Valtion omistajaohjauspolitiikka
Ekokem Pohjoismainen kiertotalousyhtiö Nyborg Kumla Riihimäki Hyvät tuotantolaitokset keskeisillä sijainneilla Riihimäki: Kaksi arinapolttolaitosta yhdyskuntajätteen polttoa ja energiantuotantoa varten Korkealämpötilapolttolaitos vaarallisen jätteen hävittämistä ja energiantuotantoa varten Kiertotalouskylä rakenteilla Kumla, Ruotsi: Arinapolttolaitos yhdyskuntajätteen polttoa ja energiantuotantoa varten Korkealämpötilapolttolaitos vaarallisen jätteen hävittämistä ja energiantuotantoa varten Nyborg, Tanska: Korkealämpötilapolttolaitos (kolme rumpu-uunia) vaarallisen jätteen hävittämistä ja energiantuotantoa varten Lisäksi 30 käsittelykeskuksen verkosto Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa Henkilöstön määrä yhteensä n. 650 Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa
Liikevaihto (M ) Käyttökatemarginaali Vahva kasvu ja hyvällä tasolla säilynyt kannattavuus 300 250 200 21% 28% 28% 27% 27% 195 29% 201 258 22% 30 25 20 164 150 100 94 104 125 15 10 50 5 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 0 Huom: FAS 2009-2012. IFRS 2013-2015
Ekokemin liiketoimintamalli Myymme jätehuoltopalveluita Myymme ympäristörakentamisen palveluita Ekokem Uusioraaka-aineet ja -tuotteet Energia Loppusijoitus
Ekokemin kehitys vuosien aikana 1969 1971 1979 1984 2007 2012 2014 2015 Sakab perustetaan Kommunekemi (myöhemmin NORD) perustetaan Ekokem perustetaan Jätteenkäsittely Riihimäellä aloitetaan Voimala 1 käynnistetään Riihimäellä Ekokem laajenee Ruotsiin Voimala 2 käynnistetään Riihimäellä Uusi strategia: Kohti kiertotaloutta Ekokem laajenee Tanskaan
Ekokemin tulevaisuus Arvo omistajille Valtion ja kuntien ongelmajätelaitos Pohjoismainen kiertotaloustoimija Kannattavan kasvun jatkaminen Keskeiset strategiset tavoitteet: Nykyisten vahvojen markkina-asemien puolustaminen Tarjoaman laajentaminen pohjoismaisilla kotimarkkinoilla Kiertotalouskylän käynnistäminen ja konseptin laajentaminen Valikoidut yritysostot Mahdollisen listautumisen tavoitteena kasvustrategian menestyksekkään toteuttamisen varmistaminen 1980-2000 2000-2015 2016-> Aika
Ekokemin yhteiskuntavastuu Keskeinen edellytys liiketoiminnan menestyksen kannalta On tällä hetkellä ja tulevaisuudessa kilpailutekijä Tähtää taloudellisen tuloksen varmistamiseen, mahdollisuuksien identifioimiseen ja riskien hallintaan Taloudellinen vastuu Kannattavuus Jatkuvuus Verot Ympäristövastuu Ympäristöedut Ympäristöhaitat Sosiaalinen vastuu Työturvallisuus Henkilöstö Osallistuminen yhteiskunnan toimintaan Ekokemin yhteiskuntavastuuraportointi Ekokem edelläkävijöiden joukossa Suomessa Ympäristöraportti vuodesta 1993 lähtien Laajempi yhteiskuntavastuuraportti vuodesta 2001 lähtien Raportointi GRI-standardien* mukaan http://sustainability2015.ekokem.com/ *Global Reporting Initiative
Ekokemilla on jo nyt laaja omistajakunta Ekokemillä on yhteensä hieman yli 400 osakkeenomistajaa
Näkökulmia valtion omistajaohjauspolitiikkaan (1/2) Valtion rooli: omistettujen yhtiöiden kehityksen mahdollistaja Pääoman saatavuus merkittäviä kasvuaskeleita varten; omistusosuuden ja pääomarakenteen arviointi yhtiön tarpeiden näkökulmasta Tasavertainen asema kilpailtaessa kyvykkäästä henkilöstöstä Sitoutunutkaan omistaja ei voi paikata mahdollisia puutteita yrityksen kilpailukyvyssä Omistusmallin läpinäkyvyys ja ennakoitavuus Suomen valtion omistajamaineella merkitystä valtion, sen omistamien yhtiöiden ja suomalaisen yhteiskunnan kannalta Poliittisen agendan sekoittuminen omistajaohjaukseen arvonmuodostuksen kannalta ongelmallista Selkeys omistajaohjauksen periaatteissa ja yhtiöiden omistuksen tavoitteiden ymmärtäminen yritysjohdon kannalta välttämätöntä
Näkökulmia valtion omistajaohjauspolitiikkaan (2/2) Omistajaohjauksen pitkäjänteisyys ja nopea reagointikyky Omistajan ensisijainen vaikutuskanava: kyvykkään hallituksen valitseminen Yhtiöiden kehittämisessä aikahorisontti vuosia joskus jopa vuosikymmeniä Yhtiöiden tilanteet kuitenkin jatkuvassa muutoksessa ja nopea reagointikyky (tarvittaessa myös omistajan) on keskeinen menestymisen edellytys Kehitysyhtiörakenne voi lisätä joustavuutta Voi edesauttaa kykyä ketterään päätöksentekoon erilaisten yritys- ja rahoitusjärjestelyjen tilanteissa Voi tehostaa valtion pääomien käyttöä Hallintomallin selkeys sekä valtion eri omistuskanavien läpinäkyvyys ja keskinäinen vastuunjako tärkeää