Niko Ollilainen Raportti 1 (5) A1300622 R705L Vaihtoehtoisten ammattiopintojen harjoittelu 2.6.2016 Harjoitteluraportti Johdanto Taito Oma kolmannen opiskeluvuoden harjoitteluni koostui pääsääntöisesti Lapin urheiluakatemiassa taitovalmennuksen parissa. Lisäksi harjoitteluuni kuului psyykkisen valmennuksen asiantuntijaryhmä, yläkouluakatemia, seiskaleirit ja kummiurheilijatoiminta. Tässä raportissa kerron mistä harjoitteluni koostui ja siihen liittyvistä asioista. Useimmiten taito jaetaan yleis- ja lajitaitoihin. Yleistaito voidaan eritellä tasapainotaitoihin, liikkumistaitoihin ja välineen käsittelytaitoihin. (Bergdahl 2013, 14.) Lapin urheiluakatemiassa keskityimme yleistaitojen kehittämiseen, mihin pyrimme tuomaan mukaan lajinomaisia elementtejä, kuten havainnointia ja reagointia. Lapin urheiluakatemia Akatemian taitovalmennuksemme käynnistyi toden teolla kahdella taitoc-viikonloppukoulutuksella, missä kävimme taitoc-konseptia lävitse. Leiri koostui luennoista, missä tutustuimme taidon eri osaalueisiin ja työpajoista, missä harjoittelimme käytännössä konseptin sisältöjä. Viikonloput olivat erittäin hyödyllisiä ja antoisia tapahtumia, missä oppia kertyi todella paljon. Leirin päätteeksi saimme oikeudet käyttää taitoc:n työkaluja harjoittelussamme Lapin urheiluakatemiassa. Akatemiassa suunnittelimme tapahtumat yhdessä kolmen muun opiskelijatoverini kanssa. Varsinkin harjoittelun alussa suunnitteluihin kului yllättävän paljon aikaa, sillä neljän ihmisten ideoiden läpikäyminen ja uuden konseptin ajatuksen sisäistäminen vei oman aikansa. Harjoittelun edetessä suunnittelumme parani ja pystyimme jakamaan vastuualueita suunnittelussa, mikä nopeutti toimintaamme huomattavasti.
2 Lapin urheiluakatemiassa keskiviikko aamuisin oli yleinen taitovuoro, mihin valmentajat pystyivät ilmoittamaan urheilijoita. Taitovuoron aiheet vaihtelivat viikoittain kehonhallinnan, ketteryyden, suunnanmuutosten ja tasapainon välillä. Meidän tehtävämme oli vetää nämä taitovuorot. Lisäksi meillä jokaisella oli omat lajiryhmät, minkä vastuu taitovalmentajina toimimme. Minun vastuullani olivat jalkapallo ja jääkiekko. Jokaisen taitovuoron jälkeen saimme kattavan palautteen vastuu taitovalmentajalta Veli-Matti Pätsiltä, jonka korvasi tammikuusta alkaen Jussi Sirviö. Koin palautteen annon erittäin tärkeäksi, sillä molemmat vastuuvalmentajat olivat erittäin ammattitaitoisia ja heidän palautteensa erittäin rakentavaa. Lisäksi he olivat mukana harjoituksissa antamassa urheilijoille palautetta, mikäli meiltä jäi jotain huomaamatta tai ammattitaitomme ei siihen riittänyt. Näistäkin tilanteista oli erittäin hyvä aina ottaa oppia. Taitoluisteluleiri Taitoa opettaessa on tärkeää, että urheilija ja valmentaja ymmärtävät toisiaan ja että he ovat samalla aaltopituudella. Tällöin urheilija ymmärtää valmentajan liikesuorituksesta antaman palautteen ja osaa muokata mahdolliset virheet oikeiksi. (Vierimaa 2010, 37.) Tämä oli akatemiassa mielestäni todella hankalaa, sillä urheilijat vaihtuivat jokaisessa harjoituksessa. Lisäksi palautteen antaminen tuntemattomalle urheilijalle oli aluksi melko vaikean tuntuista. Kokemuksien myötä koen kehittyneeni palautteen antamisessa sellaisille ihmisille, keitä en entuudestaan tunne. Pääsimme järjestämään nuorten taitoluistelumaajoukkueelle leirin, minkä tarkoituksena oli antaa luistelijoiden valmentajille työkaluja taitoharjoittelua varten. Leirin suunnittelimme yhdessä Jussin ja opiskelijaparini Anniinan kanssa. Leiri koostui kolmesta taitoharjoituksesta, jotka olivat erittäin antoisia minulle. Varsinkin puomisaliin suunnittelemani harjoitus oli erittäin opettavainen kokemus, sillä minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta puomeilla työskentelystä ja nyt minun piti suunnitella harjoitus puomeille. Tämä ajoi minut todella epämukavuusalueelle, missä opin todella paljon. Myöhemmin pidin samat
3 harjoitteet myös yläkouluakatemiassa ja urheiluakatemian jääkiekkoilijoille. Yläkouluakatemia ja seiskaleirit Yläkouluakatemiassa pääsääntöinen roolini oli olla mukana psyykkisen ryhmän mukana, minkä lisäksi olin osana taitovalmennusryhmää. Taitovalmennukset suunnitelimme totutusti yhdessä taitovalmentajien antamien aihealueiden pohjalta. Valmennuksien lisäksi yläkoulutoimintaan kuului oppituntien valvomista sekä yövalvontaa. Yläkouluakatemian psyykkisen valmennus perustui lähinnä kummiurheilijatoiminnasta. Toimintaan olisi pitänyt panostaa paljon enemmän. Kummiurheilijoiden kanssa olisi ollut mahdollisuus harjoitella psyykkistä valmennusta monipuolisesti sekä laajasti, mutta toiminta junnasi paikallaan elämänhallintataidoissa. Lopulta motivaatio loppui jo urheilijoiltakin kun viidettä kertaa juteltiin elämäntapa asioista. Opin yläkouluikäisten urheilijoiden olevan yllättävän fiksuja ihmisiä ja he tietävät jo nuorena mitä menestyminen urheilussa vaatii. Psyykkinen valmennus Seiskaleireillä pidin pari psyykkisen valmennuksen luentoa sekä muutaman taitovalmennustapahtuman. Taitotapahtumissa meillä oli samat aihealueet kuin Lapin urheiluakatemiassa. Seiskaleirit olivat minusta vähän irrallisia tapahtumia ja tuntui vähän väkisin väännetyltä. Psyykkisessä valmennuksessa meillä oli aluksi muutama luento, jotka piti akatemian psyykkinen valmentaja Joona Vazana. Aiheina toimivat lähinnä tavoitteen asettelu, rentoutumisharjoitukset sekä elämänhallintataidot, jossa junnasimme melkein koko harjoittelun. Mielestäni olisimme voineet käydä läpi muitakin psyykkisen valmennuksen tekniikoita. Psyykkisen valmennuksen tekniikoita ovat tavoitteiden asettaminen, motivointi, vireystilan säätely, mielikuvien käyttö, kognitiiviset strategiat, itsepuhe, tarkkaavaisuuden kontrollointi ja keskittyminen, rutiinit ja selviytymismenetelmät, kilpailutilanteiden hallinta, huippusuoritukset sekä itseluottamus. (Matikka 2012, 46.)
4 Joonasta ei paljoa koko vuoden aikana kuulunut ja toimimme lähinnä itseksemme asiantuntijaryhmämme kanssa. Minun olisi itse olla aktiivisempi psyykkiseen valmennukseen liittyen, esimerkiksi lukemalla kirjallisuutta aiheesta. Opin vuoden aikana kuitenkin sen, että vaikka psyykkinen valmennus kuulostaa melko hienolta termiltä, on kyse kuitenkin melko yksinkertaisista asioista. Kummiurheilija Asiantuntijaryhmämme kanssa työstimme psyykkisen valmennuksen työkalupakin, mikä on osa luokkamme tekemää käytännön valmennuksen eeposta. Työkalupakki sisältää paljon psyykkisen valmennuksen menetelmiä, jotka ryhmämme jäsenet on koonnut itsenäisesti tuotokseen. Omana aiheenani toimi urheilijan motivointi. Lopputuloksemme oli monipuolinen annos psyykkisen valmennuksen menetelmistä, mistä on ryhmäläisillemme varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Kehitettävää tuotoksessa olisi ulkoasussa, mikä jäi melko yksinkertaiseksi. Kummiurheilijani toimi lukion ensimmäisellä luokalla opiskeleva jääkiekkomaalivahti. Kysyessäni hänestä hänen valmentajiltaan sain sellaisen kuvan, että urheilija on todella tervepäinen kaveri, joka hoitaa kaikki asiansa huolella. Tavatessani hänet pystyin helposti yhtymään aikaisempiin kommentteihin. Tapaamisissamme keskityimme elämänhallintataitoihin, tavoitteen asetteluun ja pelipäivän rutiineihin. Viiden tapaamiskerran jälkeen kysyin häneltä haluaako hän jatkaa kummiurheilijatoimintaa ja kokeeko sen hyödylliseksi. Urheilija koki tapaamisistamme olleen hyötyä, mutta halusi käyttää ajan jotenkin paremmin hyväksi, joten hän halusi luopua tapaamisistamme. En halunnut häntä pakottaa, joten sanoin että hän voi tarvittaessa ottaa minuun yhteytä, mikäli hän muuttaa mielensä. Pohdinta Koen kolmannen vuoden harjoittelun olleen erittäin antoisa kokemus etenkin taitovalmennuksen ansiosta. Sain paljon oppia opinnäytetyötäni varten sekä kokemuksia nuorten urheilijoiden ohjaamisesta, mi-
5 kä ei toteutunut toisen vuoden harjoittelussa. Lapin urheiluakatemia toimi erittäin hyvänä harjoittelupaikkana, missä sai kokeilla rohkeasti uusia asioita eikä tarvinnut pelätä virheitä. Allekirjoitus Niko Ollilainen NIKO OLLILAINEN LÄHTEET Bergdahl, J. 2013. Fyysismotoristen ominaisuuksien ohjelmointimalli kasvuiässä. Opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Matikka, L. 2012. Psyykkiset taidot. Teoksessa Matikka, L. & Roos-Salmi, M. (toim.) Urheilupsykologian perusteet. Tampere: Liikuntatieteellinen seura. Vierimaa, J. 2010. Jään ulkopuolisen mailatekniikkaharjoittelun vaikutus joukkueen pelisuoritukseen. Pro gradu. Jyväskylän yliopisto.