SISÄLLYS. N:o Laki

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä joulukuuta 2006 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1354 Laki Liettuan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyviin kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) A ja B liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Tasavallan presidentin asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevaan liitteeseen C (RID) tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista N:o 1354 Laki Liettuan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Tällä lailla kumotaan Liettuan kanssa sosiaaliturvasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 11 päivänä huhtikuuta 2001 annettu laki (334/2001). 2 Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN HE 233/2006 StVM 50/2006 EV 233/2006 Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

2 4102 N:o 1355 Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministerin esittelystä, säädetään puolustusvoimista 31 päivänä toukokuuta 1974 annetun lain (402/1974) 9 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 228/2000: 1 luku Yleiset säännökset 1 Sotilas- ja palvelusarvon tarkoitus Sotilaallista esimiesasemaa sekä sotilaan koulutusta, virka-asemaa ja tehtävää osoitetaan sotilasarvolla tai palvelusarvolla. Palvelusarvoa voidaan 1 momentissa säädetyssä tarkoituksessa käyttää sotilasarvon sijasta sotilastehtävässä palveltaessa. 2 Sotilasarvot Sotilasarvot ovat: 1) sotamies; 2) korpraali, ylimatruusi; 3) alikersantti; 4) kersantti; 5) ylikersantti; 6) vääpeli, pursimies; 7) ylivääpeli, ylipursimies; 8) sotilasmestari; 9) vänrikki, aliluutnantti; 10) luutnantti; 11) yliluutnantti; 12) kapteeni, kapteeniluutnantti; 13) majuri, komentajakapteeni; 14) everstiluutnantti, komentaja; 15) eversti, kommodori; 16) prikaatikenraali, lippueamiraali; 17) kenraalimajuri, kontra-amiraali; 18) kenraaliluutnantti, vara-amiraali; 19) kenraali, johon voidaan liittää aselajia osoittava etuliite, ja amiraali. Sotamiehen sotilasarvon sijasta voidaan käyttää puolustushaara- ja aselaji- tai joukkokohtaisia arvoja, siten kuin puolustusvoimain komentaja niistä sotilaskäskyasiana erikseen määrää. 3 Palvelusarvot Palvelusarvot vastaavat nimikkeiltään 2 :ssä lueteltuja sotilasarvoja, jollei jäljempänä toisin säädetä. Puolustusvoimain komentaja määrää sotilaskäskyasiana muiden kuin 1 momentissa tarkoitettujen palvelusarvojen rinnastamisesta sotilasarvoihin sekä tarvittaessa palvelusarvosta siirryttäessä puolustushaarasta toiseen. 4 Palvelusarvon antamisen yleiset edellytykset Palvelusarvon antamisen yleisenä edellytyksenä on määräys palvelusarvoa vastaavaan sotilastehtävään.

3 N:o Aliupseerina palvelevan ylemmän palvelusarvon antamisen edellytyksenä on, että palvelusarvon saava on ollut alemmassa aliupseerin palvelusarvossa vähintään kaksi vuotta. Edellä 2 momentissa säädetystä vähimmäisajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. 5 Keskinäinen arvojärjestys Samassa tai rinnasteisessa sotilas- tai palvelusarvossa olevien keskinäinen arvojärjestys määräytyy ylentämisajankohdan tai palvelusarvon antamisajankohdan mukaan siten kuin puolustusvoimain komentaja siitä sotilaskäskyasiana tarkemmin määrää. 2 luku Puolustusvoimien virassa palvelevan sotilas- ja palvelusarvo 6 Upseerina ja määräaikaisena reserviupseerina palvelevan sotilasarvo Upseerina palvelevan sotilasarvot ovat: 1) luutnantti; 2) yliluutnantti; 3) kapteeni, kapteeniluutnantti; 4) majuri, komentajakapteeni; 5) everstiluutnantti, komentaja; 6) eversti, kommodori; 7) prikaatikenraali, lippueamiraali; 8) kenraalimajuri, kontra-amiraali; 9) kenraaliluutnantti, vara-amiraali; 10) kenraali ja amiraali. Määräaikaisena reserviupseerina palvelevan sotilasarvot ovat vänrikki ja aliluutnantti, luutnantti sekä yliluutnantti. 7 Opistoupseerina palvelevan sotilasarvo Opistoupseerina palvelevan sotilasarvot ovat: 1) sotilasmestari, vänrikki, aliluutnantti; 2) luutnantti; 3) yliluutnantti; 4) kapteeni ja kapteeniluutnantti. 8 Erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasarvo Korkeakoulututkintoa edellyttävässä erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasarvot ovat 6 :ssä luetellut sotilasarvot, joihin on liitetty puolustusvoimain komentajan vahvistama toimialaa osoittava etuliite. Opistotasoista tutkintoa edellyttävässä erikoisupseerin virassa palvelevan sotilasarvot ovat 7 :n 2, 3 ja 4 kohdassa luetellut sotilasarvot, joihin on liitetty puolustusvoimain komentajan vahvistama toimialaa osoittava etuliite. Sotilasinsinööri ja sotilaskapellimestari voidaan ylentää majuria, komentajakapteenia, everstiluutnanttia tai komentajaa vastaavaan erikoisupseerin arvoon. 9 Sotilaspappina ja sotilasvirkamiehenä palvelevan palvelusarvo Sotilaspappina palvelevan palvelusarvot ovat sotilaspastori, kenttärovasti ja kenttäpiispa. Sotilasvirkamiehenä palvelevan palvelusarvot ovat sotilasvirkamies 1 luokka, sotilasvirkamies 2 luokka ja sotilasvirkamies 3 luokka. 10 Aliupseerina ja määräaikaisena aliupseerina palvelevan palvelusarvo Aliupseerina tai määräaikaisena aliupseerina palvelevan palvelusarvot ovat: 1) sotilasammattihenkilö; 2) kersantti; 3) ylikersantti;

4 4104 N:o ) vääpeli ja pursimies; 5) ylivääpeli ja ylipursimies; 6) sotilasmestari. 3 luku Muut sotilas- ja palvelusarvot 11 Reserviin tai nostoväkeen kuuluvan sotilasarvo Reserviin tai nostoväkeen kuuluvan: 1) miehistön sotilasarvot ovat sotamies, korpraali ja ylimatruusi; 2) aliupseerin sotilasarvot ovat alikersantti, kersantti, ylikersantti, vääpeli ja pursimies, ylivääpeli ja ylipursimies sekä sotilasmestari; 3) upseerin sotilasarvot ovat vänrikki ja aliluutnantti, luutnantti, yliluutnantti, kapteeni ja kapteeniluutnantti, majuri ja komentajakapteeni, everstiluutnantti ja komentaja, eversti ja kommodori, prikaatikenraali ja lippueamiraali, kenraalimajuri ja kontraamiraali, kenraaliluutnantti ja vara-amiraali sekä kenraali ja amiraali; 4) erikoisupseerin sotilasarvot ovat 8 :ssä tarkoitetut sotilasarvot. 12 Varusmiespalvelusta tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan sotilasarvo Varusmiespalvelusta tai naisten vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan sotilasarvot ovat sotamies, korpraali, ylimatruusi, alikersantti ja kersantti. 13 Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijan palvelusarvo Maanpuolustuskorkeakoulun perustutkinto-osastossa opiskelevan palvelusarvot ovat kadetti, kadettialikersantti, kadettikersantti, kadettiylikersantti ja kadettivääpeli tai kadettipursimies. 4 luku Ylentäminen ja palvelusarvon antaminen 14 Upseerina, opistoupseerina tai määräaikaisena reserviupseerina palvelevan ylentämisen yleiset edellytykset Upseerina, opistoupseerina tai määräaikaisena reserviupseerina palvelevan ylentämisen yleisenä edellytyksenä on, että ylennettävä on ollut lähinnä alemmassa arvossa vähintään kaksi vuotta, kenraalimajuriksi tai kontraamiraaliksi ylennettäessä kuitenkin prikaatikenraalin tai everstin taikka lippueamiraalin tai kommodorin arvossa taikka edellä mainituissa arvoissa yhteensä vähintään kaksi vuotta. Edellä 1 momentissa säädetystä vähimmäisajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. 15 Upseerina palvelevan ylentämisen muut edellytykset Upseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä on: 1) luutnantiksi, yliluutnantiksi taikka kapteeniksi tai kapteeniluutnantiksi upseerin virkaan vaadittava koulutus; 2) majuriksi tai komentajakapteeniksi taikka everstiluutnantiksi tai komentajaksi majurin ja komentajakapteenin virkaan vaadittava koulutus; 3) everstiksi tai kommodoriksi taikka sitä ylempiin sotilasarvoihin everstin ja kommodorin virkaan vaadittava koulutus. Erityisestä syystä upseeri voidaan ylentää koulutuksensa mukaista ylintä sotilasarvoa seuraavaan upseerin sotilasarvoon. 16 Opistoupseerina palvelevan ylentämisen muut edellytykset Opistoupseerina palvelevan ylentämisen edellytyksenä on:

5 N:o ) sotilasmestariksi, vänrikiksi tai aliluutnantiksi taikka luutnantiksi opistoupseerin perusvirkaan vaadittava koulutus; 2) yliluutnantiksi taikka kapteeniksi tai kapteeniluutnantiksi opistoupseerin ylempään virkaan vaadittava koulutus. Erityisestä syystä opistoupseeri voidaan ylentää koulutuksensa mukaista sotilasarvoa seuraavaan opistoupseerin sotilasarvoon. 17 Erikoisupseerin sotilasarvoon ylentämisen muut edellytykset Ylentäminen erikoisupseerin sotilasarvoon edellyttää, että ylennettävällä on erikoisupseerin virkaan vaadittava koulutus. Ylentäminen erikoisupseerin sotilasarvoa seuraavaan sotilasarvoon edellyttää, että ylennettävä on ollut lähinnä alemmassa erikoisupseerin tai vastaavassa upseerin tai opistoupseerin arvossa vähintään kaksi vuotta. Edellä 2 momentissa säädetystä vähimmäisajasta voidaan erityisestä syystä poiketa. Erikoisupseerin virassa palveleva laillistettu lääkäri, eläinlääkäri ja hammaslääkäri sekä diplomi-insinööri voidaan erityisestä syystä ylentää suoraan kapteenia tai kapteeniluutnanttia vastaavaan erikoisupseerin arvoon. 18 Reserviin tai nostoväkeen kuuluvan ja varusmiespalvelusta tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavan ylentämisen edellytykset Edellä 11 ja 12 :ssä tarkoitettuihin sotilasarvoihin ylentämisen edellytyksenä on, että ylennettävä on saanut puolustusvoimain komentajan tarkemmin määräämällä tavalla ylemmän sotilasarvon mukaista tehtävää vastaavan koulutuksen ja että hän on muutenkin ominaisuuksiltaan ylennettäväksi sopiva. 5 luku Toimivaltuussäännökset 19 Toimivalta sotilasarvoon ylentämiseen ja palvelusarvon antamiseen Toimivallasta ylentää upseerin, erikoisupseerin ja eräisiin opistoupseerin sotilasarvoihin sekä antaa kenraalin sotilasarvoa vastaava palvelusarvo säädetään puolustusvoimista annetun lain 9 :n 1 momentissa. Mainitussa lainkohdassa tarkoitettua muuta kuin kenraalin sotilasarvoa vastaavan palvelusarvon antaa puolustusvoimain komentaja. Puolustusvoimien palveluksessa olevan siviilihenkilön ylentää sotilasmestariksi pääesikunnan päällikkö ja ylivääpeliksi ja ylipursimieheksi merivoimien, ilmavoimien tai maanpuolustusalueen komentaja tai puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Vääpelin ja pursimiehen sekä niitä alempaan sotilasarvoon ylentää joukko-osaston komentaja. Aliupseerina ja määräaikaisena aliupseerina palvelevan ylentää sotilasmestariksi ja sitä vastaavan palvelusarvon antaa pääesikunnan päällikkö, ylivääpeliksi ja ylipursimieheksi ylentää ja niitä vastaavan palvelusarvon antaa ilmavoimien, merivoimien tai maanpuolustusalueen komentaja tai puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö. Vääpeliksi ja pursimieheksi sekä niitä alempiin sotilasarvoihin ylentää sekä niitä vastaavan palvelusarvon antaa joukko-osaston komentaja tai vastaava. Reserviin ja nostoväkeen kuuluvan ylentää miehistön ja aliupseerin sotilasarvoihin sekä niitä vastaavan palvelusarvon antaa sotilasläänin komentaja. Edellä 11 :n 1 kohdassa ja 12 :ssä tarkoitettuihin sotilasarvoihin ylentää joukko-osaston komentaja tai vastaava. 20 Puolustusministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamiehen ylentäminen Mitä tässä asetuksessa säädetään sotilaana palvelevan ylentämisestä, sovelletaan myös sellaiseen puolustusministeriön ja ulkoasiainministeriön virkamieheen, jonka viran ehdot-

6 4106 N:o 1355 tomana kelpoisuusvaatimuksena on kelpoisuus sotilasvirkaan. Puolustusministeriön tai puolustusvoimien palveluksessa olevan siviilihenkilöstön ja aliupseeriston ylentämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä 18 ja 19 :ssä säädetään. 21 Kriisinhallintaorganisaatiossa tai muussa ulkomaanpalveluksessa sotilastehtävässä palvelevan palvelusarvo Pääesikunta vahvistaa sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetun lain (211/2006) 5 :ssä tarkoitetussa kriisinhallintaorganisaatiossa palvelevien palvelusarvot. Palvelusarvon antaa mainitun lain 9 :n 1 momentissa tarkoitettu tehtävään määräävä viranomainen. Kriisinhallintajoukon komentaja voi lisäksi sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa tarkoitetun palvelussuhteen ajaksi antaa reserviin kuuluvalle hänelle 1 momentin mukaisesti vahvistettua varsinaista palvelusarvoaan ylemmän miehistön tai aliupseerin palvelusarvon. Muussa ulkomaanpalveluksessa sotilastehtävässä palvelevalle, jonka palvelussuhteeseen ei sovelleta 1 momentissa mainittua lakia, voidaan palveluksen ajaksi antaa palvelusarvona hänen varsinaista sotilasarvoaan ylempi sotilasarvo. 6 luku Voimaantulo 22 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan sotilas- ja palvelusarvoista 17 päivänä maaliskuuta 2000 annettu tasavallan presidentin asetus (283/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Puolustusministeri Seppo Kääriäinen

7 4107 N:o 1356 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen liittyviin kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehtyyn kansainväliseen yleissopimukseen (SopS 11/1981) liittyviin kiinteää irtolastia kuljettavien alusten ja öljysäiliöalusten tehostettua tarkastusohjelmaa koskeviin suuntaviivoihin Lontoossa 20 päivänä toukokuuta 2005 Kansainvälisen merenkulkujärjestön meriturvallisuuskomitean päätöksellä MSC.197(80) tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 29 päivänä kesäkuuta 2006, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 niin kuin siitä on sovittu. 2 Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa Merenkulkulaitoksessa, joka myös antaa niistä tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)

8 4108 N:o 1357 Tasavallan presidentin asetus vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) A ja B liitteeseen tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Vaarallisten tavaroiden kansainvälisistä tiekuljetuksista tehdyn eurooppalaisen sopimuksen (ADR) (SopS 23/1979) A ja B liitteeseen 1 päivänä lokakuuta 2006 tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 1 päivänä syyskuuta 2006, tulevat Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 niin kuin siitä on sovittu. 2 Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa liikenne- ja viestintäministeriössä, joka myös antaa näistä muutoksista tietoja suomeksi ja ruotsiksi.)

9 4109 N:o 1358 Tasavallan presidentin asetus kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevaan liitteeseen C (RID) tehtyjen muutosten voimaansaattamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministerin esittelystä, säädetään: 1 Madridissa päivänä marraskuuta 2005 kansainvälisiä rautatiekuljetuksia koskevan yleissopimuksen (COTIF) (SopS 51 52/2006) vaarallisten aineiden rautatiekuljetuksia koskevaan liitteeseen C (RID) hallitustenvälisen kansainvälisten rautatiekuljetusten järjestön (OTIF) RID-asiantuntijakomission 42. kokouksessa tehdyt muutokset, jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 19 päivänä toukokuuta 2006, tulevat Suomen osalta kansainvälisesti voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007 niin kuin siitä on sovittu. 2 Muutosten määräykset ovat asetuksena voimassa. 3 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2006 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Ministeri Kari Rajamäki (Muutokset ovat nähtävinä ja saatavissa liikenne- ja viestintäministeriössä, joka myös antaa näistä muutoksista tietoja suomeksi ja ruotsiksi.) /204

10 4110 N:o 1359 Opetusministeriön asetus yliopistojen maisteriohjelmista Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006 Opetusministeriön päätöksen mukaisesti, säädetään 27 päivänä kesäkuuta 1997 annetun yliopistolain (645/1997) 7 :n 3 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 715/2004: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään yliopistolaissa (645/1997) tarkoitettujen yliopistojen maisteriohjelmista, jotka ovat yliopistojen tutkinnoista annetun asetuksen (794/2004) 3 :n mukaisia. Opetusministeriö hyväksyy maisteriohjelmat yliopistojen esittämien suunnitelmien mukaisiksi. Uuden maisteriohjelman aloittaminen, asetukseen kirjatun maisteriohjelman lopettaminen tai maisteriohjelman olennainen muutos vaatii asetukseen muutosta, jonka opetusministeriö tekee yliopiston esityksestä. 2 Maisteriohjelmat Maisteriohjelmaksi nimitetään ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa, alempaan korkeakoulututkintoon tai sitä tasoltaan vastaavaan koulutukseen pohjautuvaa koulutusta, joka järjestetään koulutusohjelmana, johon on erillinen valinta. 3 Aiempien tutkintoasetusten nojalla käynnistetyt koulutusohjelmat Yliopistoissa voi olla myös aiempien tutkintoasetusten nojalla käynnistettyjä maisteriohjelmaksi kutsuttuja koulutusohjelmia. Nämä olemassa olevat koulutusohjelmat on lopetettava tai uudistettava tutkintoasetuksen mukaisiksi ja lisättävä asetukseen viimeistään yliopistolain muutoksen (715/2004) määrittelemän siirtymäajan kuluessa. 4 Helsingin yliopisto Helsingin yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Biotekniikan maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Biotechnology) (ETM/FM/MMM; yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa); 2) Kaupunkitutkimuksen maisteriohjelma (FM/VTM);

11 N:o ) Kieli-, puhe- ja käännösteknologian maisteriohjelma 4) Kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen maisteriohjelma (FM/VTM); 5) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (FM; yhteistyössä Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa); 6) Varhaiskasvatuksen maisteriohjelma (KM); 7) Aikuiskasvatustieteen ja työn kehittämisen maisteriohjelma (KM); 8) Master s Degree Programme in Atmosphere-Biosphere Studies (FM; yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa); 9) Master s Degree Programme in Forest Sciences and Business (MMM); 10) Master s Degree Programme in Geoinformatics (FM; yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa); 11) Master s Degree Programme in Economy, State and Society (VTM); 12) Master s Degree Programme (CBU) in Forestry and Environmental Engineering (MMM; yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 13) Master s Degree Programme (CBU) in History (FM; yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa); sekä 14) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (FM; yhteistyössä Joensuun yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa). 5 Joensuun yliopisto Joensuun yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Käsityömuotoilun ja teknologian maisteriohjelma (KM); 2) Master s Degree Programme in Clinical Linguistics 3) Master s Degree Programme in European Forestry (MMM); 4) Master s Degree Programme in Human Geography (YTM); 5) Master s Degree Programme in Information Technology (FM; yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 6) Master s Degree Programme in Cultural Diversity (YTM); 7) Master s Degree Programme in Media Computing and Optical Technology 8) Master s Degree Programme (CBU) in Forestry and Environmental Engineering (MMM; yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 9) Master s Degree Programme (CBU) in History (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa); sekä 10) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Kuopion yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa). 6 Jyväskylän yliopisto Jyväskylän yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Kulttuurienvälisen viestinnän maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Intercultural Communication) 2) Musiikkiterapian maisteriohjelma 3) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa); 4) Master s Degree Programme in Nanoscience 5) Master s Degree Programme in Biology of Physical Activity (LitM); 6) Master s Degree Programme in Corporate Environmental Management (KTM); 7) Master s Degree Programme in Development and International Cooperation (FM/KM/YTM); 8) Master s Degree Programme in Sport Science and Management (LitM); 9) Master s Degree Programme in Sustainable Management of Inland Aquatic Resources 10) Kulttuuripolitiikan maisteriohjelma (FM/YTM); 11) Ohjausalan maisteriohjelma (KM); 12) Master s Degree Programme in Digital Culture

12 4112 N:o ) Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma (YTM/LitM); 14) Uusiutuvan energian maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Renewable Energy) (FM/YTM/KTM); 15) Master s Degree Programme in Mobile Technology and Business (KTM/FM); 16) Master s Degree Programme in Educational Leadership (KM); sekä 17) Master s Degree Programme in Entrepreneurship in Family Business (KTM). 7 Kuopion yliopisto Kuopion yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Lääkeainekemian maisteriohjelma 2) Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon maisteriohjelma (TtM/YTM); 3) Yleisen toksikologian maisteriohjelma 4) Master s Degree Programme in Information Technology (FM; yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); 5) Master s Degree Programme in Molecular Medicine and Biotechnology 6) Master s Degree Programme in Neurobiology 7) Master s Degree Programme in Public Health (TtM; yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa); 8) Master s Degree Programme in Atmosphere-Biosphere Studies (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa); 9) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Joensuun yliopiston ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa); sekä 10) Master s Degree Programme (CBU) in Public Health (TtM). 8 Lapin yliopisto Lapin yliopistossa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (KM/ TaM/ YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Tampereen yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa). 9 Oulun yliopisto Oulun yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Kansainvälisen yritysviestinnän maisteriohjelma 2) Tiedeviestinnän maisteriohjelma 3) Master s Degree Programme in Education and Globalisation (KM); sekä 4) Master s Degree Programme in Information Technology in the Humanities, Arts and Media (FM). 10 Tampereen yliopisto Tampereen yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogrammet i kvinnovetenskap (YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa); 2) Tilintarkastuksen ja arvioinnin maisteriohjelma (HM/KTM); 3) Turvallisuushallinnon maisteriohjelma (HM; yhteistyössä Turun yliopiston kanssa); 4) Visuaalisen journalismin maisteriohjelma (YTM; yhteistyössä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa); 5) Master s Degree Programme in Health Sciences (Public Health) (TtM; yhteistyössä Kuopion yliopiston kanssa); 6) Master s Degree Programme in Health Sciences (International Health) (TtM); 7) Master s Degree Programme in Higher Education (HM); 8) Master s Degree Programme in Social Sciences (YTM); 9) Ammattikasvatuksen maisteriohjelma (KM);

13 N:o ) Master s Degree Programme in Bioinformatics (FM; yhteisyössä Turun yliopiston kanssa); 11) Korkeakouluhallinnon ja johtamisen maisteriohjelma (HM); 12) Master s Degree Programme in Data Management and Information Retrieval 13) Master s Degree Programme in Public Economics and Public Finance (HM/KTM); 14) Hyvinvointipalvelujen järjestämisen maisteriohjelma (YTM); sekä 15) Master s Degree Programme (CBU) in International Relations (YTM). 11 Turun yliopisto Turun yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Oikeussosiologian ja kriminologian maisteriohjelma (OTM, VTM; yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa); 2) Terveyden biotieteiden maisteriohjelma 3) Master s Degree Programme in Baltic Sea Region Studies 4) Master s Degree Programme in Environmental Sciences 5) Master s Degree Programme in Information Technology 6) Master s Degree Programme in Institutions and Social Mechanisms (VTM); 7) Master s Degree Programme in Learning, Learning Environments and Educational Systems (KM); 8) Suomen ja sen sukukielten maisteriohjelma 9) Master s Degree Programme in Asian Studies (VTM); 10) Master s Degree Programme in Bioinformatics (FM; yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa); 11) Master s Degree Programme in European Heritage, Digital Media and the Information Society sekä 12) Naistutkimuksen maisteriohjelma/ Magisterprogram i kvinnovetenskap (FM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Åbo Akademin kanssa). 12 Vaasan yliopisto Vaasan yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Master s Degree Programme in Finance (KTM); 2) Master s Degree Programme in Intercultural Studies in Communication and Administration (FM/HM); sekä 3) Master s Degree Programme in International Business (KTM). 13 Åbo Akademi Åbo Akademissa voi suorittaa seuraavat 1) Magisterprogrammet i kvinnovetenskap/ Naistutkimuksen maisteriohjelma (PM; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston, Tampereen yliopiston sekä Turun yliopiston kanssa); 2) Magisterprogrammet i masskommunikation (PM); 3) Master s Degree Programme in Chemical Engineering (DI); 4) Master s Degree Programme in Electronic and Mobile Commerce (EM); sekä 5) Master s Degree Programme in International Human Rights Law (PM). 14 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Digitaalisen viestintätekniikan ja tietojohtamisen maisteriohjelma (DI/KTM); 2) Master s Degree Programme in Mechanical Engineering (DI); 3) Master s Degree Programme in Information Technology (DI; yhteistyössä Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston kanssa); 4) Master s Degree Programme in Electrical Engineering (DI);

14 4114 N:o ) Master s Degree Programme in Bioenergy Technology (DI); 6) Master s Degree Programme in Chemical and Process Engineering (DI); 7) Master s Degree Programme (CBU) in Business and Administration (KTM); 8) Master s Degree Programme (CBU) in Forestry and Environmental Engineering (DI; yhteistyössä Helsingin yliopiston ja Joensuun yliopiston kanssa); sekä 9) Master s Degree Programme (CBU) in Information and Communication Technology (DI; yhteistyössä Helsingin yliopiston, Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston kanssa). 15 Tampereen teknillinen yliopisto Tampereen teknillisessä yliopistossa voi suorittaa seuraavat 1) Master s Degree Programme in Biomedical Engineering (DI); 2) Master s Degree Programme in Machine Automation (DI); 3) Master s Degree Programme in Radio Frequency Electronics (DI); 4) Master s Degree Programme in Science and Bioengineering (DI); 5) Master s Degree Programme in Materials Science (DI); sekä 6) Master s Degree Programme in Information Technology (DI). 16 Teknillinen korkeakoulu Teknillisessä korkeakoulussa voi suorittaa seuraavat 1) Ympäristötekniikan DI-ohjelma (DI); 2) Master s Degree Programme in Space Science and Technology (DI); sekä 3) Master s Degree Programme in Security and Mobile Computing (DI). 17 Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulussa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelma (KTM). 18 Svenska handelshögskolan Svenska handelshögskolanissa voi suorittaa seuraavat 1) Master s Degree Programme in Advanced Financial Information Systems (EM); 2) Master s Degree Programme in Computational Finance (EM); 3) Master s Degree Programme in Corporate Governance (EM); 4) Master s Degree Programme in Marketing (EM); 5) Master s Degree Programme in Real Estate Investment and Finance (EM; yhteistyössä Teknillisen korkeakoulun kanssa); 6) Master s Degree Programme in Strategic Entrepreneurship (EM); sekä 7) Master s Degree Programme in Intellectual Property Law (EM). 19 Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulussa voi suorittaa seuraavat 1) Master s Degree Programme in Futures Studies (KTM); 2) Master s Degree Programme in Global IT Management (KTM); 3) Hyvinvointialan liiketoimintaosaamisen maisteriohjelma (KTM); 4) Kaupan ja palvelujen maisteriohjelma (KTM); 5) Master s Degree Programme in Global Innovation Management (KTM); sekä 6) Master s Degree Programme in Management of Information Technology (KTM). 20 Kuvataideakatemia Kuvataideakatemiassa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Taideteoreettinen maisteriohjelma (KuM).

15 N:o Sibelius-Akatemia Sibelius-Akatemiassa voi suorittaa seuraavan maisteriohjelman: 1) Taidehallinnon maisteriohjelma (MuM). 22 Taideteollinen korkeakoulu Taideteollisessa korkeakoulussa voi suorittaa seuraavat 1) Kalustesuunnittelun maisteriohjelma (TaM); 2) Taideteollisen muotoilun maisteriohjelma (TaM); 3) Tilasuunnittelun maisteriohjelma (TaM); 4) Kuvataiteiden maisteriohjelma (TaM); 5) Uuden median maisteriohjelma (Master s Degree Programme in New Media) (TaM); 6) Visuaalisen journalismin maisteriohjelma (TaM; yhteistyössä Helsingin yliopiston Svenska social- och kommunalhögskolanin, Jyväskylän yliopiston, Lapin yliopiston ja Tampereen yliopiston kanssa); 7) Visuaalisen kulttuurin maisteriohjelma (TaM); 8) Ympäristötaiteen maisteriohjelma (Master s Degree Programme in Environmental Art) (TaM); sekä 9) Master s Degree Programme in epedagogy Design (TaM). 23 Teatterikorkeakoulu Teatterikorkeakoulussa voi suorittaa seuraavat 1) Esitystaiteen ja -teorian ohjelma (TeM); 2) Koreografin ohjelma (tanssit. maist.); 3) Nordiska Magisteråret (TKM); 4) Tanssijan ohjelma (tanssit. maist.); 5) Tanssinopettajan ohjelma (tanssit. maist.); sekä 6) Teatteri-ilmaisun opettajan ohjelma (TeM). 24 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä asetuksella kumotaan yliopistojen maisteriohjelmista 14 päivänä heinäkuuta 2005 annettu opetusministeriön asetus (569/2005) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki Johtaja Markku Mattila

16 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2006 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN