja päivitettiin joidenkin mittareiden laskentatapaa. Muutos toteutettiin siten, että historiatieto on vertailukelpoista vuoteen 2009 saakka. Muutaman yksittäisen uuden tai muuttuneen mittarin osalta ei historiatietoa ole saatavilla ennen vuotta. Näiden mittareiden nolla-arvoja ei huomioida laskennassa. Uudistuksella keskitettiin suunnittelua ja vähennettiin hallintoon kuluvaa työaikaa. Talousarvioin ulkopuolista rahoitusta on hyödynnetty aktiivisesti. EU:n ulkorajarahaston ohjelmakausi päättyi kesällä. Rajavalvonnan ja -tarkastusten parantamiseen kohdistuneet hankkeet tarkastuksineen saatettiin päätökseen syksyn aikana. EU:n sisäisen turvallisuuden rahaston toimeenpano käynnistyi ensimmäisellä haulla lokakuussa 2016. Rajavartiolaitos jätti rahoitushakemuksen 14 hankkeeseen. Lisäksi Rajavartiolaitos on ollut mukana useassa muulla EU-rahoituksella toteutettavassa kehittämishankkeessa (mm. FP7 - tutkimuksen puiteohjelma ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto). Ulkoasiainministeriö on tukenut IBA-rahoituksella merellisen toimintaympäristön hankkeita.
S i v u 20 Rajavartiolaitoksessa jatkettiin edellisvuonna käyttöön otetun riskienhallinnan toimintamallin jalkauttamista. Vuonna riskien arviointi toteutettiin strategisista päämääristä merellisen turvallisuuden lisäämisen sekä kriisivalmiuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Tutkimus- ja kehittämistoiminta Rajavartiolaitos osallistui konsortion jäsenenä Euroopan unionin rahoittamiin tutkimushankkeisiin. Rajatarkastusten automatisointia tutkivassa ja kehittävässä FastPasstutkimushankeessa (vuodet 2013-2016) siirryttiin demonstraatiovaiheeseen. Hanketta jatketaan Rajavartiolaitoksessa arvioimalla demonstraatioita rajaviranomaisten näkökulmasta. BODEGA-hankkeessa ( - 2018) tutkittiin inhimillisiä tekijöitä rajavartijan työssä kirjallisuuskatsauksen, työpajan ja Älykkäät rajat -skenaarioiden mallintamisen kautta. Hanke jatkuu skenaarioiden mallintamisella, kenttätutkimuksilla ja loppukäyttäjätyöpajoilla. Rajavartiolaitos johti älykästä videovalvontajärjestelmää kehittävän EWISA-hankkeen ensimmäisen työpaketin työskentelyn. Työpaketin tuloksena laadittiin järjestelmän vaatimusmäärittely ja tehtiin markkinakartoitus. EWISA-hanke on Romanian rajapoliisin vetämä EU:n nelivuotinen FP7 -hanke ja se jatkuu vuoteen 2018 saakka. Kansainvälisellä tasolla osallistuttiin Euroopan unionin rajaturvallisuusviraston yhteistyöhön. Suomen Rajavartiolaitoksen ja Venäjän rajaviranomaisten välisessä koulutuksen ja tieteellisen tutkimuksen alatyöryhmässä Rajavartiolaitoksen hankevastuilla toteutettiin kolme tutkimushanketta julkaisuineen. Rajavartiolaitos vastasi projektipäällikkyydestä sisäministeriön rahoittamassa tutkimushankkeessa "Sisäisen turvallisuuden strategian yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja siihen liittyvät indikaattorit". Hanke liittyi sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Siihen osallistui myös poliisin, pelastustoimen, Kriisinhallintakeskuksen, maahanmuuttohallinnon ja Hätäkeskuslaitoksen edustajat. Työ valmistui määräajassa. Rajavartiolaitoksen toimintaympäristötutkimuksen ensimmäinen vaihe päättyi marraskuussa kahden tutkimusraportin julkaisemiseen. Aloitetussa jatkohankkeessa tutkitun tiedon perusteella arvioidaan rajaturvallisuuden toimintaympäristön ja uhkakuvien muutoksia esimerkiksi arktisen rajaturvallisuuden ja rannikkovartiostotoiminnan näkökulmasta. Raja- ja merivartiokoulun julkaisusarjassa julkaistiin seitsemään kirjaan koottuna yhteensä yhdeksän julkaisua. 2.1.7 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Valtiokonttorin määräyksen (VK/1078/00.01./2014, 20.11.2014) mukaan kustannusvastaavuuslaskelmien eri osa-alueiden esittämisvelvollisuuden raja on nostettu miljoonaan euroon. Tästä syystä kustannusvastaavuuslaskelmat esitetään vain ilma-alusten sairaankuljetusten sekä yhteisrahoitteisen toiminnan osalta. Vuoteen 2013 saakka esitettyjen kustannusvastaavuuslaskelmien tuotot olivat viisumien ja muiden lupien osalta 72 139 euroa ja vuokraustoiminnan osalta 883 318 euroa. Sairaankuljetukset, ilma-alukset Kustannusvastaavuuslaskelmien laskentatapa on ollut käytössä Rajavartiolaitoksessa 1990-luvun lopulta. Kustannukset kohdennetaan ilma-alusten konekohtaisen lentotuntimäärän perusteella. Kulut on eritelty palkkoihin ja muihin toimintamenoihin. Muuta kululajikohtaista erittelyä ei ole saatavilla. Vuonna sairaankuljetusten lukumäärä eri ilma-aluksilla oli yhteensä 153 tuntia (2014:158 tuntia). Laskutus tehdään jokaiselta alkavalta viideltätoista minuutilta.
S i v u 21 Vuonna käytössä olleen suoriteasetuksen (998/2013) hinnat on laskettu vuoden 2012 toteutuneiden kustannusten perusteella. Vuoden kustannusvastaavuuslaskelma on ylijääminen seuraavista kertaluonteisista syistä: Vuoden kokonaislentotuntimäärä on noin 200 tuntia suurempi kuin maksuasetuksen hintoja laskettaessa arvioitiin. Tämä laskee toteutuneiden sairaankuljetusten tuntikohtaista kustannusta. Maksuasetuksen korkoprosenttina on käytetty vuoden 2012 efektiivistä korkokantaa 2,1%. Vuonna korkoprosentti oli 0,6. Vuodelta 2014 siirtyi laskutettavaksi vuodelle noin 171 000 euron kuljetukset. Vartiolentolaivueen vuodelle suunnitelluista menoista siirtyi yli 1,5 milj. euroa vuodelle 2016. Vuonna 2012 Rajavartiolaitoksen kulutusmenot olivat 6,3 milj. euroa suuremmat kuin vuonna. MAKSULLISEN TOIMINNAN KUSTANNUSVASTAAVUUSLASKELMA Sairaankuljetustoiminta (ilma-alus) Kustannukset/tuotot Tavoite 2014 2013 Tuotot: Maksullisen palvelutoiminnan tuotot: Sairaankuljetukset Maksullisen palvelutoiminnan tuotot 0 0 0 0 sairaank uljetustuotot ilma-aluk silla 1 500 000 1 939 768 1 345 186 1 414 547 Muut toiminnan tuotot 0 0 0 0 Tuotot yhteensä: 1 500 000 1 939 768 1 345 186 1 414 547 Kokonaiskustannukset: Erilliskustannukset: Aineet ja tarvikkeet 0 0 0 0 Henkilöstökustannukset 750 000 586 060 655 498 719 013 Vuokrat 0 0 0 0 Palveluiden ostot 0 0 0 0 Muut erilliskustannukset 450 000 370 760 358 461 410 395 Erilliskustannukset yhteensä: 1 200 000 956 820 1 013 959 1 129 408 Osuus yhteiskustannuksista: Tukitoimintojen kustannukset 150 000 115 253 134 369 105 403 Poistot 150 000 136 138 156 126 173 423 Korot 0 0 0 0 Muut yhteiskustannukset 0 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä: 300 000 251 391 290 494 278 826 Kokonaiskustannukset yhteensä: 1 500 000 1 208 211 1 304 454 1 408 234 Kustannusvastaavuus (tuotot-kust) 0 731 557 40 733 6 313 Kustannusvastaavuus % 100 % 161 % 103 % 100 % (monta % tuotot kattavat kustannuksista) Suoriteasetuksen päivitys ja hintojen tarkistus valmisteltiin loppuvuonna. 2.1.8 Yhteisrahoitteinen toiminta Yhteisrahoitteista toimintaa seurataan projektit ja hankkeet -tililuokassa. Hankekoodille kirjataan sekä tulot että erilliskulut. Arvonlisäverot on kirjattu projektille ja tukikelpoisesta palaumasta on vastaava osuus tuloutettu sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10.
S i v u 22 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmien tuotoissa on Rajavartiolaitokselle saadut rahoitusosuudet eri hankkeisiin (joko toimintamenomomentille tuloutetut tai kirjausoikeudella momentille saadut). Kuluissa on näitä hankkeita vastaavat menot. Kuluissa on mukana myös käyttöomaisuushankinnat. Suurin osa Rajavartiolaitoksen ulkopuolisesta rahoituksesta kohdistuu EU:n ulkorajarahastohankkeissa Rajavartiolaitoksen omaisuuden hankintaan (esim. partioajoneuvot, helikopterit, maa- ja merirajan valvontalaitteet, rajanylityspaikkojen kehittäminen). Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma on EU:n ulkorajarahastohankkeiden osalta tehty maksuperusteella eikä kuluja vastaavia tuloja ole viety siirtosaamisiksi, koska hankkeiden rahoitusta ei ole vahvistettu tai rahoitus vahvistetaan lopullisesti vasta hankkeen päättymisen jälkeen. Muiden hankkeiden osalta tulot on kirjattu suoriteperusteella. EU:n ulkorajarahastohankkeiden tuottoja ovat olleet vuoden 2013 vuosiohjelmasta maa- ja merirajan tekninen valvonta 1 050 000 euroa, automaattiset rajatarkastuslinjastot 131 250 euroa sekä maastoliikkuvuuden parantaminen 923 747 euroa. Nämä erät on tuloutettu toimintamenomomentille. Kirjausoikeus momentille 4.14.26.01.22.2 saatiin AB/B412 helikoptereiden uusimiseen 2 807 782 euroa. Yhteisrahoitteisissa hankkeissa on edellä mainittujen EU:n ulkorajarahastohankkeiden lisäksi mukana muun muassa FastPass-hanke sekä New Delhin ja Abujan yhdyshenkilöprojektit. Yhdyshenkilöhankkeet ovat Rajavartiolaitoksen hankkeita, joissa Rajavartiolaitos asettaa yhdyshenkilön asemamaahan ja ulkoministeriö osallistuu kustannusten korvaamiseen. FastPass-hankkeessa kehitetään yhä luotettavampaa teknologiaa matkustajan tunnistamiseksi lentoasemilla ja muilla rajanylityspaikoilla. Hankkeen vetovastuu on Teknologian tutkimuskeskus VTT:llä ja kyse on EU-rahoitteisesta hankkeesta. VTT koordinoi myös eurooppalaista rajavalvontaa edistävää Bodega-hanketta, jonka pääpaino on inhimillisten tekijöiden huomioimisessa niin viranomaisten kuin matkustajienkin näkökulmasta. Hankkeen tavoitteena on tehostaa ja yhtenäistää erilaisia automaattisia rajatarkastusjärjestelmiä eettisistä lähtökohdista. Laskelmassa on mukana myös ulkoministeriön rahoituksella (kirjausoikeus momentille 24.90.68 Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö) rahoitettuina hankkeina onnettomuusaluksien riskiarvio- ja laivapalotoimintamallien kehittäminen sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavat tekijät. Euroopan komission rahoittamia hankkeita ovat lisäksi Romanian poliisin johtama EWISA-hanke, jonka tavoitteena on lisätä videovalvonnan älykkyyttä ja käytettävyyttä osana valvonta- ja tilannekuvajärjestelmiä. Euroopan meri- ja kalatalousrahaston rahoittamaan puiteohjelmaan kuuluvassa ECGFAN Academy Network -hankkeessa pyritään muun muassa luomaan verkosto rannikkovartiostotoimintoihin liittyvien oppilaitosten välille. Hanke on Rajavartiolaitoksen johtama. Rajavartiolaitos osallistuu myös komission rahoittamaan FP7-2013 puiteohjelmaan kuuluvaan EUCISE2020-projektiin, jossa ensisijaisena tavoitteena on kehittää ja toteuttaa testiympäristö aiemmissa hankkeissa ja EU:n strategisissa asiakirjoissa ehdotettujen merellisen toimintaympäristön tietojen vaihdon parantamiseksi koko EU:ssa. Frontex-operaatioita ei ole käsitelty yhteisrahoitteisina hankkeina, koska kyse on EU:n ja Suomen välisestä yhteistoiminnasta ja Rajavartiolaitos saa korvauksen panoksestaan yhteisiin operaatioihin.
S i v u 23 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Toimiala: Rajavartiolaitos Tavoite euma euma euma Kustannukset/ tuotot 2014 2013 TUOTOT yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot - muilta valtion virastoilta saatu rahoitus 2 600 000 4 337 940 8 087 338 2 572 202 - EU:lta saatu rahoitus 300 000 896 859 638 036 150 155 - muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus 0 265 803 39 375 - yhteisrahoitteisen toiminnan muut tuotot 3 909 000 2 807 782 10 335 768 3 000 000 Tuotot yhteensä 6 809 000 8 042 581 19 326 945 5 761 732 KUSTANNUKSET yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset - aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 463 985 309 617 56 371 647 - henkilöstökustannukset 1 085 529 408 799 308 277 - vuokrat 5 242 32 645 41 337 - palvelujen ostot 1 392 745 562 939 336 471 - muut erilliskustannukset 27 070 740 34 047 472 295 639 Erilliskustannukset yhteensä 48 036 000 31 018 242 35 361 473 57 353 371 yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskustannuksista - tukitoimintojen kustannukset 1 550 912 1 768 074 2 867 669 - poistot 201 000 192 045 163 179 korot 14 466 14 324 25 030 - muut yhteiskustannukset 0 0 0 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 0 1 766 378 1 974 442 3 055 878 Kokonaiskustannukset yhteensä 48 036 000 32 784 620 37 335 915 60 409 249 KUSTANNUSVASTAAVUUS tuotot - kustannukset -41 227 000-24 742 039-18 008 970-54 647 517 kustannusvastaavuus -% 14 % 25 % 52 % 10 % Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmassa on huomioitu tukitoimintojen kustannuksina 5 %:n yleiskustannuslisä (arvio) sekä poistoina ja korkoina 1 % (arvio) Rajavartiolaitoksen vuosittaisista poistoista ja koroista. Muina erilliskuluina on ilmoitettu arvonlisäveromenot ja tiliryhmän 12-kulut. Tavoitteena on esitetty Rajavartiolaitoksen tulo- ja menosäännössä esitetty arvio rahastojen/ulkopuolisen rahoituksen palaumista. 2.1.9 Arvio toiminnan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaikutuksista Vuoden aikana päivitettiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille - 2016. Suunnitelmassa otettiin huomioon vuoden alussa voimaan tulleet tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien muutokset. Vuoden 2016 rajavartijan peruskurssille pyrittiin suunnitelman mukaisesti rekrytoimaan 20 % naisia naisrajavartijoiden kokonaismäärän lisäämiseksi. Rekrytoinnissa käytettiin positiivista erityiskohtelua antamalla naishakijoille lisäpiste vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta sekä laskemalla 12 minuutin juoksutestin vaatimusrajoja naisten osalta. Pääsykokeiden perusteella kurssille hyväksytyistä 26 % oli naisia.
S i v u 24 3. HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3.1 HENKILÖSTÖJOHTAMINEN Rajavartiolaitoksen henkilöstöstrategian 2022 mukaisesti Rajavartiolaitoksessa on luotettava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö. Henkilökunta pysyy ja jaksaa työskennellä Rajavartiolaitoksen palveluksessa ja on tyytyväinen työhönsä. Henkilöstön työympäristö on työturvallinen. Itärajan rajojen valvonnan vahventamiseksi siirrettiin 25 henkilön työpanos rajatarkastuksista rajojen valvontaan. Hajautettu työ mahdollistettiin Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden esikunnissa työskenteleville johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville virkamiehille. Työaikajoustojen tehostamiseksi Rajavartiolaitoksen esikunnassa sekä Raja- ja merivartiokoulussa kokeiltiin etätyön soveltuvuutta mahdollistamalla etätyön tekeminen niin ikään johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville. Rajavartiolaitoksen palvelukseen valmistui Maanpuolustuskorkeakoulusta 22 sotatieteiden kandidaattia ja rajavartijan peruskurssilta 59 rajavartijaa. Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksessa työskenteli yhteensä 2 775 henkilöä, joista upseereita oli 312 (11,3 %), opistoupseereita 261 (9,4 %), erikoisupseereita 38 (1,4 %), rajaja merivartijoita 1 770 (63,8 %) sekä siviilivirassa palvelevia 393 (14,2 %). 3.2 HENKILÖSTÖN TILAA KÄSITTELEVÄT TUNNUSLUVUT Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen euma 2013 euma 2014 euma Ammattitaidon ylläpito (koulpv/htv) 12,6 6,6 5,3 Lähtövaihtuvuus (%) 0,3 0,2 0,8 Kenttäkelpoisuus (1-5) 4,4 4,4 4,4 Fyysinen kunto (1-5) 4,3 4,3 4,3 Sairastavuus (sa pv/htv) 8,6 9,9 9,2 Tapaturmat (sa pv/htv) 0,8 0,6 0,6 Työilmapiiri (1-5) 3,5 3,5 3,5 Henkilöstön keski-ikä (vuotta) 39,7 40,0 39,4 Koulutustasoindeksi 4,2 4,2 3,9 Sukupuolijakauma (% naisia) 12,6 13,0 13,6
S i v u 25 3.3 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT SISÄMINISTERIÖN HALLINNONALA HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Toimiala:_Rajavartiolaitos 2013 3.3.1 Henkilötyövuodet Rajavartiolaitoksen henkilöstö (pl. työllisyysvaroin palkatut) tuotti 2 679 henkilötyövuotta (2014: 2 685). 3.3.2 Henkilöstömäärä ja sukupuolijakauma % osuus 2014 % osuus % osuus Vuoden lopussa Rajavartiolaitoksen palveluksessa oli 2 775 virkamiestä, joista miehiä 2 399 (86 %) ja naisia 376 (14 %). Naiset työskentelevät pääsääntöisesti siviilitehtävissä, joissa heidän osuutensa on noin 68 %. Vakituisesta henkilöstöstä upseereita on noin 11 %, opistoupseereita noin 9 %, raja- ja merivartijoita yhteensä noin 64 %, erikoisupseereita noin 1 % ja siviilivirkamiehiä noin 14 %. Naisten osuus sotilasviranhaltijoista on noin 5 %. % vert.ed. vuoteen 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ, RAKENNE JA KULUT henkilötyövuodet (sis. harj ja työllisyysrahoin palkatu 2 750 2 691 2 684-0,3 henkilöstömäärä 2 753 2 761 2 775 0,5 naiset 348 12,6 359 13,0 376 13,5 4,7 miehet 2 405 87,4 2 402 87,0 2 399 86,5-0,1 vakinaiset 2 707 98,3 2 715 98,3 2 725 98,2 0,4 naiset 322 11,7 332 12,0 349 12,6 5,1 miehet 2 385 86,6 2 383 86,3 2 376 85,6-0,3 määräaikaiset 46 1,7 52 1,9 48 1,7-7,7 naiset 26 0,9 31 1,1 27 1,0-12,9 miehet 20 0,7 21 0,8 21 0,8 0,0 kokoaikaiset 2 718 98,7 2 727 98,8 2 732 98,5 0,2 naiset 329 12,0 344 12,5 360 13,0 4,7 miehet 2 389 86,8 2 383 86,3 2 372 85,5-0,5 osa-aikaiset 35 1,3 40 1,4 43 1,5 7,5 naiset 19 0,7 19 0,7 16 0,6-15,8 miehet 16 0,6 21 0,8 27 1,0 28,6 keski-ikä 39,7 40,0 39,4-1,5 naiset 44,5 44,3 42,8-3,4 miehet 39,1 39,4 38,9-1,3 tehdyn työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta% 76,4 76,9 76,9 0,0 kokonaistyövoimakustannukset /vuosi 168 214 122 171 045 208 170 953 412-0,1 tehdyn työajan palkat, % osuus palkkasummasta 103 680 929 80,1 102 743 548 80,0 102 994 931 79,9 0,2 välilliset työvoimakustannukset 69 923 303 68 301 660 67 958 481-0,5 ja niiden % osuus tehdyn työajan palkoista 68,9 66,5 61,6-7,4 2. TYÖHYVINVOINTI työtyytyväisyysindeksi 3,49 3,46 3,46 0,0 lähtövaihtuvuus % 0,3 0,2 0,8 300,0 tulovaihtuvuus % 4,3 4,2 4,3 2,4 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen % henkilöstöstä 0,0 0,07 0,13 sairauspoissaolot työpäivää/htv 8,6 9,9 9,2-7,1 työterveyshuolto /htv 420 386 447 15,9 työkunnon ja työtyytyväisyyden edistäminen /htv 206 75 103 37,7 3. OSAAMINEN koulutustasoindeksi 4,2 4,2 3,9-7,1 naiset 4,30 4,30 4,00-7,0 miehet 4,20 4,10 3,80-7,3 koulutus ja kehittäminen /htv 3 427 2 683 2 597-3 koulutuspanostus työpäivää/htv 12,6 6,6 5,3-19,7
S i v u 26 3.3.3 Ikärakenne Rajavartiolaitoksen henkilöstön keski-ikä (39,4) laski viime vuodesta (40,0) muutaman vuoden nousun jälkeen. Lasku johtuu henkilöstön rekrytoinnista. Keski-ikä on varsin matala johtuen henkilöstörakenteen painottumisesta sotilashenkilöstöön. Sotilaiden eläkejärjestelmästä johtuen miesten keski-ikä (38,8 vuotta) on selvästi naisten keski-ikää (42,8 vuotta) matalampi. Suurin henkilöstöryhmä (33,0 %) iän perusteella oli 35-44-vuotiaat. Henkilöstön ikärakenne 1000 962 900 800 700 728 814 881 666 773 600 500 400 mies nainen yhteensä 300 200 100 0 112 87 86 107 113 81 77 25 36 1 0 1 15-24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-3.3.4 Koulutusrakenne Koulutustasoindeksin tiedot on kerätty Tilastokeskuksen luokituksen mukaan, joka perustuu Unescon laatimaan kansainväliseen koulutusluokitukseen (Unesco International Standard Classification of Education, ISCED). ISCED-luokitus on laadittu tilastollisia tarkoituksia varten ja se vaikuttaa ainoastaan koulutuksen tilastointiin liittyviin asioihin. Rajavartiolaitoksen keskimääräinen koulutustasoindeksi vuonna oli 3,9.
S i v u 27 Henkilöstön koulutusaste 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 2 4 6 1 616 1 427 189 302 360 299 337 184 227 164 194 58 43 30 3 2 5 38 Mies Nainen Yhteensä Koulutusastejakauma on edellisvuosien kaltainen. Selkeästi suurin osuus on keskiasteen koulutuksen saaneet henkilöt. Syynä tähän on raja- ja merivartijoiden suuri osuus (64 %) henkilöstöstä. 3.3.5 Lähtö- ja tulovaihtuvuus Henkilöstön kokonaispoistuma oli 4,9 % (137 henkilöä) alla olevan taulukon erittelyn mukaisesti. Lähtövaihtuvuus toisen työantajan palvelukseen oli 0,8 %. Edelliseen vuoteen nähden kokonaispoistuma kasvoi 15,1 % (2014: 4,3 %). 160 Lähtövaihtuvuus 140 120 100 80 60 2013 2014 40 20 0 A. Uusi työnantaja B. Eläke C. Kuollut D. Luonnollinen poistuma (A+B+C) E. Muu poistuma F. Poistuma yhteensä (D+E)
S i v u 28 3.4 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSIA JA TYÖAJANKÄYTTÖÄ KUVAAVIA TUNNUSLU- KUJA 3.4.1 Työvoimakustannukset Rajavartiolaitoksen työvoimakustannukset olivat 171 milj. euroa, mikä on henkilötyövuotta kohti laskettuna noin 63 700 euroa. Työvoimakustannukset henkilötyövuotta kohti ovat pysyneet viimevuotisella tasolla. TYÖVOIMAKUSTANNUSERÄ 2013 2014 jakauma Vert. edell. vuoteen I. Palkkasumma 128 603 491,80 128 406 637,20 128 920 870,00 75,4 % 0,4 % II. Tehdyn työajan palkat 98 290 819,60 102 743 548,60 102 994 931,10 60,2 % 0,2 % A. Välilliset palkat 30 312 672,20 25 663 088,60 25 925 938,90 15,2 % 1,0 % B. Sosiaaliturva 35 475 251,40 39 311 875,36 37 558 494,30 22,0 % - 4,5 % C. Muut välilliset kustannukset 4 135 379,60 3 326 696,09 4 474 047,90 2,6 % 34,5 % III. Välilliset työvoimakustannukset 69 923 303,10 68 301 660,05 67 958 481,20 39,8 % -7,1 % IV. Työvoimakustannukset yhteensä 168 214 122,70 171 045 208,65 170 953 412,30 100,0 % -0,5 % Työvoimakustannukset/HTV 61 213 63 704 63 694 0,0 % Työvoimakustannuserien selitykset: I. Palkkasumma: Henkilöstön palkkaukseen käytetty työajan palkat ja välilliset palkat. II. Tehdyn työajan palkat: Tulosalueille ja sisäisiin toimintoihin käytetty työaika. A. Välilliset palkat: Lomaraha, vuosiloma-ajan palkat, lapsen syntymä ja hoito, sairausajan palkat, eri virkavapaudet, koulutusajan palkat, ammattiyhdistystoiminta, yhteistoiminta, työsuojelun yhteistoiminta ja virkistystoiminta. B. Sosiaaliturvamenot: Sotu-, eläke-, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut. C. Muut välilliset kustannukset: Virka- ja suojapuvut, työsuojelu, terveyden- ja sairaudenhoito, työpaikkaruokailu, virkistys- ja sosiaalitoiminta sekä koulutukseen liittyvät kustannukset kuten esimerkiksi opetusmateriaali, päivärahat, matkakustannukset ja muu koulutuksessa käytettävä materiaali. III. Välilliset työvoimakustannukset yhteensä: Välilliset palkat, sosiaaliturvamenot ja muut välilliset kustannukset. 3.4.2 Työajan käyttö Tehdyn vuosityöajan (ydintoimintoihin, ohjaustoimintoihin ja tukitoimintoihin kohdistunut työaika) osuus säännöllisestä vuosityöajasta (= työpäivien lkm x työpäivän pituus) kasvoi 0,15 % edellisvuodesta. Ei tehdyn vuosityöajan (vuosilomat, sairaudet, tapaturmat ja muut palkalliset vapaapäivät) osuus säännöllisestä vuosityöajasta laski 0,5 % edellisen vuoden tasosta. TYÖAJAN KÄYTTÖ vuosimuutos (% säännöllisestä vuosityöajasta) 2013 2014 %-yksikköä Tehty vuosityöaika 76,4 76,9 76,9 0,2 Koulutus 5,0 4,0 4,7 17,5 Ei tehty vuosityöaika 18,6 18,9 18,4 1,61
S i v u 29 3.4.3 Perhevapaiden käyttö Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti henkilöstökertomuksessa seurataan perhevapaiden käyttöä sukupuolen mukaisesti. Rajavartiolaitoksen henkilöstö on käyttänyt lakisääteisiä tai muita perhevapaita seuraavasti: Perhevapaiden käyttö (työpäivää) mies nainen yhteensä 2013 2014 Vuosimuutos % 2013 2014 Vuosimuutos % 2013 2014 Vuosimuutos % Erityisäitiysloma 0 0 0 0,0 194 315 253-19,7 194 315 253-19,7 Äitiys/vanhempainloma 2 032 324 948 192,6 2 714 1 349 2 193 62,6 4 746 1 673 3 141 87,7 Isyysloma 4 567 4 173 7 837 87,8 45 0 0 0,0 4 612 4 173 7 837 87,8 Hoitovapaa 1 796 2 313 1 265-45,3 1 298 2 093 1 338-36,1 3 094 4 406 2 603-40,9 Osittainen hoitovapaa 10 341 5 758 6 382 10,8 3 314 1 037 2 436 134,9 13 655 6 795 8 818 29,8 Lapsen vaikea sairaus 2 36 78 116,7 18 0 0 0,0 20 36 78 116,7 Pakottavat perhesyyt 9 24 74 208,3 1 1 6 500,0 10 25 80 220,0 Tilapäinen hoitovapaa 1 288 1 662 1766 6,3 148 168 205 22,0 1 436 1 830 1 971 7,7 Kaikki yhteensä 20 035 14 290 18 350 28,4 7 732 4 963 6 431 29,6 27 767 19 253 24 781 28,7 Miehet käyttivät perhevapaapäiviä eniten osittaiseen hoitovapaaseen ja isyyslomaan. Naisilla vastaavasti osittaisesta hoitovapaasta ja äitiyslomasta/vanhempainlomasta kertyi eniten perhevapaita. Vuoden 2014 luvut eivät sisällä kaikkia pidettyjä perhevapaita. Luvussa ovat mukana Kieku-järjestelmään siirtymisen jälkeen kirjatut perhevapaat. 3.4.4 Koulutukseen osallistuminen Rajavartiolaitoksen tasa-arvosuunnitelman mukaisesti toimintakertomuksessa seurataan Rajavartiolaitoksen henkilöstön koulutukseen pääsyä. Henkilöstö osallistui tietyille kursseille alla olevan taulukon mukaisesti: KURSSEILLE OSALLISTUMINEN Kurssille osallistuneet Kurssit miehiä naisia Yleisesikuntaupseerikurssi 58 (alkanut, valmistuu 2017) 2 0 Yleisupseerikurssi 57 (alkanut 2014 valmistunut ) 2 0 Esiupseerikurssi 67 (alkanut 2014, valmistunut ) 7 0 Sotatieteiden maisterikurssi 4 (alkanut 2013, valmistunut ) 8 0 Sotatieteiden maisterikurssi 5 (alkanut 2014, valmistuu 2016) 6 0 Sotatieteiden maisterikurssi 6 (alkanut, valmistuu 2017) 9 0 Sotatieteiden kandidaattikurssi 99. KadK ja 82. MEK (valmistunut ) 21 1 Sotatieteiden kandidaattikurssi 100. KadK ja 83. MEK (valmistuu 2016) 21 1 Rajavartijan peruskurssi 22 46 14 Yhteensä 122 16 3.5 TYÖHYVINVOINTIA KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 3.5.1 Työtyytyväisyys Rajavartiolaitoksessa ei järjestetty vuonna työtyytyväisyyskyselyä. Edellinen kysely järjestettiin vuonna 2014, jolloin työtyytyväisyysindeksiksi tuli 3,46. Miehillä indeksiksi tuli
S i v u 30 3,45 ja naisilla indeksiksi tuli 3,54. Työtyytyväisyysindeksi laski kolme sadasosaa edellisen vuoden kyselystä. Tyytyväisyys lisääntyi eniten tiedonkulussa (+0,02) ja heikentyi eniten palkkauksessa (-0,07). Vahvimpana osa-alueena koettiin edelleen työilmapiiri ja työyhteisö (3,96). Heikoimmaksi osa-alueeksi koettiin palkkaus (2,99). Rajavartiolaitoksessa järjestetään seuraava työtyytyväisyyskysely vuonna 2016. 3.5.2 Fyysinen kunto ja kenttäkelpoisuus Vuonna kenttäkelpoisuustestien suoritusprosentti koko Rajavartiolaitoksen osalta oli 88,4 %. Vaihtelu hallintoyksiköiden välillä oli 65,8-99,1 %. Kenttäkelpoisuusluokan keskiarvo oli 4,4. Vuonna hallintoyksiöiden keskiarvot vaihtelivat välillä 4,3-4,7. Tarkasteltaessa henkilökohtaista kuntoindeksiä (HKI) ikäryhmittäin oli heikoin keskiarvo 3,8 nuorimmassa ikäryhmässä 20-24 -vuotiaat. Vuonna paras HKI oli ikäryhmissä 40-44 ja 50-54 -vuotiaat, joissa molemmissa HKI keskiarvo 4,5. Luvuissa ei ole muutosta edelliseen vuoteen. Rajatarkastustehtävissä toimivien henkilöiden henkilökohtainen kuntoindeksi oli heikoin 3,9 keskiarvolla (2014: 3,7). 3.5.3 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Sairaudesta aiheutuvia poissaoloja kertyi 24 582 työpäivää. Henkilötyövuotta kohden poissaolopäiviä kertyi 9,2 päivää. Tässä luvussa ei ole huomioitu palkattomia sairauspäiviä, joita oli 455 vrk. SAIRAUSPOISSAOLOJEN KEHITYS 2013 2014 muutos Sairauspäiviä 23 597 24 800 24 582-0,9 % Sairaustapauksia 5 462 5 925 6 516 10,0 % Sairauspäiviä/ htv 8,6 9,9 9,2-7,1%
Sairauspoissaolojaksot, kpl S i v u 31 Sairauspoissaolojen jakaantuminen 2013-1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1 pv 2 pv 3 pv 4-10 pv 11-45 pv 46-65 pv 66-130 pv yli 130 pv 2013 2014 Tapaturmasta aiheutuvia poissaoloja kertyi 1 566 työpäivää. Niiden määrä väheni edellisestä vuodesta 7,5 %. Tapaturmien aiheuttamia sairaustapauksia oli kuitenkin enemmän kuin viime vuonna, mutta niistä aiheutuvat poissaolot olivat lyhyempiä. Tämän johdosta sairauspäiviä henkilötyövuotta kohti (0,6) oli saman verran kuin vuonna 2014. Työtapaturmien aiheuttamien sairauspoissaolopäivien määrän lasku on sen verran pieni, että muutos ei näy kyseisessä mittarissa. TAPATURMAPOISSAOLOJEN KEHITYS 2013 2014 muutos Sairauspäiviä 2 080 1 693 1 566-7,5 % Sairaustapauksia 124 147 178 21,1 % Sairauspäiviä/ htv 0,8 0,6 0,6 0 % 100 90 80 Tapaturmapoissaolojen jakaantuminen 2013-70 60 50 40 2013 2014 30 20 10 0 1 pv 2 pv 3 pv 4-10 pv 11-45 pv 46-65 pv 66-130 pv yli 130 pv
S i v u 32 4. TILINPÄÄTÖSANALYYSI SEKÄ MUUT OIKEAT JA RIITTÄVÄT TIEDOT 4.1 RAHOITUKSEN RAKENNE Rajavartiolaitoksen rahoitus tulee lähes täysimääräisesti talousarviosta. Toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tulot kattavat vain noin 4,2 % Rajavartiolaitoksen menoista. Rajavartiolaitos on saanut vuoden aikana 2,8 milj. euroa käyttöoikeutena investointihankkeisiin sisäministeriön momentilta 4.14.26.01.2.22 Ulkorajarahasto. Lisäksi sisäministeriö maksoi toimintamenomomentilta rahoitettavien EU:n ulkorajarahastohankkeiden maksuosuuksia 2 milj. euroa. Tästä 1,4 milj. euroa tuloutettiin toimintamenomomentille. Loppuosa oli arvonlisäveron osuutta, joka tuloutettiin sekalaisiin tuloihin. Momentilta 26.01.66 Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut on maksettu 31 215 euroa COSPAS-SARSAT (maailmanlaajuisia tietoliikennesatelliittien välityskapasiteetteja käyttävä meripelastusorganisaatio) jäsenmaksuosuuksia. Momentilla 26.01.50 Eräät avustukset on maksettu meripelastusseuroille avustukset osallistumisesta meripelastustoimintaan (248 000 euroa). Momentti otettiin uutena talousarvioon. Määrärahat siirrettiin liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan momentilta 31.30.50 Lästimaksuista suoritettavat avustukset (241 000 euroa) ja työ- ja elinkeinoministeriön momentilta 32.40.51 Eräät merimiespalvelut (7 000 euroa) Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin. Täydentävässä talousarvioesityksessä Rajavartiolaitoksen toimintamenoista siirrettiin nämä määrärahat omalle momentilleen 26.01.50 Eräät avustukset. Valtioneuvoston kanslia myönsi kirjausoikeuden määrärahaan momentille 4.14.23.01.03 Euroopan unionin kansallisen asiantuntijoiden palkkaus (84 988 euroa). Rajavartiolaitoksen virkamies on työskennellyt komission sisäasioiden pääosastolla. Ulkoministeriön Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö -momentilta 24.90.68 myönnettiin Rajavartiolaitokselle yhteensä 120 000 euron määrärahaa onnettomuusaluksien riskiarvion (Vessel Triage II) jatkohankkeelle. Siirtomäärärahamomenteilta 4.13.24.90.68 ja 4.14.24.90.68 jatkuivat laivapalotoimintamallien kehittäminen itämerellä (MIRG) sekä itäliikenteen kehitykseen vaikuttavien tekijöiden hankkeet (yhteensä 685 930 euroa). Valtiovarainministeriö myönsi 92 846 euroa koulutuskorvausta ammatillisen osaamisen ja kehittämisen tukeen momentilta 4.14.28.60.12. Työ- ja elinkeinoministeriön pääluokasta määrärahapäätöksiä työllistettävien palkkauksiin momentille 32.30.51.07 saatiin yhteensä 154 000 euroa. Momentilta maksettiin kymmenen työllisyysvaroin palkatun henkilön kuluja yhteensä 148 284 euroa. Henkilöt oli palkattu Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköihin kiinteistönhoito-, varasto-, opastaja- ja ravitsemispalvelutehtäviin. 4.2 TALOUSARVION TOTEUTUMISEN ANALYYSI Muihin sekalaisiin tuloihin momentille 12.39.10 on tuloutettu suurimpana eränä ulkorajarahastohankkeiden arvonlisäverojen osuudet (681 558 euroa). Siirrettyjä määrärahoja on peruutettu 18,077 milj. euroa uudelleen budjetointien vuoksi. Nämä erät on raportoitu toisaalla tässä asiakirjassa. Yhteenveto momentin 26.20. talous- ja lisätalousarvioista (talousarvion tilijaottelun tarkkuus) Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Toimintamenot TAE yhteensä 229 813 000 Rajavartiolaitoksen toimintamenot 1. LTAE 1 900 000 Itärajan valvonnan tehostaminen 26.20.01 231 713 000 Yhteensä
S i v u 33 Momentit TAE/LTAE Euroa Selite Ilma- ja vartioalusten hankinta 26.20.70.1 TAE 4 710 000 SuperPuma modifigaatio ja G-huolto 26.20.70.4 TAE 3 000 000 Ulkovartiolaivan varustaminen 26.20.70.5 TAE 4 600 000 Kahden AB/B412 helikopterin yhdenmuk. 26.20.70.2 1. LTAE 2 500 000 Viranomaisveneen uudelleen budjetointi 26.20.70.1 4. LTAE 15 577 000 Helikopterihankkeen uudelleen budjetointi 26.20.70. 30 387 000 Yhteensä Vuoden talousarviossa Rajavartiolaitoksen toimintamenoihin momentille 26.20.01 myönnettiin nettomäärärahaa 229,8 milj. euroa. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioissa toimintamenoihin myönnettiin 1,9 milj. euroa itärajan valvonnan tehostamiseen muuttuneen turvallisuusympäristön vuoksi. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentti on nettobudjetoitu ja tuloja arvioitiin tilikauden aikana kertyvän noin 7,5 milj. euroa. Nettoutettavia tuloja kertyi toimintamenomomentille vuoden aikana noin 10,1 milj. euroa (2014: 8,9 milj. euroa). Toimintamenomomentin tuloutuksista yhteistoiminnan tuottoja on 3,3 milj. euroa (2014: 2,5 milj. euroa). Nämä ovat pääosin EU:lta saatuja Frontex-operaatioiden ja matkakustannusten korvauksien yhteistoiminnan tuottoja (2,1 milj. euroa) sekä yhteistyöviranomaisilta (poliisi, tulli, ulkoasiainministeriö) laskutettuja tietojärjestelmien ylläpitomaksuja ja kehittämismenoja. Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotoista (2,3 milj. euroa) merkittävimmät erät ovat EU:n ulkorajarahaston rahoitusosuudet (1,4 milj. euroa) ja muut EU- ja ENPI-hankkeet (0,9 milj. euroa). Rajavartiolaitoksen tavanomaisista tuloista suurimmat erät olivat vuokrat ja käyttökorvaukset (0,8 milj. euroa) sekä ilma-alusten sairaankuljetustulot (1,9 milj. euroa). Muut tuotot koostuu huutokauppatuloista (0,3 milj. euroa), muonitustuloista (0,23 milj. euroa) ja viisumituloista (0,07 milj. euroa). Toimintamenoja siirtyi vuodelle 2016 yhteensä 26,9 milj. euroa (2014: 28,2 milj. euroa). Siirtyvistä toimintamenojen määrärahoista oli sidottu lähinnä pitkäkestoisiin tieto- ja valvontajärjestelmähankkeisiin, kiinteistöhankkeisiin sekä alus- ja ilma-alushankkeisiin yhteensä noin 14,1 milj. euroa (2014: 16,5 milj. euroa). Siirtyvän erän suuruus on 11,1 % (2014: 12,3 %, 2013: 12,3 %) bruttotoimintamenoista. Vuoden talousarviossa ilma- ja vartioalushankintoihin momentille 26.20.70 myönnettiin yhteensä 12,3 milj. euroa. Ilma- ja vartioalusmomentin rahoitus kohdistui helikopterihankintaan, ulkovartiolaiva Turvan varustamiseen sekä kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen. Ulkovartiolaiva Turvan varustamiseen myönnettiin 3 milj. euron määräraha vuoden talousarviossa. Määräraha oli vartiolaivan hankinnan viivästymisen johdosta pidätettyä sakkomaksua, joka budjetoitiin ulkovartiolaivan lisävarustamiseen. Varustaminen jatkuu vuodelle 2016. Määrärahaa käytettiin 0,1 milj. euroa. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa momentille 26.20.70 ilma- ja vartioalusten hankinta myönnettiin 2,5 milj. euron määräraha uudelleen budjetointina merellisen konseptiveneen hankintaan. Vastaava määräraha peruutettiin vuoden 2013 määrärahasta. Rajavartiolaitos sai vuoden 2013 kolmannessa lisätalousarviossa 2,5 milj. euron rahoituksen merellisen viranomaisveneen (4.13.26.20.70.2) konseptiveneen hankintaan. Ensimmäisessä tarjouskilpailussa ei saatu yhtään tarjouspyynnön vaatimukset täyttävää ja käytettävissä olevaan rahoituksen sopivaa tarjousta. Rajavartiolaitos järjesti uuden tarjouspyyntökierroksen. Konseptiveneen valmistuminen siirtyy vuodelle 2017. Vuoden neljännessä lisätalousarviossa momentille 26.20.70.1 myönnettiin uudelleen budjetointina 15,5 milj. euroa. Määräraha on tarkoitettu Super Puma helikoptereiden han-
S i v u 34 kintaan. Vastaava määräraha peruutettiin vuoden 2013 määrärahasta. Ilmaalukset -määrärahaa käytettiin kahden uuden helikopterin hankintamenojen maksamiseen 13,4 milj. euroa. Helikopterit on vastaanotettu joulukuussa, lentäjiä koulutetaan ja koneet otetaan operatiiviseen käyttöön kesällä 2016. Lisäksi ulkorajarahaston momenteilta 4.14.26.01.22.2 maksettiin helikoptereiden tukikelpoisia menoja 2,8 milj. euroa. Ilma-alukset -määrärahaa käytettiin myös Rajavartiolaitoksen kahden AS332 helikopterin pakollisiin laajoihin G-huoltoihin ja modifikaatioon. Huoltojen yhteydessä koptereiden vanhentuneet laitteet ja järjestelmät päivitetään siten, että koptereiden käyttöikä jatkuu merkittävästi. Hankintamenoja maksettiin 29 500 euroa. Dornier-siirtomääräraha (4.14.26.20.70.6) on tarkoitettu Rajavartiolaitoksen kahden valvontalentokoneen valvontajärjestelmien (II-vaihe) uusimiseen. Valvontalentokoneen tutkakaluston toimitus on viivästynyt Rajavartiolaitoksesta riippumattomista syistä. Kahden AB/B412 helikopterin ja niiden varaosavaraston yhdenmukaistamiseen (26.20.70.5) myönnettiin 4,6 milj. euron määräraha vuoden 2013 talousarviossa. Hankkeen kuluja maksettiin 0,6 milj. euroa. Tarjouskilpailussa todettiin, ettei rahoitus riitä tarjouspyynnön mukaisiin töihin. Hankkeesta järjestettiin toinen tarjouskilpailukierros, jonka tulokset ovat käytettävissä alkuvuodesta 2016. Hankkeesta aiheutuu menoja vuoteen 2017 saakka. 4.3 VALTUUDET Valtuuden käyttöön liittyvistä sitoumuksista ja sopimuksista aiheutuvat valtion menot ja käytetyt valtuudet. Valtuus euma Arvio Valtuus Ta-menot Ta-menot Kaikki yht Ulkopuolinen Valtuus nro Valtuus nimi määrä 2016 -- rahoitus 1200005 AB/B 412 helikoptereiden uusiminen 62 000 000 44 755 000 12 554 000 57 309 000 11 615 500 1300009 SuperPuma AS322 modifikaatio ja G-huollot 33 710 000 5 429 000 24 307 000 29 736 000 0 YHTEENSÄ 95 710 000 50 184 000 36 861 000 87 045 000 11 615 500 Vuoden 2011 talousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin 62 milj. euron tilausvaltuus AB/B 412 helikoptereiden uusimiseen. Valtuus uusittiin vuoden 2012 talousarviossa ja hankintasopimus (57,3 milj. euroa) tehtiin 19.12.2012. Korvaavat kaksi Super Puma helikopteria tulevat operatiiviseen käyttöön kesällä 2016. Hankkeeseen on saatu myös EU:n ulkorajarahaston rahoitusta yhteensä 11,6 milj. euroa, joka aikanaan vähentää investointimomentin käyttöä. Käyttämättä jäävä siirtomääräraha tullaan peruuttamaan. Vuoden 2012 toisessa lisätalousarviossa Rajavartiolaitokselle myönnettiin tilausvaltuus kolmen AS332 Super Puma meripelastushelikopterin modifikaatioon ja G-huoltoon. Hanke ajoittuu vuosille 2012-2017 ja sen kokonaiskustannusarvio on 33,7 milj. euroa. Valtuus uusittiin vuoden 2013 talousarviossa ja 29,7 milj. euron hankintasopimus allekirjoitettiin 20.6.2013. Hankinta etenee suunnitelman mukaan. Ensimmäisen koneen työt alkoivat vuoden lopulla. 4.4 TUOTTO- JA KULULASKELMAN ANALYYSI Tuotto- ja kululaskelman merkittävin muutos edelliseen vuoteen oli tulojen kertymän kasvu 1,9 milj. eurolla (+20,3 %). Yhteistoiminnan ja yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot kasvoivat 0,88 milj. euroa (+14,7 %). Näihin eriin kirjataan tuotot EU-hankkeista ja Frontexoperaatioista sekä tuotot EU:n ulkorajarahasto-osuuksista sekä tuotot yhteistyöviranomaisilta. Erityisesti EU-hankkeissa tuottojen vuosittainen vaihtelu on suurta. Maksullisen toiminnan tuotot nousivat 52 % johtuen ilma-alusten sairaankuljetustulojen kasvusta. Vuokrat ja käyttökorvaukset laskivat 7 %. Vuokratuottojen pieneneminen johtuu palvelussuhdeasuntojen määrän vähentymisestä.
S i v u 35 Toiminnan kulut kasvoivat 2,7 %. Tavanomaista suurempi vaihto-omaisuuden muutos johtuu siitä, että vartiolaivojen tankeissa olevia polttoaineita ei enää käsitelty vaihtoomaisuutena, kuten aikaisemmin oli virheellisesti tehty. Lisäksi Kokkolan merivartioaseman polttoainesäiliö on poistettu käytöstä. Henkilöstökulujen lasku johtuu pääosin työnantajan eläke- ja sosiaaliturvamaksujen alenemisesta. Työnantajan eläkemaksu laski 0,48 prosenttiyksikköä ja sosiaaliturvamaksu 0,06 prosenttiyksikköä. Vuokrat nousivat 4 %. Palveluiden ostot lisääntyivät 16 %. Suurin vaikuttava tekijä tässä ryhmässä oli kuljetusvälineiden, koneiden ja laitteiden sekä muiden korjaus- ja kunnossapitopalveluiden kustannusten nousu. Muut kulut (7,9 milj. euroa) kasvoivat 3,7 %. Tässä ryhmässä suurin nousu johtui ulkomaan matkustuspalveluiden, ulkomaan päivärahojen ja majoituspalveluiden kasvusta 28,7 % (1,75 milj. euroa). Kotimaan päivärahoissa näkyy myös kustannusten aikataulumuutos asevelvollisten päivärahojen siirroissa (raportoitu liitteessä 5). Lisäksi muissa kuluissa on Rajavartiolaitoksen yhdyshenkilötoiminnan ulkomaan kulut ja paikalliskorotukset. Kotimaan päivärahat sisältävät myös partiomatkojen päivärahoja 1,7 milj. euroa. Valmistus omaan käyttöön -tilin kautta on aktivoitu taseeseen Hiienvaaran katos Pohjois-Karjalan rajavartiostossa. Rahoituskulujen vuoden suuri määrä (16 690 euroa) johtuu viivästyneistä laskujen maksatuksista, joista suurin osa kohdistui Senaatti-kiinteistöille. Rajavartiolaitoksen taloushallinto organisoitiin uudestaan vuoden 2014 alusta. Vuoden aikana toiminta on saatu vakiinnutettua, mikä näkyy rahoituskulujen pienenemisenä. Viivästyssakkoja on maksettu, mikäli laskua ei ole pystytty tarkastamaan ajoissa puuttuvan vastaanoton vuoksi tai sitä ei ole hyväksytty ajoissa. Satunnaisiin tuottoihin (813 679 euroa) on kirjattu merkittävimpinä erinä Suomen Erillisverkot Oy:n osakkeiden ja osuuksien kirjaus käyttöomaisuuteen (463 870 euroa) siltä osin, kun yhtiölle siirrettävä käyttömateriaali ei ollut Rajavartiolaitoksen taseessa. Lisäksi satunnaisissa tuotoissa on helikopterihankinnan puutteista johtuvia kompensaatioita (159 398 euroa) sekä ulkovartiolaivaan hankitun nosturin myöhästymissakko (35 200 euroa). Satunnaisiin kuluihin on kirjattu maksetut vahingonkorvaukset sekä muut maksetut korvaukset (71 164 euroa). Käyttötalouden kuluissa on maksetut avustukset suoritetuista meripelastustehtävistä meripelastusseuroille sekä kansainvälisen järjestön jäsenmaksuosuudet. 4.5 TASEEN ANALYYSI Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden tasearvo (246,1 milj. euroa) nousi edellisestä vuodesta 1,8 %. Aineellisista hyödykkeistä kuljetusvälineet (autot, laivat ja vesikuljetusvälineet sekä ilma-alukset) muodostavat merkittävimmän osuuden (157,9 milj. euroa) Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuudesta. Tähän erään aktivoitiin suurimpina erinä tilikauden aikana 78 autoa, moottorikelkkaa tai maastoajoneuvoa (2,6 milj. euroa), vartiolaiva Turvan nosturi (0,35 milj. euroa), koulualus Eckerön kunnostus (0,1 milj. euroa) sekä maa- ja merirajan valvontalaitteistoja (1,8 milj. euroa). Kiinteistötaseen (maa-alueet, rakennukset, rakennelmat) arvo vuoden lopussa oli 12,7 milj. euroa (2014: 14,5 milj. euroa). Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä rakennelmia noin 0,6 milj. euroa. Valmistuneet rakennelmat olivat kaistatarkastustiloja, valvontamajoja, katoksia, tankkausasemia, polttoainesäiliöitä ja kelkkavarasto. Kiinteistötaseesta poistettiin Hoikkajärven partiomaja ja sauna sekä Airiston sauna. Ennakkomaksuissa ja keskeneräisissä hankinnoissa (63,9 milj. euroa) on muun muassa keskeneräinen Super Puman modifikaatio (5,4 milj. euroa), kaksi keskeneräistä helikopteria varusteluineen (54,4 milj. euroa), kevyen aluskaluston nopean veneen evaluointialus (0,3 milj. euroa), kelluva merivartioasema (0,9 milj. euroa) ja Onttolan ampumaradan kehittäminen (1,6 milj. euroa). Lisäksi keskeneräisinä on erilaisia maa- ja merirajan valvontajärjestelmien keskeneräisiä hankkeita (0,4 milj. euroa).
S i v u 36 Myyntisaamisten (0,9 milj. euroa) kasvu johtuu muun muassa siitä, että Tullilta on laskutettu tilivuoden aikana vuoden 2013 aluspolttoaineveron palautukset. Lisäksi ryhmässä on suuria sairaankuljetuslaskutuksia Kansaneläkelaitokselta. Siirtosaamiset (0,4 milj. euroa) sisältävät etukäteen maksettuja ja vuodelle 2016 kuuluvia eriä. Muissa lyhytaikaisissa saamisissa (0,7 milj. euroa) on muut kuin maksullisen palvelutoiminnan saatavat. Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat (6,5 milj. euroa) sisältää ulkovartiolaiva Turvan takuuaikaisen vakuuden ja korjausvakuuden sekä helikopterihankkeen korjausvakuusmaksun. Saaduissa ennakkomaksuissa (0,8 milj. euroa) on Euroopan komission ja Teknologian tutkimuskeskuksen rahoittamien hankkeiden ennakkorahoitusta. Siirtovelkojen (21 milj. euroa) kautta on kirjattu suurimpana eränä lomapalkkavelka ja 0,07 milj. euroa tilikaudelle suoriteperusteisesti kuuluvia eriä sen jälkeen, kun ostoreskontra sulkeutui. Erä on vuoden takaista saldoa pienempi, koska ostoreskontran ja kirjanpidon sulkemisen väliin jäi vain yksi työpäivä. 4.6 MÄÄRÄRAHOJEN KÄYTTÖ 67 891 363,53; 29 % Palkat Muut toimintamenot 165 113 480,41; 71 % Rajavartiolaitoksen kassamenot (netto)
S i v u 37 Palkat (toimintamenot) - 2014 Saldo 2014 Muutos % Muutos TOIMINNAN KULUT 165 113 480,41 164 761 148,64 0,2 % 352 331,77 Henkilöstökulut 164 864 211,86 164 492 655,20 0,2 % 371 556,66 41000100 Virkasuhteisten varsinaiset palkat 99 053 670,81 99 308 802,09-0,3 % -255 131,28 41000200 Virkasuhteisten työaika- ja 14 575 498,52 13 962 353,54 4,4 % 613 144,98 suoriteperusteiset lisät 41000300 Virkasuhteisten ylityökorvaukset 940 219,15 1 003 642,60-6,3 % -63 423,45 41000350 Virkasuhteisten varallaolokorvaukset 4 747 069,83 4 442 932,41 6,8 % 304 137,42 41000400 Virkasuhteisten lomarahat 5 578 378,19 5 618 939,46-0,7 % -40 561,27 41000401 Virkasuhteisten lomarahavapaat 227 941,81 184 221,81 23,7 % 43 720,00 (palkanlaskenta) 41000500 Virkasuhteisten lomakorvaukset 378 747,38 359 715,14 5,3 % 19 032,24 41000600 Virkasuhteisten sairausaikalisä 531 992,06 568 271,54-6,4 % -36 279,48 41000700 Virkasuhteisten vuosilomalisä 2 343 655,46 2 343 113,48 0,0 % 541,98 41000800 Virkasuhteisten matkapäiväkorvaukset 28 490,00 47 880,00-40,5 % -19 390,00 41000900 Virkasuhteisten muut korvaukset ja lisät 388 445,00 263 463,29 47,4 % 124 981,71 41020000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset -1 442 578,52-1 523 891,76-5,3 % 81 313,24 palautukset 41030100 Virkasuhteisten palkkiot 330 956,37 338 470,23-2,2 % -7 513,86 41100000 Työnantajan sosiaaliturvamaksut 2 676 261,23 2 743 235,47-2,4 % -66 974,24 41120000 Eläkemaksut 33 275 902,49 33 716 939,00-1,3 % -441 036,51 41130000 Sairausvakuutus- yms. lakien mukaiset -27 420,12-32 633,28-16,0 % 5 213,16 sosiaaliturvamaksujen palautukset 41140000 Tapaturmamaksut 1 256 985,62 1 147 200,18 9,6 % 109 785,44 41190000 Muut työnantajan sosiaalivakuutusmaksut -3,42 0,00-3,42 Muut kulut 249 268,55 268 493,44-7,2 % -19 224,89 45100000 Muut kustannusten korvaukset 0,00 64 492,96-64 492,96 45100301 Ulkomaan paikalliskorotus puoliso- ja 203 121,05 160 163,98 26,8 % 42 957,07 lapsikorotu 45100302 Ulkomaan olosuhdekorvaus puoliso-ja 46 147,50 33 687,50 37,0 % 12 460,00 lapsikorotuks 45100313 Ulkomaan muuttokorvaus 0,00 10 149,00-100,0 % -10 149,00 Kaikki yhteensä 165 113 480,41 164 761 148,64 0,2 % 352 331,77 Palkkamenot ovat 71 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Palkkamenojen kasvu pysyi maltillisena johtuen pääosin työnantajan sivukulujen laskemisesta. Eläkemaksu aleni 0,48%:a ja sosiaaliturvamaksu 0,06%:a. Rajavartiolaitoksen toteutuneet henkilötyövuodet olivat 2 679 ja laskivat vuodesta 2014 kuusi henkilötyövuotta. Muut kustannusten korvaukset ovat yhdyshenkilöille maksettuja olosuhde- ja paikalliskorvauslisiä. Virkasuhteisten lomarahavapaat -tilin debet saldo johtuu Kieku-järjestelmään tehdystä ratkaisusta, jossa lomarahan vapaaksi vaihtaminen vähentää tilin 41000400 (virkasuhteisten lomarahat) saldoa ja tilille 41000401 (virkasuhteisten lomarahavapaat) kirjautuu lomarahavapaan osuus virkamiehen poissaoloajan palkasta. Muut korvaukset ja lisät sisältävät 386 458 euroa sotilaallisten harjoitusten vuoksi maksettuja harjoituspäivärahoja. Pääosa kuluista syntyy asevelvollisten koulutuksesta. Kustannusten nousu liittyy lisääntyneeseen kertausharjoitustoimintaan.
S i v u 38 Muut toimintamenot - 2014 Saldo 2014 Muutos % Muutos YDINTOIMINNOT YHTEENSÄ 23 496,24 3 936 817,59-99,4 % -3 913 321,35 OHJAUSTOIMINNOT YHTEENSÄ 0,00 291 023,46-100,0 % -291 023,46 TUKITOIMINNOT YHTEENSÄ 78 613 619,91 71 100 413,62 10,6 % 7 513 206,29 2010600010 Matkustaminen 1 212 538,02 0,00 0,0 % 1 212 538,02 2010600020 Partiomatkojen päivärahat 1 756 035,00 1 638 408,75 7,2 % 117 626,25 2010600210 Osallistuminen EU-/KV-hankkeisiin 2 202 292,96 0,00 0,0 % 2 202 292,96 9999600000 Yleishallinto ja johtaminen 26 660,74 139 419,59-80,9 % -112 758,85 9999600100 Hallinnolliset päätökset 0,00 147,27-100,0 % -147,27 9999600200 Sidosryhmäyhteistyö/ edustaminen 267 477,81 325 738,71-17,9 % -58 260,90 9999611000 Henkilöstön kehittäminen 0,00 3 504,99-100,0 % -3 504,99 9999612000 Palkan- ja palkkionlaskenta 463 689,94 564 544,35-17,9 % -100 854,41 9999613000 Palvelussuhteen hallinta 360 353,48 397 646,18-9,4 % -37 292,70 9999613100 Rekrytointi ja yleisperehdyttäminen 50 653,80 68 699,34-26,3 % -18 045,54 2010614400 Valmentautuminen-urheilu 786,83 13 945,06-94,4 % -13 158,23 2010614500 Kenttäkelpoisuus 1 716,74 21 049,00-91,8 % -19 332,26 9999614050 Kuntoutus 0,00 6 776,00-100,0 % -6 776,00 9999614000 Työterveyshuolto 1 835 898,85 1 658 207,28 10,7 % 177 691,57 9999614100 Työsuojelu 656,91 32 015,19-97,9 % -31 358,28 9999614200 Työhyvinvointi ja virkistystoiminta 275 388,21 129 170,21 113,2 % 146 218,00 9999615x, 2010615x Koulutus yhteensä 2 721 438,28 2 570 963,37 5,9 % 150 474,91 9999616000 Muut henkilöstöhallinnon tehtävät 113 520,73 320 569,87-64,6 % -207 049,14 9999616100 Palkkausjärjestelmän ylläpito ja kehittäminen 0,00 18 653,09-100,0 % -18 653,09 9999616200 Yhteistoiminta 22 715,00 28 255,91-19,6 % -5 540,91 9999616300 Luottamusmiestoiminta 0,00 17 088,46-100,0 % -17 088,46 999962x Taloushallinto yhteensä 299 947,91 301 516,07-0,5 % -1 568,16 9999630000 Tarkastustoiminta 3 364,04 32 641,21-89,7 % -29 277,17 9999641000 IT-hallinto ja arkkitehtuuri 56 030,00 12 688,16 341,6 % 43 341,84 2010642000 Tietoverkkopalvelut 1 516 009,46 1 470 663,06 3,1 % 45 346,40 2010643200 Aluepalvelut 0,00 621 107,61-100,0 % -621 107,61 2010643300 Puhe- ja viestintäpalvelut 1 020 207,55 817 556,55 24,8 % 202 651,00 2010643400 Työasemapalvelut 3 960 961,08 3 613 495,01 9,6 % 347 466,07 2010643500 Käyttöpalvelut 81 651,15-120 790,22-167,6 % 202 441,37 2010643600 Radioverkkopalvelut 1 321 617,44 1 224 553,86 7,9 % 97 063,58 9999643000 Perustietotekniikka ja käyttäjätuki 160 242,77 417,80 38253,9 % 159 824,97 9999644000, 2010644x Ydintoimintojen tietojärj yhteensä 5 774 975,43 7 686 733,32-24,9 % -1 911 757,89 2010644010 Maarajavalv.tekn yll 1 477 646,23 2 250 079,39-34,3 % -772 433,16 2010644020 Rajatark.tekn ylläpi 642 649,14 1 149 594,22-44,1 % -506 945,08 2010644030 ULKONET ylläpito/huo 583 978,13 176 743,72 230,4 % 407 234,41 2010644040 Rajavartiotoim tj yl 1 081 044,97 1 595 041,89-32,2 % -513 996,92 2010644050 Merirajatekn.ylläpit 1 590 399,41 1 916 884,67-17,0 % -326 485,26 2010644060 Rikostorjuntajär yll 58 024,89 70 589,24-17,8 % -12 564,35 2010644070 Sot.maanpuol.järj.yl 54 077,69 35 403,87 52,7 % 18 673,82 2010644080 Ilma-alus/valvjärj.y 144 350,04 0,00 0,0 % 144 350,04 9999644000 Ydintoimintojen tiet 142 804,93 492 396,32-71,0 % -349 591,39 9999645000, 2010645x Tukitoimintojen tietojärj yhteensä 1 335 587,72 1 329 713,34 0,4 % 5 874,38 9999646000 Muu tietohallinto 119 181,30 143 139,29-16,7 % -23 957,99 9999650000 Tietopalvelu 586 075,23 272 356,86 115,2 % 313 718,37 999966x, 201066x Viestintä yhteensä 201 817,99 346 361,26-41,7 % -144 543,27 9999680000 Oikeudelliset palvelut 2 925,00 21 259,94-86,2 % -18 334,94 9999691000, 2010691x Kiinteistöhallinto yhteensä 25 585 858,24 24 280 384,76 5,4 % 1 305 473,48 2010691100 Palvelussuhdeasunnot 1 090 570,72 1 220 184,80-10,6 % -129 614,08 2010691200 Muu kiint. hoito ja kunnossapito 19 231 331,40 18 759 416,42 2,5 % 471 914,98 2010691210 Käyttö- ja huoltotoiminta 43 387,02 90 681,56-52,2 % -47 294,54 2010691220 Ulkoalueiden hoito 156 006,69 102 625,14 52,0 % 53 381,55 2010691230 Siivous 1 016 154,40 1 014 933,01 0,1 % 1 221,39 2010691240 Vuosikorjaustoiminta 345 722,38 282 514,92 22,4 % 63 207,46 2010691250 Kunnossapitotoiminta 736 232,61 219 757,95 235,0 % 516 474,66 2010691300 Uudisrakentaminen 2 830 843,73 2 406 397,53 17,6 % 424 446,20 2010691400 Perusparannustoiminta 0,00 30 825,61-100,0 % -30 825,61 9999691000 Kiinteistöhallinto 135 609,29 153 047,82-11,4 % -17 438,53 9999692000 Toimistopalvelut 723 329,15 598 609,47 20,8 % 124 719,68 9999693000, 2010693x Logistiikka yhteensä 19 261 554,49 16 692 454,27 15,4 % 2 569 100,22 20106933x Alustoiminta yhteensä 7 869 907,84 7 676 298,70 2,5 % 193 609,14 20106932x Ilma-alustoiminta yhteensä 6 638 727,24 4 817 538,75 37,8 % 1 821 188,49 9999693000, 20106931x Kuljetusvälinetoiminta yhteensä 4 752 919,41 4 198 616,82 13,2 % 554 302,59 9999694000 Hankintatoimi 490,00 2 810,79-82,6 % -2 320,79 9999695000 Matkahallinto 9 399,29 12 319,92-23,7 % -2 920,63 9999696000 Turvallisuus ja riskienhallinta 151 575,10 136 324,57 11,2 % 15 250,53 9999697000 Ympäristönsuojelu 23 651,39 1 350,00 1652,0 % 22 301,39 2010698100 Muonitustoiminta 1 383 417,11 1 291 699,29 7,1 % 91 717,82 2010698200 Varasto- ja vaatetuspalvelut 1 211 963,25 1 067 254,50 13,6 % 144 708,75 2010698300 Koiratoiminta 510 042,40 468 759,22 8,8 % 41 283,18 2010698400 Voimankäyttö/suojavälineet 299 513,85 238 437,26 25,6 % 61 076,59 2010698500 Sukellustoiminta 154 343,22 0,00 0,0 % 154 343,22 2010698600 Valmiusjoukkuetoiminta 532 904,96 0,00 0,0 % 532 904,96 9999698000 Muut tukitoiminnot 1 013 160,09 581 793,83 74,1 % 431 366,26 9999900100 Kohdentamaton työ -10 745 752,62-9 473 166,71 13,4 % -1 272 585,91 Kaikki yhteensä 67 891 363,53 65 855 087,96 3,1 % 2 036 275,57
S i v u 39 Muut toimintamenot ovat 29 % Rajavartiolaitoksen toimintamenoista. Taulukon vuoden 2014 saraketta on oikaistu partiomatkojen päivärahojen, tulojen osalta ja työterveyshuollon palautusten osalta, jotta vuosien summat ovat vertailukelpoisia keskenään. Vuoden alusta Rajavartiolaitoksen kaikki tulot on kirjattu avoimelle toiminnolle. Tulojen erottelu on tehty suoritteen avulla, kun vuonna 2014 tulot kirjattiin kullekin toiminnolle. Partiomatkojen päivärahat kirjattiin vuonna 2014 ydintoimintoihin. Vuonna on tiliöintikäytäntöä lisäksi muutettu siten, että ydin- ja ohjaustoiminnoille ei kohdennu muuta kuin työaikaa. Tämän lisäksi käyttöön on otettu muutama uusi toiminto (matkustaminen, sukellus- ja valmiusjoukkuetoiminta). Toimintamenoista Rajavartiolaitoksen edustuskuluihin kului 267 478 euroa. Vuoden 2014 suurempi edustusmenojen määrä johtui pääosin Rajavartiolaitoksen 95. juhlavuodesta. Palkan- ja palkkionlaskennan toiminnossa ero johtuu toiminnolle vuonna 2014 kirjatusta Palkeiden tasauslaskusta. Työhyvinvointi- ja virkistystoiminta toiminnon kulujen kasvu johtuu kirjaustavan muutoksesta. Vuonna 2014 työpaikkaruokailun tuki kirjattiin muuhun henkilöstöhallintoon (9999616000). Vuonna se on kirjattu Valtiokonttorin ohjauksen mukaan työhyvinvointi- ja virkistystoimintaan. Työpaikkaruokailun tukeminen on suurin erä tässä ryhmässä (124 611 euroa). Toimintojen 2010643000 2010643500 kulut sisältävät atk-palveluiden ostojen palvelumaksut Haltikilta. Ydintoimintojen tietojärjestelmien kulujen lasku johtuu vuosittaisista hankintoihin liittyvistä vaihteluista. Vuonna 2014 tehtiin merkittävästi enemmän maarajavalvontatekniikkaan ja valvontajärjestelmiin sekä rajatarkastustekniikkaan liittyviä korjaus- ja hankintatöitä kuin vuonna. Suurin osa näistä töistä liittyi EU:n ulkorajarahaston vuosiohjelman toteutukseen. Tietopalveluiden (9999650000) kulujen kasvu johtuu tulkkaus- ja käännöspalveluiden kulujen noususta. Tulkkaus- ja käännöskulut olivat yhteensä 223 815 euroa. Kustannuksia nostivat kansainväliset rikostutkinnat ja turvapaikanhakijoiden lisääntyminen. Kiinteistöhallinnon uudisrakentamisen kulut sisältävät muun muassa kelluvan merivartioaseman rakentamisen ja Onttolan ampumaradan rakentamisen ja kehittämisen sekä pääkaupunkiseudun toimitilaratkaisun kuluja. Toimistopalvelut toiminnon ero sisältää kirjaustavan muutoksen. Vuonna toiminnolle on kirjattu postipalvelut. Vuonna 2014 ne ovat olleet toiminnolla 9999650000. Kuljetusvälinetoiminnan ja -huollon kulujen kasvu johtuu vuosittaisesta hankintoihin liittyvistä vaihtelusta. Vuonna on hankittu yhteensä 78 kuljetusvälinettä (ajoneuvot, moottorikelkat, maastoajoneuvot). Ilma-alustoiminnon kulujen lasku ja vuosittainen vaihtelu johtuu ilma-aluksille tehtävien määräaikaishuoltojen ajoituksesta. Turvallisuus ja riskienhallintatoiminnolla suurin osa on kiinteistöturvallisuuteen liittyviä kuluja. Muonitustoiminnan kulujen kasvu johtuu pääosin varusmieskoulutukseen liittyvien taistelumuonien kallistumisesta. Tähän toimintoon sisältyvä aineiden ja tarvikkeiden osuus on 1,3 milj. euroa. Taistelumuonien osuus oli 275 155 euroa. Varasto- ja vaatetuspalveluiden kulujen nousu johtuu pääosin jo vuonna 2013 aloitetusta rajavartiovaatetuksen uusimisesta. Osa vaatetushankinnoista siirtyi vuodelle. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentille kirjatut tulot on kirjattu avoimelle toiminnolle. Tulojen yksityiskohtainen seuranta tehdään liikekirjanpidon tilin ja suoritteen avulla.
S i v u 40 Muut toimintamenot toiminnoittain Logistiikka, alustoiminta 10,01% Logistiikka, ilma - alustoiminta 8,44% Logistiikka, kuljetusvälinetoiminta 6,04% Muonitustoiminta 1,76% Varasto- ja vaatetuspalvelut 1,54% Muut tukitoiminnot 1,29% Muu 3,06% Ydin- ja ohjaustoiminnot 0,03% Kiinteistöhallinto 32,54% Johtaminen 6,95% Henkilöstöhallinto 7,44% Taloushallinto 0,38% Muu tietohallinto 13,18% Ydintoimintojen tietojärjestelmät 7,34% Rajavartiolaitoksen työaika (71 %) kirjataan operatiivisille ydintoiminnoille. Muut toimintamenot kohdennetaan tukitoiminnoille, koska menojen jako ydintoiminnoille lisäisi laskujen käsittelyyn kuluvaa hallinnollista työtä ja monimutkaistaisi kustannusten seurantaa. Rajavartiolaitoksen tuloksellisuuden seurannassa tukitoimintojen kustannukset vyörytetään ydintoiminnoille kirjatun työajan suhteessa. Investointimenot Talousarviotili 2014 Muutos Muutos % 262070x 14 116 641 24 745 389-10 628 748-43 % Investointimenojen lasku aiheutui pääosin ulkovartiolaivan maksuerien vähentymisestä vuodesta 2014. 5. SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA 5.1 SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Rajavartiolaitoksessa sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa Rajavartiolaitoksen päällikkö. Rajavartiolaitoksen päällikkö on määrännyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja vastuut Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirjassa RVLPAK A.21. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonnan järjestelyt pohjautuvat COSO-viitekehykseen ja riskienhallinnan toteutus ISO 31000:2009 standardiin. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta on kytketty osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua ja seurantaa. Riskienhallintaa tehdään Rajavartiolaitoksessa kaikilla tasoilla. Strateginen riskien arviointi tehdään arvioimalla riskejä Rajavartiolaitoksen strategisten päämäärien ja toimintaedellytysten suhteen. Strateginen riskien arviointi kattaa koko Rajavartiolaitoksen toiminnan ja ra-
S i v u 41 kenteet. Toiminnan ja talouden suunnittelun yhteydessä tehdään myös kehityshankkeiden riskiarvioinnit ja suunnitellaan sisäisen valvonnan toimenpiteet. Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköt toimeenpanevat Rajavartiolaitoksen esikunnan määrittämät valvontatoimet, valvovat niiden toimeenpanoa ja raportoivat niistä. Hallintoyksiköt vastaavat oman toiminnan riskien arvioinnista sekä hallinta- ja valvontatoimien suunnittelusta, toimeenpanosta ja seurannasta. Riskienhallinnassa hyödynnetään sisäministeriön linjauksen mukaisesti sähköistä Granite ERSM -riskienhallintajärjestelmää. 5.2 SISÄINEN LAILLISUUSVALVONTA RAJAVARTIOLAITOKSESSA Laillisuusvalvonta on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa ja se on täyttänyt sille asetetut tavoitteet. Toimintatapoja on ohjattu ja tarvittaessa muutettu ylimpien laillisuusvalvojien sekä Rajavartiolaitoksen oman laillisuusvalvonnan havaintojen perusteella. Rajavartiolaitoksen sisäisestä laillisuusvalvonnasta laaditaan vuosittain oma raporttinsa. Rajavartiolaitoksen laillisuusvalvonnassa on otettu huomioon sisäministeriön asettaman laillisuusvalvonnan kehittämistyöryhmän työ. 5.3 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN ARVIOINTI JA TULOKSET Rajavartiolaitoksen riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan vahvuuksina ovat erityisesti sotilaallinen koulutus ja johtamisjärjestelmä. Johtajina ja asiantuntijoina toimivan päällystön koulutukseen kuluu olennaisena elementtinä uhkien ja riskien arviointi osana jatkuvaa tilanteenarviointia, niiden perusteella laaditut toimintasuunnitelmat ja tinkimätön pyrkiminen tavoitteisiin. Sotilasjohtamisen periaatteen mukaan johtamisesta valtaosa on valvontaa. Sisäinen tarkastustoiminta taas on vakiintunut osa Rajavartiolaitoksen toimintaa. Esikuntien tehtäviksi on myös säädetty alayksiköihin kohdistuvia valvonta- ja tarkastustehtäviä. Rajavartiolaitoksen esikunta valvoo Rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaista suorittamista ja tarkastaa alaistensa hallintoyksiköiden toimintaa. Hallintoyksikön esikunta valvoo puolestaan hallintoyksikön sekä sen paikallisten ja toiminnallisten yksiköiden toimintaa. Vuoden aikana päivitettiin riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskeva Rajavartiolaitoksen pysyväisasiakirja RVLPAK A.21. Strateginen riskien arviointi käsitti vuonna 2014 strategisista päämääristä rajaturvallisuuden ylläpitämisen. Vuonna riskien arviointi toteutettiin merellisen turvallisuuden lisäämisen sekä kriisivalmiuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen osalta. Riskien arvioinnin yhteydessä on myös seurattu aiemmin arvioitujen riskien käsittelytilannetta ja tehty tarvittavia muutoksia riskitasoihin ja hallintatoimenpiteisiin. Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä uhkaavien riskien käsittelyssä ja seurannassa kiinnitetään erityistä huomiota seuraaviin painopistealueisiin ja niiden mukaisiin riskeihin: 1) Riittävät voimavarat ja toiminnan kehittäminen 2) Koordinoitu kriisiviestintä 3) Ajantasaiset normit ja sopimukset 4) Rajavartiolaitoksen tehtävissä vaadittava osaaminen ja osaamislähtöinen koulutus Rajavartiolaitoksen strategisia päämääriä koskevien riskien riskitasot ilmenevät lukumäärittäin seuraavasta riskikartasta.
S i v u 42 Rajavartiolaitoksen tulossuunnitelman ja Rajavartiolaitoksen esikunnan työsuunnitelman valmistelun yhteydessä arvioitiin kehityshankkeiden ja toimenpiteiden riskit ja suunniteltiin riskienhallintatoimenpiteet. Rajavartiolaitoksen esikunnan osastopäällikkökokouksessa on säännöllisesti arvioitu ajankohtaisia riskejä ja suunniteltu niiden hallintatoimenpiteitä. Rajavartiolaitoksen esikunnan tarkastussuunnitelma on toteutunut. Hallintoyksiköt toteuttivat omat sisäisen valvonnan toimenpiteensä ja raportoivat niistä. Sisäisen valvonta ja riskienhallinta on Rajavartiolaitoksessa järjestetty systemaattisesti ja kattavasti. Rajavartiolaitoksen sisäinen valvonta ja riskienhallinta perustuvat yleisesti hyväksyttyihin viitekehyksiin. Sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan määräykset ovat ajantasaiset. Sotilaallisesti järjestetty organisaatio tukee Rajavartiolaitoksen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista, vastuiden selkeää jakamista sekä tulosvastuuta. Sisäisen valvonnan riskiperusteisuutta tulisi painottaa nykyistä enemmän erityisesti Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköissä. Ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimien mieltäminen osaksi sisäistä valvontaa tasapainottaisi sisäisen valvonnan toimenpiteiden jakaumaa. 5.4 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta täyttää talousarvioasetuksen 69 :n vaatimukset. Keskeisimmät kehittämiskohteet ovat riskiperusteisuuden painottaminen sekä ennaltaehkäisevien ja ohjaavien toimenpiteiden näkyväksi teko osana sisäistä valvontaa. 6. ARVIOINTIEN TULOKSET Rajavartiolaitoksessa ei toteutettu vuonna sen organisaation tai toiminnan ulkoista tuloksellisuuden ja toiminnan vaikuttavuuden kokonaisarviointia. 7. YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ JA TAKAISINPERIN- NÄT Toimintavuoden aikana ei ole ilmennyt Rajavartiolaitoksen omaisuuteen kohdistuvia väärinkäytöksiä. Palkan kautta on peritty takaisin yhteensä noin 44 870 euroa. Suurin takaisinperinnän syy oli takautuvasti voimaan tulleet suoritusarvioinnit (noin 60 henkilöä). Takaisinperintää ovat aiheuttaneet myös järjestelmä- sekä tallennusvirheet. Lisäksi virkamiehet ovat hakeneet palkan maksuvapautuksia Valtiokonttorista yhteensä seitsemässä tapauksessa ja näistä kolme on myönnetty (3 753 euroa). Aiheettomasti maksetut matkalaskuihin liittyvät ateriaja kulukorvaukset on peritty takaisin palkkajärjestelmän kautta tai henkilöt ovat palauttaneet summat suoraan Rajavartiolaitoksen tilille.
S i v u 43 TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA JA SEN SISÄLTÄMÄT VALTUUKSIA KOSKEVAT TIEDOT Rajavartiolaitoksen talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio (TA + LTA:t) Tilinpäätös 31.12. Vertailu Tilinpäätös - Talousarvio eutuma % 11. Verot ja veronluontoiset tulot 314 579,36 4 182 770 4 182 770,22 0,00 100 11.04.01. Arvonlisävero 314 579,36 4 182 770 4 182 770,22 0,00 100 12. Sekalaiset tulot 21 291 470,38 18 821 076 18 821 076,08 0,00 100 12.26.99. Sisäasianministeriön hallinnonalan muut tulot 10 000 000,00 0 0,00 0,00 100 12.26.99.3. Muut tulot 10 000 000,00 0 0,00 0,00 100 12.39.04. Siirrettyjen määrärahojen peruutukset 11 051 692,94 18 077 000 18 077 000,00 0,00 100 12.39.10. Muut sekalaiset tulot 239 777,44 744 076 744 076,08 0,00 100 Tuloarviotilit yhteensä 21 606 049,74 23 003 846 23 003 846,30 0,00 100
S i v u 44 Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2014 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen käyttö siirto vuonna seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 23. Valtioneuvoston kanslia 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 84 988,01 84 988,01 84 988,01 0,00 23.01.03. Euroopan unionin kansallisten asiantuntijoiden palkkamenot 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 84 988,01 84 988,01 84 988,01 0,00 (siirtomääräraha 2 v) 24. Ulkoasiainministeriön hallinnonala 705 800,00 120 000 4 992,99 115 007,01 120 000,00 685 929,85 805 929,85 368 656,34 437 273,51 24.90.68. Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyö 705 800,00 120 000 4 992,99 115 007,01 120 000,00 685 929,85 805 929,85 368 656,34 437 273,51 (Siirtomääräraha 3v) 26. Sisäministeriön hallinnonala 242 629 703,82 278 960 758 228 700 173,22 50 246 800,34 278 946 973,56 13 784,84 56 818 402,39 318 918 402,39 249 929 267,05 50 912 135,34 26.01.22. EU:n osuus yhteisvastuun ja maahanmuuttovirtojen 0,00 0 0,00 0,00 0,00 2 807 781,91 2 807 781,91 2 807 781,91 0,00 hallintaan (siirtomääräraha 3 v) 26.01.22.2. Ulkorajarahasto (KPY) 0,00 0 0,00 0,00 0,00 2 807 781,91 2 807 781,91 2 807 781,91 0,00 26.01.29. Sisäministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 11 912 679,53 16 567 758 16 567 758,40 16 567 758,40 0,00 (arviomääräraha) 26.01.50. Eräät avustukset (kiinteä määräraha) 0,00 248 000 248 000,00 248 000,00 0,00 26.01.66. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet 28 024,29 45 000 31 215,16 31 215,16 13 784,84 ulkomaille (arviomääräraha) 26.20.01. Rajavartiolaitoksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 229 939 000,00 231 713 000 204 778 137,37 26 934 862,63 231 713 000,00 28 226 706,57 259 939 706,57 233 004 843,94 26 934 862,63 26.20.70. Ilma- ja vartioalusten hankinta (siirtomääräraha 3 v) 750 000,00 30 387 000 7 075 062,29 23 311 937,71 30 387 000,00 25 783 913,91 56 170 913,91 14 116 641,20 23 977 272,71 26.20.70.1. Ilma-alusten hankinta (KPY) 0,00 20 287 000 6 361 504,92 13 925 495,08 20 287 000,00 22 630 478,91 42 917 478,91 13 414 983,83 13 925 495,08 26.20.70.2. Viranomaisveneen hankinta (KPY) 0,00 2 500 000 11 900,00 2 488 100,00 2 500 000,00 2 488 100,00 4 988 100,00 0,00 2 488 100,00 26.20.70.4. Ulkovartiolaivan hankinta (KPY) 0,00 3 000 000 107 471,32 2 892 528,68 3 000 000,00 0,00 3 000 000,00 107 471,32 2 892 528,68 26.20.70.5. Kahden AB/B 412 helikopterin ja niiden 0,00 4 600 000 594 186,05 4 005 813,95 4 600 000,00 0,00 4 600 000,00 594 186,05 4 005 813,95 varaosavaraston yhdenmukaistaminen 26.20.70.6. Dornier-valvontajärjestelmän uusiminen (KPY) 750 000,00 0 0,00 0,00 0,00 665 335,00 665 335,00 0,00 665 335,00 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala 0,00 92 846,40 92 846,40 92 846,40 0,00 28.60.12. Osaamisen kehittäminen (siirtomääräraha 2 v) 0,00 92 846,40 92 846,40 92 846,40 0,00 32. Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala 195 050,01 148 284 148 284,25 0,00 148 284,25 0,00 148 284,25 148 284,25 0,00 32.30.51. Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut (siirtomääräraha 2 v) 195 050,01 148 284 148 284,25 0,00 148 284,25 0,00 148 284,25 148 284,25 0,00 32.30.51.07. Palkkatuettu työ, valtionhallinto 195 050,01 148 284 148 284,25 0,00 148 284,25 0,00 148 284,25 148 284,25 0,00 32.30.51.07.1. Palkkaukset (KPY) 192 154,45 0,00 0,00 0,00 0,00 32.30.51.07.2. Muut menot (KPY) 2 895,56 0,00 0,00 0,00 0,00 Määrärahatilit yhteensä 243 530 553,83 279 229 043 228 853 450,46 50 361 807,35 279 215 257,81 13 784,84 57 682 166,65 320 050 450,90 250 624 042,05 51 349 408,85
S i v u 45 Valtuudet ja niiden käyttö (1 000 ) 1) Momentti (numero ja nimi), johon valtuus liittyy 2) Aikaisempien vuosien valtuuksien käyttö 3) Uudet valtuudet Vuoden valtuudet Uusitut Valtuudet valtuudet yhteensä Käytetty Käyttämät Uusittavis tä sa n+1 TA:ssa Valtuuksien käytöstä aiheutuneet talousarviomenot ja määrärahatarve (1 000 Talousarviomenot n Määrärahatarve n+1 Määrärahatarve n+2 Määrärahatarve n+3 Määrärahatarve myöhemmi n Määrärahatarve yhteensä 26.20.70 Ilma- ja vartioalusten hankinta 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 13 415 14 184 6 949 6 672 9 056 36 860 Aikaisempien vuosien valtuudet 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 13 415 14 184 6 949 6 672 9 056 36 860 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Yhteensä 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 13 415 14 184 6 949 6 672 9 056 36 860 Aikaisempien vuosien valtuudet, josta 87 045 0 0 87 045 87 045 8 665 0 13 415 14 184 6 949 6 672 9 056 36 860 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Vuonna käytettävissä olleet valtuudet, josta 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 - korkotuki- tms. valtuudet 4) 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1) Valtuuden ja sen käytön määräksi merkitään tehdyn tilauksen sopimushinta tai sitoumuksen määrä silloin, kun valtuus on rajattu alun perin muulla tavalla, mutta valtuuden käytön johdosta annetaan euromääräinen sitoumus. Korkotuetun lainakannan enimmäismääränä määritellyt korkotukivaltuudet ja muut vastaavat valtuudet eritellään lisäksi omilla riveillään. 2) Myös pääluokan tai luvun päätösosassa myönnetyt valtuudet sisällytetään taulukkoon. Tällöin luvun tai momentin numerotunnukseksi merkitään "00.". 3) Esitetään yhteismäärä niistä aikaisempina varainhoitovuosina käytetyistä valtuuksista, joista varainhoitovuotena on aiheutunut menoja tai joista aiheutuu menoja tulevina varainhoitovuosina. 4) Korkotukilainojen lainakannan enimmäismääränä tai valtionapuun oikeuttavien kustannusten enimmäismääränä tai muulla vastaavalla tavalla myönnettyjen valtuuksien määrä. Erittely esitetään vain, jos momentti (ja yhteensä) sisältää tällä tavoin määriteltyjä valtuuksia.
S i v u 46 TUOTTO- JA KULULASKELMA 1.1. - 31.12. 1.1.2014-31.12.2014 TOIMINNAN TUOTOT Maksullisen toiminnan tuotot 2 498 049,84 1 644 269,47 Vuokrat ja käyttökorvaukset 867 421,20 932 286,47 Muut toiminnan tuotot 7 800 278,49 11 165 749,53 6 707 367,23 9 283 923,17 TOIMINNAN KULUT Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana 13 677 526,49 13 512 760,98 Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 588 366,79-359 214,74 Henkilöstökulut 166 175 872,99 166 397 406,57 Vuokrat 21 210 396,84 20 401 641,48 Palvelujen ostot 27 094 628,78 23 340 119,92 Muut kulut 7 900 557,81 7 617 051,72 Valmistus omaan käyttöön (-) -29 193,79-85 283,92 Poistot 20 100 030,70 19 204 465,27 Sisäiset kulut 231 871,90 256 950 058,51 247 613,43 250 276 560,71 JÄÄMÄ I -245 784 308,98-240 992 637,54 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 1 570,09-3 732,86 Rahoituskulut -3 081,36-1 511,27-16 690,30-20 423,16 SATUNNAISET TUOTOT JA KULUT Satunnaiset tuotot 813 679,40 3 023 084,63 Satunnaiset kulut -71 164,33 742 515,07-14 573,45 3 008 511,18 JÄÄMÄ II -245 043 305,18-238 004 549,52 SIIRTOTALOUDEN TUOTOT JA KULUT Tuotot Voittoa tavoittelemattomilta yhteisöiltä 0,00 0,00 10 000 000,00 10 000 000,00 Kulut Voittoa tavoittelemattomille yhteisöille 248 000,00 0,00 Muut siirtotalouden kulut ulkomaille 31 215,16 28 024,29 Siirtotalouden kulujen palautukset 0,00 279 215,16 0,00 28 024,29 JÄÄMÄ III -245 322 520,34-228 032 573,81 TUOTOT VEROISTA JA PAKOLLISISTA MAKSUISTA Perityt arvonlisäverot 4 182 770,22 388 310,04 Suoritetut arvonlisäverot -16 635 359,94-12 452 589,72-11 938 050,39-11 549 740,35 TILIKAUDEN TUOTTO-/KULUJÄÄMÄ -257 775 110,06-239 582 314,16
S i v u 47 TASE 31.12. 31.12.2014 VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet 385 925,46 426 591,52 Muut pitkävaikutteiset menot 2 470 752,18 3 543 306,34 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 387 414,84 3 244 092,48 0,00 3 969 897,86 AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet 98 216,00 98 216,00 Rakennusmaa- ja vesialueet 470 623,46 470 623,46 Rakennukset 7 027 704,29 8 894 219,18 Rakennelmat 5 115 640,36 5 061 997,65 Koneet ja laitteet 165 966 200,53 176 546 521,51 Kalusteet 250 801,95 359 484,56 Muut aineelliset hyödykkeet 50 344,62 55 675,97 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 63 887 109,70 242 866 640,91 46 217 637,27 237 704 375,60 KÄYTTÖOMAISUUSARVOPAPERIT JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET Käyttöomaisuusarvopaperit 100,91 100,91 100,91 100,91 KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET 246 110 834,30 241 674 374,37 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS VAIHTO-OMAISUUS Aineet ja tarvikkeet 7 259 663,24 7 259 663,24 7 848 030,03 7 848 030,03 PITKÄAIKAISET SAAMISET Pitkäaikaiset saamiset 1 800,00 1 800,00 6 313,01 6 313,01 LYHYTAIKAISET SAAMISET Myyntisaamiset 938 794,56 441 511,61 Siirtosaamiset 396 750,52 146 658,64 Muut lyhytaikaiset saamiset 666 669,96 592 949,83 Ennakkomaksut 72 365,85 2 074 580,89 27 051,18 1 208 171,26 RAHAT, PANKKISAAMISET JA MUUT RAHOITUSVARAT Kassatilit 1 224,20 1 224,20 1 224,20 1 224,20 VAIHTO- JA RAHOITUSOMAISUUS YHTEENSÄ 9 337 268,33 9 063 738,50 VASTAAVAA YHTEENSÄ 255 448 102,63 250 738 112,87
S i v u 48 VASTATTAVAA 31.12. 31.12.2014 OMA PÄÄOMA VALTION PÄÄOMA Valtion pääoma 1.1.1998 308 130 527,40 308 130 527,40 Edellisten tilikausien pääoman muutos -97 591 509,15-114 477 146,14 Pääoman siirrot 259 830 178,57 256 467 951,15 Tilikauden tuotto-/kulujäämä -257 775 110,06 212 594 086,76-239 582 314,16 210 539 018,25 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 212 594 086,76 210 539 018,25 VIERAS PÄÄOMA LYHYTAIKAINEN Talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen yhdystilit 0,00 0,00 Valtion hoitoon jätetyt vieraat varat 6 504 441,50 5 271 846,40 Saadut ennakot 777 221,24 1 172 822,95 Ostovelat 7 560 927,23 5 465 919,27 Tilivirastojen väliset tilitykset 3 322 415,11 3 314 048,63 Edelleen tilitettävät erät 3 418 610,30 3 418 798,63 Siirtovelat 21 053 238,44 21 551 452,04 Muut lyhytaikaiset velat 217 162,05 42 854 015,87 4 206,70 40 199 094,62 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 42 854 015,87 40 199 094,62 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 255 448 102,63 250 738 112,87
S i v u 49 LIITETIEDOT 1. Tilinpäätöslaskelmien liitteet Liite 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet ja vertailtavuus 1) Budjetointia koskevat muutokset ja muutosten vaikutukset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu pääosin samoin periaattein kuin vuonna 2014. Rajavartiolaitoksen käytössä olevaan talousarvioon lisättiin vuonna uusi määräraha 26.01.50 Eräät avustukset. Määrärahalla maksettiin Suomen meripelastusseuralle ja Ahvenanmaan meripelastusyhdistykselle meripelastustoiminnan avustusta yhteensä 248 000 euroa. 2) Valuuttakurssi, jolla ulkomaanrahamääräiset velat ja saamiset sekä muut sitoumukset on muutettu Suomen rahaksi Ulkomaanrahamääräiset velat eivät ole olennaisia, joten niitä ei ole muutettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Velat on viety kirjanpitoon tapahtuman syntymispäivän mukaiseen valuuttakurssiin euroiksi muutettuna ja syntyvät kurssierot on käsitelty maksuperusteisesti. 3) Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja niiden muutokset Rajavartiolaitoksen tilinpäätös on laadittu noudattaen talousarviolakia ja -asetusta sekä valtiovarainministeriön ja Valtiokonttorin määräyksiä ja ohjeita. Tilipäätöksessä käytetyt arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja -menetelmät ovat talousarvioasetuksen 66 a :n mukaisia. Palkat on kirjattu kirjanpitoon maksuperusteella vuodesta 2013 alkaen. Tilinpäätöksen aikataulu on kiristynyt ja tämä on vaikuttanut muun muassa siirtovelkojen kautta laskujen kohdistamiseen päättyvälle tilivuodelle. Siirtovelkojen saldo on huomattavasti pienempi vuoteen 2014 verrattuna. Tilivuoden aikana otettiin käyttöön uusi käyttöomaisuusluokka vesikuljetusvälineille (poistoaika 15 vuotta). Tähän ryhmään siirrettiin aikaisemmin 7 vuoden poistoajalla olleet partioveneet, ilmatyynyalukset sekä rannikkovartioveneet. Tilinpäätöksen 2014 liitteessä 7 kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot on ollut mukana koko Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuus, kun ko. liite vuodelta on tehty siten, että mukana on vain kirjanpitoarvollinen omaisuus. Liitettä 7 on jouduttu korjaamaan käsin valtion yhteisen henkilöstö- ja taloushallinnon tietojärjestelmän raportoinnin virheiden vuoksi. Aikaisempina vuosina vartiolaivojen tankeissa olevat polttoaineet on ilmoitettu vaihto-omaisuutena. Vuonna näin ei ole tehty. Asevelvollisten päivärahojen kasvu johtuu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteisesti sovitusta kulujen siirtoaikataulun muutoksesta. Vuosi sisältää kuudentoista kuukauden päivärahakulut (ml. syys-joulukuu 2014). Jatkossa kulut kohdentuvat kokonaisuudessaan maksun mukaiselle tilikaudelle. Kulut on raportoitu tarkemmin liitteen 5 yhteydessä.
S i v u 50 4) Aikaisempiin vuosiin kohdistuneet tuotot ja kulut sekä talousarviotulot ja -menot sekä virheiden korjaukset Rajavartiolaitos luovutti valtioneuvoston kanslialle Suomen Erillisverkot Oy:n osakkeet ja osuudet luovutettavaksi edelleen ao. yhtiölle. Rajavartiolaitos muodosti apporttina osakkeet ja osuudet viestiasemien käyttöomaisuudesta, valokaapeleista ja muusta käyttömateriaalista. Rajavartiolaitoksen käyttöomaisuuden ja Suomen valtion luovutuskirjassa sovitun nettomaisuuden välinen erotus on kirjattu Rajavartiolaitoksen omaisuudeksi satunnaisten tuottojen kautta, yhteensä 463 870 euroa. Erotus muodostui pääasiassa valokaapeleista, jotka eivät olleet taseessa. Luovutettujen osakkeiden ja osuuksien siirtoarvo Valtioneuvoston kanslialle oli 1 809 969 euroa. 5) Selvitys tiedoista, jotka eivät ole vertailukelpoisia edelliseen vuoteen Ei ilmoitettavaa 6) Selvitys tilinpäätöksen jälkeisistä olennaisimmista tapahtumista siltä osin kuin niitä ei ilmoiteta toimintakertomuksessa Ei ilmoitettavaa
S i v u 51 Liite 2 Nettoutetut tulot ja menot Momentin numero ja nimi Tilinpäätös 2014 Talousarvio (TA + LTA:t) Talousarvion määrärahojen Tilinpäätös käyttö vuonna siirto seuraavalle vuodelle Vertailu Talousarvio - Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käyttö vuonna (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle 26.20.01. Bruttomenot 238 867 411,47 239 213 000 214 921 177,40 241 856 040,03 243 147 883,97 Rajavartiolaitoksen Bruttotulot 8 928 411,47 7 500 000 10 143 040,03 10 143 040,03 10 143 040,03 toimintamenot Nettomenot 229 939 000,00 231 713 000 204 778 137,37 26 934 862,63 231 713 000,00 0,00 28 226 706,57 259 939 706,57 233 004 843,94 26 934 862,63
S i v u 52 Liite 3 Arviomäärärahojen ylitykset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 4 Peruutetut siirretyt määrärahat Pääluokan ja tilijaottelun numero ja nimi. Tilijaottelut eritellään myöntämisvuosi Peruutettu Tilijaottelu Yhteensä 26. Sisäministeriön hallinnonala 18 077 000,00 Vuosi 2013 18 077 000,00 26.20.70.1. Ilma-alusten hankinta (KPY) 15 577 000,00 26.20.70.2. Viranomaisveneen hankinta (KPY) 2 500 000,00 Pääluokat yhteensä 18 077 000,00 Vuosi 2013 18 077 000,00 Molemmat peruutukset johtuivat hankkeiden viivästymisestä ja määrärahojen uudelleen budjetoinnista kuluvalle vuodelle. Viranomaisveneen osalta talousarviotilin 4.13.26.20.70.2 alkusaldo 1.1. oli 2 488 100 euroa. Hankkeen kuluina oli maksettu vuonna 2014 tärkeimpien alusteknisten ratkaisujen katsauksesta. Koska talousarviossa oli kirjattu peruutettavaksi 2,5 milj. euroa, korjattiin vuoden 2014 kulu 11 900 euroa kuluvan vuoden talousarviomomentille. Liite 5 Henkilöstökulujen erittely 2014 Henkilöstökulut 129 031 738,44 128 492 024,21 Palkat ja palkkiot 129 180 396,52 128 006 429,50 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos -148 658,08 485 594,71 Henkilösivukulut 37 144 134,55 37 905 382,36 Eläkekulut 33 349 511,78 33 804 786,97 Muut henkilösivukulut 3 794 622,77 4 100 595,39 Yhteensä 166 175 872,99 166 397 406,57 Johdon palkat ja palkkiot, josta 2 097 257,44 0,00 - tulosperusteiset erät Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 3 260,00 2 480,00 Johto 2 780,00 Muu henkilöstö 480,00 2 480,00
S i v u 53 Palkat ja palkkiot sisältävät palkkioita 1 554 258 euroa (2014: 1 104 047 euroa). Palkkiot sisältävät asevelvollisten ja kadettien päivärahoja 1 126 144 euroa (2014: 659 304 euroa). Asevelvollisten päivärahojen kasvu johtuu Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen yhteisesti sovitusta kulujen siirtoaikataulun muutoksesta. Vuosi sisältää vuoden kulut ja neljä kuukautta (syys-joulukuu) vuoden 2014 kuluja. Päivärahat ovat Puolustusvoimien talousarviomeno mutta Rajavartiolaitoksen kuluerä. Jatkossa kulut kohdentuvat kokonaisuudessaan kyseiselle tilikaudelle. Asevelvollisten kulut siirretään 20840000 yhteishankinnoista aiheutuvat menonsiirrot -tilin kautta. Johdon palkat raportoidaan ensimmäistä kertaa tilinpäätöksessä. Liite 6 Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Omaisuuslaji ja -tili (Kieku-tili) Kieku käyttöomaisuusluokka 112 Aineettomat oikeudet 11200 Ostetut atk-ohjelmistot (11200000) 1120010 ostetut atk-ohjelmistot 5 v 11230 Liittymismaksut (11230000) 1123010 liittymismaksut 10 v 11290 Muut aineettomat oikeudet (11290000) 1129010 muut aineettomat oikeudet 5 v 114 Muut pitkävaikutteiset menot 11400 Itse valmistetut ja teetetyt atk-ohjelmat 1140010 itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 5 v (11400000) 1140020 itsevalm. ja teetetyt atk-ohjelmat 10 v 11490 Muut pitkävaikutteiset menot (11490000) 1149010 muut pitkävaikutteiset menot 10 v 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 11900 Ennakkomaksut aineettomasta käyttöomaisuudesta (11900000) 11910 Keskeneräiset aineettomat käyttöomaisuushankinnat (11910000) käyttöomaisuushankinnat, ei poistoja 1191010 keskeneräiset aineettomat 120 Maa- ja vesialueet 12000 Metsäalueet (12000000) 1200010 metsäalueet, ei poistoja 12090 Muut maa- ja vesialueet (12090000) 1209010 muut maa- ja vesialueet, ei poistoja 121 Rakennusmaa- ja vesialueet 12100 Maa-alueet (12100000) 1210010 maa-alueet, ei poistoja 12190 Muut rakennusmaa- ja vesialueet 1219010 muut rakennusmaa- ja vesialueet, (12190000) ei poistoja 122 Rakennukset 12200 Asuinrakennukset (12200000) 1220010 asuinrakennukset 40 v 12210 Toimistorakennukset (12210000) 1221010 toimistorakennukset 40 v 12220 Teollisuusrakennukset (12220000) 1222010 teollisuusrakennukset 30 v 12230 Varastorakennukset (12230000) 1223010 varastorakennukset 20 v 12290 Muut rakennukset (12290000) 1229010 muut rakennukset 30 v 123 Rakennelmat 12300 Rakennelmat (12300000) 1230010 rakennelmat 15 v 125 126 Koneet ja laitteet 12500 Autot ja muut maakuljetusvälineet (12500000) 1250010 autot ja muut maakuljetusväl. 5 v 1250020 autot ja muut maakuljetusväl. 10 v 12510 Laivat ja muut vesikuljetusvälineet (12510000) 12520 Lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet (12520000) 1251010 laivat ja muut vesikuljetusväl. 7 v 1251020 laivat ja muut vesikuljetusväl. 30 v (ulkovartio- ja raskaat ja kevyet rannikkolaivat) 1251030 laivat ja muut vesikuljetusväl. 15 v (partioveneet, rannikkovartioveneet, ilmatyynyalukset) 1252010 lentokoneet ja muut ilmakuljetusväl. 7 v (ilma-alusten varamoottorit ja vaihteistot) 1252020 lentokoneet ja muut ilmakuljetusvälineet 25 v
S i v u 54 12530 Raskaat työkoneet (12530000) 12540 Kevyet työkoneet (12540000) 12550 Atk-laitteet ja niiden oheislaitteet (12550000) 12560 Toimistokoneet ja laitteet (12560000) 12570 Puhelinkeskukset ja muut viestintälaitteet (12570000) 12580 Audiovisuaaliset koneet ja laitteet (12580000) 12590 Laboratoriolaitteet ja kalusteet (12590000) 12600 Muut tutkimuslaitteet (12600000) 12690 Muut koneet ja laitteet (12690000) 127 Kalusteet 12700 Asuinhuoneisto- ja toimistokalusteet (12700000) 12790 Muut kalusteet (12790000) 128 Muut aineelliset hyödykkeet 12800 Taide-esineet (12890000) 12890 Muut aineelliset hyödykkeet (12890000) 130 Käyttöomaisuusarvopaperit 13010 Muut osakkeet (13010000) 13030 Muut osuudet (13030000) 1253010 raskaat työkoneet 7 v 1254010 kevyet työkoneet 7 v 1255010 atk-laitteet ja niiden oheislaitteet 3 v 1256010 toimistokoneet ja -laitteet 5 v 1257010 puhelinkeskukset ja viestintälait. 5 v 1258010 audiovisuaaliset koneet ja lait. 5 v 1259010 laboratoriolaitteet ja kalusteet 5 v 1260010 muut tutkimuslaitteet 5 v 1269010 muut koneet ja laitteet 5 v 1270010 asuinhuoneisto- ja toimistokal. 5 v 1279010 muut kalusteet 5 v 1280010 taide-esineet, ei poistoja 1289010 muut aineelliset hyödykkeet 5 v 1301010 muut osakkeet, ei poistoja 1303010 muut osuudet, ei poistoja
S i v u 55 Liite 7 Kansallis- ja käyttöomaisuuden sekä muiden pitkävaikutteisten menojen poistot 112 Aineettomat oikeudet 114 Muut pitkävaikutteiset menot Aineettomat hyödykkeet 119 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1. 494 699,69 5 691 900,46 0,00 6 186 600,15 Lisäykset 52 558,50 199 527,00 611 441,84 863 527,34 Vähennykset 0,00-581 654,80-224 027,00-805 681,80 Hankintameno 31.12. 547 258,19 5 309 772,66 387 414,84 6 244 445,69 Kertyneet poistot 1.1. -68 108,17-2 148 594,12 0,00-2 216 702,29 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 581 654,80 0,00 581 654,80 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -93 224,56-888 171,06 0,00-981 395,62 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00-383 910,10 0,00-383 910,10 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -161 332,73-2 839 020,48 0,00-3 000 353,21 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 385 925,46 2 470 752,18 387 414,84 3 244 092,48 120 Maa- ja vesialueet 121 Rakennusmaa- ja vesialueet Aineelliset hyödykkeet 122 Rakennukset 123 Rakennelmat 125-126 Koneet ja laitteet 127 Kalusteet Yhteensä Hankintameno 1.1. 98 216,00 470 623,46 13 941 668,41 7 482 138,59 268 861 239,19 552 081,81 291 405 967,46 Lisäykset 0,00 0,00 52 495,13 492 732,40 7 044 482,63 0,00 7 589 710,16 Vähennykset 0,00 0,00-1 548 936,22 0,00-384 608,28 0,00-1 933 544,50 Hankintameno 31.12. 98 216,00 470 623,46 12 445 227,32 7 974 870,99 275 521 113,54 552 081,81 297 062 133,12 Kertyneet poistot 1.1. 0,00 0,00-5 047 449,23-2 420 140,94-92 314 717,68-192 597,25-99 974 905,10 Vähennysten kertyneet poistot 0,00 0,00 202 837,19 0,00 368 515,01 0,00 571 352,20 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00-504 037,95-439 089,69-17 530 030,89-108 682,61-18 581 841,14 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot 0,00 0,00-68 873,04 0,00-78 679,45 0,00-147 552,49 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. 0,00 0,00-5 417 523,03-2 859 230,63-109 554 913,01-301 279,86-118 132 946,53 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 98 216,00 470 623,46 7 027 704,29 5 115 640,36 165 966 200,53 250 801,95 178 929 186,59
S i v u 56 128 Muut aineelliset hyödykkeet 129 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Muut aineelliset hyödykkeet 130 Käyttöomaisuusarvopaperit Yhteensä Hankintameno 1.1. 64 611,65 46 217 637,27 100,91 46 282 349,83 Lisäykset 0,00 18 534 601,08 1 888 171,87 20 422 772,95 Vähennykset -2 691,01-865 128,65-1 888 171,87-2 755 991,53 Hankintameno 31.12. 61 920,64 63 887 109,70 100,91 63 949 131,25 Kertyneet poistot 1.1. -8 935,68 0,00 0,00-8 935,68 Vähennysten kertyneet poistot 2 691,01 0,00 0,00 2 691,01 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot -2 640,34 0,00 0,00-2 640,34 Tilikauden suunnitelmasta poikkeavat poistot -2 691,01 0,00 0,00-2 691,01 Tilikauden arvonalennukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kertyneet poistot 31.12. -11 576,02 0,00 0,00-11 576,02 Arvonkorotukset 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo 31.12. 50 344,62 63 887 109,70 100,91 63 937 555,23
S i v u 57 Liite 8 Rahoitustuotot ja kulut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 9 Talousarviotaloudesta annetut lainat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.
S i v u 58 Liite 10 Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset Käyttö- ja rahoitusomaisuusarvopaperit Kappale Markkinaarvo määrä 31.12. Kirjanpitoarvo Omistusosuus % Myyntioikeuksien osingot* Saadut alaraja % 31.12.2014 Markkinaarvo Kirjanpito arvo Julkisesti noteeraamattomat osakkeet ja osuudet 100,91 0,00 100,91 Suvisaariston vesiosuuskunta 1 0,00 100,91 0,0 0,00 0,00 0,00 100,91 Osakkeet ja osuudet yhteensä 100,91 0,00 100,91 Muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset Rajavartiolaitoksella ei ole oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Liite 11 Taseen rahoituserät ja velat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja.
S i v u 59 Liite 12 Valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Muut monivuotiset vastuut Muut monivuotiset vastuut Valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella tehdyt Talousarviomenot Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä Tavanomaiset sopimukset ja sitoumukset yhteensä 16 853 746,63 16 951 424,90 17 460 308,00 8 599 159,76 46 397 334,81 89 408 227,47 Muulla kuin valtion talousarvion yksityiskohtaisten perustelujen yleisten määräysten kohdan Toimintamenomäärärahat perusteella Talousarviomenot Määrärahatarve 2016 Määrärahatarve 2017 Määrärahatarve 2018 Määrärahatarve myöhemmin Määrärahatarve yhteensä... 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut sopimukset ja sitoumukset yhteensä 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut monivuotiset vastuut yhteensä 16 853 746,63 16 951 424,90 17 460 308,00 8 599 159,76 46 397 334,81 89 408 227,47
S i v u 60 Liite 13 Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 14 Taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 15 Velan muutokset Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 16 Velan maturiteettijakauma ja duraatio Rajavartiolaitoksella ei ole ilmoitettavia tietoja. Liite 17 Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut tiedot Muihin satunnaisiin tuottoihin (0,8 milj. euroa) on kirjattu suurimpana eränä helikopteri- ja ulkovartiolaivan nosturihankintaan liittyvät viivästyssakkokompensaatiot, Suomen Erillisverkko Oy:n oman pääoman korotus sekä Imatran rajatarkastusaseman palovahinkokorvaus. Rajavartiolaitos on maksanut vahingonkorvauksina ja muina maksettuina korvauksina pääsääntöisesti Rajavartiolaitoksen virkatehtävissä tapahtuneista omaisuusvahingoista korvauksia ulkopuolisille tahoille. Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentin 26.20.01 päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus seuraavasti: 1. Määrärahaa saa käyttää myös meripelastuslain 1145/2001 21 3 nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen sekä Rajavartiolaitoksen ilma-alusten rajaturvallisuustehtävistä (ml. meripelastus) johtuvien lennonvarmistuspalvelujen ja meripelastustoimeen liittyvän lentopelastuksen hälytys- ja johtamistoiminnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseen Finavialle. Meripelastusseuroille on maksettu korvauksia yhteensä 96 525 euroa. Finavialle on maksettu korvauksia Turun lennonjohdon aukiolosta yhteensä 410 794 euroa. 2. Rajavartiolaitoksen omistajahallinnassa olevien rakennusten ja muiden rakennettujen kiinteistöjen ulkopuolella sijaitsevien rajavalvontaan ja koulutukseen käytettävien rakennusten ja rakenteiden perusparannuksesta ja uudisrakentamisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Vuoden aikana toimintamenomomentilta on rahoitettu rakennusten ja rakenteiden peruskorjauksia tai uudisrakennushankkeita yhteensä 2,8 milj. eurolla. Kiinteistötaseeseen aktivoitiin valmiina tilikauden aikana yhteensä rakennelmia noin 0,6 milj. euroa, kaistatarkastustiloja, valvontamajoja, katoksia, tankkausasemia, polttoainesäiliöitä sekä kelkkavarasto.
S i v u 61 Keskeneräisiksi hankkeiksi jäivät Onttolan ampumaradan rakentaminen ja kelluva merivartioasema. 3. Rajavartiolain 578/2005 81 nojalla työsuhdeasuntojen vuokrakompensaatioon. Palvelussuhdeasunnoista perityt vuokrat ja muut tuotot olivat yhteensä 521 437 euroa. Palvelussuhdeasuntojen suorat erilliskustannukset olivat yhteensä 1 055 976 euroa. 4. EU:n hyväksymiin ja rahoittamiin hankkeisiin. Vuoden aikana on Rajavartiolaitoksen toimintamenoista rahoitettu EUhankkeisiin liittyviä kuluja yhteensä 10,9 milj. euroa. Kyseessä on toimintamenomomentilta rahoitettavat EU:n ulkorajarahaston vuoden 2013 vuosiohjelman mukaiset Rajavartiolaitoksen hankkeet: maa- ja merirajan tekninen valvonta, maastoliikkuvuuden parantaminen ja kolmansien maiden kansalaisten ABC-linjastojen pilotointi. Mukana on myös EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontexin operaatiot ja EU-hankkeet, joihin Rajavartiolaitos on osallistunut. Ulkorajarahastohankkeet ovat aina Rajavartiolaitoksen perustoimintaan liittyviä hankkeita, jotka toteutettaisiin joka tapauksessa omalla talousarviorahoituksella. Ulkorajarahaston vuosiohjelman 2013 hankkeiden osalta toimintamenomomentille on tuloutettu yhteensä 1,4 milj. euroa rahaston maksuosuuksia. Frontex-operaatiot ovat EU:n sisäisiä yhteisoperaatioita EU:n rajaturvallisuuden lisäämiseksi. 5. Merivartiomuseon toiminnan tukemiseen. Kotkan kaupungin Kymenlaakson museolle maksettiin 27 612 euroa museon määräaikaisen työntekijän luettelointi- ja kuvaustyökustannuksia. 6. Meripelastustoiminnan tukeminen Rajavartiolaitoksen toimintamenomomentilta ei ole maksettu meripelastustoiminnan tukia vuonna. Meripelastustoiminnan avustukset budjetoitiin omana määrärahanaan vuoden alusta sisäministeriön momentille 26.01.50. Lisäksi Rajavartiolaitoksen investointimomentin (26.20.70) päätösosassa on laajennettu käyttötarkoitus: Momentille voidaan myös tulouttaa sopimuksista aiheutuvia sopimussakkoja tai muita vastaavia korvauksia. Investointimomentille on tuloutettu helikopterihankinnan puutteista johtuvia hyvityksiä yhteensä 159 398 euroa. Rajavartiolaitoksen saatavia on poistettu tileistä 2 148 euroa tilivuoden aikana seuraavasti: Rahoitustuottosaaminen 6,18 euroa Eläköityneen virkamiehen avoinna ollut matkaennakko 10,50 euroa. Kahden sairaankuljetussaamisen tileistä poisto 2 131 euroa. Kela ei korvannut kuljetuksia puuttuvien lääkärikonsultaatioiden vuoksi.
tuntia Ko vuoden hintatasossa (milj. ) (Sisäiset toiminnot vyörytettyinä) S i v u 62 2 Muut liitteet 2.1 Tuotannon tekijöiden käyttö Kustannukset 300 250 200 150 100 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Työajankäyttö 50 0 2011 2012 2013 2014 Rajojen valvonta 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 2011 2012 2013 2014 Sotilaallinen maanpuolustus Kansainvälinen toiminta Meri- ja pelastustoimi Rikostorjunta Rajatarkastus Rajojen valvonta
partiotuntia partiotuntia S i v u 63 2.2 Rajojen valvonta Partiointi 350 000 Kokonaismäärä 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 284 447 249 663 238 015 230 469 243 278 Yhteistoimintapartiot 0 0 1 845 1 811 1 537 UAS-partiointi 0 0 0 0 0 Ulkomaalaisvalvonta 2 748 4 202 3 480 3 458 0 Vene, kiitoreki ja ilmatyynyalus 20 292 18 252 20 744 22 238 22 696 Vartiolaiva (vast) 22 746 19 104 17 933 19 320 20 172 Lentokone 578 592 705 383 548 Helikopteri 1 544 1 165 1 504 1 034 866 Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast) koira 81 397 76 366 70 951 75 444 79 939 Jalka-, mtp-, kelkka-, auto (vast.) 155 142 129 982 120 854 106 782 117 520 350 000 300 000 250 000 Hallintoyksiköittäin 200 000 150 000 100 000 50 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 284 447 249 663 238 015 230 469 243 278 LSMV 40 382 35 466 35 745 37 279 37 916 SLMV 25 076 24 592 23 141 23 197 25 497 LR 60 644 45 399 39 853 36 509 46 821 KR 49 348 43 318 43 729 42 552 41 911 P-KR 51 323 49 024 45 457 39 939 38 582 K-SR 57 675 51 864 50 089 50 995 52 551
partiotuntia tuntia S i v u 64 Ilma-aluspartiointi Hallintoyksiköittäin valvonta-ajan jakauma 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 2 123 1 770 2 241 1 417 1 420 LSMV 686 502 550 302 325 SLMV 508 376 406 157 206 LR 345 218 409 229 276 KR 224 332 440 320 240 P-KR 157 156 192 215 210 K-SR 202 173 213 194 156 Vartioaluspartiointi 25 000 Hallintoyksiköittäin 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 22 746 19 104 17 933 19 320 20 172 LSMV 12 631 10 870 9 747 10 004 10 091 SLMV 10 115 8 234 8 186 9 316 10 081
valvontatuntia valvontatuntia S i v u 65 Tekninen valvonta Kokonaismäärä 1) 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 896 735 870 689 884 967 881 094 1 616 272 Muu tekninen valvonta 27 448 Siirrettävä valvontajärjestelmä 664 274 Kiinteä vedenalainen valvonta 1 918 1 583 1 413 1 550 1 640 Kiinteä valvontajärjestelmä 357 917 351 706 355 400 341 270 341 012 Tutkavalvonta 236 945 248 434 242 872 253 808 277 353 Optinen valvonta 299 955 268 966 285 282 284 466 304 546 1) Tilastoitaviin kohteisiin on lisätty siirrettävät valvontajärjestelmät sekä muu tekninen valvonta vuoden alusta lähtien. 1 800 000 1 600 000 1 400 000 Hallintoyksiköittäin 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 896 735 870 689 884 967 881 094 1 616 272 LSMV 215 849 197 055 206 856 209 666 232 889 SLMV 322 969 321 928 322 711 330 158 384 892 LR 26 167 27 471 33 975 34 769 196 345 KR 126 868 124 872 126 504 119 928 322 010 P-KR 129 036 120 808 116 488 107 941 290 817 K-SR 75 846 78 555 78 433 78 632 189 319
kpl kpl S i v u 66 Rajatapahtumat raja- ja merialueella 45 Luvattomat rajanylitykset (hlö, ilma-alus, alus) 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 23 28 31 42 31 3. kolmannes 4 6 15 5 5 2. kolmannes 11 18 13 27 19 1. kolmannes 8 4 3 10 7 45 40 35 30 25 Hallintoyksiköittäin 20 15 10 5 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 23 28 31 42 31 LSMV 3 0 1 1 1 SLMV 5 7 14 20 5 LR 0 2 3 3 5 KR 3 5 0 6 2 P-KR 4 4 4 3 5 K-SR 8 10 9 9 13
kpl kpl S i v u 67 250 Rajajärjestyssopimuksen rikkomukset (hlöt, kotieläimet, muut) 200 150 100 50 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 224 203 174 114 138 3. kolmannes 111 68 99 52 75 2. kolmannes 45 62 38 37 1. kolmannes 68 73 35 24 26 250 Hallintoyksiköittäin 200 150 100 50 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 224 203 174 114 138 LSMV 0 0 0 0 0 SLMV 1 2 0 0 0 LR 25 24 16 7 6 KR 35 20 26 29 33 P-KR 76 89 84 55 77 K-SR 87 68 48 23 22
kpl kpl S i v u 68 Muut suoritteet raja- ja merialueella Tarkastukset 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 25 658 28 141 31 803 33 760 43 608 3. kolmannes 6 149 6 763 8 437 8 709 18 285 2. kolmannes 12 190 12 677 14 479 17 621 16 131 1. kolmannes 7 319 8 701 8 887 7 430 9 192 45 000 40 000 35 000 30 000 Hallintoyksiköittäin 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 25 658 28 141 31 803 33 760 43 608 LSMV 11 629 10 344 12 108 13 679 20 288 SLMV 7 542 9 208 12 644 13 878 15 332 LR 3 404 5 104 3 949 2 833 4 821 KR 1 717 1 515 1 364 1 336 1 362 P-KR 953 1 165 754 824 818 K-SR 413 805 984 1 210 987
kpl S i v u 69 Lajeittain 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 25 658 28 141 31 803 33 760 43 608 Muu tarkastus 700 Ulkomaalaisvalvontaan liitt tark 3 695 5 240 8 242 10 427 18 242 Öljynäytteenottotarkastus 64 32 29 50 28 Ympäristösuojelusäännöksiin liitt tark 23 25 11 13 6 Luonnonsuojelusäännöksiin liitt tark 60 20 24 12 16 Maastoliikennesäännöksiin liitt tark 3 833 3 618 3 257 1 438 2 340 Tieliikennesäännöksiin liitt tark 2 738 4 062 3 429 2 683 4 380 Tullitarkastus 42 11 21 48 11 Vesiliikennesäännöksiin liitt tark 9 451 9 528 10 616 12 267 11 289 Kalastussäännöksiin liitt tark 2 147 2 405 2 968 3 005 3 364 Metsästyssäännöksiin liitt tark 3 038 2 404 2 663 3 125 2 571 Rajavyöhykesäännöksiin liitt tark 567 796 543 692 661
hlöä hlöä S i v u 70 2.3 Rajatarkastukset Tarkastetut henkilöt ulkorajaliikenteessä 14 000 000 Itärajan liikenne 12 000 000 10 000 000 8 000 000 6 000 000 4 000 000 2 000 000 0 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 10 648 770 11 998 808 12 932 194 11 364 441 9 201 612 Viisumivapaat 2 518 940 2 721 132 2 814 294 2 913 336 3 079 359 Viisumivelvolliset 8 129 830 9 277 676 10 117 900 8 451 105 6 122 253 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 Lentoliikenne 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 Rajanylityspaikka lentoliikenteessä 2011 2012 2013 2014 3 776 586 4 050 970 4 353 278 4 452 172 4 608 765
S i v u 71 Henkilöiden rajatarkastukset ulkorajaliikenteessä rajanylityspaikoittain PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISELLÄ RAJALLA 2012 2013 2014 Raja-Jooseppi 128 054 133 256 113 668 76 861 Salla 221 933 253 686 215 921 156 369 Kuusamo 44 621 44 217 56 982 72 270 Vartius 502 150 507 088 459 671 414 969 Inari 1 050 2 412 3 240 4 356 Niirala 1 501 511 1 621 081 1 608 847 1 541 678 Parikkala 12 637 10 555 15 278 20 655 Imatra 2 225 563 2 507 708 2 344 169 1 603 342 Nuijamaa 3 381 843 3 677 849 2 958 557 2 369 688 Vainikkala 483 988 584 102 503 350 429 927 Vaalimaa 3 495 458 3 590 240 3 084 758 2 511 497 YHTEENSÄ 11 998 808 12 932 194 11 364 441 9 201 612 LENTOASEMAT 2012 2013 2014 Enontekiö 21 657 19 114 19 565 20 843 Helsinki-Malmi 9 6 13 Helsinki-Vantaa 3 817 662 4 136 925 4 223 574 4 375 872 Ivalo 14 214 17 456 17 117 21 680 Joensuu 4 975 6 123 6 688 7 698 Jyväskylä 89 79 Kajaani 3 036 2 740 2 396 1 623 Kemi-Tornio 9 793 361 Kittilä 58 586 51 999 50 746 54 050 Kokkola-Pietarsaari 740 3 536 3 855 Kruunupyy 851 27 Kuopio 166 178 Kuusamo 5 736 6 800 6 469 7 427 Lappeenranta 1 663 1 874 1 839 1 491 Maarianhamina 155 237 118 380 Mikkeli 47 28 Oulu 35 715 30 063 38 333 33 900 Pori 2 707 2 675 2 582 2 198 Rovaniemi 37 123 43 087 44 947 47 191 Savonlinna 19 29 Seinäjoen lentoasema 82 Tampere-Pirkkala 2 834 1 847 Turku 34 817 4 867 4 248 5 992 Vaasa 12 055 27 752 26 859 21 948 YHTEENSÄ 4 050 970 4 353 278 4 452 172 4 608 765 SATAMAT 2012 2013 2 014 2 015 Helsinki 437 988 451 128 351 307 292 548 Kotka 0 28 395 623 Turku 0 102 488 12 688 Naantali 8 0 305 137 Maarianhamina 402 351 11 117 Pori 34 98 320 461 Rauma 11 42 267 305 Kalajoki 642 251 217 54 Kokkola 9 30 230 370 Tornio 3 134 179 202 Saimaan Kanava (Nuijamaa) 3 243 2 385 8 364 2 665 Lappeenranta 21 618 21 444 19 035 16 329 Huvialusliikenne 3 758 3 517 3 777 2 773 Muu 1 254 1 665 3 381 2 428 YHTEENSÄ 468 970 481 175 388 276 331 700
S i v u 72 Henkilöiden kokonaisliikennemäärät sisärajaliikenteessä PASSINTARKASTUSPAIKAT SUOMEN JA RUOTSIN SEKÄ SUOMEN JA NORJAN VÄLISELLÄ RAJALLA 2012 2013 2014 Karigasniemi 737 433 722 920 668 169 676 156 Kilpisjärvi 528 917 537 801 463 814 502 449 Kivilompolo 374 591 392 052 321 897 336 212 Nuorgami 666 913 696 304 624 173 617 077 Näätämö 498 070 507 777 462 475 474 149 Utsjoki 168 062 167 090 143 551 143 773 Aavasaksa 2 035 126 1 947 793 1 828 048 1 821 346 Karesuvanto 608 950 619 106 557 415 544 056 Kolari 783 744 736 803 716 810 712 786 Muonio 165 847 175 919 174 641 175 189 Pello 1 000 472 978 942 955 330 987 082 Tornio 8 704 643 7 953 406 13 088 115 12 399 662 YHTEENSÄ 16 272 768 15 435 913 20 004 438 19 389 937 LENTOASEMAT 2012 2013 2014 Helsinki-Vantaa 8 327 806 8 545 663 7 877 046 8 196 383 Ivalo 9 347 11 292 7 672 8 506 Kemi-Tornio 1 176 355 915 795 Kittilä 22 827 28 621 27 675 32 605 Kokkola-Pietarsaari 10 075 15 547 13 560 Kruunupyy 25 240 5 999 Kuusamo 3 583 5 136 2 004 Maarianhamina 13 173 14 839 13 399 21 847 Oulu 139 097 100 854 92 057 58 784 Pori 15 782 7 298 10 522 8 393 Rovaniemi 21 416 20 374 23 632 27 090 Turku 320 169 223 140 184 366 204 039 Vaasa 139 029 106 854 110 842 92 772 YHTEENSÄ 9 038 645 9 080 500 8 365 677 8 664 774 SATAMAT 2012 2013 2014 Eckerö 889 351 909 357 793 261 957 302 Hanko 293 Helsinki 10 167 493 10 258 200 9 837 614 10 365 669 Kalajoki 7 Långnäs 6 650 Maarianhamina 2 752 601 2 505 263 2 112 169 2 508 737 Turku 2 749 217 2 916 312 2 329 002 2 712 349 Vaasa 72 094 152 358 161 116 167 583 Kemi 3 049 YHTEENSÄ 16 630 763 16 741 490 15 233 455 16 721 339
kpl S i v u 73 Havainnot ja jatkotoimenpiteet 2011 2012 2013 2014 YHTEENSÄ 3 430 3 123 3 269 3 046 3 957 Vastaanotetut turvapaikkaanomukset 188 280 328 389 1 651 Myönnetyt viisumit 1 937 1 267 1 268 1 056 1 228 Pääsyn epääminen ja käännyttäminen 4 000 3 500 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 Kokonaismäärä 1 305 1 576 1 673 1 601 1 078 Käännytysperusteet vuonna Tuomittu vankeusrangaistus tai rikosepäily 2 % Tulojen hankkiminen epärehellisin keinoin 2 % Muut 9 % Ei voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa 49 % Oleskelu 90 päivää EU:n alueella 180 päivän jakson aikana 6 % Ei asiakirjoja oleskelun tarkoituksen ja olosuhteiden osoittamiseksi 4 % Sisäinen turvallisuus, kansanterveys, kansainväliset suhteet 16 % Maahantuloedellytysten puuttuminen 12 %
kpl S i v u 74 2.4 Rikostorjunta, hallinnolliset maksuseuraamukset ja valvontatoimenpiteet Esitutkintaan tulleet tapaukset 3000 Hallintoyksiköittäin 2500 2000 1500 1000 500 0 K-SR P-KR KR LR SLMV LSMV RVL YHTEENSÄ () 2679 577 168 171 1750 915 6260 Muut 2502 516 121 100 962 571 4772 Ympäristö- ja luonnonvararikokset 3 6 20 23 54 115 221 Vesiliikennejuopumus 1 1 0 0 102 76 180 Rattijuopumus 58 31 12 5 3 3 112 Valtiorajarikokset 49 8 11 10 356 71 505 Alueloukkaus 0 1 0 0 4 3 8 Väärennösrikokset 59 13 3 10 141 10 236 Laittoman maahantulon järjestäminen 6 1 1 22 127 66 223 Ihmiskauppa 1 0 0 1 1 0 3 Jatkotoimenpiteet Huomautus 9 % Valvontailmoitus 4 % R-ilmoitus 12 % S-ilmoitus 36 % Rikesakko 6 % Rangaistusvaatimusilmoitus 33 %