Keski-Suomen SOTE2020 hanke Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli työryhmän kokous 22.1.2016 22.1.2016
Kokouksen esityslista 12:30 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja esittäytyminen 2. Työryhmän järjestäytyminen - puheenjohtajan ja sihteerin valinta 3. Esityslistan hyväksyminen kokouksen työjärjestykseksi ja kokouksena aikataulu 4. Edellisen kokouksen muistion tarkistaminen 12:50 5. Terveiset STM:n kärkihanke 3:n lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman ohjausryhmästä ja aloitusseminaarista 13:10 6. Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumallityöryhmän tarkoitus ja tavoite 7. Kansalliset linjaukset 13:30 8. Erityispalvelumallin työstäminen asiakastapausten pohjalta 45min ryhmissä ja 60 min purku 15:15 9. Muut mahdolliset asiat 10. Seuraava työryhmän kokous, jatkosta sopiminen 15:30 11. Kokouksen päättäminen
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma Ohjausryhmä on kokoontunut 12.11.2015 Nykytilaan tutustumista, hankesuunnitelman käsittelyä 26.11.2015 Nykytilaan tutustumista, työpajatyöskentelyä: 1) voimavaralähtöisyys, 2) lapsi- ja perhelähtöisyys, 3) lapsen oikeudet ja lapsen etu, 4) perheen monimuotoisuus 7.12.2015 Hankesuunnitelman käsittelyä, muina teemoina digitalisaatio, tulevaisuuden kunta, nuorten osallisuus 11.1.2016 Aloitusseminaari hankesuunnitelma luonnoksen julkistaminen 19.1.2016 Hankesuunnitelman käsittelyä, HYTEministeriryhmän terveiset
Hyvinvointi hallituskauden strategisena tavoitteena Kymmenen vuoden tavoitteena: Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Hallituskauden tavoite lapsi- ja perhepalveluissa: Lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistaminen Kärkihanke 3 Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma välineenä tähän
Hallituksen toimintasuunnitelma Lapsi- ja perhepalveluiden nykyään hajanainen palvelujärjestelmä uudistetaan. KAIKKI lasten, nuorten ja perheiden palvelut sovitetaan yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutoksella vahvistetaan peruspalveluja ja siirretään painopistettä ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin. Lapsen etu ja vanhemmuuden tuki ovat muutoksessa ensisijaisia.
Suomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden uusi malli perustuu yhteiseen asiakkuuteen yhteinen tiedon hallinta yhteinen johtaminen yhteiset resurssit
Muutosohjelman odotetut tulokset 2019-2025 Kunnissa, itsehallintoalueilla ja valtion viranomaisissa on sitouduttu päätöksenteossa ja palveluissa lapsen oikeuksia edistävään toimintakulttuuriin. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi lapsi- ja perhelähtöiseksi kokonaisuudeksi. Muutostyö on käynnistynyt kunnissa ja itsehallintoalueilla. Oikea-aikainen palveluiden saatavuus on parantunut, kun tuen painopiste on siirtynyt korjaavista palveluista kaikille yhteisiin, yleisiin ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä varhaiseen tukeen ja hoitoon.
Muutosohjelman odotetut tulokset 2019-2025 Kansallinen ohjaus, lainsäädäntö ja muu johtaminen on uudistettu pysyvän muutoksen tueksi. Lasten, nuorten ja perheiden parissa työskentelevien ammattihenkilöiden koulutussisältöjä ja työvälineitä on uudistettu muutosta tukeviksi. On saatu aikaan huomattavia kustannussäästöjä vähentämällä korjaavien palveluiden tarvetta ja huoltajuuskiistoja. On pystytty vastaamaan kustannusvaikuttavasti lasten ja perheiden hyvinvointitarpeisiin niukkenevien julkisten määrärahojen puitteissa.
Lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli työryhmän tavoitteen kertaaminen
Hyvinvoinnin lähtötilanne esim. näkökulmasta sadan yläkouluikäisen joukossa (Kouluterveyskysely, WHO koululaiskysely, Lapsiuhritutkimus) 39 ei juurikaan pidä koulusta 11 lukee heikosti 8 ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan 40 ei ruokaile arkipäivinä vanhempiensa kanssa 8 ei ole läheistä ystävää 7 joutuu kiusatuksi viikoittain koulussa 11 on tyytymätön elämäänsä 20 on ylipainoinen 13 kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta 8 elää pienituloisessa perheessä 4 näkee vanhempansa humalassa viikoittain 3 joutuu usein vanhempien fyysisen kuritusväkivallan uhriksi 14
12/2016 Osaamis- ja tukikeskukset erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille
12/2017 Matalan kynnyksen Perhekeskukset toiminnassa
KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKE - Lapset, nuoret ja perheet
Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden palvelumallin kehittämistyön eteneminen Vaihe 1 12/2014-4/2015 Vaihe 2 6/2015-10/2016 Vaihe 3 11/2016 ->? ISO KUNTAKIERROS (21 kuntaa) Kuntalaisten kuuleminen palvelumallin määrittelytyössä Henkilöstötilaisuudet (valmentaminen ja hyvien käytäntöjen kerääminen) KYSELYT järjestöille ja heidän asiakkailleen sekä ammattilaisille KESKI-SUOMEN SOTE2020-HANKKEEN LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN TYÖRYHMÄ SEKÄ SEMINAARIEN TYÖPAJAT Missio-visio-strategia, yhteinen näkemys tavoitteista ja etenemistavasta VISIO: Korjaavasta tukevaan yksilöstä verkostoon Pilotti 1: Perhekeskusmallin kehittäminen ja juurruttaminen Keski-Suomessa Keski-Suomen Sote palvelumalli 1.9.2015 Pilotti 2: Keski-Suomen lasten, nuorten ja perheiden erityispalvelumalli. Perhekeskusmallin käyttöönottaminen Keski-Suomessa. Verkostotyön yhteensovittaminen - Lähiverkostot (perheiden arki) - Viralliset verkostot (perhekeskusmallin mukaiset) - Seudulliset erityispalvelut - Erikoistason eriytyneet palvelut Alueellisen osaamisja tukikeskustoiminnan käynnistäminen?
LAPSET, NUORET JA PERHEET Ydin- ja tukiprosessit 1. KAIKKI LAPSET, NUORET JA PERHEET Arjen tuki (edistävät ja ehkäisevät palvelut sekä opetus, n.80% kokonaisuudesta) VANHEMPIEN ARJEN TUKI LAPSEN/NUOREN ARJEN TUKI - Perheen voimavarojen vahvistaminen - Elämänhallintataitojen edistäminen - Kotikasvatuksen tukeminen - Harrastustoiminnan tukeminen - Kotiin vietävät palvelut/tuki: - Fyysisten ja virtuaalisten kohtaamisten turvaaminen Kotipalvelu, perhevalmennus jne. - Koulutusjärjestelmässä pysymisen turvaaminen 2. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAT LAPSET, NUORET JA PERHEET (sosiaali- ja terveydenhuollon erikois- ja erityispalvelut sekä kuntoutus, erityisopetus ja varhaiskasvatus, n.20% kokonaisuudesta, mutta suurin osa kustannuksista) Palveluohjaus, asiakasryhmittely, tutkimus, koulutus, kehittäminen, tiedon hallinta (yksi lapsi yksi suunnitelma), tilat, johtaminen, henkilöstö, talous ym. tukiprosessit NEUVOLA VARHAISK. / PERUSOPETUS-OPPILASHUOLTO / 2.ASTE-OPISKTH.-SAINT / OPISK.-TYÖ-TYÖTH -7KK 0 1,5V 4V 6V 7V 12V 15V 18V 19V 29V Prosessin kulku lapsen/nuoren elämänkaaressa
SOTE erityispalvelut Tavoitteet 2019-2025: YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu: Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Matalan kynnyksen tuki vahvistuu Seudulliset SOTE palvelut 1. taso: Perheen elinolot. Asuinalue, asuminen, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittamin en PERHEKESKUS (harmaa alue) asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms 2. taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut. Kulttuuri, liikunta, neuvolat, oppilashuolto, varhaiskasvatu s, koulutus, kasvatusvalme nnus, perheneuvont a, perhetyö, kotiapu ja nuorisotyö, nuorisotiedotu s ja neuvonta, ohjaamot ym. nuorille 3. taso: Tehostettu tuki (ongelmalähtöinen). Lastensuojelu, Kasvatus- ja perheneuvola,, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu perhetyö, parisuhteen tuki, kotiapu, erikoissairaanhoi don avohoito, tason 2. tukeminen, yms. Palveluohjaus, kotouttaminen? Etsivä nuorisotyö Sähköiset palvelut ja asiointi itsehoito Osaamis- ja tukikeskus 4. taso: Erityinen tuki. Sijaishuolto, erikoissairaan hoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetu s, oikeuspsykiat riset palvelut, lastenasiainta lo. kriminaalihuo lto
LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? Asukkaiden arki ja lähipalvelut: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit ym. peruspalvelut, varhaiskasvatus, opetus ym. kuntien tuottamat lähipalvelut, kolmannen sektorin palvelut. SoTe lähipalvelut: Lastensuojelu, perhetyö, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä kuraattoritoiminta. Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja koordinaatio. Jämsä ja Kuhmoinen eivät ole tällä hetkellä mukana Keski-Suomen SOTE2020- hankkeessa. Visio: Korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon Osaamis- ja tukikeskus vaikeasti oireileville, paljon tukea tarvitseville SOTE erityispalvelut: Lasten ja nuorten talo Säännölliset, liikkuvat erityispalvelut, työparitoiminta
Työskentelyä
Asiakastapausten pohjalta Elli 12- vuotta Juho 13- vuotta Kake 14- vuotta Eino 15- vuotta Varhaislapsuus alakouluikä - yläkouluikä
Mietittäviä asioita 1. Mistä tapauksessa on kyse? 2. Miten, milloin ja kuka tunnistaa oireen/ongelman? 3. Minkälaista tukea ja osaamista tarvitaan? 4. Ketä kaikkia on mukana, mikä rooli/vastuu heillä on? 5. Milloin ja miten tukea/konsultaatiota on saatavissa? 6. Millaista tutkittua tietoa tarvitaan tällaisissa tapauksissa ja onko sitä tällä hetkellä riittävästi? 7. Millaista koulutusta tällaiset tapaukset vaativat?
Elli 12-vuotta Mistä tapauksessa on kyse? Raskaudesta lähtien mennyt huonosti, Ellillä paljon huolia, ei kavereita, ei harrastuksia, ahdistunut, syömishäiriötä, surullinen tarina Miten, milloin ja kuka tunnistaa oireen/ongelman? Kokonaisvastuuseen pitäisi kiinnittää paremmin huomiota, puheterapiaan ohjattu päiväkodista, varhaisvaiheessa pitäisi pystyä perheen kokonaistilanteeseen kiinnittää paremmin huomiota
Elli 12-vuotta Minkälaista tukea ja osaamista tarvitaan? Äidille tukea, kotipalvelua ym. Konkreettista, varhaisen vuorovaikutuksen, oppimiseen tukea Ketä kaikkia on mukana, mikä rooli/vastuu heillä on? Neuvola, päiväkoti, koulu (oppilashuolto), yhteinen tukihenkilö, esim. neuvolan perhetyöntekijä tukemaan koko perhettä, lapsipsykologi, epävirallinen tuki esim. äitiryhmä, naapurien ja sukulaisten tuki
Elli 12-vuotta Milloin ja miten tukea/konsultaatiota on saatavissa? Perhetyöntekijän voi saada perheneuvolasta, erityislastentarhan opettaja, psykologi, NMI Millaista tutkittua tietoa tarvitaan tällaisissa tapauksissa ja onko sitä tällä hetkellä riittävästi? Lapsen normaalista kehityksestä, sekä poikkeavasta keh. Vuorovaikutuksesta ja niiden häiriöstä, tietoa milloin tarvitaan konsultaatiota Millaista koulutusta tällaiset tapaukset vaativat? Uudenlaisen toimintakulttuurin oppiminen, verkostotyö erityisesti alkuvaiheessa
Juho 13-vuotta Mistä tapauksessa on kyse? Kysymys hauraasta kiintymissuhteesta, vuorovaikutuspulmia, lapsi-vanhempisuhde ei kehity normaalisti, lapsi ei tunne oloaan turvalliseksi, perheessä muitakin pulmia, äidillä masennusta, oireilee käytöspulmin, oppimisvaikeuksia, kiusaamista, äiti hoitaa kaiken, ei verkostoja Miten, milloin ja kuka tunnistaa oireen/ongelman? Synnytysvaiheessa ja sen jälkeen olisi pitänyt jo tarjota neuvolan apua, konkreettisesti esim. kotipalvelu. 4-vuotisseulassa viimeistään olisi pitänyt saada kiinni, havaintoja tehdään, mutta ei tutkita, eikä hoideta, olisi ollut hyviä hetkiä puuttua
Juho 13-vuotta Minkälaista tukea ja osaamista tarvitaan? Kotipalvelua, varhaista vuorovaikutusta, vanhemmuuden tukea, koulun oppilashuolto, koulun ja kodin yhteistyö, perheterapeuttinen interventio Ketä kaikkia on mukana, mikä rooli/vastuu heillä on? Neuvola, perheneuvola, koulu, päiväkoti, psykologi
Juho 13-vuotta Milloin ja miten tukea/konsultaatiota on saatavissa? Varhaisvaiheessa perhetyön, neuvolan työntekijän, psykologin ja kotipalvelun olisi pitänyt tavata perhettä, muu tuki, kuten vertaistuki, kummit, mummit jne. Millaista tutkittua tietoa tarvitaan tällaisissa tapauksissa ja onko sitä tällä hetkellä riittävästi? Haastavien kohtien tunnistamiseen tarvitaan tietoa, lapset puheeksi menetelmä, SDQ, tiimityö tukisi osaamista, keskustelua pitäisi saada tutkimus, koulutus, kehitys akselille, samoin tiedon jakamista, tutkittu tieto tuo luotettavan pohjan työskentelylle Millaista koulutusta tällaiset tapaukset vaativat? Asioiden suoraan sanomista, että ihmiset uskaltaisivat toimia, maalaisjärjen vahvistaminen, voimaperhe, vanhempana vahvemmaksi
Kake 14-vuotta Mistä tapauksessa on kyse? Päihdenuori lapsuudesta lähtien, isä ja äiti myös päihdeongelmaisia, isä kuolee Kaken ollessa 5-v, 8-v tupakkaa, 10-v kaljaa, 11-v viinaa, 12-kannabista, 13-v LS ilmoitus, 14-v amfetamiinia, katkolle Miten, milloin ja kuka tunnistaa oireen/ongelman? Varhain olisi pitänyt tunnistaa, tiedon keräämisen ongelma, onko esim. vanhempien tilanteeseen kiinnitetty huomiota, hauraan vanhemman ja verkoston arviointi, vertaisvoimavarojen hyödyntäminen
Kake 14-vuotta Minkälaista tukea ja osaamista tarvitaan? Moniammatillinen palvelutarpeen arviointi, jatkohoito, seuranta, malli momiammatillisuudesta tukisi, voimavarojen yhdistäminen, päihdeäitien kuntoutus, lasten ja nuorten päihdehoitoa pitäisi vahvistaa, perhekuntoutukseen tai sijoitus Ketä kaikkia on mukana, mikä rooli/vastuu heillä on? Äitiysneuvola, aikuisten palveluista kiinnitys lasten palveluun, neuvolan ja koulun tarkastukset, oppilashuolto, vieroituksessa pitäisi suunnitella jatkohoito paremmin
Kake 14-vuotta Milloin ja miten tukea/konsultaatiota on saatavissa? Peruspalvelut olisi voinut konsultoida lastensuojelua, päihdepalvelut lastensuojelua Millaista tutkittua tietoa tarvitaan tällaisissa tapauksissa ja onko sitä tällä hetkellä riittävästi? Millaista koulutusta tällaiset tapaukset vaativat? Lapset puheeksi
Eino 15-vuotta Mistä tapauksessa on kyse? Eino 15v, Kehitysvammainen lapsi, jonka perheessä moninaisia ja vaiettuja ongelmia kuten mielenterveysongelmia ja väkivaltaa, lasta ja perhettä tavattaessa ei päästä ytimeen; vaikeassa tilanteessa yksittäinen työntekijä voimaton (luulo, että toiset hoitaa), varovaisuus; ei päästy riittävän aikaisin oikeanlaisten palvelujen pariin; pitkä aika huolen toteamisesta tukitoimiin, perheen sisäänpäin kääntyneisyys ja ongelmien vähättely, toimet liian vähäisiä, sormien välistä katsottu vakaviakin ongelmia (väkivalta)
Eino 15-vuotta Miten, milloin ja kuka tunnistaa oireen/ongelman? Ongelmia havaitaan syntymästä lähtien koululla, terveydenhoitajalla ja lastensuojelussa ; seurailun sijaan puheeksi ottamista ja puuttumista, aikeita kyllä oli moniakin mutta jäivät kesken Minkälaista tukea ja osaamista tarvitaan? Laaja-alaista kokonaisuuksien hallintaa, erityinen tuki (väkivaltatyö), konkreettia apua; loppujen lopuksi vammaisuus vain pieni osa kokonaisuutta, (heti Einon synnyttyä perheelle olisi pitänyt tarjota sopeutumisvalmennusta)
Eino 15-vuotta Ketä kaikkia on mukana, mikä rooli/vastuu heillä on? Mukana vammaispalvelut (kuntoutusohjaaja), koulutoimi, lastensuojelu (perhekoti), tutkimusjakso, aikuispsykiatria tms; kukaan ei ole ottanut kokonaisvastuuta Milloin ja miten tukea/konsultaatiota on saatavissa? Monialaista- ja toimijaista, vertaistuki, kokemusasiantuntijuus, 3. sektori
Eino 15-vuotta Millaista tutkittua tietoa tarvitaan tällaisissa tapauksissa ja onko sitä tällä hetkellä riittävästi? Lisää tutkimustietoa tarvitaan palvelujen vaikuttavuudesta ja ennaltaehkäisevästä työstä; tutkimustiedon virtaaminen käytäntöön Millaista koulutusta tällaiset tapaukset vaativat? Koulutusta yhteisestä orientaatiosta vaativiin asiakastilanteisiin; varhaisesta tunnistamisesta ja tukemisesta koulutusta varhaiskasvatuksen ja opettajankoulutukseen
Eino 15-vuotta Ehdotuksia: Tietojärjestelmien kehittäminen Perhekohtainen työskentely, ennaltaehkäisevässä painotus, erityinen huomio siirtymävaiheisiin työntekijät liikkuvat, apu kotiin ja muihin kasvuympäristöihin (perheellä ei mitään mahdollisuutta mennä työntekijän luo, 10 lasta) Riittävän intensiivinen psykososiaalinen palvelu (ei ripoteltu)+ konkreetti apu Yksi paikka, jossa monenlaista osaamista saatavilla Tehokkaat moniammatilliset tiimit, ei liian monta häärimässä; etulinjassa paras asiantuntemus; Elastiset tiimit Päävastuu omalla työntekijällä, joka vastaa kokonaisuudesta ja kokoaa lapsen ja perheen tarpeiden mukaisen joustavan tiimin; tällä tiimillä mahdollisuus tarvittavaa asiantuntemusta Sovitut, systemaattiset ja saatavilla olevat mutta myös joustavat ohjaus-ja tukikeskusten konsultaatiopalvelut Eksote, Raision malli, Hackney ja oppilashuoltolain mukainen monialainen asiantuntijaryhmä hyviä esimerkkejä
Lisätietoja: Petri Oinonen Keski-Suomen SOTE2020-hanke Puh (014) 266 0568 tai 050 412 4028 Petri.oinonen@jkl.fi