S OTILAAN KÄSIKIRJA 2003

Suunnittelu Pääesikunnan koulutusosasto Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus / tuotanto-osasto Työryhmä eversti evp Kalle Liesinen majuri Hannu Hyppönen, PEkoul-os everstiluutnantti Kai Kalmari, PvKK kapteeni Matti Santtila, PEkoul-os kapteeni Mikko Pimiä, MpO yliluutnantti Aleksi Leskinen, MpKK Piirrokset Maanmittauslaitos Martti Markovaara Mika Ihanus Timo Saramaa Janne Kopu Jaana Saurén-Lauronen Jarmo Elsilä Heidi Paananen Taitto Heidi Paananen Kansi Timo Saramaa Valokuvat SA-kuva Matti Kaltokari Juhani Kandell ISBN PUMA Edita Prima Oy Helsinki 2003

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE... 10 2 SOTILASVALA JA VAKUUTUS... 13 3 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT... 14 4 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEIS- JÄRJESTELYT... 16 4.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä... 16 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu... 19 4.3 Peruskoulutuskausi... 21 4.4 Sotilaan tutkinto... 23 Tutkinnon tarkoitus...23 Yleisjärjestelyt ja vaatimukset...23 4.5 Erikoiskoulutuskausi... 27 4.6 Johtajakoulutus... 28 4.7 Joukkokoulutuskausi... 35 5 YLEINEN SOTILASKOULUTUS... 41 5.1 Sotilashenkilökunnan jako... 41 Arvomerkit...42 5.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys... 48 Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat...50 Käskyvaltasuhteet...52 Puhuttelu...54 Tervehtiminen...55 Kunnianosoitus...57 Ilmoittautuminen...57 Simputuksen ja pennalismin ehkäiseminen...58 5.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia... 59 Sosiaaliasiat...61 5.4 Perusyksikön päivystys... 67 5.5 Sulkeisjärjestys... 69 5.6 Sotilasoikeudenhoito... 70 Sotilasrikokset...71

6 Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttavat tekijät...72 Sotilaskurinpitomenettely...74 Sotilasoikeudenkäyntimenettely...74 Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa...75 5.7 Vahingonkorvausasiat... 76 6 ASE-, AMPUMA- JA TAISTELU-AMPUMA- KOULUTUS... 79 6.1 Ammunnan yleiset varomääräykset ja liikenneturvallisuus... 80 6.2 Asekoulutus... 88 7,62 Rynnäkkökivääri...88 Kevyt konekivääri...93 Kevyt kertasinko 66 KES 88...95 Raskas kertasinko (112 RSKES APILAS)...101 Käsikranaatit ja muut heitteet...104 Telamiina 65 77 (TM 65 77)...110 Tilapäisvälineet...114 6.3 Ammunnan perusteet...115 Luodin lentorata...115 Hajonta ja iskemäkeskeispiste...119 Laukaisu...122 Tähtääminen...124 Ampuminen liikkuvaan maaliin...127 6.4 Ampuma-asennot...129 Perusteita...129 Makuuasento...130 Polviasento...133 Pystyasento...135 6.5 Kouluammunnat...137 Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä...137 Toiminta tauluilla ja osumien näyttäminen...140 6.6 Taisteluammunnat...143 7 TAISTELUKOULUTUS... 145 7.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä...146 7.2 Sotilaan perustaistelutaidot...149 Taistelu- ja kenttävarustus...152 Etenemis- ja aseenkantotavat...155 Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa...160 Vahvistetut käsi- ja valomerkit...166 Suojautuminen taistelukentällä...169

7 7.3 Sotilaan toiminta taistelussa...181 Taistelun yleiset periaatteet sotilaan toiminnassa...181 Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa...183 Taisteluvalmius...192 Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen...193 Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa...199 Hygienia maasto-olosuhteissa...205 Taistelijaparin yhteistoiminta...206 Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa...209 7.4 Jääkäriryhmä...213 Kokoonpano ja aseistus...213 Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella...214 Etenemismuodot ja tähystyssuunnat...217 7.5 Ryhmän puolustus...223 Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne...223 Tuliaseman valinta...226 Tuliasema...227 Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet käsiaseiden tulta vastaan...229 Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka...230 Teltan ja ajoneuvon naamiointi...234 Toiminta lähettinä...236 Ryhmän puolustustaistelu...237 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa..240 Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa...242 7.6 Ryhmän hyökkäys...245 Hyökkäyksen käsitteitä...245 Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä...248 Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä...250 Syöksy...252 Rynnäkkö...253 Hyökkäys pimeällä...255 7.7 Jalka-, pyörämarssit ja hiihtomarssit...256 Toiminta oppaana...265 7.8 Majoittuminen...266

8 8 VÄLINEKOULUTUS... 271 Päämäärä ja tavoitteet...271 8.1 Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito...271 8.2 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö...273 8.3 Puukko...274 8.4 Viestivälineet...275 Kenttäpuhelin P 78...276 Kenttäpuhelin P 90...277 Pataljoonaradio LV 217...278 Pataljoonaradio LV 217 M...279 Sanomalaite M 90...280 VHF-radioaseman paikan vaatimukset...281 Viestittäminen puheradiolla...281 9 SUOJELUKOULUTUS... 284 9.1 Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus...284 9.2 Suojanaamarin huolto ja säilytys...288 9.3 Suojavarusteiden ominaisuuksia...289 9.4 Kemialliset taisteluaineet...289 9.5 Suojautuminen...290 9.6 Henkilökohtainen esipuhdistus...292 10 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTA- KASVATUS... 293 10.1 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen suorituskyky...295 10.2 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite...296 10.3 Fyysisen suorituskyvyn mittaus...297 10.4 Kartan luku ja kompassin käyttö...301 10.5 Juoksu...308 10.6 Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus...312 10.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä...316 10.8 Puolustusvoimien urheilumerkit...320 10.9 Varusmiesten liikuntakerho...321

9 11 YLEINEN HUOLTOKOULUTUS... 322 11.1 Taisteluvälinehuolto...322 11.2 Terveyden- ja sairaanhoito...322 11.3 Hätäensiapu eli henkeä pelastava ensiapu...324 11.4 Taloushuolto...328 12 KANSALAISKASVATUS... 333 12.1 Turvallisuuspolitiikka...333 12.2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt...343 Perusteet...343 Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt... 344 12.3 Kirkollinen työ...346 12.4 Ympäristövalvonta...351 Henkilö- ja joukkokohtainen hygienia...351 Vesihygienia...352 Elintarvikehygienia...352 Majoitushygienia...353 Ympäristön- ja vesiensuojelu sekä jätehuolto...353 12.5 Liikenneturvallisuus...355 13 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAA- EHTOISTOIMINTA JA MAANPUOLUSTUS- KOULUTUS RY:N ANTAMA KOULUTUS... 359 14 SOTILASAMMATIT JA VARUSMIES- PALVELUS... 362 15 PERUSKOULUTUSKAUDEN KOULUTUS- KALENTERI JA KOULUTUKSEN SEURANTA... 375 KÄSITTEET SOTILASKIELESSÄ...380 KIRJALLISUUTTA...399 HAKEMISTO...401

10 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE LUKIJALLE Sotilaan käsikirja antaa yleiset perusteet sotilaan taitojen oppimiselle kaikissa puolustushaaroissa. Kirja on tarkoitettu peruskoulutuskauden ja erikoiskoulutuskauden oppikirjaksi. Siinä annettuja tietoja voi tarvittaessa syventää muilla kirjoilla kuten esimerkiksi Yleisellä palvelusohjesäännöllä tai vaikka Merisotilaan käsikirjalla. Koulutushaaran mukaiset taistelijan toiminnan perusteet on esitetty aselaji- ja toimialakohtaisissa oppaissa ja käsikirjoissa, joita käytetään erikoiskoulutuskauden oppikirjoina. Johtajakoulutuksessa käytetään lisäksi muita oppikirjoja ja ohjesääntöjä. Sotilaan käsikirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa. Ne ovat: 1. ase-, ampuma- ja taisteluampumakoulutus 2. taistelukoulutus 3. väline-, kalusto- ja erikoisalojen koulutus 4. liikuntakoulutus. Saat yleiskuvan kirjasta parhaiten sisällysluettelosta. Selaa kirja silmäillen läpi. Kunkin kappaleen alussa on kyseisen koulutusalan yleiskuvaus ja koulutustavoitteet. Keskeiset käsitteet ja tärkeät asiat on korostettu tekstissä lihavoinnilla. Kirjan kuvat ja taulukot täydentävät käsiteltävää asiaa. Lukujen lopussa on esitetty kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita pohdittavaksi ja keskustelun herättämiseksi. Kappaleiden ja kirjan lopussa on tilaa muistiinpanoille. Lisätietoa käsiteltävistä asioista löydät lähde- ja kirjallisuusluettelossa esitetyistä oppaista ja opetusmateriaalista. Kirjan lopussa on määritelty keskeiset käsitteet. Yksityiskohtaiset viikko- ja päiväohjelmat ovat yksikön ilmoitustaululla. Niistä näet tulevat harjoitukset ja oppitunnit. Viikko-ohjelmiin voidaan merkitä oppitunneille ja harjoituksiin perehdyttäväksi tarkoitetut sivut ohjesäännöistä tai Sotilaan käsikirjasta. Koulutusaiheisiin kannattaa perehtyä ennakolta. Pienikin valmistautuminen auttaa. Sillä tavalla vähennät omaa stressiäsi ja voit osallistua keskusteluun sekä tukea muiden oppimista. Muista, että ainoa tyhmä kysymys on se, joka jää tekemättä! Sotilaan taidot opitaan käytännön koulutuksessa ja niihin harjaannutaan tekemällä asia niin usein, että rutiinitaso saavutetaan. Väärin ei kannata harjoitella.; et opi kunnolla, ellet ymmärrä miksi jotain tehdään.

11 Sotilaan käsikirjassa neuvotaan oikean toiminnan perusteet ja kouluttajasi osaa kertoa taustat. Merkitse kirjaan tiedot perusyksikön kouluttajista ja palveluskavereista sekä koulutustuloksistasi. Säilytä kirja muistona varusmiespalveluksestasi. Voit kerrata keskeiset asiat Sotilaan käsikirjasta valmistautuessasi kertausharjoituksiin. KOULUTTAJALLE Sotilaan käsikirja on jaetaan omaksi jokaiselle varusmiehelle ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle naiselle peruskoulutuskauden ensimmäisellä viikolla. Kirja seuraa varusmiestä koko varusmiespalveluksen ajan ja mukaan reserviin. Kirjan uusin painos tulee olla myös kaikilla oppilailla, ryhmänjohtajilla, kokelailla ja kouluttajilla. Kirjoja voi tarvittaessa tilata lisää.. Kirjan tarkoituksena on tukea oppimista ja peruskoulutuskauden opetusta. Lisäksi pyritään oppisisällön yhdenmukaistamiseen eri puolustushaaroissa, aselajeissa ja joukko-osastoissa. Sotilaan käsikirja uudennetaan 1 2 vuoden välein siten, että siinä olevat tiedot pysyvät tuoreina. Kirjaa ei ole tarkoitettu rajoittamaan kouluttajan pedagogisen ajattelun soveltamismahdollisuuksia. Sillä ei pidä korvata erikoiskoulutuskauden ja johtajakoulutuksen perusteita syvempään käsittelyyn pyrkivää oppimateriaalia. Koulutuksessa on otettava huomioon palvelusturvallisuus- ja varomääräykset sekä liikenneturvallisuusohjeet. Koulutuksessa on tuotava esille rauhan ja sodan ajan toimintatapojen oleelliset erot. Kirjan teemakokonaisuuksia ovat varusmiespalveluksen koulutusalat. Lukujen alussa ovat ennakkojäsentäjät, jotka johdattavat lukijan kyseisen koulutusalaan ja sen tavoitteisiin. Tekstiosissa tarkastellaan aiheen keskeiset käsitteet ja toiminta sotilaan näkökulmasta. Kuvat on integroitu tekstiin kuvaviittauksin. Pääosa kuvamateriaalista on lainattu muusta opetusmateriaalista. Tarkoituksena on kirjan asioiden liittäminen oppitunneilla käytettävään opetusmateriaaliin ja opetukseen. Hyödynnä opetuksessa sitä varten erikseen valmistettua opetusmateriaalia, jota saat yksiköstäsi, tietoverkon palvelimilta ja joukko-osastosi oppimiskeskuksesta. Tarvittaessa joukko-osastot voivat tilata lisää opetusmateriaalia Talousvarikolta.

12 Varusmiesten oppimista tulee ohjata itseopiskelu- ja ennakkotehtävillä sekä merkitsemällä viikko- ja päiväohjelmiin opetustapahtumaan liittyvät kirjan sivut. Kouluttajan on pyrittävä herättämään varusmiesten mielenkiinto aiheeseen ja liitettävä käsiteltävä asia aikaisemmin opittuun ja koettuun. Parhaiten se käy orientoimalla varusmiehet ennakolta tuleviin aiheisiin ja liittämällä käsiteltävät asiat aikaisempiin. Selvitä koulutettaville asioiden tausta, keskity ydinsisältöön, pyri problematisoimaan, herätä keskustelua ja perustele. Kannusta varusmiehiä kysymään, koska se helpottaa työtäsi ja parantaa oppimistulosta. Lukujen lopussa on niihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kirjassa esitettyjen asioiden toistavaan kertaamiseen vaan herättämään keskustelua. Kirjaan liittyvä kysymyssarja on esikuntajärjestelmässä. Kysymyssarjaa voidaan täydentää omilla kysymyksillä. Kysymyssarjaa ei ole tarkoitettu monistettavaksi varusmiehille eikä ulkoa opiskeltavaksi. Kysymyksiin vastataan yleisvastauslomakkeelle. Vastaukset luetaan optisella lukijalaitteella ja analysoidaan Jotos-ohjelmalla. Sillä tavalla kokeen tulokset ja palaute voidaan antaa varusmiehille noin ½ tuntia kokeen jälkeen. Palautetilaisuus on arvokas oppimistapahtuma. Tulokset antavat koulutettaville ja kouluttajalle palautteen oppimisesta ja ohjaavat osaltaan kertaamista ja koulutusta. Kouluttajan taito kehittyy arvioimalla omaa koulutusta ja esittämällä käytännössä toimivaksi todetut koulutus- ja taistelutekniset ratkaisut muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi. Sotilaan käsikirjaa kehitetään edelleen kouluttajilta ja varusmiehiltä saadun palautteen ja kokemusten perustella sekä maanpuolustusalueiden esikunnilta ja puolustushaara-esikunnilta saatujen lausuntojen mukaisesti. Kehittämisesitykset pyydetään tekemään Pääesikunnan koulutusosastolle.

13 2 SOTILASVALA JA VAKUUTUS Minä N N lupaan ja vakuutan Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista yhteiskuntajärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa. Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun. Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani. Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää. (Alleviivatut kohdat toistetaan valan esilukijan mukaisesti)

14 3 PERUSTIETOJA JOUKOSTASI, JOHON KUULUT Oma nimi Ryhmä Tupa Joukkue/jaos Perusyksikkö Joukkoyksikkö Joukko-osasto vuosi-/perinnepäivä / kunnia-/perinnemarssi / joukko-osastotunnus Perusyksikön postiosoite Perusyksikön päivystäjän puhelinnumero Suoranaiset esimiehet Tehtävä Arvo Nimi

15 TERVETULOA PUOLUSTUSVOIMIIN Perusyksikön kouluttajahenkilöstöä Tehtävä Arvo Nimi Palvelustovereitani Nimi Osoite ja puhelinnumero Aseen numero Polkupyörän numero Suksien numero Puolustusvoimien internetsivut Puolustusvoimien koulutusportaali Ruotuväkilehden internetsivut www.mil.fi www.milnet.fi www.mil.fi/ruotuvaki

16 4 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT Tämä luku antaa yleiskuvan varusmieskoulutuksesta ja sen toteutuksesta. Painopiste on peruskoulutuskaudessa ja sotilaan tutkinnossa. Lisäksi kuvataan erikoiskoulutuskauden ja joukkoharjoituskauden koulutuksen sisältöä sekä reservialiupseerin ja reserviupseerin koulutusta. Mitkä ovat Sinun tavoitteesi varusmieskoulutuksessa? 4.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä Varusmieskoulutus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Varusmieskoulutus ja reserviläiskoulutus nivelletään toisiinsa niin, että niistä muodostuu johdonmukainen kokonaisuus. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda edellytykset sodan ajan varalle. Tämä edellyttää, että jokainen asevelvollinen kykyjensä ja taipumustensa mukaisesti koulutetaan suunniteltuihin sodan ajan tehtäviin. Sijoituksissa otetaan huomioon jo saatu koulutus sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva ammatti. Varusmieskoulutuksen yleinen päämäärä on kouluttaa taistelutahtoinen ja sotakelpoinen sodan ajan joukko tai sen osa. Kouluttavilla joukko-osastoilla on joukkotuotantotehtävä. Sen mukaisesti koulutettavista muodostetaan varusmieskoulutuksen aikana määrätty sodan ajan perusyksikkö (komppania) tai muu joukko. Joissain erityisissä tehtävissä sijoittaminen sodan ajan joukkoon tapahtuu vasta kotiutumisen jälkeen. Varusmiesten taidollinen ja fyysinen suorituskyky nostetaan koulutuksella sellaiselle tasolle, että he kykenevät siirtyessään joukkonsa mukana reserviin täyttämään menestyksellisesti oman puolustushaaransa aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävät vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3 4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. MITÄ HYÖTYÄ VARUSMIESPALVELUKSESTA ON SINUL- LE SOTILASKOULUTUKSEN LISÄKSI? Varusmieskoulutuksesta on käytännön hyötyjä työelämässä, opiskelussa ja harrastusten parissa varusmiespalveluksen jälkeen. Varus-

17 miespalvelus tarjoaa tietoja, taitoja ja kokemuksia. Se kehittää sekä henkisesti että fyysisesti. Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista. Se opettaa yhteistoimintaa, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Varusmiespalvelus antaa onnistumisen elämyksiä ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuden suorituskyvyn rajojen löytämiseen. Varusmiesten johtajakoulutus aloittaa koko elämän kestävän systemaattisen kehittymisen ihmisten johtajana. Koulutus opettaa tavoitteelliseen toimintaan ja voimavarojen keskittämiseen tavoitteen saavuttamiseksi. Koulutus kehittää kaikkien yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja. Varusmieskoulutus opettaa liikuntataitoja ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Lisäksi se kehittää terveitä elämäntapoja ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Opit liikkumaan ja selviytymään luonnossa. Lisäksi saat tehokkaan ensiapukoulutuksen. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa perehdyt syväjohtamiseen ja koulutustaitoon. Koulutus antaa hyvät perusteet johtaja- ja kouluttajatehtäviin sekä mahdollisuuden harjaantua johtajana. Varusmiesjohtajana olet vastuussa alaisistasi ja käyttöösi annetusta materiaalista. Toimit todellisessa johtajatehtävässä, joka ei olisi mahdollista pelkästään teoreettisissa opinnoissa. Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. Se sisältää tiedot asevelvollisen varusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja käytetään dokumentteina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutuksessa. Osa koulutuksesta voi tuottaa suoraan pätevyyskirjan, kuten ajokortin. Kukin oppilaitos, korkeakoulu ja yliopistoissa tiedekunta määrittää itse varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen, harjoittelun ja työkokemuksen lukemisen hyväksi oppilaitokseen pyrittäessä ja/tai itse opinnoissa. Sotatieteiden opinnoissa varusmiespalveluksen aikaisista suorituksista saa lukea hyväkseen enintään 20 opintoviikkoa. Tiedot varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväesilukemisesta saat kyseisistä oppilaitoksista. Poliisikoulutukseen edellytetään vähintään 270 vuorokauden varusmiespalvelusta. Sotilaspoliisikoulutuksesta on hyötyä muun muassa hakeuduttaessa poliisi- ja vartiointialan tehtäviin. Varusmiespalvelus antaa mahdollisuuden rauhanturvatehtäviin sekä tarjoaa peruskoulutuksen ja

18 tien sotilasammatteihin. Koulutus kansainvälisissä valmiusjoukoissa antaa etuoikeuden päästä kriisinhallintatehtäviin. VARUSMIESKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUT- TAMINEN Varusmieskoulutus rakentuu yhteiskunnan aiemmin antaman koulutuksen pohjalle ja ottaa huomioon varusmiesten jo saaman ja tulevan siviilikoulutuksen sodan ajan tarpeiden mukaisesti. Eteneminen varusmieskoulutuksessa tapahtuu kunkin omien kykyjen ja ominaisuuksien sekä näyttöjen perusteella. Koulutus on suunniteltu ja toteutetaan siten, että se saa varusmiehet tuntemaan alusta alkaen kuuluvansa tärkeänä osana puolustusvoimiin. Jokaiselle on löydettävissä hänelle parhaiten soveltuva kriisiajan tehtävä. Onnistunut koulutus lisää varusmiesten ja heidän kouluttajiensa yhteenkuuluvuutta. Sotilaskoulutus herättää luottamusta kykyymme puolustaa maatamme ja lujittaa siten kansalaisten puolustustahtoa. Koulutus suunnitellaan tavoitteelliseksi, haasteelliseksi, motivoivaksi ja palkitsevaksi. Koulutettavien oma-aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tuetaan ja heidän palvelustaan arvostetaan. Koulutuksessa harjoitetaan pienryhmän sisäistä yhteistoimintaa. Koulutus on asiallista ja vaativaa, ja siihen kuuluu rehti, sotilaallinen kuri. Palveluksen ja vapaa-ajan tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä pidetään yllä koulutettavien vireyttä ja säädellään palveluksen kuormittavuutta. Varusmiespalveluksen fyysinen kuormittavuus suunnitellaan viikko- ja päiväohjelmissa kuntoa systemaattisesti kehittäväksi. Tähän liittyy rasituksen ja levon tarkoituksenmukainen vaihtelu. Rauhan ajan koulutuksessa painotetaan palvelusturvallisuutta. Varusmiesten liikenneturvallisuudesta kannetaan huolta. Rasittavien harjoitusten lopettamista lomamatka-vuorokautena vältetään. Sujuvilla lomakuljetuksilla vähennetään tarvetta ajaa väsyneenä omalla autolla.

19 4.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu ASEVELVOLLISUUSAIKA (43 vuotta)

20 PALVELUSAJAN YLEINEN JAKSOTELU

21 4.3 Peruskoulutuskausi Peruskoulutuskauden yleinen päämääränä on, että varusmiehet oppivat sotilaan perustaidot. Sen lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan perusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. He oppivat työskentelemään sotilasorganisaatiossa, ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoitteet, jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa. Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Peruskoulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille auttavan valmiuden toimia jääkäriryhmän miehistötehtävissä. Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikissa aselajeissa. Peruskoulutuskaudella ei anneta aselaji- eikä koulutushaarakoulutusta eräiden erikoismiesten kursseja lukuun ottamatta. Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan sotilaan tutkinto, johon kuuluu aseiden käsittelykoe, taistelukoulutuksen koe sekä taistelijaparin aseenkäsittely- ja taisteluammunnat. Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten jatkokoulutusvalinnat tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Koulutettavat määrätään eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille. Peruskoulutuksen jälkeen varusmies voidaan valita myös koulutettavaksi yksittäiseen erityistehtävään. Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä, jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voimakkaita ja kestäviä varusmiehiä. Erikoismiehet ovat varusmiehiä, jotka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin. Tällaisia ovat eräät huolto-, logistiikka- ja valvontatehtävät. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testatut sekä niiden perusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut va-

22 rusmiehet. Valinnoissa otetaan huomioon puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve. Käsikirjan lopussa on peruskoulutuskauden koulutuskalenteri, johon voit merkitä keskeiset koulutustapahtumat ja koulutustavoitteet kuten: maastoharjoitukset ja ampumaleirit, muut tärkeät koulutustapahtumat, vuoroluettelon mukaiset tehtävät, valapäivän sekä viikonloppuvapaat ja lomat. Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelma tuntia opinto- % viikkoa 1. Ase- ja ampumakoulutus n. 110 2,75 36,7 ammunnan perusteet rynnäkkökiväärillä aseenkäsittely ammunnat 2. Taistelu-, väline-, kalusto- ja marssikoulutus n. 80 2 26,7 taistelukoulutus marssikoulutus lähitaistelukoulutus suojelukoulutus huoltokoulutus 3. Liikuntakoulutus n. 60 1,5 20 teoria, lihaskunto, lihashuolto juoksu/hiihto kartta ja kompassi esteratatekniikoiden opettelu palloilu, testit 4. Yleinen sotilaskoulutus n. 25 0,75 8,3 yleiset palvelusasiat sulkeisjärjestys oikeudenhoito valmiuskoulutus 5. Kansalaiskasvatus n. 18 0,5 6 turvallisuuspolitiikka yleinen lääkintäkoulutus terveys- ja tapakasvatus kirkollinen opetus liikenneturvallisuus kenttähygienia ja ympäristönsuojelu 6. Yleinen huoltokoulutus n. 7 0,2 2,3 Yhteensä n. 300 7,7 100

23 Yksityiskohtaiset koulutussuunnitelmat on laadittu kussakin joukkoosastossa joukkotuotantotehtävät ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. 4.4 Sotilaan tutkinto Tutkinnon tarkoitus Varusmiesaikana suoritetaan peruskoulutuskaudella sotilaan tutkinto ja erikoiskoulutuskaudella taistelijan tutkinto. Sotilaan tutkinto on tarkoitettu kaikille varusmiehille puolustusvoimissa. Se mittaa peruskoulutuksen keskeisimpien asioiden osaamista. Tutkinto varmistaa, että koulutettavat ovat saavuttaneet oppimistavoitteet ja antaa oppimiselle tavoitteellisuutta ja motivaatiopohjaa. Lisäksi tulokset ovat palaute sekä kouluttajille että sotilaille peruskoulutuskauden tietojen ja taitojen hallitsemisesta. Yleisjärjestelyt ja vaatimukset Käytännön kokeen (kokeiden) yksityiskohtaiset järjestelyt suunnitellaan joukko-osastoissa koulutuksen päämäärien edellyttämällä tavalla ja sopeuttaen yksityiskohdat paikallisiin olosuhteisiin. Asekäsittely- ja taistelutaitojen koe voidaan tarvittaessa yhdistää. Tutkinnon yleisjärjestelyt ja vaatimukset ilmenevät oheisesta taulukosta.

24 Taistelijan taitojen ja aseen käsittelytaitojen käytännön kokeen (kokeiden) aiheet valitaan siten, että ne testaavat monipuolisesti seuraavien mieskohtaisten sotilastaitojen osaamista: taisteluvarustuksen pakkaaminen ja naamiointi maaston käyttö: esimerkiksi etenemisreitin valinta, hyvän tuliaseman valinta, vihollisen havaitseminen, eteneminen vihollisen tähystyksen ja tulivaikutuksen alaisena, tulen ja liikkeen käyttö taistelijaparin kanssa rynnäkkökiväärin käyttö: lipastaminen, aseen oikea kantotapa, lippaan vaihto taistelutilanteessa, häiriön poistaminen, tulittaminen eri etäisyyksille kevyen kertasingon käyttö: ampumakuntoon laitto, ampuma-asento ja tähtääminen paikallaan olevaan panssarivaunuun käsikranaatin käyttö: heittokuntoon laitto ja maaliin osuminen telamiinan asentaminen ja poistaminen henkilökohtaisten suojeluvälineiden käyttö sekä suojautuminen ABCja polttoaseita vastaan henkeä pelastavan ensiavun antaminen. Tilaa muistiinpanoja varten:

25 ESIMERKKI SOTILAAN TUTKINTOON SISÄLTYVÄSTÄ TAISTELUKOULUTUSRADASTA (yhdistetty asekäsittely- ja taistelutaitojen koe) 5. Oikea aseen kantotapa

26 Varusmiehen koulutusvalintalomake Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaisesta varusmiehestä tehdään arviointi, joka kirjataan koulutusvalintalomakkeelle. Arvioinnin tekevät joukkueen kouluttajat, jotka esittelevät arvioinnit perusteluineen perusyksikön päällikölle. Arvioinnin perusteina ovat peruskokeet, koulutuksessa osoitetut kyvyt ja sotilaan tutkinnon tulokset sekä kuntoindeksi. Sopivuutta johtajakoulutukseen arvioidaan vertaisarvioinnin, varusmiesesimiesten ja henkilökunnan arvioinnin tulosten perusteella. Johtajakoulutukseen valinnassa otetaan huomioon myös henkilön oma halukkuus. Arvioinnin perusteella tehdään kaikki koulutusvalinnat. Arviointia täydennetään ja se tehdään toisen kerran aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille.

27 4.5 Erikoiskoulutuskausi Erikoiskoulutuskauden yleinen päämäärä on, että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 180, 270 ja 362 päivää palvelevat varusmiehet oppivat hyvin oman puolustushaaransa, aselajinsa sekä koulutushaaransa mukaiset sotilaan perustiedot ja taidot. Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. Koulutuksen painopiste on sodan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa sekä puolustushaarojen ja aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa. Taistelijat koulutetaan siten, että he hallitsevat hyvin sijoituksensa mukaiset tehtävät sodan ajan joukossaan. Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät taisteluammunnat. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa joukkueen suuruisen osaston taistelu- tai lähipuolustus-ammunnan. Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan koulutushaaran mukainen taistelijan tutkinto. Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskoulutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla, joiden pituus on 3 6 viikkoa. Kurssien päättymisen takarajana on yleensä edellisen saapumiserän 270 vuorokautta palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin. Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot, joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskuntien rauhan aikaisissa, erikoiskoulutusta edellyttävissä huolto-, logistiikka ja valvontatehtävissä. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisältyy harjoittelu vaativassa tehtävässä. Erikoismiehet osallistuvat oman saapumiseränsä ampumaleireihin, erikoiskoulutuskauden tärkeimpiin ja joukkokoulutuskauden kaikkiin harjoituksiin sekä seuraavan saapumiserän erikoiskoulutuskauden yhteen ampumaleiriin. Palveluksen lopulla heille järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi. Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten, että he kykenevät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustettaessa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmitys- tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä.

28 Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikoiskoulutuskauden puolivälissä. Erikoismiehet sijoitetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana, vaikka heitä ei siirretäkään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa. Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan, suorittavat pätevyyskirjojaan ja tukevat seuraavan saapumiserän koulutusta. Sellainen miehistöön kuuluva varusmies, joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta, voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin seuraavan saapumiserän mukana. Osa erikoismiehistä palvelee 362 päivää. Tällaisia ovat esimerkiksi eräät kuljettajat, joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän kaikkiin suurempiin harjoituksiin sekä ampumaleireille. 4.6 Johtajakoulutus Tarkoitus, päämäärä ja tavoite Johtajakoulutus aloittaa koko asevelvollisuusajan kattavan kehittymisen ja kasvamisen ihmisten johtajaksi. Varusmiespalveluksen aikana varusmiesjohtajille luodaan perusta ja myönteinen asenne jatkaa johtajana kehittymistä myös reservissä. Päämääränä on, että johtajat pystyvät reserviin siirryttyään kertausharjoituksissa sekä liikekannallepanossa aloittamaan joukkonsa johtamisen ja kouluttamisen itsenäisesti, omatoimisesti ja tehokkaasti. Tavoitteena varusmiespalveluksen aikana on rakentaa koulutettaville tiedollinen ja taidollinen perusta sotilasjohtamiseen harjaannuttamalla heidät oman sodan ajan joukkonsa kouluttamiseen ja johtamiseen. Puolustusvoimissa opetettava syväjohtaminen noudattaa yleisesti hyväksyttyjä ja tutkimuksella varmistettuja johtamisen periaatteita ja menettelytapoja. Sodankin aikana Suomen kansalaisia johdetaan demokraattisessa yhteiskunnassa, joten sotilasjohtamisen on oltava saumaton osa yleistä suomalaista johtamiskulttuuria. Sotilasjohtamisen erityispiirre on kuitenkin varautuminen toimimaan myös kriisioloissa ja äärimmäisen paineen alla.

29 Varusmiesaikainen koulutus ja sijoittuminen työelämässä Varusmieskoulutuksen saaneiden sijoittuminen ylimpään tuloneljännekseen prosentteina Lähde: Elovainio Metsäranta Kivimäki Johtajakoulutus puolustusvoimissa ennustaa taloudellista menestymistä työelämässä. Vuosina 1955, 1960 ja 1965 syntyneistä yli sadastatuhannesta miehestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70% reserviupseereista ja 34% reservialiupseereista sijoittui aikuiselämässään ylimpään tuloneljännekseen. Miehistökoulutuksen saaneista ylimpään tuloneljännekseen ylsi 15% Johtajakoulutuksen kokonaisuus on kuvattu kirjassa Puolustusvoimien johtajakoulutus (2000). Koulutustaidon teoreettinen perusta on kuvattu kirjassa Sotilaspedagogiikan perusteet (1998). Näitä lähteitä käytetään kaikkien sotilasjohtajien perus- ja jatkokoulutuksessa sekä täydennettäessä opintoja. Johtajakoulutusohjelma Varusmiesten johtajakoulutus toteutetaan 20 opintoviikon laajuisena kokonaisuutena, josta käytetään nimitystä johtajakoulutusohjelma. Ohjelma liittää varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutuksen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää.

30 Johtajakoulutusohjelma rakentuu neljästä peruselementistä. Ensimmäinen elementti on ohjelman uskottavuuden ja luotettavuuden takaava tieteellinen tutkimus. Toinen elementti on ohjelman sisältötieto eli syväjohtamisen malli ja sitä tukevat viitekehykset. Kolmas elementti on ohjelman menetelmätieto eli ne koulutuskäytännöt, joilla kriittistä konstruktivistista oppimiskäsitystä sovelletaan johtajakoulutukseen. Neljäs elementti on oppiminen ja harjaantuminen johtajatehtävässä. Sen ydin on palautetiedon systemaattinen käyttö. Ohjelman 20 opintoviikon runko on nähtävissä johtajan palvelustodistuksessa. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan yksilöllisesti koulutuksen aikana. Seuranta toteutetaan sekä varusmiesten tietojärjestelmässä (VARTTI) että koulutettavan oman opintokirjan ja johtajakansion avulla. Johtajakansio Johtajakansio on koulutettavan varusmiesjohtajan henkilökohtainen taltio, jonne kootaan johtajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Sitä käytetään varmentamaan opintojen suoritus. Tätä tarkoitusta varten johtajakansiossa on johtajan opintokirja. Johtajakansion perusmateriaali jaetaan koulutettaville aliupseerikurssin ensimmäisellä viikolla ja se tarkastetaan säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Koulutettavan omaan johtajakansioonsa tuottama ja sinne kerätty tieto tukee palvelustodistuksen antamista. Varusmiespalveluksen jälkeen saatu johtajakoulutus todennetaan johtajan palvelustodistuksesta ja voidaan yksilöidä johtajakansion avulla. Palaute Johtajakoulutuksen tavoitteena oleva itseohjautuvuus ja vastuun ottaminen omasta kehittymisestä edellyttävät koulutettavalta aloitteellisuutta ja systemaattisuutta opintojen seurannassa ja palautetiedon kokoamisessa. Sodan ajan ja varsinkin taistelun asettamat ankarat olot vaativat johtajilta itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Palautejärjestelmän tavoitteena on tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä. Palautteen tehokas käyttö kaikessa koulutuksessa vahvistaa tavoitellun oppimistuloksen. Puolustusvoimilla on johtajien kouluttajana mahdollista toteuttaa harjoittelu oikeassa ja vastuullisessa johtajatehtävässä. Omasta toimintaympäristöstä tuleva uskottava, oikeaan osuva ja kannustava palaute on välttämätön edellytys johtajana kehittymiselle.

31 Yksittäisten harjoituksen ja koulutustapahtumien päätteeksi annetaan välitön palaute. Se toteutetaan niin, että koulutettava pystyy itse analysoimaan ja erittelemään suorituksensa. Välitön palaute on dokumentoitava riittävässä laajuudessa johtajakansioon käyttäen vakioituja lomakkeita, jotka koulutettava itse esitäyttää. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssien aikana johtajana kehittymistä tuetaan vertaisarvioinnein itsearviointien ja kouluttaja-arviointien rinnalla. Johtajakaudella käydään kausipalautekeskustelu kolme kertaa varusmiesesimiehen ja häntä ohjaavan kouluttajan kesken. Keskustelulla pyritään löytämään johtamiskäyttäytymisen vahvuudet ja heikkoudet, vertaamaan tuloksia aikaisempiin havaintoihin ja määrittelemään kehittymistarpeita pitkällä aikavälillä. Keskustelun jälkeen varusmiesjohtaja tekee itselleen johtajakansioon taltioitavan kehittymissuunnitelman. Ensimmäisessä kausipalautekeskustelussa peruskoulutuskauden päätteeksi käytetään ensisijaisesti välittömän palautteen taltiointeja. Kaksi seuraavaa kausipalautetta toteutetaan käyttäen myös syväjohtamisen kysymyssarjaa. Arviointiin osallistuvat tällöin varusmiesesimiesten alaiset, perusyksikön muut varusmiesesimiehet sekä yksikön kantahenkilökunta. Syväjohtamisen kysymyssarja tuottaa koulutettavalle johtajaprofiilin. Johtajakauden päätteeksi tuotettu johtajaprofiili siirretään tietojärjestelmässä (VARTTI) johtajan palvelustodistukseen. Tiimityöskentely johtajakoulutuksessa Varusmiesesimiehistä koostuvat tiimit muodostetaan koulutuskokoonpanon, joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston mukaisesti. Tiimit arvioivat saavutettuja koulutustuloksia ja johtamiseen liittyviä havaintoja ainakin kerran kuukaudessa, mahdollisuuksien mukaan viikoittain. Tiimi-työskentely tapahtuu alkuvaiheessa yksikön päällikön tai muun kokeneen kouluttajan johdolla. Työskentelyssä noudatetaan normaalia kokoustekniikkaa. Tiimityöskentelyn tuloksia ja varusmiesesimiesten tekemiä esityksiä käsitellään päällikön pitämien viikkopuhuttelujen yhteydessä. Mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan perusyksikön rutiineihin lisää varusmiesjohtajien sitoutumista tehtäviinsä. Tiimityöskentely lisää myös johtajien keskinäistä kiinteyttä perusyksikössä ja opettaa sekä koulutettavia että kouluttajia arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteellisuutta. Johtajana kehittymisen kannalta on tärkeää, että varusmies-

32 esimiehet voivat ja oppivat jakamaan omat johtamiskokemuksensa vertaistensa kanssa. Milloin sotilasjohtaja on onnistunut? Saavutetut tulokset ovat johtajan onnistumisen tärkein arviointiväline. Tulokset on osattava määrittää oikein ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Koulutustuloksia johtajakoulutuksen näkökulmasta arvioidaan erityisesti seuraavien vaikuttavuuskriteerien avulla: johtajakäyttäytyminen synnyttää luottamuksen johtajan ja joukon välille sekä lujittaa sitä johtamiskäyttäytyminen edesauttaa ryhmäkiinteyden syntymistä johtamiskäyttäytyminen lujittaa joukon uskoa mahdollisuuksiinsa ja omien asejärjestelmien tehokkuuteen taistelussa sekä sisäistyvät arvot ja asenteet tukevat käsitystä isänmaan puolustamisen oikeutuksesta. Näin arvioiden saavutettavat konkreettiset tulokset sisältyvät organisaation kehittyvään suorituskykyyn ja elinkelpoisuuteen. Vain kiinteä ja johtajiinsa luottava joukko kykenee kriisiajan äärimmäisiin ponnistuksiin. Mitä hyötyä johtajakoulutuksesta on? Työnantajat ja oppilaitokset kiinnittävät puolustusvoimissa saatuun johtajakoulutukseen lisääntyvää huomiota ja odotuksia. Voit varautua siihen, että tarvitset johtajatodistustasi ja johtajakansiotasi monissa yhteyksissä siviilielämässä. Oppilaitokset lukevat hyväksi opintoviikkoja saamastasi johtajakoulutuksesta. Työnantajat tarvitsevat saamaasi todistusta, erityisesti siinä olevaa johtajaprofiilia. Johtajaprofiili kertoo osaltaan, kuinka olet johtajana menestynyt, mutta ennen kaikkea se kertoo vahvuus- ja kehittämisalueesi johtajana ja osoittaa sinun tuntevan tilanteesi ja kehittävän systemaattisesti itseäsi. Suurin hyötyjä olet kuitenkin sinä itse. Kasvaminen ihmisenä, kehittyminen johtajana ja oppiminen oppimaan on itsellesi suuri voimavara koko loppuelämäsi. Tärkeintä on itsesi ja työnantajasikin kannalta, että tiedät missä olet ja mihin johtajana pyrit.

33 Aliupseerikoulutus Reservialiupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan peruskoulutuskauden aikana pidettyjen johtajatestien ja osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Koulutuspaikkojen määrä riippuu puolustushaarasta ja aselajista. Kyvykkäille ja halukkaille pyritään kuitenkin koulutusmahdollisuus järjestämään. Aliupseerikoulutuksen yleinen päämääränä on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen partion ja ryhmän suuruisen osaston toiminnan sekä johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä ja osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Aliupseereiksi koulutettavat valitaan peruskoulutuskaudella pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Eräillä erikoisaloilla valinta tapahtuu vapaaehtoisille ennen palvelukseen astumista järjestettävissä valintakokeissa. Aliupseerikoulutus käsittää aliupseerikurssin ja aliupseerin johtajakauden erikoistutkintoineen. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa. Kurssi käsittää kaksi jaksoa, joiden pituudet ovat pääsääntöisesti 7 ja 9 viikkoa. Aliupseerikurssin I jaksolla oppilaat oppivat koulutushaaransa mukaisen partion ja ryhmän suuruisen osaston toiminnan. Aliupseerikurssin II jaksolla oppilaat oppivat johtamaan koulutushaaransa mukaista partiota ja ryhmän suuruista osastoa sekä kouluttamaan sitä. Tällä jaksolla oppilaille opetetaan myös aliupseerien koulutushaarakohtaiset erikoistehtävät. Jaksoon sisältyy kahden opintoviikon pituinen johtamis- ja kouluttamistaidon peruskurssi. Erikoistehtäviin koulutettavat aliupseerit suorittavat oman aselajinsa aliupseerikurssin I jakson ja käyvät II jakson erikoisaliupseerikurssilla. Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa. Tällä kaudella aliupseerit harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy kahden opintoviikon mittainen johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssi sekä 16 opintoviikon mittainen ohjattu johtamis- ja kouluttamis-harjoittelu.

34 Ohjattu johtamis- ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten, että aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistön vastuullisina ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saapumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Ryhmänjohtajat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin kertausharjoituksissa. Korkeakoulukelpoiset aliupseerit voivat johtajakoulutuksensa jälkeen pyrkiä myös Maanpuolustuskorkeakouluun. Aliupseerikurssin käynyt varusmies, joka todetaan sopivaksi koulutettavaksi reservin upseeriksi, voidaan siirtää reserviupseerikurssille seuraavan saapumiserän mukana. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksytyt koulutetaan reserviupseereiksi ennen sotatieteiden opintojen aloittamista. Reserviupseerikoulutus Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I-jakson aikana pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Reserviupseerikoulutuksen yleinen päämääränä on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen joukkueen suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoaan. Reserviupseerikoulutus käsittää reserviupseerikurssin ja johtajakauden erikoiskursseineen. Reserviupseerikurssin päämääränä on, että koulutettavat tuntevat reservi-upseereilta vaadittavat yleiset perustiedot ja -taidot sekä tietävät ja osaavat koulutushaaran mukaisen joukkonsa toiminnan ja johtamisen. Koulutettavien on lisäksi tunnettava oman joukkonsa kouluttamisen perusteet. Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa. Kurssilla upseerioppilaat oppivat perusteet sodan ajan joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston johtajatehtävään. Reserviupseerien johtajakauden pituus 23 viikkoa. Tällä kaudella upseeri-kokelaat harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy kahden opintoviikon

35 mittainen johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssi sekä 16 opintoviikon mittainen ohjattu johtamis- ja kouluttamisharjoittelu. Ohjattu johtamis- ja kouluttamisharjoittelu tapahtuu siten, että upseerikokelaat toimivat seuraavan saapumiserän miehistöstä muodostettujen joukkueen suuruisten osastojen johtajina ja kouluttajina tai erikoisalan upseerikokelaan tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Upseerikokelaat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Sodan ajan reserviupseerien koulutus jatkuu kertausharjoituksissa ja vapaaehtoisissa harjoituksina. Harjoitukset ja siviilitehtävien tuoma johtamistaidollinen koulutus, kokemus ja harjaantuminen muovaavat suomalaisen reserviupseerin. Maanpuolustuskorkeakoulussa voi suorittaa reserviupseerin jatkotutkinnon osana sotatieteiden opintoja. 4.7 Joukkokoulutuskausi Joukkokoulutuskauden yleinen päämäärä on, että taistelijat, erikoismiehet sekä joukon johtajat oppivat taistelemaan sodan ajan joukkona. Joukkokoulutuskauden pituus on noin 9 viikkoa. Se ajoittuu kunkin saapumiserän 180 ja 362 päivää palvelevien varusmiesten palvelusajan lopulle. Tämä kausi on varusmiespalveluksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma, johon kuuluvat tärkeimmät ampumaleirit ja sotaharjoitukset. Joukkokoulutuskauden päämäärä on, että kauden jälkeen koulutettavat hallitsevat hyvin sijoituksensa mukaiset tehtävät ja koulutettu joukko pystyy toimimaan sodan ajan joukkona ja täyttää sille asetetut suoritusvaatimukset. Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutuskauden alussa tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa, johon sisältyy joukkoon kuuluva varalisä. Joukon kiinteyden lisäämiseksi se majoitetaan sodan ajan kokoonpanossa samoihin tiloihin. Tärkeimmät sotaharjoitukset, taisteluharjoitukset ja ampumaleirit järjestetään yleensä joukkokoulutuskaudella puolustushaaran tai maanpuolustusalueen esikunnan käskemällä tavalla. Joukkokoulutuskaudella järjestetään aselajien yhteistoimintaa sisältäviä harjoituksia.

36 Joukkokoulutuskauden lopulla koulutettavien tulee hallita hyvin sijoitustensa mukaiset tehtävät. Koulutettavien on kyettävä toimimaan sodan ajan joukkona taistelussa. Tämä kyky mitataan maanpuolustusalueittain ja puolustushaaroittain. Palvelustodistus ja henkilöarviointi Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja siinä olevan henkilöarvioinnin. Palvelustodistus sisältää tiedot varusmieskoulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja voidaan käyttää dokumenttina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työpaikkoihin sekä arvioitaessa koulutuksen lukemista hyväksi opinnoissa. Koulutus joissain koulutushaaroissa tuottaa lisäksi erityisiä pätevyyskirjoja kuten ajokortteja tai tutkintotodistuksia, joita voi suoraan hyödyntää siviilissä. Varusmiespalveluksen suorittaminen luetaan työkokemukseksi ja varusmiespalveluksen aikaisista opintosuorituksista voi saada lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrittäessä tai luettua opinnot tai osan niistä hyväksi jatko-opinnoissa. Miehistö- tai johtajakoulutuksen saaneiden palvelustodistus ja henkilöarviointi annetaan erilaisella lomakkeella. Ne ovat asiakirjoja, jotka kannattaa säilyttää myöhempää tarvetta niin kuin muitakin koulu- ja työtodistuksia. Voit vaikuttaa omaan tulevaisuuteesi ja edistää omaa ammattiuraasi varusmiespalvelukseen liittyvillä valinnoillasi ja palveluksen suorittamisella. Pohdittavaa Mieti mitkä ovat tavoitteesi varusmiespalveluksessa yleensä ja peruskoulutuskaudella? Haluatko taistelijan koulutukseen, miehistön erikoiskoulutukseen vai aliupseerin tai reserviupseerin koulutukseen? Mitä annettavaa ja erityistaitoja sinulla on puolustusvoimille ja mitä puolustusvoimat voi antaa sinulle? Mitä asettamasi tavoitteen saavuttaminen edellyttää sinulta peruskoulutuskauden aikana?

41 5 YLEINEN SOTILASKOULUTUS Tässä luvussa esitetään sotilaan käyttäytymisen perusteet. Käyttäytymiseen kuuluvat muun muassa yleiset hyvät tavat, puhuttelu, tervehtiminen, kunnianosoitus ja ilmoittautuminen. Luvussa esitetään myös varusmiehen oikeudet ja velvollisuudet. Nämä asiat on täsmällisesti käsketty Yleisessä palvelusohjesäännössä. Luvussa käsitellään lisäksi sotilasoikeuden hoidon perusteet. Yleisen sotilaskoulutuksen tavoitteena on, että sotilas 1. Hallitsee sotilaan käyttäytymisen luontevasti ja ujostelematta 2. Tietää sotilaan oikeudet ja velvollisuudet sekä ymmärtää tehtävän täyttämisen tärkeyden 3. Osaa sulkeisjärjestyksen tärkeimmät suoritukset jalan ja ymmärtää sulkeisjärjestyksen merkityksen kehon hallinnan kehittämisessä 4. Osaa koulutusvaiheensa edellyttämät valmiustehtävät 5.1 Sotilashenkilökunnan jako Päällystö: Upseerit ja kadetit Erikoisupseerit ja sotilaspapit Sotilaspapit ja -diakonit Opistoupseerit Sotilasvirkamiehet Sotilasammattihenkilöt Sopimussotilaat Upseerikokelaat Aliupseerit ja upseerioppilaat Miehistö: Korpraalit ja ylimatruusit Aliupseerioppilaat Sotamiehet ja matruusit Sotilasammattihenkilöt ja sopimussotilaat palvelevat yleensä päällystön, mutta joskus myös miehistön palvelusarvoissa. Edellä mainittujen lisäksi puolustusvoimissa työskentelee runsaasti sekä naisia että miehiä normaaleissa siviiliviroissa. Heillä on kriisiajan tehtävänsä ja asevelvollisilla myös sotilasarvo.

42 Sotamiehestä käytetään varusmiespalvelusaikansa alussa nimitystä alokas. Joukko-osaston komentaja nimittää alokkaat sotamiehiksi peruskoulutuskaudella. Sotamiehestä voidaan käyttää seuraavia puolustushaara- tai aselajikohtaista sotilasarvoja: jääkäri jalkaväessä ja rannikkojoukoissa tykkimies tykistössä ja rannikkojoukoissa pioneeri pioneerijoukoissa ja rannikkojoukoissa viestimies viestijoukoissa ja rannikkojoukoissa autosotamies autojoukoissa lentosotamies ilmavoimissa sekä matruusi laivastojoukoissa. Edellä lueteltujen arvojen asemasta voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia joukkokohtaista sotilasarvoja: kaartinjääkäri, panssarijääkäri, panssarimies, rakuuna, rannikkojääkäri, ratsumies ja suojelumies. Arvomerkit Arvomerkit ja sotilasasussa olevat tunnukset osoittavat henkilön sotilasarvon ja aseman sotilasorganisaatiossa. Lisäksi ne osoittavat henkilön puolustushaaran, aselajin ja joukko-osaston sekä koulutuksen ja kokemuksen.

43 Maavoimat

44 Ilmavoimat

45 Merivoimat UPSEERIT KADETIT OPISTO- UPSEERIT ALIUPSEERIT MIEHISTÖ Maanpuolustuskorkeakoulu Komentajakapteeni Amiraali Kadettipursimies IV VUOSIKURSSI Kapteeniluutnantti TAISTELUNJOHTOALA Upseerioppilas Sotilasmestari KONEALA Kapteeniluutnantti Vara-amiraali Kadettiylikersantti III VUOSIKURSSI Yliluutnantti VIESTIALA Alikersantti VIESTIMIES Pursimies TAISTELUNJOHTOALA Yliluutnantti Kontra-amiraali Kadettikersantti III VUOSIKURSSI Luutnantti OHJUSALA Ylikersantti VIESTIALA Ylimatruusi TYKKIMIES Luutnantti Lippueamiraali Kadettialikersantti II VUOSIKURSSI Sotilasmestari KONEALA Upseerikokelas Aliupseerioppilas Aliluutnantti Kommodori Kadetti I VUOSIKURSSI Aliluutnantti SUKELLUSALA Kersantti MERKINANTAJA Matruusi TYKKIMIES Komentaja