LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KEMIANTEKNIIKAN OSASTO DIPLOMITYÖOHJE

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO KEMIANTEKNIIKAN OSASTO DIPLOMITYÖOHJE Koonnut: Kimmo Klemola 05.03.2010

ALKUSANAT Huoliteltu kirjallinen raportointi on tärkeää niin opiskellessa kuin työelämässäkin. Yliopisto-opiskelijalta voidaan olettaa hyvää kielen käyttöä ja tiettyjen muotoseikkojen noudattamista. Opiskeluajan kirjallisen raportoinnin vaatimukset valmentavat toisaalta diplomityötä varten, jonka muotoseikat ovat varsin säännellyt, ja toisaalta työelämää varten. Akateemisessa maailmassa tieteellisillä artikkeleilla on usein hyvin tarkat muotokriteerit. Teollisuudessa, insinööritoimistoissa jne. vastavalmistunut diplomi-insinööri joutuu kirjoittamaan runsain mitoin erilaisia raportteja. Mikäli raportti on huolittelematon, se antaa huonon kuvan niin tekijästään kuin itse asiastakin. Asioiden epätäsmällinen ja huolimaton esittäminen voi insinöörityössä johtaa jopa merkittäviin virheisiin ja taloudellisiin menetyksiin. Diplomityön tietoja voidaan tarvita ja käyttää esimerkiksi suunnittelussa vielä vuosien kuluttua. Tämä diplomityöohje koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa on ohjeita liittyen työn käynnistämiseen. Siinä on myös ohjeita työn tarkastajille ja ohjaajille. Ensimmäisen osan on kirjoittanut professori Ilkka Turunen. Toisessa luvussa on lähinnä teknillisen kemian laboratorion ja erotustekniikan laboratorion kirjallisuustyöohjeista koottuja kemiantekniikan osaston erityisohjeita. Kolmanteen lukuun on kirjallisen raportoinnin teknisen toteutuksen helpottamiseksi koottu Microsoft Word -ohjeisto, joka toivoakseni antaa vastauksen suurimpaan osaan eteen tulevista tekstinkäsittelyn teknisistä ongelmista. Toivon, että tämän ohjeen avulla lukuisat opiskelijat, assistentit ja opinnäytetöitä tarkastavat professorit säästävät aikaa ja vaivaa, kun raporttien, seminaarien, työselostusten, diplomitöiden ja myöhemmässä vaiheessa lisensiaattitöiden ja väitöskirjojen muotoseikkojen korjaamisen tarve vähenee. Tällöin kaikki osapuolet voivat keskittyä tärkeimpään itse asiaan. LTY:n yleinen diplomityöohje löytyy osoitteesta: http://www.lut.fi/fi/technologymanagement/industrial_management/thesis/comple tion/book/documents/dippaohje.pdf Kimmo Klemola

SISÄLLYS 1 Diplomityön käynnistäminen: ohjeita työn tekijöille, tarkastajille ja ohjaajille... 3 1.1 Diplomityön luonne... 4 1.2 Diplomitöiden aiheista... 4 1.3 Diplomityön aloittamisesta... 4 1.4 Työn tarkastajat ja ohjaajat... 5 1.5 Vastuukysymykset... 5 2 Kemiantekniikan osaston diplomityöohje... 7 2.1 Yleistä... 8 2.2 Fontti, riviväli, marginaalit, sivunumerointi ja tavutus... 8 2.3 Otsikko- ja nimiösivu... 8 2.4 Alkusanat-sivu... 8 2.5 Tiivistelmä- ja abstract-sivut... 9 2.6 Symboliluettelo... 9 2.7 Sisällysluettelo... 9 2.8 Tekstiosa... 10 2.8.1 Johdanto... 10 2.8.2 Kuvat ja taulukot... 10 2.8.3 Yhtälöt, suureet, symbolit ja lukuarvot... 12 2.9 Lähdeluettelo... 14 2.10 Liitteet... 18 2.11 Vinkkejä... 18 3 Microsoft Word Tieteellisen raportin teko suomeksi... 20 3.1 Tallenna tekstitiedosto Wordharj.txt ja kuvatiedostot kovalevyllesi... 22 3.2 Avaa MS Wordillä wordharj.txt-tiedosto ja tallenna se docmuodossa... 22 3.3 Aseta marginaalit... 22 3.4 Tee pakotettu sivunvaihto... 23 3.5 Tee sisällysluettelo... 24 3.6 Sisällysluettelon sivunumeroiden päivittäminen... 25 3.7 Tyhjien rivien välttäminen... 26 3.8 Muuta kuvatekstit rivivälille yksi... 27 3.9 Kuvatekstin tasaaminen... 27 3.10 Yhtälönumeroiden oikealle tasaaminen... 27 3.11 Reaktioyhtälöiden nuolet... 28 3.12 Sisennykset lähdeluetteloon... 28 3.13 Liitä kuvat paikoilleen... 28 3.14 Kuvan ja kuvatekstin pitäminen samalla sivulla... 28 3.15 Taulukon tekeminen... 29 3.16 Kuvan tuominen Excelistä Wordiin... 31 3.17 Kieli ja tavutus... 32 3.18 Sivunumerointi... 33 3.19 Kuvien muokkaaminen, pienentäminen, suurentaminen... 34 3.20 Sivunumerot päivitetään sisällysluetteloon... 34 3.21 Automaattisen lähdeluettelon tekeminen dokumentin loppuun... 35 3.22 Yhtälön tekeminen... 37 3.23 Nimi- ja aiheluettelo... 38

3.24 Symbolien kirjoittaminen, prosenttimerkki, celsiusaste; numeron ja laatuosan pitäminen samalla rivillä... 40 3.25 Tiedoston tallentaminen tulevaksi pohjaksi... 41

3 I 1 Diplomityön käynnistäminen: ohjeita työn tekijöille, tarkastajille ja ohjaajille

4 1.1 Diplomityön luonne Diplomityö on 30 opintopisteen (20 ov) laajuinen, noin 6 kuukautta kestävä tutkimus- tai suunnittelutehtävä. Luonteeltaan se on opinnäyte, joka samalla harjaannuttaa opiskelijaa laajahkon ammatillisen ongelmakokonaisuuden käsittelyyn. 1.2 Diplomitöiden aiheista Diplomitöiden aiheet ovat usein teollisuusyritysten antamia. Suhteellisen yleistä on myös, että niitä tehdään yliopistolla jonkin tutkimusprojektin osina. Useimmissa tapauksissa diplomitöiden tekijät saavat työstään korvausta palkan tai stipendin muodossa. Aiheita voi kysellä pääaineen professorilta tai suoraan teollisuusyrityksiltä. Myös jälkimmäisessä tapauksessa on syytä olla ajoissa yhteydessä professoriin, mieluiten jo ennen aiheen etsinnän aloittamista. Diplomiyön aihetta valittaessa on seuraavat seikat otettava huomioon: Aihe on sisällöltään ja vaativuustasoltaan sopiva opinnäytteeksi. Tämän arviointi on ohjaavan professorin vastuulla. Opiskelijalla on riittävät perustiedot aihepiiristä (työn aiheen on kuuluttava jonkin opiskelijan suorittaman syventävän opintojakson aihepiiriin). Arviointi on ohjaavan professorin vastuulla. Työllä on edellytykset täyttää myös rahoittajan odotukset. Arviointi on rahoittajan edustajan vastuulla. Työn rahoittajan on syytä ottaa huomioon, että diplomityö on todellakin opinnäyte, vaikka sillä on myös konkreettisia tutkimuksellisia tai teknisiä tavoitteita. Useimmiten nämä tavoitteet eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan jopa tukevat toisiaan. Ristiriitatilanteissa kuitenkin opetukselliset tavoitteet ovat etusijalla. 1.3 Diplomityön aloittamisesta Diplomityön aihe on syytä hyväksyttää virallisesti heti työtä aloitettaessa. Edellytyksenä hyväksymiselle on vanhan tutkintorakenteen (180 ov) mukaan opiskelevilla seuraavat opintosuoritukset: vähintään 140 opintoviikkoa tutkintoon kuuluvia opintoja kaikki perusopinnot tutkintoon vaadittava harjoittelu 6 ov vähintään arvosana 3 siitä syventävästä opintojaksosta, johon työ liittyy

5 Uuden tutkintorakenteen mukaista (120 op) diplomi-insinööritutkintoa suorittavilla vaadittavat opintosuoritukset ovat seuraavat: kandidaatin tutkinto on suoritettu (kun opiskelija on valittu suorittamaan sekä tekniikan kandidaatin että diplomi-insinöörin tutkinnot) mahdolliset täydentävät opinnot on suoritettu (kun opiskelija on valittu pelkkään diplomi-insinöörin tutkintoon) diplomi-insinöörin tutkinnon pakollinen harjoittelu (4 op) on suoritettu diplomi-insinöörin tutkinnon pääaineen opinnoista on suoritettu vähintään 15 op Joskus työ aloitetaan epävirallisesti ennen kuin edellä mainitut edellytykset on täytetty. Poikkeustapauksissa näin voidaan menetellä. Suuria puutteita mainituissa edellytyksissä ei kuitenkaan tule sallia. Varoittavia esimerkkejä on riittävästi. Heti työn alussa on syytä pitää aloituskokous, johon osallistuvat työn tekijän lisäksi tarkastajat ja ohjaaja(t). Tässä kokouksessa käydään perusteellisesti läpi työn tavoitteita ja suoritusta. Erityisesti on sovittava työn ohjauksen järjestämisestä. 1.4 Työn tarkastajat ja ohjaajat Diplomityöllä on kaksi tarkastajaa. Ensimmäinen tarkastaja on työtä ohjaava professori. Toinen tarkastaja voi olla joko yliopiston tai toimeksiantajayrityksen edustaja. Häneltä edellytetään vähintään diplomi-insinöörin tutkintoa. Diplomityölle voidaan määrätä yksi tai useampi ohjaaja. Diplomityön aikana on huolehdittava siitä, että tekijä saa riittävää ohjausta. Ohjauksen toteutuksesta sovitaan alussa eri osapuolten kesken. Hyvä käytäntö on, että tekijä laatii työstään väliraportteja, joita sitten kokouksissa käsitellään. Siinäkin tapauksessa, että työ tehdään toimeksiantajan tiloissa ja toimeksiantaja on järjestänyt runsaasti ohjausta, tarvitaan vähintään 2-3 kokousta, jossa myös yliopiston edustajat ovat läsnä. Näin varmistutaan opinnäytteen asianmukaisuudesta ja opetuksellisten tavoitteiden saavuttamisesta. 1.5 Vastuukysymykset Työtä ohjaava professori on päävastuussa aiheen sopivuudesta, työn ohjauksesta sekä sen arvostelusta. Myös toinen tarkastaja sekä ohjaajat ovat osaltaan vastuussa näistä seikoista. Aiheen antanut yritys on vastuussa siitä, että tekijälle annetaan mahdollisuus tehdä työnsä sovitulla tavalla ja sovitussa aikataulussa. Yrityksen ei tule teettää diplomityön tekijällä muita tehtäviä niin, että diplomityö viivästyy sen vuoksi kohtuuttomasti sovitusta aikataulusta.

6 Diplomityön tekijän tulee parhaansa mukaan toteuttaa työnsä sovitulla tavalla sovitun aikataulun mukaisesti. Hän on myös vastuussa tuloksista rahoittajalle. Mikäli työ päätetään julistaa salaiseksi määräajaksi, koskee salassapitovelvoite kaikkia työn osapuolia.

7 II 2 Kemiantekniikan osaston diplomityöohje

8 2.1 Yleistä Tähän lukuun on koottu kemiantekniikan osaston ohjeet diplomityön tekemiseksi. Ohjeet ovat osittain yleisiä teknilliseen raportointiin liittyviä ja osittain kemiantekniikan osaston ja kemian alan julkaisuihin liittyviä erityisohjeita. Huomiota kiinnitetään lähinnä diplomityön ulkoasuun ja rakenteeseen. Teknillisten raporttien tekstin on oltava yksikäsitteistä ja selkeää sekä sujuvaa käytettävää kieltä. Raporttia lukiessaan työn tarkastaja useimmiten tietää, mistä on kyse. Raporttien laadinnan eräänä tarkoituksena on kuitenkin opettaa kirjoittamaan raportteja lukijoille, joille tutkittavat asiat ja käytetyt menetelmät eivät mahdollisesti ole entuudestaan tuttuja tai niiden ei voida katsoa kuuluvan lukijan kemiantekniikan yleistietämykseen. Alla on lueteltu joitakin kirjallisuustyön ulkoasulle asetettavia vaatimuksia. Muista, että plagiointi on huijausta! Tuo esiin omat johtopäätöksesi. 2.2 Fontti, riviväli, marginaalit, sivunumerointi ja tavutus Fonttina käytetään Times New Romania, fonttikoko 12 pt. Myös otsikot tehdään tällä fontilla käyttäen kuitenkin lihavointia, jolloin otsikoiden erottuminen tekstin joukosta helpottuu. Otsikko numeroidaan ja otsikon numeron perään ei tule pistettä. Jos haluat painottaa jotain sanaa, sen voi kursivoida. Myös viitattaessa useamman kuin kahden henkilön tekemään tekstiin sanalla et al. kursivoidaan tämä. Symbolit kursivoidaan. Sivun ylälaitaan jätetään 30 mm marginaalit, alas 20 mm, vasempaan laitaan 50 mm ja oikeaan 20 mm. Riviväli on 1,5. Sivunumerointi tehdään sivun ylälaitaan keskelle niin, että sisällysluettelosta alkava sivu on 1, mutta sisällysluettelosivu(j)a ei numeroida. Sivunumeroinnin tekninen ohjeistus on luvussa III. Käytä tavutusta, jolloin riveille ei jää turhaa tyhjää tilaa. Kirjoitusvirheet kannattaa tarkistaa käyttämällä tekstieditorin oikolukijaa kirjoittaessa. Lue myös itse tekstisi aina ennen kuin palautat sen tarkistettavaksi. 2.3 Otsikko- ja nimiösivu Otsikko- ja nimiösivun muodosta on annettu tarkat ohjeet luvussa I. 2.4 Alkusanat-sivu Ks. luku I. Alkusanoissa voi tuoda esiin sellaiset työhön liittyvät osat, jotka joku muu on tehnyt. Esimerkiksi analyysit on saatettu tehdä jossain ulkopuolisessa laboratoriossa.

9 2.5 Tiivistelmä- ja abstract-sivut Diplomityöstä tehdään sekä suomenkielinen tiivistelmä että englanninkielinen abstract, jotka liitetään selostukseen mahdollisen alkusanat-sivun jälkeen ennen sisällysluetteloa, ensin suomenkielinen ja sitten englanninkielinen. Tiivistelmä ja abstract ovat käytännössä yhden sivun pituisia (noin 100 200 sanaa) tiivistelmiä työn sisällöstä. Riviväli on 1 eikä se sisällä kuvia, taulukoita tai viittauksia. Tiivistelmään kuuluvat olennaisena osana nk. hakusanat (keywords). Näiden tehtävänä on kohdistaa tietohaun tulokset oikeisiin artikkeleihin. Hyvät hakusanat saat yleensä, kun poimit otsikosta keskeisimmät sanat. Vältä liian yleisiä hakusanoja, esimerkiksi chemical, phenomena yms. 2.6 Symboliluettelo Abstract-sivun perässä on symboliluettelo, josta selviävät käytetyt merkinnät ja dimensiot. Symbolien tulee olla standardin SFS 2300, ISO 1000 tai Millsin et al. [Mills I., Cvitaš T., Homann K., Kallay N., Kuchitsu K., Quantities, units and symbols in physical chemistry, Blackwell Science Ltd, 2nd ed., 1993] laatiman ohjekirjan mukaisia. Luvussa 1 LTY:n diplomityöohjeissa on varsin seikkaperäiset ohjeet symbolien käytöstä. Muotoseikat on esitetty tiivistetysti seuraavassa virkkeessä: Tekstissä, yhtälöissä, kaavioissa ja kuvissa esiintyvät muuttujat kursivoidaan, vektorit lihavoidaan ja kursivoidaan (tai kursivoidaan ja merkitään nuolella, E r ) ja ala- ja yläindeksit sekä numerot esitetään kursivoimatta elleivät indeksit viittaa johonkin muuttujaan. Laadut (kg, mol, ºC, MJ), alkuaineiden merkit ja molekyylikaavat kirjoitetaan normaalitekstillä. Numero-osa kirjoitetaan laadusta erilleen (15 kpa, 100 %, 25 ºC). Numero- ja laatuosan välissä kannattaa tavallisen välilyönnin sijasta käyttää yhteensitovaa välilyöntiä, ks. MS Wordille luku III. Ohessa on symboliluettelon esimerkki. SYMBOLILUETTELO c A0 A:n alkukonsentraatio, mol m -3 c Ae A:n tasapainokonsentraatio, mol m -3 c p ominaislämpökapasiteetti vakiopaineessa, J kg -1 K -1 c v ominaislämpökapasiteetti vakiotilavuudessa, J kg -1 K -1 D diffuusiokerroin, m 2 s -1 E a aktivoitumisenergia, J mol -1 2.7 Sisällysluettelo Symboliluettelon jälkeen tulee sisällysluettelo. Sivun ylälaidassa on sana SISÄLLYS lihavoituna. Sen alla ovat kaikki työssä olevat otsikot, ilman lihavointia sekä ilmoitettuna sivut, jolta kappale alkaa. Riviväli sisällysluettelossa on 1.

10 Sisällysluettelo on hyvä tehdä (on tehtävä) automaattisesti esimerkiksi Microsoft Wordilla. Sisällysluettelon voi tehdä helposti Microsoft Wordin varta vasten tehtyjä ominaisuuksia hyväksi käyttäen. Yksityiskohtaiset ohjeet automaattisesta sisällysluettelon teosta löytyvät luvusta III. Alemman tason numerointi asetetaan alkamaan edellisen tason tekstin tasalta. 2.8 Tekstiosa Kappaleiden alkuja ei sisennetä. Kappaleiden väliin jätetään tyhjää tilaa (ei kuitenkaan tarvitse tehdä tyhjää riviä, ks. luku III). Molemmat reunat tasataan. On suositeltavaa käyttää alaotsikkoa vain kolmessa tasossa (ts. 2.2.1, ei siis enää 2.2.2.1). Yhtä lausetta varten tarvitaan harvoin oma kappale. Otsikon saa pysymään automaattisesti samalla sivulla kuin sitä seuraava teksti (luku III). On suositeltavaa, että jokaisen otsikon alla on myös tekstiä niin että alaotsikko ei olisi heti edellisen otsikon alla. 2.8.1 Johdanto Diplomityö alkaa Johdannolla. Siinä lukija tuodaan asiaan kartalle kertomalla taustaa aiheesta, mihin se liittyy, historiaa, aiemmista tutkimuksista jne. Johdannossa esitetään myös työn tavoitteet. Ks. lisää luvussa I. 2.8.2 Kuvat ja taulukot Kuvien ja taulukoiden on mahduttava tekstille varattuun tilaan. Ne eivät siis saa karata yli marginaalin. Kuvat tulee keskittää sivun keskiviivan suhteen. Kuvateksti tulee kuvan alle numeroituna arabialaisilla numeroilla ja taulukkoteksti taulukon yläpuolelle roomalaisin numeroin. Kuva- ja taulukkoteksteissä käytetään juoksevaa numerointia. Kuvateksti, kuten myös taulukkoteksti, kirjoitetaan tiheällä rivi-

11 välillä ja haluttaessa pienemmällä kirjasinkoolla. Kuva- ja taulukkotekstin tekstiosa sisennetään. Pyri siihen, että taulukko mahtuu yhdelle sivulle. Laita sivulle mielellään enintään kaksi kuvaa. Jätä kuvan tai taulukon ja kuva- tai taulukkotekstin väliin riittävästi tilaa. Kuvan ja kuvatekstin (tai taulukon ja taulukkotekstin) saa pakotettua pysymään yhdessä samalla sivulla (luku III). Jokaiseen kuvaan ja taulukkoon on oltava viittaus tekstissä: SMBR-reaktorin toimintaperiaate on esitetty kuvassa 6 tai SMBR-reaktori koostuu useista sarjaan kytketyistä kromatografisista kiintopetireaktoreista (kuva 6). Kuva (tai taulukko) tulee sijoittaa sen tekstikohdan jälkeen, jossa siihen on ensimmäisen kerran viitattu. Kuvan ei täydy olla välttämättä viittaustekstikohdan kappaleen perässä, vaan se voi olla sijoitettuna lähimmän kahden sivun sisälle siten että kuvan sijoittelu ei jätä turhaa tyhjää tilaa sivun loppuun. Mikäli kuva on lainattu, on kuvatekstin perään laitettava viittaus kuvan alkuperäiseen lähteeseen. Viittaus laitetaan ennen pistettä kuten esimerkissä (kuva 1). Älä pienennä kuvia ja taulukoita turhan pieniksi, selvyys kärsii. Kuva 1. SMBR-reaktorin toimintaperiaate. Graafisille kuvaajille on varattava tilaa vähintään puoli sivua ja niiden on hyvä olla mustavalkoisia, jotta kuvat olisivat riittävän selkeitä ja valokopioituinakin vielä luettavissa. Kolmiulotteisia kuvaajia, pylväsdiagrammeja ja piirakoita tulee välttää. Graafisissa kuvaajissa mittaustulokset esitetään pisteinä käyttäen esimerkiksi kolmio- tai neliösymboleita ja teoreettisesti esimerkiksi malliyhtälöstä lasketut tulokset esitetään yhtenäisinä tai katkoviivakuvaajina. Kuva 3 on esimerkillinen graafinen kuvaaja. Lisää ohjeita graafisten kuvaajien tekemiseen on annettu erotustekniikan laboratorion yleisohjeessa [Kallas J., Laari A., Markkula H., Niemi H., Reunanen J., Palosaari S., Yleisohje 03a, Ohjeet kirjallisten opinnäytteiden tekemiseksi, Kemiantekniikan osasto, Erotustekniikan laboratorio, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2003].

12 Taulukko I Tislauspohjan toiminta-arvoja. Koe Lauhdutinteho Nestevirtaus Ideaalipohjat HETP W Kg/(m 2 s) m NCH1 700 0.250 1.30 0.40 NCH2 1200 0.435 1.15 0.45 NCH3 2200 0.800 1.00 0.52 NCH4 2600 0.940 0.95 0.55 Kuva 3. Hiilidioksidin mitatut (pisteet) adsorptiotasapainot ja malliyhtälöstä lasketut (viivat) 5A-zeoliittissa. 2.8.3 Yhtälöt, suureet, symbolit ja lukuarvot Yhtälöt on kirjoitettava selvästi kukin omalle rivilleen siten, että ne erottuvat tekstistä - esimerkiksi sisennettynä tai keskitettynä. Yhtälöt numeroidaan arabialaisilla numeroilla joko juoksevasti tai kappaleittain. Numero pannaan kaarisulkuihin yhtälön oikealle puolelle palstan reunaan. Matemaattisessa esityksessä on käytettävä standardoituja merkkejä, sikäli kun niitä on olemassa tai niiden puuttuessa muita vakiintuneita merkkejä ja vasta viimekädessä omatekoisia merkkejä. Yhtälöt ja myös tekstissä esiintyvät symbolit kursivoidaan. Tekstissä on mainittava myös suureen symbolin nimi, esim. sähkövaraus Q, kun se esiintyy ensimmäisen kerran, ja symbolin nimi on syytä toistaa harkinnan mukaan myöhemminkin. Tekstissä, yhtälöissä, kaavioissa ja kuvissa esiintyvät muuttujat kursivoidaan, vektorit lihavoidaan ja kursivoidaan (tai kur-

13 sivoidaan ja merkitään nuolella, E r ) ja ala- ja yläindeksit sekä numerot esitetään kursivoimatta, elleivät indeksit viittaa johonkin muuttujaan. Matemaattiset funktiomerkinnät ja operaattorit kirjoitetaan normaalitekstillä (sin, log, lim jne.). Yksiköt kirjoitetaan normaalitekstinä. Esimerkiksi suureen massa symboli on m ja yksikkö kg. Tekstinkäsittelyohjelmien yhtälöeditoreissa edellä mainitut muotoseikat on pääsääntöisesti automatisoitu. Kunkin yhtälön alle on hyvä laittaa symbolien merkitys ja yksiköiden laadut seuraavasti: K a ( T) ( T) Gr = exp - (1) RT K a termodynaaminen tasapainovakio, - G r reaktion Gibbsin energia, J/mol T lämpötila, K R kaasuvakio, 8,314 J/(mol K) Vaikka symbolit olisi annettu kaavan yhteydessä, tulee työn alkuun tehdä myös symboliluettelo. Reaktionopeusyhtälön muodot ovat seuraavat: Irreversiibelille reaktiolle eteenpäin menevä kokonuoli CH 3 OH + NH 3 CH 3 NH 2 + H 2 O (2) Reversiibelille reaktiolle molempiin suuntiin menevät kokonuolet päällekkäin oikealle puolelle osoittava nuoli ylempänä CH 3 OH + NH 3 CH 3 NH 2 + H 2 O (3) Tasapainossa olevalle reaktiosysteemille molempiin suuntiin menevät hakanuolet (puolinuolet) päällekkäin CH 3 OH + NH 3 CH 3 NH 2 + H 2 O (4) Tyypillinen virhe on käyttää kaksisuuntaista nuolta, joka tarkoittaa resonanssirakennetta, ei kemiallista reaktiota. Luvussa III opastetaan, kuinka löytää oikeanlaiset nuolet. Lukuarvoissa suomeksi kirjoitettaessa käytetään desimaalipilkkua. Englanniksi kirjoitettaessa käytetään desimaalipistettä. Kertomerkkinä kirjoitetussa tekstissä ei saa käyttää *-merkkiä, tämä kuuluu vain tietokoneohjelmiin. Myös suureiden yksiköissä tämä on huomioitava. Mikäli kaksi perussuuretta kerrotaan keskenään, on niiden väliin jätettävä yhden merkin tyhjä tila. Esimerkiksi W/(m K) on wattia per metri Kelvin, mutta W/mK onkin wattia/millikelvin. Esitettäessä suureiden lukuarvoja kymmenen kerrannaisina, käytetään etuliitteitä, esimerkiksi mikro, kilo, giga jne. Taulukoissa käytetään kymmenen kerrannaisina kolmella jaollisia eksponentteja, esimerkiksi 10-6, 10 9 jne. Etuliite tai eksponentti valitaan siten, että

14 varsinaisen lukuarvon itseisarvo olisi välillä 0 1000. Kymmenet tuhannet ja sadat tuhannet kirjoitetaan suomeksi 10 000 ja 100 000, englanniksi 10,000 ja 100,000. LTY:n diplomityöohjeissa (luku I) on yhtälöiden kirjoittamisesta lisää yleisiä ohjeita. Laadutettujen suureyhtälöiden teosta on annettu ohjeet erotustekniikan laboratorion yleisohjeessa [Kallas J., Laari A., Markkula H., Niemi H., Reunanen J., Palosaari S., Yleisohje 03a, Ohjeet kirjallisten opinnäytteiden tekemiseksi, Kemiantekniikan osasto, Erotustekniikan laboratorio, Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2003]. 2.9 Lähdeluettelo Kun viitataan toisen tekstiin, kuviin tai taulukoihin, niihin täytyy olla tekstissä viittaus. Kuviin voi viittauksen tehdä kuvatekstin loppuun. Viite esitetään tekstissä esimerkiksi seuraavasti: "Mc Petersenin et al. 2 mukaan emulsion hajoamiseen vaikuttaa vain ". Jos lauseeseen tai virkkeeseen viittaava viitenumero kirjoitetaan lauseen tai virkkeen loppuun, se on ennen pistettä (Smith 20 ). Numerot viittaavat raportin lopussa olevaan lähdeluetteloon, jossa asianomainen viite esiintyy täydellisenä. Jos on tiivistetty lainattua tekstiä, viittauksen voi laittaa kappaleen loppuun, jos koko kappale on lähtöisin samasta lähdeteoksesta. Tällainen käytäntö ei kuitenkaan ole suositeltava. Pisteen ja viitteen välissä on näin meneteltäessä tyhjälyönti tämän esimerkin mukaisesti. Esimerkiksi Microsoft Wordilla on vaivatonta tehdä viittausnumerointi automaattisesti. Tällöin viitenumerot tulevat tekstiin yläindekseinä. On myös mahdollista käyttää sulkuja tai hakasulkuja. (Hammerschlag 21 ) Tekijän nimen kanssa viitenumero tulee ennen pistettä (Väisänen ja Mutikainen 22 ). Ilman tekijää viitenumero tulee pisteen tai pilkun jälkeen. 22 Mikäli viitteitä on samassa enemmän, viitataan näin (Tupula 23, Hupula 24, Lupula 25 ). Jos mukaan laitetaan sivunumerot, tehdään näin (Franklin 26, s. 234 237). Viittauksia ei tule tehdä päivänselviin asioihin: Litmasen 10 mukaan massan yksikkö on kg. Myöskään sellaiseen asiaan, jota ei ymmärrä ei tule viitata. Kriittisyys on hyvä muistaa viittauksissa. Viitattaessa tekstissä julkaisuun, menetellään seuraavasti riippuen tekijöiden määrästä: Yksi tekijä: Kaksi tekijää: Useampi tekijä: Smith 21 on tutkinut... Huom. ei etunimeä tai etukirjaimia. Smith ja Jones 21 ovat tutkineet... Smith et al. 21 ovat tutkineet... Smith et al. latinankielinen osuus on kursivoituna. Taivutus menee Smithin et al. 21 mukaan, ei siis Smith et alin 21 mukaan. Lähdeluettelossa kirjallisuusviitteet laitetaan numeroituna ilman sulkuja siihen järjestykseen, jossa ne tekstissä esiintyvät. Kukin teos mainitaan vain kerran. Jos

15 tehdään kaksi viittausta esimerkiksi saman kirjan eri kohtiin, tehdään viittaus seuraavassa muodossa (Einstein 3, s. 14). Tekstinkäsittelyohjelmien (esimerkiksi Microsoft Word) ominaisuudet ovat muuttaneet vakiintuneitakin viittauskäytäntöjä kansainvälisissä julkaisuissa. Esimerkiksi aiemmin oli yleisesti käytössä nimi-vuosijärjestelmä eli Harvardin järjestelmä, jossa viitteet järjestetään lähdeluetteloon aakkosjärjestykseen ensimmäisen tekijän mukaan. Siinä lähdeluetteloa ei siis numeroida. Luvussa III on esitetty automaattisen lähdeluettelon tekeminen Microsoft Wordilla. Sitä voidaan käyttää myös diplomitöissä. Tällöin viitenumerot esiintyvät tekstissä yläindekseinä. Viitenumerot ovat välimerkkien jälkeen. Ohessa esimerkki Industrial Engineering Chemistry Research lehden viittauskäytännöstä. Reactive distillation has been identified as being suitable for the methyl acetate system for different processes, namely, the synthesis of methyl acetate, 2,3 the hydrolysis of methyl acetate, 4-6 and the recovery of dilute acetic acid from wastewater. 7,8 Nimi-vuosijärjestelmää eli Harvardin järjestelmää voi halutessaan käyttää. Tekstiviitteessä on tekijän nimi tai kahden tekijän nimet tai ensimmäisen tekijän nimi ja et al. sekä julkaisuvuosi. Nimi-vuosijärjestelmä on lukijaystävällinen, koska viitteen voi usein tunnistaa ilman lähdeluettelon selaamista. Myös kirjoittajan kannalta järjestelmä on varsin käytännöllinen, koska siinä ei tarvita numeroiden ja julkaisujen välistä kirjanpitoa ja se ei ole niin virhealtis. Aina lähteellä ei kuitenkaan ole selkeää tekijää (esimerkiksi Internet-sivu, manuaali tai esite). Tällöin Nimi-vuosijärjestelmän käyttäminen saattaa olla hieman hankalaa. Lidenin ja Vamlingin (1989) mukaan kromatografisen reaktorin perusajatukset esitettiin jo yli 35 vuotta sitten. Kromatografisessa reaktorissa virtauksen suuntaa valittaessa on otettava huomioon tuotteiden ja lähtöaineiden tiheyserot ja eluoitumisnopeudet (Mazzotti et al. 1997). Smith (1999) tutki pyörivän sylinterimäisen kolonnin käyttöä metyyliformaatin happokatalysoidussa hydrolyysissä Seuraavassa on erityyppisten viittausten esimerkkejä: Lehti: Veglio, G., Beolchini, F.J., Extraction of copper. Hydrometallurgy 44(1997), 8, 301 308. * Tekijät, artikkelin nimi, lehden nimi kursivoituna, volyymi lihavoituna, ilmestymisvuosi suluissa, lehden numero ja lopuksi sivu/-t, johon viittaat. Kirja: Hill, C.G., An Introduction to Chemical Engineering, Kinetics & Reactor Design, 2 nd ed., Wiley & Sons, 1977, s. 223 225. * Tekijä tai kokooja, kirjan nimi, painos, painopaikka ja -vuosi sekä mahdollisesti sivut, joihin viitataan, kirjan nimi kursiivilla.

16 Kokoelmateos: Encyclopedia of Emulsion Technology, Vol 1, Pecher P., ed., 1 st Dekker, New York, 1993, s. 212 214. ed., Marcel * Ensin kirjasarjan nimi ja osa, sitten editori (toimittaja), painos, painopaikka ja - vuosi sekä sivut kuten edellä. Coca, J., Adrio, G., Jeng, C-Y., Langer, S., Gas and liquid chromatographic reactors, in G. Ganetsos, P.E. Barker, ed., Preparative and Production Scale Chromatography, Marcel Dekker, New York, 1993, s. 449 475. * Artikkeli kokoelmateoksessa Opinnäytetyö: Chandrakanth, J.S., Effects of ozone on the colloidal stability of particles coated with natural organic matter, Ph.D. dissertation, University of Colorado, Boulder, CO, 1994. * Ei otsikon kursivointia. Internet-sivu: Dejanews Power Search, http://www.dejanews.com/home/ps.shtm, 25.10.2004. * Internet-sivuihin viittaamisessa tulee olla tarkkana. Niiden sijasta tulee viitata primäärilähteeseen: lehden artikkeli, opinnäytetyö tai mahdollinen alkuperäinen www-sivu. Internetistä löytyy oppilaitosten kirjallisuustöitä ynm. Niihin viittaamisen sijaan tulee viitata primäärilähteisiin. Pahimmillaan tämän ohjeen kirjoittaja on törmännyt viittaukseen Googlen hakusivuihin. Patentti: Smith, L.A., Catalyst system for separating isobutene from C 4 streams, U.S. Patent No. 4215011, April 22, 1980. Suullinen tiedonanto: Kilpiö, Teuvo, Kemira Oyj, suullinen tiedonanto, 2006. Aikakauslehdistä käytetään CAS (Chemical Abstracts Service) Source Index 1907 1999 Cumulative'n mukaisia lyhennyksiä. Tämä on kolmeosainen kirja ja se löytyy LTY:n pääkirjastosta. Mikäli lehti on alkanut ilmestyä vuoden 1999 jälkeen, lyhenne löytyy CAS Quarterly Index Supplementista, joka on vuosittain neljästi ilmestyvä täydennysluettelo. Seuraavassa on esitetty eräiden yleisimpien kemiantekniikan alan lehtien lyhennykset: NIMI LYHENNE ACS Symposium Series ACS Symp.Ser. AIChE Journal AIChE J. Australian Journal of Chemistry Aust. J. Chem.

17 Biochemistry Biochemistry Biochemical Journal Biochem. J. Canadian Journal of Chemistry Can. J. Chem. Canadian Journal of Chemical Engineering Can. J. Chem. Eng. Chemical Engineering (New York) Chem. Eng. (N.Y.) Chemical Engineering Communication Chem. Eng. Commun. Chemical Engineering Progress Chem. Eng. Prog. Chemical Engineering Science Chem. Eng. Sci. Chemie-Ingenieur-Technik Chem.-Ing.-Tech. Chemie Technik (Heidelberg) Chem. Tech. (Heidelberg) Computers and Chemical Engineering Comput. Chem. Eng. Desalination Desalination Environmental Science and Technology Environ. Sci. Technol. Environmental Technology Environ. Technol. Industrial and Engineering Chemistry, Fundamentals Ind. Eng. Chem. Fundam. Industrial and Engineering Chemistry, Process Design and Development Ind. Eng. Chem. Pros. Des. Dev. Industrial and Engineering Chemistry, Product Research and Development Ind. Eng. Chem. Prod. Res. Dev. Industrial and Engineering Chemistry Research Ind. Eng. Chem. Res. Institution of Chemical Engineers, Symposium Series Inst. Chem. Eng. Symp. Ser. International Journal of Heat and Mass Transfer Int. J. Heat Mass Transfer Journal of American Chemical Society J. Am. Chem. Soc. Journal of Biological Chemistry J. Biol. Chem. Journal of Chemical Education J. Chem. Educ. Journal of Chemical Engineering of Japan J. Chem. Eng. Jpn. Journal of Chemical Physics J. Chem. Phys. Journal of Chromatography J. Chromatogr. Journal of Crystal Growth J. Cryst. Growth Journal of Heat Transfer J. Heat Transfer Journal of Membrane Science J. Memb. Sci. Kagaku (Kyoto) Kagaku (Kyoto) Kagaku Kogaku Ronbunshu Kagaku Kogaku Ronbunshu Separation Science and Technology Sep. Sci. Technol. Water Environment Research Water Environ. Res. Water Research Water Res. Water Science and Technology Water Sci. Technol. Lähdeluettelossa viitteet luetellaan viittaustavasta riippuen joko aakkos- tai numerojärjestyksessä. Aakkosjärjestystä käytettäessä viitteet aakkostetaan tekijöiden sukunimen, yhteisönimen tai julkaisunimen mukaan. Saman tekijän teokset ovat aikajärjestyksessä. Numeroviittausjärjestelmää käytettäessä viitteet esiintyvät ja numeroidaan siinä järjestyksessä, kun ne esiintyvät tekstissä. Sivunumeroiden liittäminen mukaan on hyvä tapa. Se helpottaa myöhemmin alkuperäisen viitteen etsijän työtä. Lähdeluettelon tulee näyttää osapuilleen seuraavalta: Lähteet 1. Veglio, G., Beolchini, F.J., Extraction of copper. Hydrometallurgy 44(1997), 8, 301.

18 2. Hill, C.G., An Introduction to Chemical Engineering, Kinetics & Reactor Design, 2 nd ed., Wiley & Sons, 1977, s. 223 225. 3. Encyclopedia of Emulsion Technology, Vol 1, Pecher P.(Ed.), 1 st ed., Marcel Dekker, New York, 1993, s. 212 214. 4. Chandrakanth, J.S., Effects of ozone on the colloidal stability of particles coated with natural organic matter, Ph.D. dissertation, University of Colorado, Boulder, CO, 1994. 5. Dejanews Power Search, http://www.dejanews.com/home/ps.shtm, viitattu 25.10.2004. 6. Smith, L.A., Catalyst system for separating isobutene from C 4 streams, U.S. Patent No. 4215011, April 22, 1980. 7. Kilpiö Teuvo, Kemira Oyj, suullinen tiedonanto, 2006. Lähdeluettelo-otsikon eteen ei tule numeroa. Jokaisen viitteen perään tulee piste. 2.10 Liitteet Liitteisiin kuuluu tekstiä täydentävä aineisto, mm. kuvat, taulukot, tietokoneohjelmat ja matemaattiset johdattelut. Sivunumerointi ei jatku liitteisiin, vaan ne numeroidaan seuraavan esimerkin mukaisesti. Liite II, 3 (8) on liitteen II kolmas sivu, sivuja on yhteensä kahdeksan Liite IV, 8 (12) on liitteen IV kahdeksas sivu, sivuja on yhteensä 12 Liitesivujen numerot kirjoitetaan sivun oikeaan yläreunaan. Liitteen alkuun kirjoitetaan alleviivaten tai vahvennettuna, mitä liitteessä käsitellään, esim. virhearvio tai mallisijoitukset. 2.11 Vinkkejä Lue aina kirjoittamasi teksti hulella ennekuin jätät tarkistetavaksi! Ja korjaa! Tyypillisiä virheitä: 1. Yhdyssanat 2. Puuttuvat ja ylimääräiset kirjaimet ja sanat 3. Pilkutus 4. Sanajärjestys on luonnoton ja ruotsalainen. 5. Sanavälit, eli kaksi välilyöntiä (voidaan korjata: ctrl-f Find:spacespace Replace:space) 6. "Hartsit impregnoituivat nopeasti, joka oli ennustettavissa aiempien töiden perusteella." Pitäisi olla..., mikä oli ennustettavissa... "Mikä" viittaa edelliseen lauseeseen, "joka" yleensä edelliseen sanaan.