Joukku apelien taitoharjoittelualustan anturi- ja datankeräysteknologian kehittäminen - Työpaketti 1.

Transkriptio

1 Alueelliset innovaatiot ja kokeilut (AIKO) Tulevaisuuden teknologiat ja elinkeinolähtöiset ekosysteemit Joukku apelien taitoharjoittelualustan anturi- ja datankeräysteknologian kehittäminen - Työpaketti 1.

2 2 Joukku apelien taitoharjoittelualustan anturi- ja datankeräysteknologian kehittäminen 1. JOHDANTO Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle. Oppiminen ei kuitenkaan ole välttämättä suoraan havaittavissa, vaan sitä joudutaan usein arvioimaan suoritusten kautta, tarkastelemalla esim. suorituksen paranemista, yhdenmukaistumista, pysyvyyttä ja sovellettavuutta. (Jaakkola 2016) Kansallisen liikuntatutkimuksen (2010) mukaan joukku apelejä (salibandyä, jääkiekkoa, ringetteä ja jääpalloa) harrastaa Suomessa lähes alle 19-vuotiasta lasta ja nuorta. Tämän Työ- ja elinkeinoministeriön Alueelliset innovaatiot ja kokeilut rahoitusohjelman Tulevaisuuden teknologiat ja elinkeinolähtöiset ekosysteemit teemaan kuuluvan Päijät-Hämeen alueelliset innovaatiot ja kokeilut -hankkeen tavoitteena on kehittää joukku apallopelien harjoittelussa hyödynnettävää taitoharjoittelualustan anturi- ja datankeräysteknologiaa. Taitoharjoittelua kehittävä tekninen alusta koostuu taitoharjoitteluportti-rakenteista, joiden avulla pelaaja harjoittelee mailan ja pelivälineen käsittelyä sekä havainto- ja tasapainomotoriikkaa. Hankkeessa kehitetään anturi- ja datankeräysteknologiaa, joka mahdollistaa suorituksen palautetiedon välittämisen ja keräämisen pelaajan ja valmentajan hyödynnettäväksi. Hanke vahvistaa elinkeinotoiminnan lisäksi alueen valmennusosaamista ja mahdollistaa uusia innovaatioita. Hankkeen ensimmäisessä työpaketissa tarkennettiin myöhemmissä työpaketeissa anturi- ja datankeräysteknologian kehittämisessä kohteena olevat pelaajan fyysis-motorisen harjoittelun osa-alueet ja niiden harjoitteet. Lisäksi järjestettiin työpaja joukku apeliasiantuntijoille käyttäjätarpeiden ja harjoittelun painopisteiden selvittämiseksi. Työpaketin yksi tuloksena syntynyttä harjoite- ja käyttäjätarveanalyysiä hyödyntäen laaditaan seuraavaksi marraskuuhun 2018 mennessä järjestelmäarkkitehtuuri suunnitelma eli kuinka, millä ja miten harjoitekohtaisia muuttujia mitataan niin, että harjoittelijalla olisi käytössään palaute älypuhelimen sovellutuksen kautta. Mittausantureiden tulee antaa pelaajalle ja valmentajalle tietoa harjoittelusta ja kehittämiskohteista osaalueittain tavalla, joka tukee motivoivasti itsensä kehittämistä ja sopivasti kilpailuhenkisyyttä. Työpaketissa tehdään suunnitelma siitä miten harjoitedata olisi siirrettävissä mittausantureista mobiili ja/tai verkkosovellukseen. Lopuksi viimeisessä työpaketissa marraskuussa 2018 valitaan teknologiakokeiluihin soveltuvat mittausteknologiat ja työstetään lopulliset pilotoitavat mitta-anturit sekä rakennetaan testiympäristö yhteistyötahojen kanssa. Hankkeen loppuraportti valmistuu maaliskuussa Tässä raportissa esitellään ensimmäisen työpaketin tuloksena valikoituneet pelaajan fyysis-motorisen harjoittelun kohteet ja näiden harjoitteet.

3 3 2. TYÖPAKETIN TAVOITE JA MENETELMÄT Tämän työpaketin tavoitteena oli selvittää teknologiakokeiluihin soveltuvia motorisen harjoittelun kohteita ja niiden harjoitteita. Lasten ja nuorten urheiluvalmennukseen ja liikuntataitojen oppimiseen sekä taitoharjoitteluun liittyvän kirjallisuuden, verkossa pelaajien ja valmentajien kehittämiseksi toimivan jääkiekon tietoresurssin (Hockey Centre) lisäksi järjestettiin asiantuntijatyöpaja käyttäjätarpeiden ja harjoittelun painopisteiden selvittämiseksi sekä tuotettiin hankkeelle oma logo (ks raportin kansilehti) ja nettisivut ( yhdessä LAMKin viestinnän kanssa. Hankkeella oli kahden päivän aikana sosiaalisessa mediassa (LinkedIn ja Twitter) lähes näyttökertaa. 3. TOIMENPITEET Kesäkuussa 2018 järjestettiin joukku apelien motoriikkaharjoittelun käyttäjäodotusten kartoitus workshop Lahdessa, mihin kutsuttiin osallistujia Suomen Urheiluopistolta, Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta, JuniorPelicansista, Pelicansista, Bukk Inspiration Oy:stä ja Lahden ammattikorkeakoulusta. Tilaisuuteen osallistuivat yritysedustajina Mikko Kapanen ja Vesa Tamminen-Larmi BUKK:sta, Teppo Rantala ja Juha Vuori Haaga-Heliasta sekä Petteri Valtonen, Markus Sihvonen, Kati Peltonen ja Ilkka Väänänen Lahden ammattikorkeakoulusta. Työpajassa käytiin läpi hankkeen taustaa ja tarvetta, tavoitetta sekä erityisesti tarkasteltiin harjoitteiden vaatimusmäärittelyjä suorituksen mittaamiseksi harjoittelun, oppimisen ja kilpailukyvyn välisen kausaliteetin havainnollistamiseksi sekä harjoittelun ohjaamiseksi. Taidon lajeja ovat yleistaitavuus ja lajikohtainen taitavuus (Mero ym. 1990, 50). Yleistaitavuus on määritelty kyvyksi hallita ja oppia suoritusten tai urheilulajien taitovaatimuksia. Lajikohtaisella taitavuudella taas tarkoitetaan kunkin lajitekniikan tarkoituksenmukaista hyväksikäyttöä tilanteiden mukaan, ilmenneiden tekniikkavirheiden korjauskykyä ja uuden tekniikan nopeaa oppimiskykyä. Taidon oppimisen malli on kokonaisvaltainen ja laaja (Jaakkola 2009, 238; Kalaja 2016). Sen mukaan oppiminen kehittyy oppijan, oppimisympäristön ja opeteltavan tehtävän yhteisvaikutuksessa ja taitoharjoittelua suunniteltaessa korostuu neljä tekijää: harjoitusten representatiivisuus eli harjoitus- ja kilpailutilanteiden vastaavuus, rajoitteiden manipulointi, informaation ja liikkeen yhdistäminen sekä tarkkaavaisuuden suuntaaminen (Jaakkola 2016). Motoriset taidot liittyvät havaintomotoriikkaan, tehtävän toteuttamisen suunnitteluun ja päätöksentekoprosessiin. Motorisia perustaitoja ovat tasapaino-, liikkumis- ja välineen käsittelytaidot. Koordinatiivisia osa-alueita ovat reaktio-, suuntautumis-, rytmittämis-, tasapaino-, erottelu-, yhdistely- ja sopeutumiskyky (Mero ym. 1990, 53-55). Taidon oppimiseen liittyy suoritusten paraneminen, niiden yhdenmukaisuus, pysyvyys sekä kyky suorittaa opittu taito myös uusissa ympäristöissä (Jaakkola 2009, 237). Motorisella oppimisella tarkoitetaan harjoittelun aikaansaamaa kehon sisäistä tapahtumasarjaa, joka johtaa pysyviin muutoksiin tuottaa liikkeitä (Jaakkola 2016). Lajitaitojen sisällä suoritustekniikka voi vaihdella. Siihen vaikuttavat esim. seuraavat tekijät: pelivälineen liiketaso (maa/ilma) ja nopeus, käsittelyväline (maila), käsittelyn epäsymmetrisyys (oikea/vasen), pelaajan nopeus ja suunta, suorituksen suunta, kosketusten määrä pelivälineeseen sekä ulkoiset tekijät (Luhtanen 1989, 291).

4 4 Suorituksen analysoinnissa voidaan soveltaa erilaisia biomekaniikan periaatteita kuten liikkeen jatkuvuuden, liikkeen ja vastaliikkeen, reaktiovoiman tuottamisen, tasapainon, nopeuden tuottamisen ja säilymisen sekä pyörimisnopeuden tuottamisen ja säätelyn että taloudellisen liikkeen periaate (Luhtanen 1989, ). Jääkiekon Hockey Centre tietoresurssista löytyy 1061 oheis-/kuiva- ja 811 jääharjoitetta, joista liiketaitoa painottavia harjoituksia on 366 kappaletta. Näistä 223 ovat koordinaatiota painottavia harjoitteita. Kolmessatoista harjoituksessa (Ref # , #9045, #9053 ja # ) käytetään teräksestä valmistettuja havainto- ja käsittelytaitojen oppimis- ja harjoitteluvälineitä (Bukk ), mikä soveltuu suunnittelijan ja valmistajan (Bukk Inspiration Oy, ) mukaan mailalla liikutettavan pelivälineen käsittelyyn ja liikkeen yhdistämiseen siihen mailankäsittelytaitojen paranemiseksi, välineestä luopumiseksi ja takaisin haltuunottamiseksi sekä mailankäsittelyn ja ulottuvuuden parantamiseksi, jalkojen liikkeen yhdistämiseksi mailankäsittelyyn ja katseen nostamiseksi ympäristöön ympäristön muutoksien havainnoimiseksi ( Joukku apelit ovat urheilulajeja, missä pelikäsitys, pelin ymmärtäminen ja joukkue käsitteen sisäistäminen ovat keskeisiä tekijöitä (esim. Westerlund 1990), mutta joukkueen menestyminen edellyttää myös pelaajilta hyviä perustaitojen hallintaa. Tässä joukku apelien taitoharjoittelualustan anturi- ja datankeräysteknologian kehittäminen hankkeessa käytettävät motoriset harjoitteet rajattiin ensimmäisessä vaiheessa taitovalmennuksen asteittain helposta vaikeaan ja yksinkertaisesta monimutkaiseen etenemisen periaatteen (Jaakkola 2009, 260) mukaisesti informaation tuottamiseksi suorituksesta kahteen yksilölähtöiseen mailalla liikutettavan pelivälineen käsittelyharjoitteiseen, 1. Kärkiveto vakio-otteella alakäden puolella vartalon sivulla (alitus sivulta sivulle) (Hockey Centre, Ref #9035) 2. Ympyrät edessä (Hockey Centre, Ref #9058) joiden kohteena on lavan eri osien käyttö (kämmen-rysty puoli / kanta-keski-kärki osa), ranteiden käyttö (pehmeä vs kova kosketus lavalla kiekkoon), käsien käyttö (kyynärpäät irti vartalosta etu- ja sivusuunnassa), painonsiirrot kiekon puolelle jaloille ja vartalolla tehden sekä katse peliin ja kiekkoon vaihdellen. Näitä harjoitteita hyödynnetään työpaketien 2-3 toimenpiteissä.

5 5 4. LÄHTEET Hockey Centre Jaakkola, T Lasten ja nuorten taitoharjoittelu. Teoksessa Lasten ja nuorten urheiluvalmennuksen perusteet. Toim. Hakkarainen, H., Jaakkola, T., Kalaja, S., Lämsä, J., Nikander, A. & Riski, J. VK-Kustannus, Lahti. s Jaakkola, T Liikuntataitojen oppiminen ja taitoharjoittelu. Jyväskylä, PS-kustannus. Jaakkola, T Taidon oppiminen rakentuu havainnon, toiminnan ja ympäristön vuorovaikutukselle. Liikunta ja tiede 53: 2-3, Kalaja, S Liikuntataitojen oppimisen ja opettamisen uudet suunnat. Liikunta ja tiede 53: 2-3, Kansallinen liikuntatutkimus Lapset ja nuoret SLU:n julkaisusarja 7/2010. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry, Helsinki Luhtanen, P Taito ja sen harjoittaminen. Teoksessa Suomalainen valmennusoppi Harjoittelu. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. s Mero, A. & Numminen P Taito ja sen harjoittaminen. Teoksessa Lasten ja nuorten harjoittelu. Toim. Mero, A., Vuorimaa, T. & Häkkinen, K. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. s Westerlund, E. Jääkiekko Teoksessa Lasten ja nuorten harjoittelu. Toim. Mero, A., Vuorimaa, T. & Häkkinen, K. Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä. s