Sotilaan käsikirja
Sotilaan käsikirja 2011 1
2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt Suunnittelu Maavoimien Esikunnan Henkilöstöosasto Maanpuolustuskorkeakoulun Täydennyskoulutus- ja kehittämiskeskus / Tuotanto-osasto Kannen suunnittelu / Toni Nylund Taitto / Tiina Kokkonen Edita Prima Oy, Helsinki 2011
Sotilaan käsikirja 2011 1 LUKIJALLE JA KOULUTTAJALLE... 8 2 VARUSMIESKOULUTUKSEN YLEISJÄRJESTELYT... 12 2.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä... 13 2.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu... 15 2.3 Sotilasvala ja -vakuutus... 17 2.4 Peruskoulutuskausi... 18 2.5 Sotilaan perustutkinto... 19 2.6 Erikoiskoulutuskausi... 23 2.7 Johtajakoulutus... 23 2.8 Joukkokoulutuskausi... 27 3. YLEINEN SOTILASKOULUTUS... 34 3.1 Sotilashenkilöstönjako... 35 3.2 Sotilaallinen kuri ja järjestys... 36 Sotilaan käyttäytyminen ja hyvät tavat... 37 Käskyvaltasuhteet... 38 Puhuttelu... 39 Tervehtiminen... 40 Kunnianosoitus... 41 Ilmoittautuminen... 41 Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo varusmiespalveluksessa... 41 Kiusaamisen ja simputuksen ehkäiseminen... 42 3.3 Sotilaan oikeuksia ja velvollisuuksia... 43 3.4 Perusyksikön päivystys... 44 3.5 Sulkeisjärjestys... 45 3.6 Sotilasoikeudenhoito... 45 Sotilasrikokset... 46 Seuraamusjärjestelmä ja seuraamusten määräämiseen vaikuttava tekijät... 47 Sotilaskurinpitomenettely... 47 Sotilasoikeudenkäyntimenettely... 48 Oikeusturvatekijöistä sotilasoikeudenhoidossa... 48 3.7 Vahingonkorvausasiat... 49 3.8 Palvelusturvallisuus... 50 4. ASE- JA AMPUMAKOULUTUS... 52 4.1 Ammunnan yleiset varomääräykset... 54 4.2 Asekoulutus... 59 7,62 Rynnäkkökivääri... 59 4.3 Ammunnan perusteet... 65 Luodin lentorata... 65 Hajonta ja iskemäkeskeispiste... 67 Laukaisu... 69 Tähtääminen... 71 Ampuminen liikkuvaan maaliin... 72 4.4 Ampuma-asennot... 75 Perusteita... 75 Makuuasento... 75 Polviasento... 77 Pystyasento... 79 4.5 Kouluammunnat... 80 Kouluammunnat rynnäkkökiväärillä... 80 Toiminta tauluilla... 86 4.6 Taisteluammunnat... 86 5. TAISTELU- JA MARSSIKOULUTUS... 88 5.1 Taistelukenttä toimintaympäristönä... 91 5.2 Sotilaan perustaistelutaidot... 92 Taistelu- ja kenttävarustus... 92 Etenemis- ja aseenkantotavat... 97 Rynnäkkökiväärin käyttö taistelussa... 100 Vahvistetut käsi- ja valomerkit... 104 Suojautuminen taistelukentällä... 108
5.3 Sotilaan toiminta taistelussa... Tilannetietoisuus ja toimintamallit taistelussa... Taisteluvalmius... Valmistautuminen taisteluun ja taisteluvalmiuden ylläpitäminen... Sotilaan toimintakyvyn turvaaminen taisteluolosuhteissa... Hygienia maasto-olosuhteissa... Taistelijaparin yhteistoiminta... Taistelijaparin vuorovaikutus taistelussa... 5.4 Jääkäriryhmä... Kokoonpano ja aseistus... Sotilas ryhmänsä jäsenenä sotakokemusten perusteella... Etenemismuodot ja tähystyssuunnat... 5.5 Ryhmän puolustus... Joukkueen tukikohdan ja ryhmän pesäkkeen rakenne... Tuliaseman valinta... Tuliasema... Pesäkkeen vartiomiehen toiminta ja vartiopaikka... Toiminta lähettinä... Ryhmän puolustustaistelu... Sotilaan tavoitteet ja toiminnot puolustustaistelussa... Sotilaan toiminta ja taistelijaparin yhteistoiminta puolustustaistelussa... 5.6 Ryhmän hyökkäys... Hyökkäyksen käsitteitä... Sotilaan tavoitteet ja toiminnot hyökkäyksessä... Havaintojen tekeminen ja taistelijaparin yhteistoiminta hyökkäyksessä... Syöksy... Rynnäkkö... Hyökkäys pimeällä... 5.7 Marssikoulutus... Marssiin liittyviä toimintoja... Toiminta liikenteen ohjaajana... Liikenneturvallisuus osana marssikoulutusta... 5.8 Majoittuminen... 5.9 Jääkäriryhmän ryhmäkohtainen varustus sekä sen käyttö ja kunnossapito... 5.10 Ryhmäkohtaiset aseet, miinat, käsikranaatit ja muut heitteet... 5.11 Sotilaan toiminnassa tarvittavat solmut ja niiden käyttö... 5.12 Viestikoulutus... Elektroninen sodankäynti... Viestivälineet... Aakkosnimien käyttö... Viestittäminen puheradiolla... VHF-radioaseman paikan vaatimukset... Kenttäkaapeliyhteyden rakentaminen ja ylläpito... 5.13 Pioneeri- ja suojelukoulutus... Ryhmän pesäkkeen linnoittaminen... Tuliaseman linnoittaminen ja suojavahvuudet... Teltan ja ajoneuvon naamiointi... Suojanaamarin pääosat ja käyttökunnon tarkastus... Suojanaamarin huolto ja säilytys... Suojavarusteiden ominaisuuksia... Kemialliset taisteluaineet... Suojautuminen... Henkilökohtainen esipuhdistus... 5.14 Ilmasuojelu ja omakohtainen ilmatorjunta... Ennakkovaroitus ilmavihollisesta... Toiminta ilmavaroituksen ja -hälytyksen aikana... Ilmavalvontaseloste... Omasuojailmatorjunta... Ilma-ammunta käsiasein... 114 115 120 121 122 125 126 128 130 130 131 131 135 135 137 138 139 141 141 143 146 148 148 153 153 153 155 156 157 157 164 165 168 171 172 190 191 191 193 201 202 202 203 205 205 206 208 210 211 212 212 212 213 214 215 215 216 218 219
6 FYYSINEN KOULUTUS JA LIIKUNTAKASVATUS... 220 6.1 Kenttäkelpoisuus ja fyysinen toimintakyky... 223 6.2 Liikuntakasvatuksen päämäärä ja tavoite... 224 6.3 Fyysisen toimintakyvyn mittaus... 225 6.4 Kartanluku ja kompassin käyttö... 228 6.5 Juoksu ja hiihto... 237 6.6 Liikuntasuositukset, palautuminen ja turvallisuus... 240 6.7 Lihashuolto ja venyttelyliikkeitä... 240 6.8 Puolustusvoimien urheilumerkit... 244 6.9 Varusmiesten liikuntakerho... 245 6.10 Muonitus ja ravinto... 245 7 HUOLTOKOULUTUS... 248 7.1 Huollon toimialajako... 249 7.2 Huoltokoulutus peruskoulutuskaudella... 250 7.3 Erityisohjeita... 251 8 KANSALAISKASVATUS... 256 8.1 Turvallisuuspolitiikka... 258 8.2 Sodankäynti ja sitä koskevat oikeussäännöt... 267 Perusteet... 267 Suomalaista sotilasta velvoittavat sotilaan säännöt... 267 8.3 Kirkollinen työ... 269 8.4 Sosiaaliasiat... 272 8.5 Ympäristöterveyden- ja ympäristönsuojelu... 275 Henkilö- ja joukkokohtainen hygienia... 275 Vesihygienia... 275 Elintarvikehygienia... 275 Majoitushygienia... 275 Ympäristönsuojelu... 276 8.6 Yleinen liikenneturvallisuus... 277 9 SODAN AJAN JOUKKOJEN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA MAANPUOLUSTUS- KOULUTUSYHDISTYKSEN TOTEUTTAMA KOULUTUS... 280 10 PUOLUSTUSVOIMAT TYÖPAIKKANA... 284 KIRJALLISUUTTA... 292 LIITE1. KOHDISTUSKORTTI... 293 LIITE 2. ARVOMERKIT... 294
2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 8
1 Lukijalle ja kouluttajalle LUKIJALLE Sotilaan käsikirja antaa yleiset perusteet sotilaan taitojen oppimiselle kaikissa puolustushaaroissa. Kirja on tarkoitettu peruskoulutuskauden ja erikoiskoulutuskauden oppikirjaksi. Siinä annettuja tietoja voi tarvittaessa syventää muilla kirjoilla kuten esimerkiksi Yleisellä palvelusohjesäännöllä tai vaikka Merisotilaan käsikirjalla. Koulutushaaran mukaiset taistelijan toiminnan perusteet on esitetty aselaji- ja toimialakohtaisissa oppaissa ja käsikirjoissa, joita käytetään erikoiskoulutuskauden oppikirjoina. Johtajakoulutuksessa käytetään lisäksi muita oppikirjoja ja ohjesääntöjä. Sotilaan käsikirjan sisällöllinen painopiste on varusmiespalveluksen neljässä koulutusalassa. Ne ovat: 1. yleinen sotilaskoulutus 2. ase- ja ampumakoulutus 3. taistelu- ja marssikoulutus 4. liikuntakoulutus. Parhaan yleiskuvan kirjasta saa sisällysluettelosta. Selaa kirja silmäillen läpi. Kunkin kappaleen alussa on kyseisen koulutusalan yleiskuvaus ja koulutustavoitteet. Keskeiset käsitteet ja tärkeät asiat on korostettu tekstissä lihavoinnilla sekä erillisillä info-ikkunoilla. Kirjan kuvat ja taulukot täydentävät käsiteltävää asiaa. Lukujen lopussa on esitetty kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita pohdittavaksi ja keskustelun herättämiseksi. Lisätietoa käsiteltävistä asioista löydät lähde- ja kirjallisuusluettelossa esitetyistä oppaista ja opetusmateriaalista. 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 9
2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 10 Yksityiskohtaiset viikko- ja päiväohjelmat ovat yksikön ilmoitustaululla. Niistä näet tulevat harjoitukset ja oppitunnit. Viikko-ohjelmiin voidaan merkitä oppitunneille ja harjoituksiin perehdyttäväksi tarkoitetut sivut ohjesäännöistä tai Sotilaan käsikirjasta. Koulutusaiheisiin kannattaa perehtyä ennakolta. Pienikin valmistautuminen auttaa. Sillä tavalla vähennät omaa stressiäsi ja voit osallistua keskusteluun sekä tukea muiden oppimista. Muista, että ainoa tyhmä kysymys on se, joka jää tekemättä! Sotilaan taidot opitaan käytännön koulutuksessa ja niihin harjaannutaan tekemällä asia niin usein, että saavutetaan rutiinitaso. Väärin ei kannata harjoitella. Et opi kunnolla, ellet ymmärrä, miksi jotain tehdään. Sotilaan käsikirjassa on annettu koulutusta ja muuta palvelusta koskevia ohjeita ja suosituksia. Koulutusta, palvelusturvallisuutta ja muuta palvelusta koskevat oikeudellisesti sitovat yksityiskohtaiset määräykset on käsketty puolustusvoimien normikokoelmassa. Säilytä kirja muistona varusmiespalveluksestasi. Voit kerrata keskeiset asiat Sotilaan käsikirjasta valmistautuessasi tuleviin kertausharjoituksiin. KOULUTTAJALLE Sotilaan käsikirja jaetaan omaksi jokaiselle varusmiehelle ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavalle naiselle peruskoulutuskauden ensimmäisellä viikolla. Kirja seuraa varusmiestä koko varusmiespalveluksen ajan ja mukaan reserviin. Kirjan uusin painos tulee olla myös kaikilla oppilailla, ryhmänjohtajilla, kokelailla ja kouluttajilla. Kirjan tarkoituksena on tukea oppimista ja peruskoulutuskauden opetusta. Lisäksi pyritään oppisisällön yhdenmukaistamiseen eri puolustushaaroissa, aselajeissa ja joukko-osastoissa. Sotilaan käsikirja päivitetään 1 2 vuoden välein siten, että siinä olevat tiedot pysyvät ajan tasalla. Kirjaa ei ole tarkoitettu rajoittamaan kouluttajan pedagogisen ajattelun soveltamismahdollisuuksia. Sillä ei pidä korvata erikoiskoulutuskauden ja johtajakoulutuksen perusteita tai syvempään käsittelyyn pyrkivää oppimateriaalia. Koulutuksessa on otettava huomioon palvelusturvallisuusja varomääräykset sekä liikenneturvallisuusohjeet. Koulutuksessa on tuotava esille rauhan ja sodan ajan toimintatapojen oleelliset erot. Kirjan teemakokonaisuuksia ovat varusmiespalveluksen koulutuskokonaisuudet. Lukujen alus-
sa ovat ennakkojäsentelyt, jotka johdattavat lukijan kyseisen koulutuskokonaisuuden tavoitteisiin. Tekstiosissa tarkastellaan aiheen keskeiset käsitteet ja toiminta sotilaan näkökulmasta. Kuvat on integroitu tekstiin kuvaviittauksin. Pääosa kuvamateriaalista on lainattu muusta opetusmateriaalista. Tarkoituksena on kirjan asioiden liittäminen oppitunneilla käytettävään opetusmateriaaliin ja opetukseen. Hyödynnä opetuksessa sitä varten erikseen valmistettua opetusmateriaalia, jota saat yksiköstäsi. Varusmiesten oppimista tulee ohjata itseopiskelu- ja ennakkotehtävillä sekä merkitsemällä viikko- ja päiväohjelmiin opetustapahtumaan liittyvät kirjan sivut. Kouluttajan on pyrittävä herättämään varusmiesten mielenkiinto aiheeseen ja liitettävä käsiteltävä asia aikaisemmin opittuun ja koettuun. Parhaiten se käy valmentamalla varusmiehet ennakolta tuleviin aiheisiin ja liittämällä käsiteltävät asiat aikaisempiin kokonaisuuksiin. Selvitä koulutettaville asioiden tausta, keskity ydinsisältöön, pyri problematisoimaan, herätä keskustelua ja perustele. Kannusta varus- miehiä kysymään, koska se helpottaa työtäsi ja parantaa oppimistuloksia. Lukujen lopussa on niihin liittyviä kysymyksiä ja mahdollisia ongelmatilanteita. Tehtäviä ei ole tarkoitettu kirjassa esitettyjen asioiden toistavaan kertaamiseen vaan herättämään keskustelua. Kirjaan liittyvä kysymyssarja on puolustusvoimien asianhallintajärjestelmässä. Kysymyssarjaa voidaan täydentää omilla kysymyksillä. Kysymyssarjaa ei ole tarkoitettu monistettavaksi varusmiehille eikä ulkoa opiskeltavaksi. Kysymyksiin vastataan tiedonkeruulomakkeella. Vastaukset luetaan optisella lukulaitteella ja analysoidaan Jotos-ohjelmalla. Sillä tavalla kokeen tulokset ja palaute voidaan antaa varusmiehille noin ½ tuntia kokeen jälkeen. Palautetilaisuus on tärkeä oppimistapahtuma. Tulokset antavat koulutettaville ja kouluttajalle palautteen oppimisesta sekä ohjaavat osaltaan kertaamista ja koulutusta. Kouluttajan taito kehittyy arvioimalla omaa koulutusta ja esittämällä käytännössä toimivaksi todetut koulutus- ja taistelutekniset ratkaisut muiden arvioitavaksi ja käytettäväksi. 11 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt
2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 12
13 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt Tämä luku antaa yleiskuvan varusmieskoulutuksesta ja sen toteutuksesta. Painopiste on peruskoulutuskaudessa ja sotilaan perustutkinnossa. Lisäksi luvussa kuvataan erikoiskoulutus -ja joukkokoulutuskauden koulutuksen sisältöä sekä reservialiupseerin ja reserviupseerin koulutusta. Mitkä ovat Sinun tavoitteesi varusmieskoulutuksessa? 2.1 Varusmieskoulutuksen perusteet, tarkoitus ja päämäärä Varusmieskoulutus perustuu yleiseen asevelvollisuuteen. Varusmieskoulutus ja reserviläiskoulutus nivelletään toisiinsa niin, että niistä muodostuu johdonmukainen kokonaisuus. Varusmieskoulutuksen tarkoituksena on kouluttaa ja harjaannuttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten luoda edellytykset sodan ajan varalle. Tämä edellyttää, että jokainen asevelvollinen kykyjensä ja taipumustensa mukaisesti koulutetaan suunniteltuihin sodan ajan tehtäviin. Sijoituksissa otetaan huomioon jo saatu koulutus sekä mahdollisuuksien mukaan myös tuleva ammatti. Aseeton palvelus. Asevelvollinen, jota vakaumukseen perustuvat omantunnonsyyt estävät suorittamasta asevelvollisuuttaan aseellisessa palveluksessa ja joka hakee aseettomaan palvelukseen, vapautetaan aseellisesta palveluksesta ja määrätään aseettomaan palvelukseen (AsevL 67 ). Hakemuslomakkeita on saatavissa aluetoimistoista, joukko-osastosta ja internetistä osoitteesta www.mil.fi. 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt
2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 14 Hakemus täytetään ohjetekstin mukaisesti ja siinä on oltava hakijan allekirjoitus. Hakemus toimitetaan aluetoimistolle tai sen joukko-osaston komentajalle, jossa palvelee. Aseettoman varusmiespalvelusaika on 270 päivää, ellei häntä määrätä koulutukseen, joka edellyttää 362 päivän palvelusaikaa (AsevL 69 ). Siviilipalvelus. Asevelvollinen, jonka vakaumukseen perustuvat syyt estävät häntä suorittamasta asevelvollisuuslaissa säädettyä palvelusta, vapautetaan sen suorittamisesta ja määrätään suorittamaan siviilipalvelusta niin kuin siitä siviilipalveluslaissa säädetään (SivpL 1 ). Siviilipalvelusaika on 362 päivää (SivpL 4 ). Hakemuslomaketta on saatavissa työ- ja elinkeinoministeriöstä, siviilipalveluskeskuksesta ja aluetoimistoista, sekä internetistä www.suomi.fi. Asevelvollinen voi hakea siviilipalvelukseen ennen varusmiespalvelusta, sen aikana tai sen jälkeen. Hakemusta ei saa tehdä ennen kutsuntoja. Työja elinkeinoministeriön vahvistamalle lomakkeelle tehty siviilipalvelushakemus on toimitettava kutsunnassa kutsuntalautakunnalle ja sen jälkeen siviilipalveluskeskukselle tai aluetoimistolle. Asevelvollisen ollessa varusmiespalveluksessa hakemus jätetään joukko-osaston komentajalle (SivpL 12 ). Asevelvollisen hakiessa siviilipalvelukseen kutsuntalautakunnan tai aluetoimiston on hyväksyttävä hakemus, mikäli se on tehty virallisella työ- ja elinkeinoministeriön lomakkeella ja hakemuksessa on vakuutus lain edellyttämistä vakaumukseen perustuvista syistä. Hakemus on allekirjoitettava (SivpL 12 ). Siviilipalveluksen alkamisen jälkeen ei voi hakea varusmiespalvelukseen. Varusmieskoulutuksen päämääränä on tuottaa reserviin suorituskykyisiä joukkoja ja erikoishenkilöstöä sekä varmistaa yksilön ja joukon tarvitsema osaaminen sekä toimintakyky poikkeusoloissa. Varusmiesten taidollinen ja fyysinen toimintakyky on saatava sellaiselle tasolle, että he kykenevät joukkonsa mukana reserviin siirrettäessä täyttämään menestyksellisesti omat puolustushaaran, aselajin ja koulutushaaran mukaiset taistelutehtävänsä vähintään kahden viikon ajan jatkuvassa taistelukosketuksessa ja käyttämään kaikki voimavaransa yhtämittaisesti 3 4 vuorokautta kestävään vaativaan ratkaisutaisteluun. MITÄ HYÖTYÄ VARUSMIES- PALVELUKSESTA ON SINULLE SOTILASKOULUTUKSEN LISÄKSI? Varusmieskoulutuksesta on käytännön hyötyjä työelämässä, opiskelussa ja harrastusten parissa varusmiespalveluksen jälkeen. Varusmiespalvelus tarjoaa tietoja, taitoja ja kokemuksia. Se kehittää sekä henkisesti että fyysisesti. Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista. Se opettaa yhteistoimintaa, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä. Varusmiespalvelus antaa onnistumisen elämyksiä ja tarjoaa haasteita sekä mahdollisuuden suorituskyvyn rajojen löytämiseen. Varusmiesten johtajakoulutus aloittaa koko elämän kestävän systemaattisen kehittymisenihmisten johtajana. Sotilaskoulutus kasvattaa vastuuseen itsestä ja palvelustovereista. Se opettaa yhteistoimintaa, täsmällisyyttä ja järjestelmällisyyttä! Koulutus opettaa tavoitteelliseen toimintaan ja voimavarojen keskittämiseen tavoitteen saavuttamiseksi. Koulutus kehittää kaikkien yhteistyökykyä ja ryhmätyötaitoja. Varusmieskoulutus opettaa liikuntataitoja ja parantaa fyysistä suorituskykyä. Lisäksi se kehittää terveitä elämäntapoja ja terveellisiä ruokailutottumuksia. Varusmieskoulutus opettaa liikkumaan ja selviytymään luonnossa. Koulutuksessa saat lisäksi hyödyllistä ensiapukoulutusta. Johtaja- ja kouluttajakoulutuksessa perehdyt syväjohtamiseen ja koulutustaitoon. Koulutus antaa hyvät perusteet johtaja- ja kouluttajatehtäviin sekä mahdollisuuden harjaantua johtajana. Varusmiesjohtajana olet vastuussa alaisistasi ja käyttöösi annetusta materiaalista. Toimit todellisessa johtajatehtävässä, joka ei olisi mahdollista pelkästään teoreettisissa opinnoissa. Kaikki varusmiehet saavat palvelusajan päätteeksi palvelustodistuksen ja henkilöarvioinnin. Se sisältää tiedot asevelvollisen varusmiesaikana saaman koulutuksen sisällöstä, työkokemuksesta ja henkilökohtaisista valmiuksista. Asiakirjoja käytetään dokumentteina hakeuduttaessa oppilaitoksiin ja työelämään sekä arvioitaessa varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyödyntämistä muussa koulutuksessa. Osa koulutuksesta voi tuottaa suoraan pätevyyskirjan, kuten ajokortin.
15 Kukin oppilaitos, korkeakoulu ja yliopistoissa tiedekunta määrittää itse varusmiespalveluksen aikaisen koulutuksen, harjoittelun ja työkokemuksen lukemisen hyväksi oppilaitokseen pyrittäessä ja/tai itse opinnoissa. Tiedot varusmiespalveluksen aikaisten opintojen hyväksilukemisesta saat kyseisistä oppilaitoksista. Sotilaspoliisikoulutuksesta on hyötyä muun muassa hakeuduttaessa poliisi- ja vartiointialan tehtäviin. Varusmiespalvelus antaa mahdollisuuden rauhanturvatehtäviin sekä tarjoaa peruskoulutuksen ja tien sotilasammatteihin. Koulutus kansainvälisissä valmiusjoukoissa antaa etuoikeuden päästä kriisinhallintatehtäviin. VARUSMIESKOULUTUKSEN SUUNNITTELU JA TOTEUTTAMINEN Varusmieskoulutus rakentuu yhteiskunnan aiemmin antaman koulutuksen pohjalle ja ottaa huomioon varusmiesten jo saaman ja tulevan siviilikoulutuksen sodan ajan tarpeiden mukaisesti. Eteneminen varusmieskoulutuksessa tapahtuu kunkin omien kykyjen ja ominaisuuksien sekä näyttöjen perusteella. Koulutus on suunniteltu ja toteutetaan siten, että se saa varusmiehet tuntemaan alusta alkaen kuuluvansa tärkeänä osana puolustusvoimiin. Jokaiselle on löydettävissä hänelle parhaiten soveltuva kriisiajan tehtävä. Onnistunut koulutus lisää varusmiesten ja heidän kouluttajiensa yhteenkuuluvuutta. Sotilaskoulutus herättää luottamusta kykyymme puolustaa maatamme ja lujittaa siten kansalaisten puolustustahtoa. Koulutus suunnitellaan tavoitteelliseksi, haasteelliseksi, motivoivaksi ja palkitsevaksi. Koulutettavien oma-aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja itsenäisyyttä tuetaan sekä heidän palvelustaan arvostetaan. Koulutuksessa harjoitetaan pienryhmän sisäistä yhteistoimintaa. Koulutus on asiallista ja vaativaa, sekä siihen kuuluu rehti sotilaallinen kuri. Palveluksen ja vapaa-ajan tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä pidetään yllä koulutettavien vireyttä ja säädellään palveluksen kuormittavuutta. Varusmiespalveluksen fyysinen kuormittavuus suunnitellaan viikko- ja päiväohjelmissa kuntoa nousujohteisesti kehittäväksi. Tähän liittyy rasituksen ja levon tarkoituksenmukainen vaihtelu. Rauhan ajan koulutuksessa painotetaan palvelus- ja liikenneturvallisuutta. Rasittavien harjoitusten lopettamista lomamatka-vuorokautena vältetään. Lomakuljetuksilla vähennetään tarvetta ajaa väsyneenä omalla autolla. 2.2 Asevelvollisuusaika ja varusmiespalvelusajan yleisjaksottelu ASEVELVOLLISUUSAIKA (43 vuotta) IK Ä IK Ä 18 19 20 30 50 60 180 pv KUTSUNNAT VARARESERVI 270 pv 362 pv VARUSMIES- PALVELUS MIEHISTÖ RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv VARARESERVI VARA- RESERVI 18 19 20 30 50 60 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt
16 PALVELUSAJAN YLEINEN JAKSOTELU Tamm i Helmi Maalis Huhti Touko-Kesä Hein ä Elo Syys-Loka Marras-Joulu I/ xxxx SAAPUMISERÄ Peruskoulutuskausi 8 vkoa Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi Aliupseerikurssi II 9 vkoa 180 pv 31 34 vkoa 35 38 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa Reservi upseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa 270 pv Joukkokoulutuskausi 9 vkoa SODANAJAN JOUKKO 362 pv 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt SAAPUMISERÄ I I/xxxx Peruskoulutuskausi 8 vkoa Taistelijoiden erikoiskoulutuskausi 9 vkoa Aliupseerikurssi I 7 vkoa Joukkokoulutuskausi 9 vkoa Erikoismiesten erikoiskoulutuskausi Aliupseerikurssi II 9 vkoa 180 pv 31 34 vkoa 35 38 vkoa Reserviupseerikurssi 14 vkoa Reserviupseerien ja aliupseerien johtajakausi 23 28 vkoa 270 pv Joukkokoulutuskausi 9 vkoa
2.3 Sotilasvala ja -vakuutus Minä N N lupaan ja vakuutan Valassa: kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, Vakuutuksessa: kunniani ja omantuntoni kautta, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta. Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa. Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun. Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani. Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä. Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää. (Kursivoidut kohdat toistetaan valan esilukijan mukaisesti). 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 17
2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 18 2.4 Peruskoulutuskausi Peruskoulutuskauden yleisenä tavoitteena on, että varusmiehet oppivat sotilaan perustaidot. Sen lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan perusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. He oppivat työskentelemään sotilasorganisaatiossa, ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoitteet, jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa. Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko-osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Peruskoulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille auttavan valmiuden toimia jääkäriryhmän miehistötehtävissä. Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikissa aselajeissa. Peruskoulutuskaudella ei anneta aselaji- eikä koulutushaarakoulutusta eräiden erikoismiesten kursseja lukuun ottamatta. Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan sotilaan perustutkinto, jossa mitataan henkilökohtaisia taitoja ase- ja ampumakoulutuksessa, taistelu- ja marssikoulutuksessa sekä liikuntakoulutuksessa. Tutkintoon kuuluu muiden muassa aseiden käsittelykoe, taistelukoulutuksen koe, taistelijaparin aseenkäsittely- ja taisteluammunnat sekä koulutukseen osallistuminen. Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten jatkokoulutusvalinnat tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Koulutettavat määrätään eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille. Peruskoulutuksen jälkeen varusmies voidaan valita myös koulutettavaksi yksittäiseen erityistehtävään. Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä, jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voimakkaita ja kestäviä varusmiehiä. Erikoismiehet ovat varusmiehiä, jotka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin. Tällaisia ovat eräät huolto-, logistiikka- ja valvontatehtävät. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä. Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testatut sekä niiden perusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Valinnoissa otetaan huomioon puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve. Peruskoulutuskauden koulutussuunnitelma 1. Ase- ja ampumakoulutus 85 tuntia 27% ammunnan perusteet rynnäkkökiväärillä aseenkäsittely ammunnat 2. Taistelu ja marssikoulutus 58 tuntia 18% taistelukoulutus marssikoulutus suojelukoulutus huoltokoulutus 3. Liikuntakoulutus 51 tuntia 16% teoria, lihaskunto, lihashuolto sauvakävely/hiihto kartanluku ja suunnistuskoulutus esteratatekniikoiden opettelu palloilu uinti- ja hengenpelastuskoulutus itsepuolustus- ja kamppailukoulutus testit 4. Yleinen sotilaskoulutus 41 tuntia 13% yleiset palvelusasiat sulkeisjärjestys oikeudenhoito valmiuskoulutus 5. Kansalaiskasvatus 19 tuntia 6% turvallisuuspolitiikka kirkollinen opetus turvallisuuskasvatus 6. Järjestelyt 24 tuntia 8% 7. Yksikön päällikön käskemä rästi ja kertauskoulutus 37 tuntia 12% Yhteensä 315 tuntia 100% Yksityiskohtaiset koulutussuunnitelmat on laadittu kussakin joukko-osastossa joukkotuotantotehtävät ja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen.
2.5 Sotilaan perustutkinto Tutkinnon tarkoitus Varusmiesaikana suoritetaan peruskoulutuskaudella sotilaan perustutkinto ja erikoiskoulutuskaudella taistelijan koulutushaaratutkinto. Sotilaan perustutkinto on tarkoitettu kaikille varusmiehille puolustusvoimissa. Se mittaa peruskoulutuksen keskeisimpien asioiden osaamista ja osallistumista. Tutkinto varmistaa, että koulutettavat ovat saavuttaneet oppimistavoitteet ja antaa oppimiselle tavoitteellisuutta ja motivaatiopohjaa. Lisäksi tulokset ovat palaute sekä kouluttajille että sotilaille peruskoulutuskauden tietojen ja taitojen hallitsemisesta. Sotilaan perustutkinto ei ole kilpailu. Tutkinto kannustaa koulutettavia olemaan aktiivisesti mukana koulutustapahtumissa. Sotilaan perustutkintoon vaadittavat testit ja koulutustapahtumat on esitetty alla olevassa luettelossa: Sotilaan perustutkinto 1. Ase- ja ampumakoulutus VALMISTAVA AMPUMAKOULUTUS Osallistuminen valmistavaan ampumakoulutukseen. Optisilla aseilla ja ilmakivääreillä tehty vapaaehtoinen harjoittelu lasketaan mukaan (valvottuna 1 h). Ammunnan harjoittelu 1 (ammunta 1) Ammunnan harjoittelu 2 (ammunta 2) Ammunnan harjoittelu 3 (harjoitus 3) Ammunnan harjoittelu 4 (ammunta 3) Ammunnan harjoittelu 5 (ammunta 4) Ammunnan harjoittelu 6 (ammunta 7) Ammunnan harjoittelu 7 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 8 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 9 (vapaaehtoinen harjoittelu) Ammunnan harjoittelu 10 (vapaaehtoinen harjoittelu) Harjoituksia: 10 kertaa 7 pistettä 8 9 kertaa 5 pistettä 6 7 kertaa 4 pistettä 4 5 kertaa 3 pistettä 1 3 kertaa 1 pistettä Ei harjoituksia 0 pistettä RYNNÄKKÖKIVÄÄRIAMMUNTA (ATT) Ohjelmiston mukaisista ammunnoista pisteytetään ATT (1 pist/osuma) minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä ASEKÄSITTELYRATA Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä radalla. Asekäsittelyrata 1 Asekäsittelyrata 2 Asekäsittelyrata 3 Asekäsittelyrata 4 Asekäsittelyrata 5 Asekäsittelyrata 6 Rastien pisteytys: Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu) Suoritettu (SU) 1 pistettä Suoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä 2. Taistelu- ja marssikoulutus TAISTELUKOULUTUS Osallistuminen taistelukoulutusharjoituksiin (minimikesto 3 tuntia). Taistelukoulutus perusharjoitus 1 Taistelukoulutus perusharjoitus 2 Taistelukoulutus perusharjoitus 3 Taistelukoulutus perusharjoitus 4 Taistelukoulutus perusharjoitus 5 Taistelukoulutus perusharjoitus 6 Taistelukoulutus perusharjoitus 7 Taistelukoulutus perusharjoitus 8 Taistelukoulutus yön yli harjoitus Perusharjoituksia: 6 kertaa tai yli 5 pistettä 4 5 kertaa 3 2 3 kertaa 2 1 kerta 1 Ei harjoituksia 0 Osallistuminen yön yli harjoitukseen 3 pistettä. minimi 0 pistettä ja maksimi 8 pistettä 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 19
20 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt TST-KOULUTUSRATA Koulutustaso arvioidaan 6 rastia käsittävällä radalla. Tst-koulutusrata 1 Tst-koulutusrata 2 Tst-koulutusrata 3 Tst-koulutusrata 4 Tst-koulutusrata 5 Tst-koulutusrata 6 Rastien pisteytys: Ei suoritettu (ES) 0 pistettä (suoritus puuttuu) Suoritettu (SU) 1 pistettä Suoritettu kiitettävästi (SK) 2 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 12 pistettä MARSSIKOULUTUS Osallistuminen marsseille tuottaa seuraavat pisteet: Jalka / hiihtomarssi 1 2 pistettä Jalka / hiihtomarssi 2 4 pistettä Jalka- / hiihto- / polkupyörämarssi 3 4 pistettä minimi 0 pistettä ja maksimi 10 pistettä 3. Liikuntakoulutus Osallistuminen liikuntakoulutukseen. Suunnistusharjoitus 1 Suunnistusharjoitus 2 Liikuntaharjoitus 1 Liikuntaharjoitus 2 Liikuntaharjoitus 3 Liikuntaharjoitus 4 Liikuntaharjoitus 5 Liikuntaharjoitus 6 Liikuntaharjoitus 7 Liikuntaharjoitus 8 Harjoituksia: 10 kertaa 7 pistettä (vähintään 2 suunnistusharjoitusta) 8 9 kertaa 5 6 7 kertaa 4 4 5 kertaa 3 1 3 kertaa 1 Ei harjoituksia 0 HENKILÖKOHTAINEN KUNTOINDEKSI Pisteytetään henkilökohtaisen kuntoindeksin HKI suoritustason mukaisesti: HKI on yli 4,50 7 pistettä 3,50-4,49 5 pistettä 2,50-3,49 4 pistettä 1,50-2,49 3 pistettä 1,00-1,49 2 pistettä alle 1,00 1 pistettä 4. Sotilaan perustutkinnon pisteytys ja palkitseminen SOTILAAN PERUSTUTKINNON MAKSIMIPISTEET OVAT 75 PISTETTÄ Ei hyväksytty 24 Suoritettu 25 34 Suoritettu hyvin 35 49 Suoritettu kiitettävästi 50 Käytännön kokeen (kokeiden) yksityiskohtaiset järjestelyt suunnitellaan joukko-osastoissa koulutuksen päämäärien edellyttämällä tavalla ja sovittaen yksityiskohdat paikallisiin olosuhteisiin. Asekäsittely- ja taistelutaitojen koe voidaan tarvittaessa yhdistää. Sotilaan perustutkinnon tehtävät ovat etukäteen tiedossasi omatoimistakin harjoittelua varten. Parasta valmentautumista tutkintoon on kuitenkin säännöllinen ja aktiivinen osallistuminen päivittäisiin peruskoulutuskauden kolutustapahtumiin
21 ESIMERKKI SOTILAAN PERUSTUTKINTOON SISÄLTYVÄSTÄ TAISTELUKOULUTUSRADASTA (yhdistetty asekäsittely- ja taistelutaitojen koe) 8 6 7 5 4 3 1. Taisteluvarustuksen ja sen naamioinnin tarkastus 2. Suullisen viestin ymmärtäminen 3. Valmistautuminen toimintaan taistelukaasujen vaikutuspiirissä 4. Rk:n laatiminen ja varmistaminen 5. Tehtävän ymmärtäminen ja tunnussanan ja taistelutunnuksen osaaminen 6. Oikea aseen kantotapa 7. Eteneminen vihollisuhan alaisena 8. Oikean kulkureitin, etenemistavan ja maaston valinta 9. Eteneminen suora-ammunta tulessa 10. Tulen ja liikkeen hyväksikäyttö 1 2 11. Eteneminen ja tointa epäsuoran tulen vaikutuspiirissä 12. Tuliaseman valinta 13. Tulittamien eri etäisyyksille 14. Perustaistelu- ja taistelutähtäimen käyttö 15. Käsikranatin käyttö 16. Telamiinan asentamien 17. Kevyen kertasingon käsittely 18. Toiminta taistelukaasun vaikutuspiirissä 19. Suullisen viestin perille toimittaminen 20. Ensiavun antaminen 21. Viestivälineen käyttökuntoon laitto 22. Kevyen konekiväärin käsittely 23. Vartiomiehen toiminta 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt
22 Varusmiehen koulutusvalintalomake Peruskoulutuskauden päätteeksi jokaisesta varusmiehestä tehdään arviointi, joka kirjataan koulutusvalintalomakkeelle. Arvioinnin tekevät joukkueen kouluttajat, jotka esittelevät arvioinnit perusteluineen perusyksikön päällikölle. Arvioinnin perusteina ovat peruskokeet, koulutuksessa osoitetut kyvyt ja sotilaan tutkinnon tulokset sekä kuntoindeksi. Sopivuutta johtajakoulutukseen arvioidaan vertaisarvioinnin, varusmiesesimiesten ja henkilökunnan arvioinnin tulosten perusteella. Johtajakoulutukseen valinnassa otetaan huomioon myös henkilön oma halukkuus. Arvioinnin perusteella tehdään kaikki koulutusvalinnat. Arviointia täydennetään ja se tehdään toisen kerran aliupseerikurssin I-vaiheen jälkeen valittaessa oppilaita reserviupseerikurssille. Puolustusvoimat Leima Perusyksikkö Saapumiserä Suku- ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Koulutettavan kuittausmerkinnät (pvm ja nimi) Henkilötunnus 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt au (1-3 = 0, 4 = 1, 5-6 = 2, 7-8 = 3, 9 = 4) au (0-1 = 0, 2 = 1, 3 = 2, 4-5 = 3, 6 = 4) VARTTI: (13 tai alle = 0, 13-14.99 = 1, 15-16.99 = 2, 17-20.99 = 3, 21 tai yli = 4) SAP: ( HKI 0,99 = 0, HKI 1,00-1,49 = 1, HKI 1,50-2,49 = 2, HKI 2,50-3,49 = 3, HKI 3,50 = 4) (marssit, ammunnat, taistelijan tutkinto) ei au hyväksyttyä suoritusta = 0, välttävä/tyydyttävä = 1, hyvä = 2, kiitettävä/erinomainen = 3) au (sopimaton = 0, heikosti sopiva = 1, sopiva = 2, hyvin sopiva = 3, erittäin sopiva = 4) (sopimaton = 0, sopiva = 1, hyvin sopiva = 2) (1-2.99 = 0, 3-4.99 = 1, 5-6.99 = 2, 7-9 = 3) (jonon pisteytys 10% = 0, 20% = 1, 40% = 2, 20% = 3, 10% = 4) au Koulutettava haluaa oppia ja suoriutua palveluksesta (ei lainkaan= 0, heikosti = 1, tyydyttävästi = 2, hyvin = 3, erinomaisesti = 4) (ei halukas = 0, ei vastusta = 1, halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 2, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen = 3, erittäin halukas varusmiesjohtajakoulutukseen sekä halukas sotilasuralle = 4) Vaadittavat erityisominaisuudet, tiedot tai taidot (esim. stereonäkökyky, ajokortti tms) = au-kurssin minimivaatimus Kurssi/koulutushaara kyllä sijaluku Linja/koulutushaara/tehtävä - AU-kurssi - Miehistökoulutushaara X Johtajavalinnan päätyessä tasapisteisiin valintajärjestyksen määrittää kriteerien 5, 6, 7 ja 8 yhteenlaskettu pistemäärä. Paikka ja aika Tehtävä, arvo ja nimi
2.6 Erikoiskoulutuskausi Erikoiskoulutuskauden yleinen päämäärä on, että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 180, 270 ja 362 päivää palvelevat varusmiehet osaavat oman puolustushaaransa,aselajinsa sekä koulutushaaransa mukaiset sotilaan perustiedot ja taidot. Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. Koulutuksen painopiste on sodan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa sekä puolustushaarojen ja aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa. Taistelijat koulutetaan siten, että he osaavat sijoituksensa mukaiset tehtävät sodan ajanjoukossaan. Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät taisteluammunnat. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa määrittämät taisteluammunnat. Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan koulutushaaran mukainen taistelijan koulutushaaratutkinto. Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskoulutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla. Erikoiskurssit voivat alkaa jo peruskoulutuskaudella, mikäli paikalliset olosuhteet ja koulutuksen järjestelyt sitä ehdottomasti edellyttävät. Kurssien päättymisen takarajana on yleensä edellisen saapumiserän 270 vuorokautta palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin. Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot, joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskuntien rauhan aikaisissa, erikoiskoulutusta edellyttävissä huolto-, logistiikka ja valvontatehtävissä. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisältyy harjoittelu vaativassa tehtävässä. Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten, että he kykenevät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustettaessa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmitys- tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä. Erikois- ja joukkokoulutuskaudella järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi peruskoulutuskauden asioista, mikäli erikoiskurssi on alkanut jo peruskoulutuskaudella. Miehistön 270 päivää palvelevien erikois- ja joukkokoulutuskauden koulutus suunnitellaan ottaen huomioon varuskunnalliset velvoitteet, SA -tehtävän vaatimukset sekä taistelu- ja ampumaharjoitukset. Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikoiskoulutuskauden puolivälissä. Erikoismiehet sijoitetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana, vaikka heitä ei siirretäkään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa. Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan, suorittavat pätevyyskirjojaan ja tukevat seuraavan saapumiserän koulutusta. Sellainen miehistöön kuuluva varusmies, joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta, voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin seuraavan saapumiserän mukana. Osa erikoismiehistä palvelee 362 päivää. Tällaisia ovat esimerkiksi pääosa kuljettajista, joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän harjoituksiin sekä ampumaleireille. 2.7 Johtajakoulutus Tarkoitus, päämäärä ja tavoite Johtajakoulutus aloittaa koko asevelvollisuusajan kattavan kehittymisen ja kasvamisen ihmisten johtajaksi. Varusmiespalveluksen aikana varusmiesjohtajille luodaan perusta ja myönteinen asenne jatkaa johtajana kehittymistä myös reservissä. Johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelman päämääränä on, että johtajat pystyvät aloittamaan omatoimisesti kertausharjoituksissa sekä poikkeusoloissa oman joukkonsa kouluttamisen ja johtamisen. Johtajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja hallitsee joukkonsa johtamisen sekä itsensä kehittämisen periaatteet syväjohtamisen mallin mukaisesti. Kouluttajakoulutuksen tavoitteena on, että johtaja osaa kehittää joukkonsa toiminta- ja suorituskyvyn joukon tehtävän edellyttämälle tasolle. Johtajakoulutus puolustusvoimissa ennustaa taloudellista menestymistä työelämässä. Vuosina 1955, 1960 ja 1965 syntyneistä yli sadastatuhannesta miehestä tehdyn tutkimuksen mukaan 70 % reserviupseereista ja 34% reservialiupseereista si- 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 23
2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt 24 joittui aikuiselämässään ylimpään tuloneljännekseen. Miehistökoulutuksen saaneista ylimpään tuloneljännekseen ylsi 15 %. Johtajakoulutuksen kokonaisuus on kuvattu kirjassa Puolustusvoimien johtajakoulutus (2000). Koulutustaidon perusteet ja toimintakäytännöt on kuvattu Kouluttajan oppaassa (2007). Näitä lähteitä käytetään kaikkien sotilasjohtajien perus- ja jatkokoulutuksessa sekä täydennettäessä opintoja. Johtajakoulutusohjelma Varusmiesten johtajakoulutus toteutetaan 30 opintopisteen laajuisena kokonaisuutena, josta käytetään nimitystä johtaja- ja kouluttajakoulutusohjelma. Ohjelma liittää varusmiesten johtaja- ja kouluttajakoulutuksen osaksi suomalaista koulutusjärjestelmää. Johtajakoulutusohjelma rakentuu neljästä peruselementistä. Ensimmäinen elementti on ohjelman uskottavuuden ja luotettavuuden takaava tieteellinen tutkimus. Toinen elementti on ohjelman sisältötieto eli syväjohtamisen malli ja sitä tukevat viitekehykset. Kolmas elementti on ohjelman menetelmätieto eli ne koulutuskäytännöt, joilla kriittistä konstruktivistista oppimiskäsitystä sovelletaan johtajakoulutukseen. Neljäs elementti on oppiminen ja harjaantuminen johtajatehtävässä. Sen ydin on palautetiedon systemaattinen käyttö. Ohjelman 30 opintopisteen runko on nähtävissä johtajan palvelustodistuksessa. Opetussuunnitelman toteutumista seurataan yksilöllisesti koulutuksen aikana. Seuranta toteutetaan sekä tietojärjestelmässä että koulutettavan oman opintokirjan ja johtajakansion avulla. Johtajakansio Johtajakansio on koulutettavan varusmiesjohtajan henkilökohtainen taltio, jonne kootaan johtajakoulutukseen liittyvä aineisto ja palautteet. Sitä käytetään varmentamaan opintojen suoritus. Tätä tarkoitusta varten johtajakansiossa on johtajan opintokirja. Johtajakansion perusmateriaali jaetaan koulutettaville aliupseerikurssin ensimmäisellä viikolla ja se tarkastetaan säännöllisesti, vähintään kerran kuukaudessa. Koulutettavan omaan johtajakansioonsa tuottama ja sinne kerätty tieto tukee palvelustodistuksen antamista. Varusmiespalveluksen jälkeen saatu johtajakoulutus todennetaan johtajan palvelustodistuksesta ja voidaan yksilöidä johtajakansion avulla. Palaute Johtajakoulutuksen tavoitteena oleva itseohjautuvuus ja vastuun ottaminen omasta kehittymisestä edellyttävät koulutettavalta aloitteellisuutta ja systemaattisuutta opintojen seurannassa ja palautetiedon kokoamisessa. Sodan ajan ja varsinkin taistelun asettamat ankarat olot vaativat johtajilta itsenäisyyttä ja oma-aloitteisuutta. Palautejärjestelmän tavoitteena on tukea näiden ominaisuuksien kehittymistä. Palautteen tehokas käyttö kaikessa koulutuksessa vahvistaa tavoitellun oppimistuloksen. Puolustusvoimilla on johtajien kouluttajana mahdollista toteuttaa harjoittelu oikeassa ja vastuullisessa johtajatehtävässä. Omasta toimintaympäristöstä tuleva uskottava, oikeaan osuva ja kannustava palaute on välttämätön edellytys johtajana kehittymiselle. Yksittäisten harjoituksen ja koulutustapahtumien päätteeksi annetaan välitön palaute. Se toteutetaan niin, että koulutettava pystyy itse analysoimaan ja erittelemään suorituksensa. Välitön palaute on dokumentoitava riittävässä laajuudessa johtajakansioon käyttäen vakioituja lomakkeita, jotka koulutettava itse esitäyttää. Johtajat saavat palautetta omasta johtajakäyttäytymisestä ja johtamisen vaikutuksesta syväjohtamisen kysymyssarjan avulla. Arviointiin osallistuvat varusmiesesimiesten alaiset, perusyksikön muut varusmiesesimiehet sekä yksikön kantahenkilökunta. Syväjohtamisen kysymyssarja tuottaa koulutettavalle johtaja-/vuorovaikutusprofiilin. Johtajakauden päätteeksi tuotettu johtaja- tai vuorovaikutusprofiili siirretään tietojärjestelmässä johtajan palvelustodistukseen. Aliupseeri- ja reserviupseerikurssien aikana johtajana kehittymistä tuetaan vertaisarviointien, itsearviointien ja kouluttaja-arviointien rinnalla. Johtajakaudella käydään kausipalautekeskustelu vähintään kaksi kertaa varusmiesesimiehen ja häntä ohjaavan kouluttajan kesken. Keskustelulla pyritään löytämään johtamiskäyttäytymisen vahvuudet ja heikkoudet, vertaamaan tuloksia aikaisempiin havaintoihin ja määrittelemään kehittymistarpeita pitkällä aikavälillä. Keskustelun jälkeen varusmiesjohtaja tekee itselleen johtajakansioon taltioitavan kehittymissuunnitelman. Tiimityöskentely johtajakoulutuksessa Varusmiesesimiehistä koostuvat tiimit muodostetaan koulutuskokoonpanon, joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston mukaisesti. Tiimit
25 arvioivat saavutettuja koulutustuloksia ja johtamiseen liittyviä havaintoja 1 2 kertaa kuukaudessa. Tiimityöskentely tapahtuu alkuvaiheessa yksikön päällikön tai muun kokeneen kouluttajan johdolla. Työskentelyssä noudatetaan normaalia kokoustekniikkaa. Tiimityöskentelyn tuloksia ja varusmiesesimiesten tekemiä esityksiä käsitellään päällikön pitämien viikkopuhuttelujen yhteydessä. Mahdollisuus vaikuttaa omalta osaltaan perusyksikön rutiineihin lisää varusmiesjohtajien sitoutumista tehtäviinsä. Tiimityöskentely lisää myös johtajien keskinäistä kiinteyttä perusyksikössä ja opettaa sekä koulutettavia että kouluttajia arvioimaan toiminnan tuloksellisuutta ja tavoitteellisuutta. Johtajana kehittymisen kannalta on tärkeää, että varusmiesesimiehet oppivat jakamaan omat johtamiskokemuksensa vertaistensa kanssa. Opintojen hyväksilukemisesta parhaiten tietoa saa suoraan oppilaitoksista. Työnantajat tarvitsevat saamaasi todistusta, erityisesti siinä olevaa johtajaprofiilia. Johtajaprofiili kertoo osaltaan, kuinka olet johtajana menestynyt, mutta ennen kaikkea se kertoo vahvuus- ja kehittämisalueesi johtajana ja osoittaa sinun tuntevan tilanteesi ja kehittävän systemaattisesti itseäsi. Suurin hyötyjä olet kuitenkin sinä itse. Kasvaminen ihmisenä, kehittyminen johtajana ja oppiminen oppimaan on itsellesi suuri voimavara koko loppuelämäsi. Tärkeintä on itsesi ja työnantajasikin kannalta, että tiedät, missä olet ja mihin johtajana pyrit. Milloin sotilasjohtaja on onnistunut? Saavutetut tulokset ovat johtajan onnistumisen tärkein arviointiväline. Tulokset on osattava määrittää oikein ja riittävän kokonaisvaltaisesti. Koulutustuloksia johtajakoulutuksen näkökulmasta arvioidaan erityisesti seuraavien vaikuttavuuskriteerien avulla: johtajakäyttäytyminen synnyttää luottamuksen johtajan ja joukon välille sekä lujittaa sitä johtamiskäyttäytyminen edesauttaa ryhmä kiinteyden syntymistä johtamiskäyttäytyminen lujittaa joukon uskoa mahdollisuuksiinsa ja omien asejärjestelmien tehokkuuteen taistelussa sekä sisäistyvät arvot ja asenteet tukevat käsitystä isänmaan puolustamisen oikeutuksesta. Näin arvioiden saavutettavat konkreettiset tulokset sisältyvät organisaation kehittyvään suorituskykyyn ja elinkelpoisuuteen. Vain kiinteä ja johtajiinsa luottava joukko kykenee kriisiajan äärimmäisiin ponnistuksiin. Mitä hyötyä johtajakoulutuksesta on? Työnantajat ja oppilaitokset kiinnittävät puolustusvoimissa saatuun johtajakoulutukseen lisääntyvää huomiota. Voit varautua siihen, että tarvitset johtajatodistustasi ja johtajakansiotasi monissa yhteyksissä siviilielämässä. Useat oppilaitokset lukevat hyväksi opintopisteitä saamastasi johtajakoulutuksesta. Hyväksiluettavuuden päättää kuitenkin oppilaitos tapauskohtaisesti. Aliupseerikoulutus Aliupseereiksi koulutetaan noin 20 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan peruskoulutuskauden aikana pidettyjen johtajatestien ja osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Koulutuspaikkojen määrä riippuu puolustushaarasta ja aselajista. Kyvykkäille ja halukkaille pyritään kuitenkin koulutusmahdollisuus järjestämään. Aliupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen ryhmän suuruisen osaston johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Aliupseereiksi koulutettavat valitaan peruskoulutuskaudella pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden pe- 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt
26 rusteella. Eräillä erikoisaloilla valinta tapahtuu vapaaehtoisille ennen palvelukseen astumista järjestettävissä valintakokeissa. Aliupseerikoulutus käsittää aliupseerikurssin ja aliupseerin johtajakauden erikoistutkintoineen. Aliupseerikurssin pituus on 16 viikkoa. Kurssi käsittää kaksi jaksoa, joiden pituudet ovat pääsääntöisesti 7 ja 9 viikkoa. Aliupseerikurssin ensimmäisen jakson tavoitteena on, että oppilaat tuntevat sotilasjohtamisen ja kouluttamisen perusteet, osaavat yleiset ryhmänjohtajan perustiedot ja taidot sekä osaavat käsitellä oman joukkonsa ryhmän kalustoa ja toimia ryhmän taistelijan tehtävissä. Aliupseerikurssin toisen jakson tavoitteena on, että koulutettavat osaavat koulutushaaransa mukaisen toiminnan tehtävässään, ryhmän suuruisen osaston johtamisen taistelussa tai erikoistehtävässä sekä osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa. Reserviupseerikoulutus 2 Varusmieskoulutuksen yleisjärjestelyt Erikoistehtäviin koulutettavat aliupseerit suorittavat oman aselajinsa aliupseerikurssin I jakson ja käyvät II jakson erikoisaliupseerikurssilla. Aliupseerien johtajakauden pituus on 28 viikkoa. Tällä kaudella aliupseerit harjaantuvat ryhmänsä tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopisteen mittainen ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu. Ohjattu johtamis- ja kouluttamistaidon harjoittelu tapahtuu siten, että aliupseerit toimivat seuraavan saapumiserän miehistön vastuullisina ryhmänjohtajina ja kouluttajina sekä oman saapumiseränsä erikoisalan aliupseerin tehtävissä. Harjoittelua ohjataan ja valvotaan. Ryhmänjohtajat saavat palautetta johtajakäyttäytymisestään kouluttajilta ja alaisiltaan. Aliupseerien koulutus jatkuu reservin kertausharjoituksissa. Korkeakoulukelpoiset aliupseerit voivat johtajakoulutuksensa jälkeen pyrkiä myös Maanpuolustuskorkeakouluun. Aliupseerikurssin käynyt varusmies, joka todetaan sopivaksi koulutettavaksi reservin upseeriksi, voidaan siirtää reserviupseerikurssille seuraavan saapumiserän mukana. Maanpuolustuskorkeakouluun hyväksytyt koulutetaan reserviupseereiksi ennen sotatieteiden opintojen aloittamista. Reserviupseereiksi koulutetaan noin 10 prosenttia varusmiehistä. Koulutettavat valitaan aliupseerikurssin I-jakson aikana pidettyjen johtajatestien sekä osoitetun kyvykkyyden ja sopivuuden perusteella. Reserviupseerikoulutuksen tavoitteena on, että koulutettavat hallitsevat koulutushaaransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoa sekä tuntevat reservinupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot. Reserviupseerikoulutus käsittää reserviupseerikurssin ja johtajakauden erikoiskursseineen. Reserviupseerikurssin tavoitteena on, että koulutettavat osaavat koulutushaaransa mukaisen joukkueen/vast. suuruisen osaston toiminnan ja johtamisen taistelussa tai erikoistehtävänsä, osaavat kouluttaa johtamaansa joukkoaan sekä tuntevat reservinupseereilta vaadittavat yleiset perustiedot. Reserviupseerikurssin pituus on 14 viikkoa. Kurssilla upseerioppilaat oppivat perusteet sodan ajan joukkueen tai vastaavan suuruisen osaston johtajatehtävään.reserviupseerien johtajakauden pituus 23 viikkoa. Tällä kaudella upseerikokelaat harjaantuvat joukkueensa tai sen suuruisen osaston johtajiksi, kouluttajiksi tai erikoisalansa tehtäviin sekä saavat jatko- ja täydennyskoulutusta. Tähän opintovaiheeseen sisältyy johtamis- ja koulutustaidon jatkokurssit sekä 18 opintopis-