HARJAVALLAN KAUPUNGIN KOULUJEN JA KIRJASTON YHTEISTYÖSUUNNITELMA 2016-2017 Harjavallan kaupunginkirjasto Harjavallan esiopetus, peruskoulu ja lukio 2016 1
Sisällysluettelo sivu 1. Tavoitteet 4 2. Tiedonhallintataitojen opetuksen tavoitetasot eri luokka-asteilla 5 2.1. Käsitteiden määrittely ja opetuksen sisältö 5 2.2. Osaamistavoitteet ja opetettavat sisällöt 6 a) Esiopetuksessa 6 b) Luokka-asteilla 1-2 6 c) Luokka-asteilla 3-6 6 2.3. Luokat 7-9 7 2.3.1. Osaamistavoitteet 7 2.3.2. Opetettavat sisällöt 7 2.4. Lukio 8 2.4.1. Osaamistavoitteet 8 2.4.2. Opetettavat sisällöt 8 3. Kirjaston ja koulun yhteistyömuotoja tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön opetuksessa 9 3.1. Esikoululaisten (eskarien) kirjastoagenttiseikkailu 9 3.2. Ekaluokkalaisten kirjastokäynnit 9 3.3. Neljäsluokkalaisten Ronja-seikkailu 9 3.4. Seitsemäsluokkalaisten kirjastosuunnistukset 10 3.5. Yhdeksäsluokkalaisten tiedonhaun opetukset 10 4. Kirjaston ja koulun yhteistyömuotoja lukemaan innostamisessa 10 4.1. Kirjavinkkaus 10 4.2. Lukudiplomit 10 4.2.1. Harjavallan kaupunginkirjaston lukudiplomi 1. 6. vuosiluokille 10 2
4.2.2. Harjavallan kaupunginkirjaston lukudiplomi 7. 9. vuosiluokille 11 4.2.3. Harjavallan kaupunginkirjaston lukudiplomi lukiolaisille 11 4.3. Kirjailijavierailut 11 4.4. Erilaiset teemapäivät ja tempaukset 11 5. Luokkien käynnit kirjastossa 12 6. Muut yhteistyön muodot 12 6.1. Kirjapaketit ja yhteisökortilla lainaaminen 12 6.2. Kirjasarjat koululuokkia varten 13 6.3. Vanhempainillat 13 6.4. Näyttelyt 13 6.5. Nukketeatteriesitykset 13 6.6. Veteraanisatutunnit 14 6.7. Veteraaninäyttelyn hyödyntäminen yläkoulun ja lukion historian opetuksessa 14 6.8. Konsertit ja teatteriesitykset 14 Lähteet 14 Kirjaston yhteyshenkilöt 14 Koulujen yhteyshenkilöt 14 3
1. Tavoitteet Harjavallan kaupungin koulujen ja kirjaston yhteistyösuunnitelma koskee kaupungin esiopetusta, perusopetusta ja lukio-opetusta. Yhteistyösuunnitelman toisena osapuolena on Harjavallan kaupunginkirjasto. Yhteistyösuunnitelmassa määritellään oppilaille asetetut tiedonhallintataitoja koskevat tavoitteet sekä kirjastossa tai koulussa opetettavat sisällöt, joiden avulla tavoitteisiin pyritään. Tiedonhallintataitojen lisäksi myös lukemaan innostamisen menetelmät ovat keskeisessä roolissa yhteistyösuunnitelmassa. Tavoitteena on, että lukemaan innostamisen erilaisista menetelmistä jokainen koulu ja jokainen opettaja löytäisi sopivia menetelmiä, joiden avulla lasten ja nuorten lukutaitoa ja intoa voidaan lisätä yhteistyössä kirjaston henkilökunnan kanssa. Tavoitteena on lasten ja nuorten aktiivinen lukuharrastus. Kirjaston ja koulun välinen yhteistyösuunnitelma toimii ohjeena, jonka mukaan eri koulujen ja kirjaston välistä yhteistyötä voidaan resurssit huomioon ottaen toteuttaa. Tavoitteena on, että kaikille oppilaille annetaan mahdollisuus yhtenäiseen ja monipuoliseen tiedonhallintataitojen oppimiseen ja kirjallisuuteen tutustumiseen. Opettajille tarjotaan mahdollisuus käyttää hyväkseen kirjaston palveluita ja kirjastoalan ammattilaisten tiedonhallintataitojen tietämystä. Tiedonhallintataitojen opetuksen lähtökohtana on, että opetus integroidaan muiden aineiden opetukseen. Yhteistyösuunnitelma päivitetään vuosittain. Yhteistyön kehittämisestä ja painopistealueista vastaavat kirjastojen ja koulujen nimetyt yhteyshenkilöt. Jokaisessa Harjavallan koulussa on oma kirjasto-koulu yhteyshenkilö, joka tiedottaa kirjaston ja koulun yhteistyötä koskevista asioista omassa työpaikassaan. Kirjaston edustajat kutsuvat yhteyshenkilöt koolle tarvittaessa. Lisäksi kirjaston yhteyshenkilöt tiedottavat kaikkien koulujen yhteyshenkilöitä ja johtajia kirjastopalveluista, tapahtumista ja muista yhteistyömahdollisuuksista. Harjavallan kaupungin koulujen ja kirjaston yhteistyösuunnitelman yhtenä tavoitteena on Harjavallan perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelman tukeminen. Suunnitelma on uudistettujen opetussuunnitelmien liitteenä. 4
2. Tiedonhallintataitojen opetuksen tavoitetasot eri luokka-asteilla 2.1. Käsitteiden määrittely ja opetuksen sisältö Tiedonhaku Tiedonhaulla tarkoitetaan (yksittäisen) tiedon etsimistä erilaisista tiedonlähteistä. Tämä edellyttää yleensä tiedonlähteiden tuntemusta ja teknistä taitoa käyttää esim. tietokantoja. Usein termi tiedonhaku liitetään tietokoneen avulla tehtävään hakuun. Tiedonhankinta Tiedonhankinta on tiedonhakua laajempi termi ja tarkoittaa kaikenlaista tiedon hankkimista tavasta tai välineestä riippumatta. Se on olennaisen ja kattavan tiedon kokoamista eri tiedonlähteistä. Tiedonhallinta Tiedonhallinta tarkoittaa tiedonhankinnan lisäksi myös kykyä arvioida kriittisesti löydettyä tietoa ja liittää se omaan tietopohjaan. Informaatiolukutaito Informaatiolukutaito tarkoittaa kykyä tunnistaa, milloin tietoa tarvitaan, sekä taitoa paikantaa, arvioida ja käyttää tietoa tehokkaasti. Tiedonhallintataitoihin kuuluvat mm. tiedonhankinnan prosessin tunteminen o aiheen määrittely o tiedonlähteiden etsiminen ja valinta o tiedonhaku o tiedon kriittinen valinta ja luotettavuuden arviointi o tiedon järjestäminen o tulosten esittäminen o tulosten ja tiedonhankinnan prosessin arviointi tietokantojen ja muun elektronisen aineiston tuntemus ja hakuohjelmien teknisen käytön hallinta nettietiketin, tietoturvan ja tekijänoikeuksien tietämys kriittinen tiedon arviointi ja tiedon tehokas hyödyntäminen Tiedonhallintataidot ovat tarpeen koulunkäynnin aikana kaikkien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opiskelussa. Niitä tarvitaan läpi koko elämän. Perusopetuksessa oppilaat saavat tiedonhallinnan perustaidot. Ylemmillä luokilla ja lukiossa taitoja kartutetaan vähitellen oppimista syventäen ja laajentaen. Toiminnalla taataan se, että kaikilla opintonsa päättävillä on mahdollisuus omaksua tietoyhteiskunnassa toimimisen edellyttämät tiedonhallinnan perustiedot ja taidot ja että he voivat hyödyntää informaatiolukutaitoaan myöhemmissä opinnoissaan ja työelämässä. 5
Opetussuunnitelmissa tiedonhallintataitojen opetus kuuluu kaikkiin oppiaineisiin ja aihekokonaisuuksiin. Koulutyössä sitä tulisi integroida äidinkielen lisäksi muihin oppiaineisiin. Tiedonhallintataitojen opetuksessa opettajat ja kirjaston henkilökunta voivat tehdä yhteistyötä; opettajat huolehtivat sisältöjen opetuksesta, kirjaston henkilökunta vastaa tiedonlähteiden käytön opetuksesta. Kirjasto toimii koulun tukena tiedonhallintataitojen opetuksessa. 2.2. Osaamistavoitteet ja opetettavat sisällöt a) esiopetuksessa o kirjastomyönteisen asenteen herättäminen o tutustuminen kirjastossa asioimiseen (lainaaminen, palauttaminen, neuvon kysyminen) o kirjastoon tutustuminen lukemisen ja tiedonhaun paikkana o kirjaston kokoelmiin tutustuminen satujen, kertomusten ja tehtävien avulla o kirjan oikeaoppinen käsittely Kirjatohtorin avulla b) luokka-asteilla 1-2 o kirjastomyönteisen asenteen vahvistaminen o kirjastokortin hankkiminen ja sen vastuullinen käyttö o kirjastossa asioimisen perusasioiden hallinta (lainaaminen, palauttaminen, neuvon kysyminen) o kirjan rakenteeseen tutustuminen o kirjan oikeaoppinen käsittely o itselle sopivan luettavan löytäminen o lukemaan innostaminen kirjavinkkauksen ja lukudiplomin avulla o tietokirjoihin tutustuminen c) luokka-asteilla 3-6 o kirjastomyönteisen asenteen säilyttäminen o kirjastonkäytön perusasioiden hallinta (lainaaminen, palauttaminen, hyllyjärjestys, luokitus, verkkokirjaston käyttö) o erilaisiin tiedonlähteisiin tutustuminen o tiedonhallinnan prosessin eri vaiheisiin tutustuminen o tiedonhaun alkeiden osaaminen o kirjaston kokoelmien hyödyntäminen lukuaineissa o kirjan rakenteeseen tutustuminen (sisällysluettelo, hakemisto ja lähdeluettelo) o hyllyjärjestykseen tutustuminen harjoitusten avulla o oman kirjaston verkkokirjaston käytön harjoittelu o tiedonhaun harjoituksia kirjallisuudesta o lukemaan innostaminen kirjavinkkauksen ja lukudiplomin avulla o toden ja epätoden erottaminen (kaunokirjat vs. tietokirjat) 6
6. luokan päättyessä oppilas osaa o hakea internet-sivustoja ohjeiden mukaisesti o tehdä esityksen/yhteenvedon ajatuksistaan o kerätä tietoja, järjestää, luokitella ja esittää niitä tarvittaessa yksinkertaisena kaaviona o arvioida ja tulkita kriittisesti eri tietolähteiden välittämää tietoa o hakea tietoa tietokannoista ja portaaleista o käyttää hakukoneita ohjatusti ja arvioida hakutulosten luotettavuutta 2.3. Luokat 7-9 Opetuksessa edetään koulun opetussuunnitelman edellyttämässä tahdissa. 7. luokalla kiinnitetään erityistä huomiota tiedonhallintataitojen opetukseen ja 8. luokalla kirjallisuuskasvatukseen ja lukemaan innostamiseen. Tiedonhallintataitojen opetus pyritään integroimaan eri aineiden opetukseen. 2.3.1. Osaamistavoitteet 9. luokan päättyessä oppilas osaa o määritellä projektityönsä aiheen ja keskeiset käsitteet sekä suunnitella tiedonhankintaansa o etsiä itsenäisesti lähdemateriaalia tiedontarpeeseensa o käyttää kirjaston verkkokirjastoa monipuolisesti ja tehokkaasti o ymmärtää kirjaston luokitusjärjestelmän (Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmä) idean ja löytää tarvitsemansa aineiston kirjaston hyllyistä o käyttää yksinkertaisia hakustrategioita o hallitsee jonkin internetin hakupalvelun monipuolisesti ja tietää myös muita hakupalveluita ja aihehakemistoja o ottaa huomioon tekijänoikeusasiat ja tunnistaa tietoturvaan liittyviä seikkoja o suhtautua kriittisesti löytämäänsä tietoon ja arvioida sen luotettavuutta o vertailla, valikoida ja hyödyntää eri lähteistä saamaansa tietoa 2.3.2. Opetettavat sisällöt o kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena o kirjaston aineistotietokannan käyttö, asiasanat ja kirjastoluokitus o hakustrategiat, haun rajaus o muut kirjaston tarjoamat tietokannat ja verkkopalvelut o tiedonhaku internetistä: hakupalvelun ja aihehakemiston käyttö o tekijänoikeus, tietoturva o tiedon luotettavuuden arviointikriteerejä o työn esittäminen havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti o lähdeluettelon laadinta 7
2.4. Lukio Lukio-opintojen alussa ensimmäisen vuoden opiskelijat perehdytetään lukion käytäntöihin, ja samalla tutustutaan myös lähellä olevan kirjaston palveluihin. Kirjaston henkilökunta esittelee opiskelijoille kirjastopalveluita, internet-tiedonhakua ja mahdollisuuksien mukaan eri tietokantoja ja sähköisiä aineistoja. Lukiossa tiedonhallintataitoja syvennetään yhteistyössä oppilaanohjaajien ja aineenopettajien kanssa. Kirjasto tarjoaa aineenopettajille mahdollisuuden opiskelijoiden tiedonhallintataitojen syventämiseen esimerkiksi tutkielmakurssien yhteydessä. Tiedonhaku integroidaan tiettyyn aineeseen ja perehdytään sen aihealueen tiedonlähteisiin ohjatusti kirjastossa tai koululla. 2.4.1. Osaamistavoitteet Lukion lopussa oppilas on omaksunut seuraavat tiedonhallinnan tiedot ja taidot: o osaa määritellä tutkimusongelmansa ja sen keskeiset käsitteet sekä rajata oman tiedontarpeensa o tuntee erityyppisiä tiedonlähteitä ja osaa valita niistä tarkoituksenmukaisimmat kuhunkin tiedontarpeeseen o osaa käyttää kirjaston aineistotietokantaa monipuolisesti ja tehokkaasti tiedontarpeensa mukaan o hallitsee hakustrategioita ja osaa käyttää useita tiedonlähteitä o osaa arvioida tietoa ja tiedonlähteitä tiettyjen arviointikriteerien mukaan o osaa löytää tiedonlähteestä olennaisen tiedon ja muokata sitä tekstiksi omin sanoin o osaa käyttää tietoa tehokkaasti hyväkseen tavoitteen saavuttamiseksi esim. tutkielman tekemisessä o osaa esittää työnsä tuloksia havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti ja esitellä työnsä eri välineitä käyttäen o osaa käyttää tiedonlähteitä ja tietoa eettisesti ja laillisesti hyväksyttävällä tavalla o noudattaa lakeja ja hyviä tapoja tiedon hankinnassa ja käytössä o osaa kirjata johdonmukaisesti käyttämänsä tiedonlähteet 2.4.2. Opetettavat sisällöt o kirjaston tehokas ja monipuolinen itsenäinen käyttö opiskelun aikana o kirjaston aineistotietokannan monipuolinen käyttö, asiasanojen ja kirjastoluokituksen ymmärtäminen o monipuoliset hakustrategiat ja niiden muokkaaminen, haun rajaus o muut kirjaston tarjoamat tietokannat mahdollisuuksien mukaan o tiedonhaku internetistä, hakupalvelut ja aihehakemistot o nettietiketti, tekijänoikeudet ja tietoturva 8
o tiedon luotettavuuden arviointikriteerit o työn esittäminen havainnollisesti ja tarkoituksenmukaisesti sekä suullisesti että kirjallisesti o lähdeviittausten ja lähdeluettelon laadinta 3. Kirjaston ja koulun yhteistyömuotoja tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön opetuksessa 3.1. Esikoululaisten (eskarien) kirjastoagenttiseikkailu Kirjastoagenttiseikkailussa eskarit vierailevat kevätkaudella kirjastossa kaksi kertaa. Yhden vierailukerran pituus on noin yksi tunti. Yhdessä hajamielisen kirjastoagentin kanssa eskarit selvittävät kirjaston salaisuuksia. Eskarit muun muassa auttavat agenttia löytämään kadonneita vihjeitä lapsille tuttujen satuhahmojen avulla. Yhdessä tutustutaan miten kirjat on kirjastossa järjestetty aikuisten-, nuorten- ja lastenkirjoihin ja saadaan selville miksi kirjojen on tärkeätä pysyä järjestyksessä kirjastossa. Lisäksi vieraillaan kirjatohtorin vastaanotolla, jossa tutustutaan kirjojen oikeanlaiseen kohteluun. Lapset saavat myös itse kokeilla lainausta ja palautusta kirjaston koneilla. Kirjastoagentti antaa lisäksi eskareille kotiläksynä esikouluun piirustustehtävän. Näistä piirustuksista agentti kokoaa eskarien kevätnäyttelyn kirjaston lastenosastolle. Kirjastoagenttiseikkailusta eskareille jää muistoksi oma Kirjastoagentin käsikirja. Tavoitteena on, että Harjavallan kaikki eskarit osallistuvat kirjastoagenttiseikkailuun. 3.2. Ekaluokkalaisten kirjastokäynnit Ekaluokkalaiset kutsutaan kevätkauden loppupuolella kirjastoon Taikuri Kirjasen taikatunnille. Yhdessä taikurin kanssa ekaluokkalaiset tutustuvat muun muassa miten lasten ja nuortenosastoilla kirjat on järjestetty kertomus- ja tietokirjoihin. Taikurin taikashow n jälkeen ekaluokkalaisille tehdään omat kirjastokortit. Uusia kirjastokortteja varten kouluun on etukäteen toimitettu Uuden lainaajan ilmoittautumislomakkeita. Ekaluokkalaisten huoltaja täyttää kotona lomakkeen ja ekaluokkalainen saa oman kirjastokortin vain huoltajan suostumuksella. Mukaansa kirjastovierailulta ekaluokkalaiset saavat lisäksi kirjavinkkilistan heidän ikäisilleen sopivista kertomuskirjoista. Taikatunnin pituus on noin yksi tunti. Tavoitteena on, että Harjavallan kaikki ekaluokkalaiset osallistuvat Taikuri Kirjasen taikatuntiin. 3.3. Neljäsluokkalaisten Ronja-seikkailut Ronja-seikkailu on sekoitus aineiston etsimistä hakukoneella ja hyllystä sekä kirjallisia tehtäviä. Neljäsluokkalaiset etsivät kirjojen väliin piilotettuja kirjekuoria, joista löytyy seuraavan tehtävän lisäksi myös palapelin pala ja sarjakuvan tekstitystehtäviä, tietovisa ja kirjeen kirjoittamistehtävä. Oppilaat työskentelevät viitenä ryhmänä, joten tarkoitus on harjoitella myös sujuvaa ryhmätyöskentelyä ja tehtävien vuorottelua. Ripaus seikkailua on tarjolla lopuksi, kun oppilaat etsivät kirjastoon kätkettyä hopeaaarretta. Ronja-seikkailuun tarvitaan aikaa kaksoistunnin verran. Kirjaston 9
henkilökunta kutsuu luokkia Ronja-seikkailuun yleensä kevätlukukaudella. Tavoitteena on, että Harjavallan kaikki neljännet luokat käyvät seikkailun vuorollaan läpi. 3.4. Seitsemäsluokkalaisten kirjastosuunnistukset Kirjastosuunnistuksessa oppilaat jaetaan neljään ryhmään ja tarkoituksena on harjoitella eri rasteilla aineistonhakua hakukoneella, tiedon etsimistä tietokirjoista, kirjaston käyttö- ja lainaussääntöjä sekä aakkostamista ja luokitusta. Kirjastosuunnistuksessa ei kilpailla nopeudessa, vaan kullakin ryhmällä on 15 minuuttia rastia kohden aikaa. Kirjastosuunnistukseen tarvitaan aikaa noin 1 h 10 min. Kirjaston henkilökunta kutsuu luokkia kirjastosuunnistukseen yleensä syyslukukauden aikana. Tavoitteena on, että Harjavallan kaikki seitsemännet luokat osallistuvat suunnistukseen. 3.5. Yhdeksäsluokkalaisten tiedonhaun opetukset Yhdeksäsluokkalaisten tiedonhaun opetus voidaan opettajan niin halutessa integroida myös jonkin lukuaineen opetukseen. Tällöin tehtävänanto on koulussa ja oppilas etsii omaan projektityöhönsä liittyvää aineistoa kirjastosta. Muussa tapauksessa äidinkielen opettajat tuovat oppilaansa tiedonhaun opetuksiin, joissa syvennetään aineistonhakua verkkokirjastosta ja tutustutaan myös elektronisiin lehtiin ja niiden hakumahdollisuuksiin. 4. Kirjaston ja koulun yhteistyömuotoja lukemaan innostamisessa 4.1. Kirjavinkkaus Kirjavinkkaus on lukemaanhoukutusmenetelmä, jossa kirjaston työntekijä, opettaja tai muu lasten- ja nuortenkirjallisuudesta innostunut ihminen kertoo ryhmälle valitsemistaan kirjoista. Kirjavinkkari kertoo vähän kirjan henkilöistä, tapahtumista ja sitten katkaisee tarinan poikki. Kuulijalle jää kiinnostus, mitä sitten tapahtuu ja parhaimmassa tapauksessa hän innostuu lukemaan kirjan itse. Kirjaston henkilökunta käy vinkkaamassa kirjoja kouluryhmille kouluissa tai vaihtoehtoisesti kouluryhmät voivat tulla kirjastoon kirjavinkkaukseen. Kirjavinkkauksen yhteydessä alakouluryhmille tuodaan kirjastokassit, jotka jäävät koululle laina-ajan ajaksi. Kirjavinkkaukseen valitaan kullekin luokka-asteelle sopivia kirjoja. 4.2. Lukudiplomit 4.2.1. Harjavallan kaupunginkirjaston lukudiplomi 1. 6. vuosiluokille Lukudiplomin tarkoituksena on innostaa lapsia lukemaan. Alakoulun lukudiplomiin on koottu kirjoja, jotka ovat lainattavissa Harjavallan kirjastosta. Jokaiselle vuosiluokalle on oma kirjalistansa. Lukudiplomin suoritukseen luetaan kuusi erilaista kirjaa joko eri ryhmistä tai eri kirjailijoiden kirjoja. Jokaisesta luetusta kirjasta tehdään jokin lukudiplomitehtävä. Kaikilla vuosiluokilla on samat tehtävät. Opettaja päättää suorittaako luokka lukudiplomin. Lukudiplomitöistä opettaja voi halutessaan sopia 10
näyttelyaikoja kirjaston kanssa. Lukudiplomitehtävien kirja-arvosteluja voi myös toimittaa kirjastolle julkaistavaksi. Kirjasto voi julkaista niitä vinkkeinä joko omilla kotisivuillaan tai vaihtoehtoisesti Satakirjastojen verkkokirjaston lasten omissa vinkeissä. 4.2.2. Harjavallan kaupunginkirjaston lukudiplomi 7. 9. vuosiluokille Lukudiplomin tarkoituksena on innostaa nuoria lukemaan. Yläkoulun lukudiplomiin on koottu kirjoja, jotka ovat lainattavissa Harjavallan kirjastosta. Jokaiselle yläkoulun vuosiluokalle on oma kirjalistansa. Lukudiplomin voi suorittaa kolmella tasolla; pronssitasolla, hopeatasolla ja kultatasolla. Pronssitasolla luetaan viisi kirjaa, hopeatasolla luetaan kymmenen kirjaa ja kultatasolla luetaan viisitoista kirjaa. Jokaisesta luetusta kirjasta tehdään jokin lukudiplomitehtävä. Kaikilla yläkoulun vuosiluokilla on samat tehtävät. Valmiit tehtävät palautetaan äidinkielen opettajalle. Lukudiplomitöistä opettaja voi halutessaan sopia näyttelyaikoja kirjaston kanssa. Lukudiplomitehtävien kirja-arvosteluja voi myös toimittaa kirjastolle julkaistavaksi. Kirjasto voi julkaista niitä vinkkeinä joko omilla kotisivuillaan tai vaihtoehtoisesti Satakirjastojen verkkokirjaston nuorten sivuilla. 4.2.3. Harjavallan kaupunginkirjaston lukudiplomi lukiolaisille Lukudiplomin tarkoituksena on innostaa nuoria lukemaan. Lukiolaisten lukudiplomiin on koottu kirjoja, jotka ovat lainattavissa Harjavallan kirjastosta. Lukiolaisille on tarjolla yksi kirjalista, ja lukudiplomin voi suorittaa joustavasti lukio-opintojen aikana. Lukudiplomi koostuu 15 teoksesta, jotka valitaan eri aihe-alueista. Jokaisesta luetusta kirjasta tehdään jokin lukudiplomitehtävä, joka palautetaan äidinkielen opettajalle. Lukudiplomitöistä opettaja voi halutessaan sopia näyttelyaikoja kirjaston kanssa. Lukudiplomitehtävien kirja-arvosteluja voi myös toimittaa kirjastolle julkaistavaksi. Kirjasto voi julkaista niitä vinkkeinä joko omilla kotisivuillaan tai vaihtoehtoisesti Satakirjastojen verkkokirjaston nuorten sivuilla. 4.3. Kirjailijavierailut Elävän kirjailijan näkeminen ja kuuleminen herättelee lukuhaluja ja lisää lukuintoa. Kirjasto- ja kulttuuripalvelut tarjoaa koululuokille erilaisia kirjailijavierailuja. Joka vuosi ei vierailuja voida toteuttaa kustannussyistä, mutta tavoitteena on, että kukin oppilas tutustuisi elävään kirjailijaan 2-3 vuoden välein. Kirjaston henkilökunta tilaa kirjailijan Lukukeskuksen kautta ja hoitaa vierailuun liittyvät järjestelyt. Opettajat voivat valmentaa oppilaita vierailuun esimerkiksi kirjailijan kirjoihin etukäteen tutustumalla. Myös erilaisia kysymyksiä kannattaa tehdä valmiiksi vierailua varten. 4.4. Erilaiset teemapäivät ja tempaukset Kirjastossa huomioidaan erilaisia teemapäiviä ja viikkoja. Vuoden mittaan voidaan osallistua esim. seuraaviin: 11
o Mediaviikko helmikuussa o Lukuviikko huhtikuussa o Mielikirjapäivä 10.10. o Satuviikko lokakuussa Näihin kaikkiin luokat voivat osallistua, mikäli opettaja niin haluaa. Kirjastossa voidaan järjestää aiheeseen liittyviä näyttelyjä, tarinatuokioita, opastuksia, nukketeatteria eri ryhmille. Lukudiplomeita on jaettu lukuviikolla ja kesän lukukisojen voittajat on palkittu mielikirjapäivänä. Kirjaston henkilökunta tiedottaa teemapäivistä- ja viikoista hyvissä ajoin ja tiedustelee luokkien halukkuutta osallistua. Kirjaston ja koulun yhteistyönä voidaan toteuttaa myös isoja projekteja tiettyyn aiheeseen, aikakauteen tai henkilöön liittyen. Esimerkiksi keskiajan ollessa projektin aiheena on aihetta mahdollista lähestyä useammissa oppiaineissa. Historiaan voi liittyä projektitöitä pienemmistä aihekokonaisuuksista, äidinkielen tunneilla voidaan kirjoittaa aineita aikakauteen liittyen tai tehdä pienimuotoisia näytelmiä. Liikuntatunnilla voidaan harjoitella aikakauden leikkejä ja pelejä, käsityötunneilla tehdä aikakauteen liittyviä esineitä ja vaatteita jne. Kirjaston rooli on tiedonhankinnassa auttaminen. Lisäksi tähän yhteistyöhön voidaan liittää esimerkiksi oma museomme, Emil Cedercreutzin museo, jolloin on myös mahdollista toteuttaa elämyspäivä oppilaille museon alueella. Tällainen projekti voidaan suunnata halutuille luokka-asteille ja sen toteuttamiseen voidaan perustaa työryhmä. Projekti voi olla yhden lukukauden kestävä tai se voidaan ulottaa myös koko lukuvuoteen, jolloin järjestettävä elämyspäivä olisi sen loppuhuipennus. 5. Luokkien käynnit kirjastossa Luokat ovat tervetulleita omatoimisille lainauskäynneille kirjastoon kirjaston aukioloaikoina. Mikäli luokka ei voi omien tuntiensa vuoksi käydä kirjastossa aukioloaikana, voi opettaja etukäteen sopia kirjaston henkilökunnan kanssa luokan kirjastokäynnistä aamulla ennen kirjaston avaamista. Mikäli opettaja haluaa, että vierailulla luokalle esimerkiksi vinkataan, tulee myös tästä sopia etukäteen. Luokat voivat sovittaessa pitää kirjastossa oppitunteja, jolloin kirjastossa oleva aineisto on luokan käytettävissä. 6. Muut yhteistyön muodot 6.1. Kirjapaketit ja yhteisökortilla lainaaminen Kirjasto toimittaa pyydettäessä kouluille valmiita kirjapaketteja, jotka sisältävät pyydetylle luokalle sopivia kirjoja. Kirjapaketteja tuodaan alakouluryhmiin myös kirjavinkkauksen yhteydessä. Jokainen opettaja tekee luokalleen kirjastokortin, jolle lainataan vain oman luokan lainoja. Opettaja on kortilla lainatun aineiston vastuuhenkilö. Näin kirjaston on helpompi kysellä viimeistään loppukeväällä palauttamattoman aineiston perään, kun tiedetään mihin ryhmään kyseinen laina on lainattu. Kirjasto uusii yhteisökortilla lainattuja lainoja automaattisesti ja ilmoittaa mikäli 12
lainoihin tulee varauksia. Yhteisökortille ei lainata opettajan vapaa-ajalle kirjoja eikä muuta aineistoa. Yhteisökortin tiedot päivitetään aina syyskauden alussa. Mikäli luokan oppilaat lainaavat koulukäyttöön aineistoa omalla kortillaan, opettajan pitää muistuttaa heitä laina-ajoista ja uusimisista, jotta koulua varten lainatuista aineistoista ei tulisi oppilaalle myöhästymismaksuja. Mikäli opettaja haluaa lainata luokalle esitettäväksi DVD-levyjä, täytyy hänen ensin varmistaa kirjaston henkilökunnalta, että levy sisältää julkiset esitysoikeudet. Tekijänoikeuslaki estää muunlaisten DVD-levyjen esittämisen koululla. 6.2. Kirjasarjat koululuokkia varten Harjavallan kirjastoon on hankittu useita kirjasarjoja koululuokkia varten. Näiden kirjasarjojen kirjoja lainataan vain kouluille. Näissä sarjoissa samaa kirjaa löytyy noin 25 kappaletta. Luokan oppilaat pystyvät näin lukemaan samaa kirjaa yhtä aikaa. Kirjoja voidaan pyytää muista kirjastoista myös tarvittaessa lisää. Sarjoja löytyy kaikille ikäryhmille. Kirjavinkkauksissakin käytetään kirjasarjojen kirjoja vinkkausaineiston riittävyyden vuoksi. Oppilaat saavat lainata sarjakirjoja myös lukudiplomin suorittamista varten. Opettajat voivat kysellä sopivia kirjasarjoja luokalleen kirjastosta. Mikäli kirjaston kirjasarjoissa ei ole kirjaa, jonka opettaja haluaisi luetuttaa yhteisesti luokalleen, voidaan opettajan haluamaa kirjaa kerätä riittävä määrä Harjavallan ja muiden kirjastojen kokoelmista. 6.3. Vanhempainillat Kirjaston henkilöstö vierailee kutsusta vanhempainilloissa puhumassa kirjaston palveluista ja lukemisen tärkeydestä. Kirjaston henkilöstö voi kertoa vanhemmille myös tiedonhallintataitojen opetuksesta. Myös kirjavinkkari voi vierailla vanhempainillassa innostamassa perheitä yhteisiin lukuhetkiin ja hyvien kirjojen äärelle. 6.4. Näyttelyt Koululuokat voivat järjestää kirjastossa erilaisia näyttelyitä. Esille voi tuoda piirustuksia, askarteluja, käsityötuntien töitä, kirja-arvosteluja, kirjankansia jne. Näyttelytiloiksi voidaan tarjota lastenosaston ikkunoiden, seinien ja hyllynpäällisten lisäksi myös taidelainaamotilaa ja kirjastosalin pöytiä. 6.5. Nukketeatteriesitykset Kirjastossa järjestetään nukketeatteriesityksiä noin kaksi kertaa vuodessa. Kirjaston henkilökunta valmistelee ja esittää esitykset. Nukketeatteriesityksiin kutsutaan päiväkoti- ja esikouluryhmien lisäksi myös alakoulun alaluokkia. Usein nukketeatteriesitykset ovat ajoittuneet juuri ennen syys- ja hiihtolomia. Esitysviikon aikana kirjastossa on aina useita esityksiä. Mahdollisuuksien mukaan kirjasto voi pyydettäessä järjestää esityksiä myös muualla kuin kirjastossa. Kirjastossa toimii myös alakouluikäisten nukketeatterikerho, jolla on omia esityksiä kaksi kertaa vuodessa. 13
Nukketeatterikerhon esityksiä mainostetaan muun muassa kirjasto- ja kulttuuripalvelujen kotisivuilla. 6.6. Veteraanisatutunnit Kirjastossa sijaitsee harjavaltalaisen sotaveteraaniperinteen pysyvä näyttely Kun käsky kävi. Kirjasto kutsuu harjavaltalaiset kakkosluokkalaiset opettajineen tutustumaan itsenäisyyspäiväviikolla veteraanivitriinin näyttelyyn. Tutustumiskerralla kuullaan ensin aiheeseen sopiva tarina, jonka jälkeen luokka tutustuu ohjatusti veteraaninäyttelyyn. Tutustumiskäynti kestää noin yhden oppitunnin ajan. 6.7. Veteraaninäyttelyn hyödyntäminen yläkoulun ja lukion historian opetuksessa Kun käsky kävi näyttelyä voidaan hyödyntää myös yläkoulun ja lukion historian opetuksessa. Opettaja voi käydä luokan kanssa omatoimisesti tutustumassa näyttelyyn, tai sovittaessa voidaan järjestää opastettu kierros. Näyttely kertoo harjavaltalaisten talvi- ja jatkosodan veteraanien elämästä sodan aikana esinein, kuvin ja sanoin. 6.8. Konsertit ja teatteriesitykset Kirjasto- ja kulttuuripalvelut järjestää mahdollisuuksien mukaan koululaisille erilaisia konsertteja ja teatteriesityksiä. Tilaisuudet ovat pääosin olleet Harjavalta-salissa, mutta toisinaan myös kirjastossa. Kirjaston henkilökunta kutsuu luokkia näihin tilaisuuksiin etukäteen ja sopii ryhmäjaoista. Tarvittaessa kustannetaan myös kuljetus, mikäli koululla ei ole muutoin mahdollisuutta osallistua (Pirkkalan koulu). Lähteet Harjavallan kaupungin kirjaston ja koulujen yhteistyösuunnitelman pohjana on käytetty luvallisesti Seinäjoen kaupunginkirjaston vastaavaa yhteistyösuunnitelmaa. Kirjaston yhteyshenkilöt: Saila Kurri, esiopetus, 1-6 luokat, 7. luokat Satu Soppela-Hyle, 7-9. luokat, lukio Koulujen yhteyshenkilöt: Raija-Leena Salo, Keskustan alakoulu Niina Mäki, Pirkkalan koulu Katriina Kurkinen, Keskustan yläkoulu Timo Grönroos, Harjavallan lukio 14