Hyvinvoinnin edistäminen Utajärven kunta Hyvinvointivastaava Hannele Karhu 3.4.2013
Lait, ohjelmat ja suositukset ohjaavat toimintamme Perustuslaki Kuntalaki Terveydenhuoltolaki Lastensuojelulaki Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoasetukset Valtioneuvoston periaatepäätös Terveys 2015- kansanterveysohjelma Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma KASTE Kansallinen terveyserojen kaventamisohjelma
Miksi hyvinvointityötä tarvitaan erityisesti Utajärvellä? P-Pohjanmaan korkein sairastavuus: kansansairauksien (verenpaine- ja sepelvaltimotauti, astma, diabetes, nivelreuma, sydämen vajaatoiminta, psykoosit) vakioimaton summaindeksi v. 2011 oli 187,2 (koko maan ka. 100) Soten ostot v. 2011 yht. 9 212 947 Erikoissairaanhoidon kulut v. 2011 yht. 2 724 487
Sairastavuus (vakioitu kertoo, miten paljon sairastavuus selittyy muilla syillä kuin ikärakenteella)
Sairastavuus vuodesta 1990->
Terveyspuntarin kansantaudit Utajärvi 2011 (Kela) Koko maan indeksi 100 (vakioitu kertoo miten paljon sairastavuudesta selittyy muilla syillä kuin ikärakenteella) Kansantauti Vakioimaton (suluissa P-P) Vakioitu (suluissa P-P) Diabetes 185,3 (96,9) 155,6 (109,3) Psykoosit 163,1 (113,4) 162,1 (123,4) Sydämen vajaatoiminta 264,5 (168,9) 209,3 (200,2) Nivelreuma 140,3 (108,2) 127,4 (120,7) Astma 169,7 (122,3) 157,3 (132,0) Verenpainetauti 167,0 (117,5) 138,5 (135,0) Sepelvaltimota 220,5 (129,7) 171,3 (151,2) uti Kansantautiindeksi 187,2 (122,4) 160,2 (138,8)
Sairastavuus koko Suomi, kartta (Kela) http://raportit.kela.fi/ibi_apps/wfservlet?ibif_ex=nit077a&ykieli=s Jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla pyritään havainnollistamaan sitä, miten tervettä tai sairasta alueen väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Indeksi ilmoitetaan sekä sellaisenaan että ikä- ja sukupuolivakioituna. Vakioinnilla ikä- ja sukupuolirakenteen vaikutus indeksilukuun voidaan poistaa, mikä mahdollista alueittaisen vertailun alueiden välisistä ikä- ja sukupuolirakenteen eroista huolimatta. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu maan väestön keskiarvoon. Sairastavuusindeksi on näiden kolmen osaindeksin keskiarvo. Yhden osaindeksin laskentatapaa muutettiin vuonna 2012: erityiskorvausoikeusindeksi laajennettiin kattamaan myös rajoitetusti peruskorvattavien lääkkeiden korvausoikeudet sekä kliinisten ravintovalmisteiden korvausoikeudet. Muutoksen yhteydessä osaindeksin nimi muutettiin lääkekorvausoikeusindeksiksi ja kaikki Terveyspuntarin aineistot päivitettiin takautuvasti uuden laskutavan mukaisiksi.
Kustannuksista Erikoissairaanhoito https://www.ppshp.fi/instancedata/prime _product_julkaisu/npp/embeds/344846e4 80a88dcea465be5d6fee15dcb9ff8267.pdf
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2010 Utajärven indeksi 92, koko maa 100 Kertoo siitä, että palvelujen tarve on suuri, mutta ne järjestetään tehokkaasti Jokaiselle kunnalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, jonka avulla voidaan arvioida miten asukkaiden palvelutarpeet asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin alueisiin. Kun kunnan palveluihin käyttämät rahat (nettomenot) suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, saadaan tietoa siitä, miten menot asettuvat suhteessa maan keskitasoon ja muihin kuntiin. Taulukoissa kunnat on järjestetty tarvevakioitujen menojen, tarvekertoimien ja nettomenojen mukaan pienimmästä suurimpaan. http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/organisaatio/rakenne/yksikot/terveys_j a_sosiaalitalous/tilastoja/tarvevakioidut_menot Eurovertailun lisäksi pitää muistaa myös laadunarviointi!
Mihin kannattaa panostaa? Mihin raha tulisi laittaa, jotta kansa saataisiin terveemmäksi? Tehokas terveydenhuolto johtaa usein vaikuttavuuteen Päihdehuoltoon, mielenterveysongelmaisten sosiaalipalveluihin, syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan Eli terveydenhuollon sijaista muihin hyvinvointipalveluihin sijoittaminen johtaa tehokkaammin väestön hyvään terveyshyötyyn kuin pelkkä sairaanhoitoon panostaminen Suomalainen terveydenhuolto toimii tehokkaasti, kun kansalainen ensin sairastuu Sairastumista ehkäisevissä toimissa ei sen sijaan ole välttämättä onnistuttu kiitettävästi (OECD:n raportti)
Mihin kannattaa vaikuttaa? (THL) Vaikuttaviksi ja kustannusvaikuttaviksi terveydenedistämisen toimiksi on eri tutkimuksissa todettu: - Liikunnan lisääminen (esim. matalan kynnyksen liikuntapaikat) - Ravitsemus (esim. rasvojen laadun parantaminen, kuidun lisääminen) - Painonhallinta (esim. elämäntapaohjaus) - Tupakoimattomuuden edistäminen (esim. vieroitustoimet, myynnin rajoitus, kiellot, rajoitukset) - Alkoholin kohtuukäytön edistäminen (riskikäyttäjät) - Osteoporoosin ja kaatumisen seurauksena syntyvien murtumien ehkäisy (esim. D-vitamiini, kalsium, lonkkasuojaimet, sopiva liikunta, tasapaino- ja voimaharjoitukset, )
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelma 2007-2017 Strategia konkreettiseksi tekemiseksi alueella Maakunnallinen yhteinen tahtotilavaikuttavuus Kaikille vastuuta Maakunnan parhaat kehittäjätahot suunnittelevat Yhteisiä toimintamalleja Riittävän vaikuttavia hankkeita ja hyviä käytäntöjä Muutos Nyt!: Lapset puheeksi, Etäpainonhallinta, Pakka-ohjelma
Hyvinvointityötä erilaisissa verkostoissa Oulunkaaren kuntayhtymä PPSHP:n Terveyden edistämisen yksikkö Terve Kunta-verkosto http://www.thl.fi/fi_fi/web/fi/tutkimus/hankke et/terve_kunta_verkosto Paikallinen Hyte-ryhmä Kolmas sektori: Eläkejärjestöt, Reuma- ja Sydänyhdistys, jne Vanhus- ja vammaisneuvosto Nuorisovaltuusto
Mitä hyvinvointi on? Fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista, hengellistä Mistä syntyy? Ihminen itse, läheiset, lähiympäristö, palvelujärjestelmä Tekijöitä: terveys, toimintakyky, elinolosuhteet, elinympäristö, asuminen, toimeentulo, mielekäs tekeminen, ihmissuhteet, yhteisöllisyys, osallisuus, turvallisuus Eri ihmisille eri asioita
TerPS2 hankeen viitekehys: Hyvinvoinnin ulottuvuudet elämänkaari ajattelussa 1. Osallisuus ja vaikuttaminen 2. Elämänlaatu ja hallinta 3. Henkinen hyvinvointi 4. Terveys- ja toimintakyky 5. Turvallisuus 6. Opiskelu ja työ 7. Tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus 8. Asuminen ja ympäristö 9. Toimeentulo
Utajärven kunnan hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuus Systemaattinen johtaminen: jory, hyte asialistan vakioasia, hyte-ryhmä Pysyvät rakenteet Kuntalaisten osallisuus ja yhteisöllisyys Terveyserojen kaventaminen Terveellisten elintapojen tukeminen Päätösten ennakkoarvioinnin käyttäminen Työhyvinvoinnin lisääminen
Hyte-ryhmän jäsenet Sivistyspalvelut: Jukka Grip, Kaino Rajala, Tarja Vimpari, Petteri Leinonen Kehittämispalvelut: Hannele Karhu (pj.), työpaja Pirjo Valkama Tekniset palvelut: Aino-Marjatta Ohenoja Oulunkaari: sairaanhoitaja Mira Holappa, vanhuspalveluista kotihoidon palveluesimies Anne Kaattari, perhepalveluista sosiaalityöntekijä Riitta Väänänen, fysioterapeutti Jukka Tervo, osastonhoitaja Ritva Väisänen, työterveyshoitaja Liisa Valkama
Tavoitteet ja mittarit 2013-1014 Tavoite valtuustokaudelle 2013-2016 KUNNASSA VALLITSEE HYVINVOINTIJOHTAMISEN KULTTUURI, JOKA POHJAUTUU TOIMIVIIN HYVINVOINTIRAKENTEISII N Tavoitteet 2013-2014 HYTEN SYSTEMAATTINE N JOHTAMINEN Mitattavat asiat Mittari Mittarin tavoitearvo - Hyten jory johtaa hyte-työtä - Hyten joryssä - Hyvinvointikertomus - Aktiivinen osallistuminen Terve Kunta verkostoon - Asialistan asioita käsitelty ja päätöksiä tehty - Hyvinvointikertomus ja vuosikello tehty - Terve Kunta-verkoston kokouksiin osallistuttu 2 krt/vuosi HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN KOKONAISUUDEN KEHITTÄMINEN HYTEN RAKENTEET LUOTU - Hyten paikallinen poikkihallinnollinen operatiivinen työryhmän kokoonpano päivitettyydinryhmä + tarvittaessa asiantuntijoita - Yhteistyö seutukunnan hyte-ryhmien kanssa - Yhteistyö PPSHP:n terveyden edistämisen yksikön kanssa - Työryhmä kokoontuu - Yhteistyö vakiintunut ja kehittävää - Yhteistyö aloitettu - Kokoontumisia > 4 /vuosi - 3 yhteistä kokoontumista - 2 yhteistä kokoontumista - Yhdistysten avustusten jakaminen, hyte huomioiden - Huomioitu avustuksissa - Aloitettu
Työllistäminen Työllistämissuunnitelma Voimaantumista, nähdään että jokaisella on annettavaa työmarkkinoille Aidosti kohti avoimia työmarkkinoita Työmarkkinatuki v. 2011 oli 57 768 ja v. 2012 36 794 Tammikuun 2012 työmarkkinatuen kuntaosuus oli 5418 ja henkilöitä 19 ja joulukuussa 2012 työmarkkinatuen kuntaosuus oli enää 250 ja vaikeasti työllistetäviä 5 hlöä. Tammikuussa 2013 henkilöitä oli enää 2.
Hyvinvointikertomus sähköisenä Hyvä työkalu, sisältää indikaattoritiedon, kokemustiedon, kuvausta, ymmärrystä, yhteistä tulkintaa missä olemme -> Yhteiset kehittämiskohteet, joihin kaikki hallintokunnat työstävät toimenpiteitä -> Auttaa tekemään töitä samaan suuntaan
Kuntalaisten oman aktiivisuuden lisääminen Kunta mahdollistaa Hyte-ryhmä Innostaa ja ilakoi Pallo kuntalaisille Kuntalaiset toimivat ja vetävät mukaan perheen, ystäviä, naapureita, sukulaisia, jne
Innovatiivisia kokeiluja Polkupyöräkisa, Hiihtokisa, Kulukemalla kuntoon, Hapekas helmikuu Rautakanki-pumppia ja vesijuoksuopetusta uimarannalla Naisten hyvinvointipäivä, Lasten ja nuorten hyvinvointi-ilta Pilkettä silmäkulmassa: Miesten päivä Mitä tapahtuu? -> Kuntalaiset lähtevät mukaan ja vaativat lisää!
Haasteita ja kisaamista Valtuustojen painonpudotuskampanja Inbody-mittauksiin osallistujien kesken arvottu palkintoja (taulu-tv, ipad, kannettava, ) 258 kävijää Muut kisat Matala kynnys (spirometria, lihaskuntotestejä) ja uusia kohderyhmiä (työttömät)
Kannustetaan Savuton kunta: - Korvataan 100 e nikotiinikorvaustuotteista Sokerijussit Makiat Maijat Kylien liikuttajakurssi Etäpainonhallintaryhmä
Palvelujen sosiaalinen muotoilu Uimareissut Rokualle: - Aluksi joka kolmas viikko, linja-autolla, allasjumpan ohjaus, hinta 5 e ja bussi täynnä! - Syksyllä 2012 joka viikko!
Välillä pieniä askelia - mutta oikeaan suuntaan Pienikin liikunnan lisäys näkyy heti nuorten suonissa Kaleva 10.5.2012 Jos et syö ollenkaan vihanneksia, aloita siitä, että syöt yhden omenan Makkara on terveellinen vihannes Miesten hyvinvointipäivillä 5.5.2012 ja huumoria
Osallisuutta Kouluterveyskysely -> Lasten ja nuorten hyvinvointi-ilta - Nuoret tekivät vanhemmilleen postereita kouluterveyskyselyssä nousseista teemoista (Koulun työilmapiiri ja vaikuttamisen mahdollisuudet, terveystottumukset, ystävien ja läheisten merkitys) - Vanhemmat pohtivat samana iltana nuorten esille nostamia asioita (Learning Cafe) ja keskustelivat keskenään
Osallisuutta Nuorisovaltuutetut sivistyslautakunnassa vuoden 2011 alusta Aktiivinen vanhus- ja vammaisneuvosto rantautunut kylille ideariihiin
Osallistavaa toimintaa- Learning Cafe Kouluterveyskyselyn tulokset koululla Lasten ja nuorten hyvinvointi-illassa 21.3.2012 Päivähoidon vanhempainilta 19.9.2012 Kyläläisten ilta 26.9.2012
Uusia ja vanhoja kokeiluja Kyläläisten ilta 26.9.2012 Elämäntapa pelissä Utajärvelläkin 15.10.2012 Inbodyt viikko 44-45 (lihaskuntotestit) Painonhallintaryhmä etänä Terve Kunta-verkosto kokoontui 29.-30.11. 2012 Rokualla Omaishoitajien iltoja pidetty (U-V)
Suomen Sydänliiton alueellinen kunniamaininta Sydänviikolla 21.4.2012 Sydänterveyden edistämisestä Toiminnan alueellinen vaikuttavuus, sovellettavuus ja uutuus
Painopiste 2013 Uuden hallintomallin mukaisten valmisteluja arviointitoimikuntien toiminnan kehittäminen siten, että: Kunnassa vallitsee hyvinvointijohtamisen kulttuuri, joka pohjautuu toimiviin hyvinvointirakenteisiin (TerPS2)
Hyvinvoinnin edistäminen tulee sisällyttää osaksi kuntastrategiaa ja kunnan talouden ja toiminnan suunnittelua sekä kunnan kokonaisjohtamista.
2013 Entisiä hyväksi koettuja toimintoja jatketaan Savuttomuuteen kannustaminen: lääkeja nikotiinikorvaustuotteiden korvaaminen 100 Uintimatkat 26 krt = 7 800 Uinninohjaukset 26 krt = 1820 Rautakankipumppi, kahvakuula, tms. uimarannalla 600
2013 Tervareitin ilmoitukset 2000 Uintiliput 6000 Senioreiden jumpat 4000
Uusia kehittämiskohteita Green Care Vanhempainkoulut Liikuntasalitilan laajentaminen Senioripassi Veteraaniseteli Omaishoitajat Osallisuuden kehittäminen Elämäntaparyhmät (Oulunkaari, Oulujoki- Opisto tms kansalaisopisto)
Vaikutusten ennakkoarviointi Arvioidaan ennalta päätöksen vaikutuksia Tarkastellaan vaihtoehtoisia ratkaisumalleja Selkeyttää tavoitteita Mahdollistaa ristiriitojen käsittelyn Konkretisoi Tärkeää kokonaisharkintaa Parantaa valmisteluprosessin läpinäkyvyyttä Hyvä apuväline asioiden valmisteluun yhdessä Monialainen prosessi Yhteneväisyys kunnan strategian ja BSC:n kanssa Pakottaa tarkastelemaan asioita laajasti Auttaa parhaan ratkaisun valinnassa Pidemmällä tähtäimellä säästää kustannuksia Kestävämpiä päätöksiä
Vaikutusten ennakkoarviointi Kirkonkylän koulun tuleva käyttö Rauhalan tulevaisuuden mahdollisuudet Lukion tulevaisuuden vaihtoehdot Päihdeongelmaisten asumisen tulevaisuuden vaihtoehdot
Tukiaineistoa kuntajohdolle Hyvinvoiva ja terve kunta http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/cf9bd600-ba20-4996-aee1-5077f7de5fe0 Johtaminen tukee hyvinvoivaa ja tervettä kuntaa http://www.thl.fi/thl-client/pdfs//b719dda6- d5dc-4133-86ef-ebfbd4d1ae05 Tieto päätöksenteon tukena http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/5278d0b0-a59c- 4a4e-a852-a82ac5f93899