Pääluokka 34 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Työhallinnon toiminta-ajatuksena on edistää työmarkkinoiden toimivuutta ja työorganisaatioiden kehittymistä, työllisyyttä sekä maahanmuuttajien kotoutumista. Työllisyyden kehitysarvio Useita vuosia jatkunut työttömyyden nopea aleneminen hidastui loppuvuodesta 2001 ja hidas työttömien määrän väheneminen on jatkunut vuoden 2002 alkupuoliskolla. Vuoden 2003 talouden ja työllisyyden kehitysarvioita leimaavat lukuisat kansainväliseen talouteen liittyvät epävarmuustekijät. Talouden kasvun vauhdittuminen näkyy joka tapauksessa työllisyyskehityksessä viiveellä. Vuosia jatkuneen myönteisen työllisyyskehityksen hidastumisen seurauksena myös pitkäaikaistyöttömyyden alentaminen on entistä haasteellisempaa. Pitkittyvään työttömyyteen liittyvä rakenteellisen työttömyyden kasvu puolestaan vaikeuttaa mm. ikärakenteesta aiheutuviin ja lähivuosina korostuviin työvoiman saatavuusongelmiin vastaamista. Työpolitiikan strategiset tavoitteet Työhallinnon vuosia 2002 2003 koskevassa tarkistetussa strategiassa päätavoitteena pidetään edelleen työllisyysasteen nostamista lähelle 70 prosenttia. Vuosien 2001 2002 suhdannekehityksestä johtuen tavoite saavutettaneen kuitenkin vasta vuosikymmenen puolessa välissä. Suomen työllisyyspolitiikan toimintasuunnitelmassa vuodelle 2002 on asetettu EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti kansallisia tavoitteita, joilla tuetaan EU:n yhteisten työllisyysastetavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on, että työllisyysasteessa saavutetaan Suomessa yli 70 prosentin taso vuonna 2010. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan monivuotisia ohjelmia ja poikkihallinnollista yhteistyötä sekä keskushallinto- että aluetasolla. Työhallinnon strategia perustuu seuraaviin linjauksiin: varmistetaan työvoiman saatavuus, tuetaan työvoiman kysyntää, vahvistetaan ja laajennetaan toimintaa työssä olevien osaamisen ja jaksamisen parantamiseksi, lisätään työhön menon kannustavuutta ja ehkäistään työmarkkinoilta syrjäytymistä sekä edistetään hyviä etnisiä suhteita ja ehkäistään syrjintää ja rasismia. Vuosia 2002 2003 koskevassa strategiatarkisteessa esitetään mm. seuraavat painotukset ja ehdotukset, joita toteuttamalla voidaan lieventää ennakoitua työttömyyden kasvua ja varautua myöhemmin korostuviin työvoiman saatavuusongelmien kasvuun: työvoimapoliittisten toimenpiteiden määrää lisätään ja toimenpiteissä painotetaan työttömien osaamista parantavia toimia, työssä oleviin kohdistuvia koulutustoimenpiteitä lisätään mm. irtisanomisten vaihtoehtona, yhdistelmätuen käyttöä pyritään laajentamaan yrityksissä, alkavaan yrittäjyyteen ja ammatinharjoittamiseen liittyviä tukitoimia vahvistetaan vaatimukset täyttävien hakijoiden määrän kasvun mukaisesti sekä rakenteellisen työttömyyden lieventämiseksi vaikeasti työllistyville kohdennetaan pitkäkestoisia toimenpiteitä ja toimenpideyhdistelmiä aiempaa laajemmin. EU:n työllisyyssuuntaviivojen mukaisesti Suomen työllisyyspolitiikan vuoden 2002 toimintasuunnitelma toteuttaa neljää yleiseurooppalaista toimintakokonaisuutta, joita ovat työllistyvyyden parantaminen, yrittäjyyden edistäminen, yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen sekä naisten ja miesten yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Poikkihallinnollisen toimintasuunnitelman ensisijainen tavoite on työmarkkinoiden toimivuudesta huolehtiminen ja työvoiman saatavuuden varmistaminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttö- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 1
myyttä lievennetään ja rakennetyöttömyyttä vähennetään kytkemällä toimenpiteet osaksi työvoimakapeikkojen torjumista. Toimintasuunnitelma tukee osaltaan työhallinnon kansallista strategiaa. Työhallinnon keskeisinä tavoitteina on EU:n suuntaviivojen mukaisesti pitää työvoimapolitiikan toimenpiteiden määrällinen taso edelleen vähintään 20 prosentissa suhteessa työttömien työnhakijoiden ja aktiivitoimenpiteissä olevien määrään sekä tarjota työttömille työnhakijoille mahdollisuus henkilökohtaisen työnhakusuunnitelman laatimiseen. Kansallisen lainsäädännön mukaan työnhakusuunnitelma on laadittava viimeistään silloin, kun asiakkaan työttömyys on kestänyt viisi kuukautta, mikä täyttää työllisyyssuuntaviivoissa määritellyt tavoitteet. Työnhakusuunnitelmassa sovitaan työnhaussa käytettävistä palveluista ja aktiivitoimista. Tämä järjestelmä toimeenpantiin täysimääräisesti vuoden 2000 aikana. Hallitus antaa esityksen eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi. Lailla julkisesta työvoimapalvelusta uudistetaan työvoimapalveluita, työllisyyden hoitoa ja niihin liittyviä etuuksia, tukia ja avustuksia koskeva lainsäädäntö kokonaisuudessaan. Lakiin kootaan työvoimapalvelulaissa, työllisyyslaissa ja työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa olevat säännökset, sekä lisäksi eräät nykyisin työttömyysturvalaissa ja työmarkkinatuesta annetussa laissa olevat säännökset työvoimapoliittisten toimenpiteiden järjestämisestä, toimielimistä ja työnantajalle maksettavista tuista. Erillislait kumotaan. Kokonaisuudistusta koskeva esitys on luonteeltaan pääasiassa lainsäädäntötekninen. Sillä selkeytetään lainsäädäntöä rakenteellisesti ja kielellisesti sekä mahdollisuuksien mukaan yhdenmukaistetaan säännöksissä käytettyjä käsitteitä. Rakennetyöttömyyden purkaminen edellyttää uudistuksia, joilla voidaan varmistaa työvoiman tarjonnan lisäksi riittävä kysyntä erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien kohdalla. Työministeriössä käynnistyy vuoden 2002 aikana selvitystyö mahdollisuuksista purkaa rakenteellista työttömyyttä laaja-alaisilla työvoiman kysyntää ja tarjontaa tukevilla toimenpiteillä, joita toteuttamalla voidaan parantaa työllisyyttä erityisesti matalan tuottavuuden työtehtävissä. Työvoimapolitiikan laatua ja vaikuttavuutta parannetaan suunnittelemalla ja toteuttamalla toimenpiteitä aiempaa kiinteämmässä yhteistyössä työnantajien kanssa ja työnhakijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti aktiivista työnhakua tukien. Lisäksi työvoimapoliittisten toimenpiteiden laatua ja vaikuttavuutta kehitetään hyödyntämällä uudistettuja asiakas- ja opiskelijapalautejärjestelmiä. Työhallinnon toiminnan kehittäminen Henkilöstöpolitiikan painopistealueena on henkilöstöpolitiikan suunnitelmallisuuden parantaminen osana organisaation kokonaistoimintaa. Työhallinnon henkilöstösuunnittelu perustuu valtakunnalliseen sekä ministeriökohtaiseen ja alueellisiin henkilöstösuunnitelmiin. Tavoitteena on määriteltyjen henkilöstö- ja osaamisrakenteiden edellyttämien toimenpiteiden toteuttamisen aloittaminen. Henkilöstön kehittämistoimenpiteet ja tulevat rekrytoinnit toteutetaan suunnitelmallisesti ja tapahtuvia toimintarakennemuutoksia tukien. Työhallinnon henkilöstön keski-ikä lähivuosina nousee. Henkilöstöpolitiikan sisällössä otetaan erityisesti huomioon ikärakenteen muuttuminen. Työministeriön ja työvoimaosastojen välistä tulosohjausta kehitetään siten, että työpolitiikan strategioita toteuttavista tulostavoitteista neuvoteltaessa otetaan huomioon myös alueiden työmarkkinoiden erityispiirteet ja niiden antamat mahdollisuudet. Tulosohjausjärjestelmää täydennetään ja monipuolistetaan hyödyntämällä Euroopan laatupalkintomallin antamia mahdollisuuksia organisaatioiden suorituskyvyn ja toiminnan laatutason arvioinnissa ja kehittämisessä. Vuonna 2001 käynnistettiin kehittämishanke, jossa määriteltiin keskeisille työvoimatoimistojen tarjoamille työvoimapalveluille yhtenäiset laatukriteerit ja laadun arviointimenettelyt siten, että niiden avulla voidaan asettaa ao. palveluille laatutasotavoitteet sekä arvioida näiden tavoitteiden toteutumista. Kehittämishankkeesta vuonna 2002 saatujen pilotointikokemusten perusteella laatutasotavoitteiden asettamistapaa kehitetään edelleen ja laatutasotavoitteiden asettaminen laajennetaan koskemaan kaikkia työvoimatoimistoja. Laatupalkintomalliin perustuvan palkitsemisjärjestelmän käyttöä jatketaan työministeriössä ja tavoitteena on, että vastaava palkitsemisjärjestelmä otetaan käyttöön työministeriön ja työvoimatoimistojen lisäksi myös TE-keskusten työvoimaosastoilla. Työttömien määrä ja työvoimapolitiikan resurssit ovat kehittyneet seuraavasti: 2000 2001 2002 2003 arvio/ Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 2
toteutuma/ toteutuma/ varsinainen arvio/ tilinpäätös tilinpäätös talousarvio esitys Työttömät työnhakijat (keskimäärin kk:ssa) 321 000 302 000 305 000 310 000 Työvoimapolitiikan resurssit (ml. ESR), milj. euroa 1 634 1 654 1 962 1 994 Työvoimapol. resurssit (ml. ESR) suhteessa työttömien lkm, euroa 5 091 5 476 6 433 6 433 Työhallinnon keskeisiin strategisiin tavoitteisiin liittyvät alustavat tulostavoitteet: 2001 2002 2003 tavoite/ alustava toteutuma arvio tavoite Työnvälitykseen ilmoitettujen avointen työpaikkojen täyttöjen määrä 297 000 310 000 330 000 Avoimille työmarkkinoille sijoittumiseen päättyneet työnhaut 622 000 620 000 620 000 Yhdenjaksoisia pitkäaikaistyöttömiä keskimäärin kuukaudessa enintään 83 000 78 000 73 000 Työmarkkina- tai kotoutumistuella aktiivitoimiin osallistuneiden osuus ko. tuilla keskimäärin olevista % 20 21 22 Työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuus: työttömänä 3 kuukautta työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen jälkeen enintään, % 43 42 40 työttömänä 3 kuukautta tukityön jälkeen enintään, % 52 51 48 Työministeriön pääluokan valtuusyhteenveto (milj. euroa): 2004 2005 2006 1. Aikaisemmin myönnetyistä valtuuksista aiheutuvat menot 77,1 - - 2. Uusista valtuuksista aiheutuvat menot 148,6 67,0 1,0 Yhteensä 225,7 67,0 1,0 Hallinnonalan menot luvuittain vuosina 2001 2003 v. 2001 tilinpäätös 1000 v. 2002 varsinainen talousarvio 1000 v. 2003 esitys 1000 Muutos 2002 2003 1000 % 01. Työhallinto 33 318 34 016 60 278 26 262 77 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus 120 791 181 183 222 259 41 076 23 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano 1 532 850 1 781 278 1 762 865-18 413-1 07. Pakolais- ja siirtolaisuusasiat 63 946 60 782 70 810 10 028 16 99. Työministeriön hallinnonalan muut menot 27 903 26 204 26 282 78 0 Yhteensä 1 778 807 2 083 463 2 142 494 59 031 3 Henkilöstön kokonaismäärä 3 489 3 930 3 930 01. Työhallinto Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 3
S e l v i t y s o s a : Työhallinnon organisaatioyksiköissä toimivuutta ja tuloksellisuutta kehitetään Euroopan laatupalkintomalliin perustuvalla toiminnan itsearvioinnilla ja arvioinnin perusteella toteutettavilla kehittämishankkeilla. Erityisesti kehitetään asiakaslähtöisyyteen liittyvien toimenpiteiden ja organisaation ydinprosessin hallintaa ja toimivuutta. Laatupalkintomalliin perustuvaa palkitsemisjärjestelmää sovelletaan työministeriössä ja osassa työvoimatoimistoja. Työelämän lainsäädännön painopisteet ovat vuonna 2003 vuosilomalain kokonaisuudistuksen loppuun saattamisessa ja työelämän tietosuojaan liittyvän lainsäädännön valmistelussa, joka koskee alkoholi- ja huumetestien käyttöä sekä teknistä valvontaa ja sähköpostin käytön valvontaa työelämässä. Myös yhteistoimintaa työpaikoilla koskevien säännösten uudistaminen on tarkoitus aloittaa edellyttäen, että valmistelutyöstä voidaan sopia kolmikantaisesti. Työhallinto valmistelee esitykset Euroopan unionin syrjintädirektiivien (2000/43/EY; nk. rasismidirektiivi ja 2000/78/EY; nk. työsyrjintädirektiivi) täytäntöönpanosta. Rasismidirektiiviä koskevan lainsäädännön on tultava voimaan viimeistään heinäkuussa 2003 ja työsyrjintädirektiiviä koskevan vuoden 2004 alussa. Työelämän kehittämisohjelmaa ja kansallista tuottavuusohjelmaa sekä työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelmaa jatketaan vuoden 2002 resurssitasolla. Työssä jaksamisen ohjelma sellaisenaan päättyy vuoden 2003 lopussa, minkä johdosta se ei enää käynnistä tutkimushankkeita eikä myönnä tukea uusiin työpaikkakohtaisiin hankkeisiin vaan keskittyy ohjelmasta saatujen kokemusten hyödyntämiseen. Näin säästyviä määrärahoja käytetään osin työpolitiikan analyysipohjaa vahvistavan uuden työpolitiikan tutkimusohjelman toimeenpanoon. Vuoden 2002 aikana laaditaan uusi tutkimusohjelma, jonka avulla ryhdytään tuottamaan keskushallintouudistusta koskevien hallituksen linjausten mukaisesti työelämää ja työmarkkinoita koskevaa kattavaa tutkimuksellista tietopohjaa työpolitiikan päätöksenteon sekä strategia- ja kehittämisjohtamisen tarpeisiin. Ohjelmassa kiinnitetään nykytilanteen analysoinnin ohella erityistä huomiota tulevaisuuden politiikkavaihtoehtojen vaikutusten syvälliseen arviointiin. Työelämäohjelmien tulevaisuutta ja rakennetta koskeva selvitystyö on käynnistetty jo vuoden 2002 aikana. Ohjelmien toteutuksessa pyritään hyvien käytäntöjen ja tutkimuksen avulla myöhentämään työmarkkinoilta poistumista kiinnittämällä huomiota työhyvinvointiin, tukemalla elinikäistä oppimista ja organisaatioiden ja luovuuden kehittymistä sekä edistämällä sukupuolten välistä tasaarvoa ja työssä käyvän väestön työkykyä. Erityisesti työpaikoilla syntyvien hyvien käytäntöjen kautta levitetään tietoa ja taitoa siitä, miten saadaan aikaan pysyviä ja laadullisia muutoksia työelämään. Näin voidaan edistää myös pitkäjänteistä työllisyyskehitystä ja toteuttaa EU:n työllisyyssuuntaviivoihin sisältyvää työelämän laadun kehittämistavoitetta. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on informaation luotettavuuden lisääminen ja mahdollisten väärinkäytösten ehkäiseminen sekä hallinnon toteuttamien toimenpiteiden seuranta. Tarkastustoiminnassa painottuvat erityisesti työvoimapalvelut ja Euroopan sosiaalirahaston ohjelmat vuosisuunnitelmassa esitettävien painotusten mukaan. Työneuvosto toimii työministeriön alaisena erityisviranomaisena hoitaen tehtäviä, joista on säädetty työneuvostosta ja työsuojelun poikkeusluvista annetuissa laeissa (608/1946 ja 855/1996) ja asetuksessa työneuvostosta (136/1997). Poikkeuslupia koskevat valitus- ja alistusasiat käsitellään kiireellisinä. Periaatteellisluontoisten lausuntojen keskimääräinen käsittelyaika on alle kuusi kuukautta. Tarkoituksena on muuttaa lakia siten, että työneuvosto täyttää kansainväliset sopimukset laillisena valitusviranomaisena. Muutokseen liittyy myös sosiaali- ja terveysministeriön asettamien työsuojelulautakuntien poikkeuslupajaostojen lakkauttaminen. Muutoksella ei ole vaikutuksia työneuvoston määrärahaan. Työvoimaopiston tulosalueiksi on määritelty toiminta hallinnonalan keskitetyn koulutuksen kurssipaikkana sekä osallistuminen työvoima- ja elinkeinokeskusten työvoimaosastojen ja työvoimatoimistojen kehittämiseen. Työvoimaopisto tuottaa vuonna 2003 toimintamenoilla 7 500 opiskelijapäivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. 21. Työministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 21 312 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää myös EU:n hyväksymiin ja muihin yksittäisiin yhteishankkeisiin. Määrärahaa saa käyttää myös arvonlisävero-osuuksien maksamiseen, jos ulkopuolisilta saataviin tuloihin sisältyy korvaus arvonlisäverosta. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on vähennyksenä otettu huomioon 600 000 euroa tutkimusmäärärahojen siirtona momentille 34.01.23. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 22 424 700 Maksullisen toiminnan erillismenot 12 700 Muut toimintamenot 22 412 000 Bruttotulot 1 112 700 Maksullisen toiminnan tulot 12 700 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 4
julkisoikeudelliset suoritteet 2 700 muut suoritteet 10 000 Muut tulot 1 100 000 Nettomenot 21 312 000 2003 talousarvio 21 312 000 2002 talousarvio 21 651 000 2001 tilinpäätös 21 215 561 22. Työvoimaopiston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 745 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoitusperusteena on käytetty 8 200 opiskelijatyöpäivää. Lyhytkurssimuotoisessa koulutuksessa ja henkilöstön kehittämiskoulutuksessa tuotetaan 6 500 päivää, paikallishallinnon tukipalveluilla 1 000 päivää ja maksullisella palvelutoiminnalla 700 päivää. Opiskelijatyöpäivän yksikköhinta on 90,85 euroa. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 813 100 Maksullisen toiminnan erillismenot 60 500 Muut toimintamenot 752 600 Bruttotulot 68 100 Maksullisen toiminnan tulot, muut suoritteet 67 200 Muut tulot 900 Nettomenot 745 000 2003 talousarvio 745 000 2002 talousarvio 744 000 2001 tilinpäätös 735 654 23. Työelämäohjelmien toteuttaminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 10 691 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansallisen työelämän kehittämisohjelman, kansallisen tuottavuusohjelman ja työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman eri kokeilu-, kehittämis- ja tutkimushankkeiden käynnistämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista aiheutuvien menojen sekä arvonlisävero-osuuksien maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää ohjelmien julkaisuista, erillisselvityksistä, asiantuntijapalkkioista, seminaarien järjestämisestä, koti- ja ulkomaisten yhteistyöverkostojen luomisesta sekä enintään kahtatoista henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkauksesta ja ohjelmien hallinnointiin osallistuvan väliaikaisen henkilöstön palkkauksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös työvoimapoliittiseen sekä työelämää koskevaan tutkimustoimintaan. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 600 000 euroa tutkimusmäärärahojen siirtona momentilta 34.01.21. Ohjelmien hankkeiden piirissä olevien henkilöiden määrän arvioidaan nousevan koko ohjelmakaudella 2000 2003 noin 100 000 henkilöön. Ohjelmien hyödyntämisessä avustavat myös työvoima- ja elinkeinokeskukset. Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelman varoja käytetään yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Määrärahan käytön arvioidaan jakautuvan seuraavasti: Työelämän kehittämisohjelma 7 737 000 Tuottavuusohjelma 673 000 Työssä jaksamisen tutkimus- ja toimenpideohjelma 1 481 000 Työpoliittinen tutkimus 800 000 Yhteensä 10 691 000 2003 talousarvio 10 691 000 2002 talousarvio 10 091 000 2002 lisätalousarvio 2001 tilinpäätös 10 091 276 24. Työministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 26 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää muiden kuin erikseen arvonlisäverovelvollisten hallinnonalan virastojen ja laitosten tavaroiden ja palvelujen ostoihin sisältyvien arvonlisäverojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Valtion kulutus- ja investointimenot on budjetoitu ilman arvonlisäveroa. Muille kuin erikseen verovelvollisille valtion virastoille ja laitoksille myönnetään määrärahat verottomin hinnoin. Määräraha on siirtoa momentilta 28.81.(23). 2003 talousarvio 26 000 000 67. Kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksut ja maksuosuudet (arviomääräraha) Momentille myönnetään 1 530 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen, maksuosuuksien ja velvoitteiden suoritta- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 5
misesta sekä erityisohjelmien tukemisesta aiheutuvien menojen maksamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahasta arvioidaan käytettävän ILO:n jäsenmaksuun noin 1 350 000 euroa ja IOM:n jäsenmaksuun noin 179 000 euroa. 2003 talousarvio 1 530 000 2002 talousarvio 1 530 000 2001 tilinpäätös 1 275 257 05. Euroopan rakennerahastojen ohjelmien toteutus S e l v i t y s o s a : EU:n ohjelmakauden 2000 2006 rakennerahasto-ohjelmien mukaan Euroopan sosiaalirahaston toimenpiteet kohdentuvat erityisesti työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ja työmarkkinoilta syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn, nuorten työmarkkinoille integroimiseen sekä yritysten työssä olevan henkilöstön osaamisen parantamiseen huomioiden erityisesti ikääntyvän työvoiman osaamistarpeet. Sosiaalirahaston määrärahat on budjetoitu kokonaisuudessaan työministeriön pääluokkaan momentille 34.05.61 ja EU:lta tulevat tulot momentille 12.34.40. Hankkeisiin käytettävä valtion rahoitusosuus on budjetoitu kunkin sosiaalirahaston toimeenpanoon osallistuvan ministeriön pääluokkaan yhdelle momentille. Kyseisten momenttien myöntämisvaltuus on mitoitettu siten, että ne yhteen laskettuina vastaavat rakennerahasto-ohjelmien vuotuisia kansallisen julkisen rahoituksen kehyksiä valtion osalta. Sosiaalirahasto osallistuu tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloite Equalin hankkeiden rahoittamiseen. Varoja käytetään hyväksytyissä ohjelma-asiakirjoissa ja niiden täydennysosissa määriteltyyn toimintaan rakennerahasto-ohjelmien kansallisesta hallinnoinnista annetun lain (1353/1999) ja asetuksen (1354/1999) sekä kunkin viranomaisen omien kansallisten tukijärjestelmien mukaisesti. Työhallinnon toimin toteutettavien rakennerahasto-ohjelmien toimenpidevolyymit esitetään luvun 34.06 perustelujen selvitysosassa. 61. Euroopan sosiaalirahaston osallistuminen EU:n rakennerahasto-ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 132 233 000 euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 118 107 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003. Määrärahaa saa käyttää EU:n ohjelmakauden 2000 2006 tavoiteohjelmia 1, 2 ja 3 sekä yhteisöaloiteohjelma Equalia toteuttavien hankkeiden Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoitusosuuden maksamiseen sekä ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen apuun sosiaalirahastosta maksettavan EU-rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa yhdessä hallinnonalojen vastinrahoitusmomenttien määrärahojen kanssa käyttää myös Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamien ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan enintään 125 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen teknisen avun varoin. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Vuoden 2003 määrärahasta arvioidaan käytettävän vuoden 2003 valtuudesta tehtävien sitoumusten maksatuksiin 29 537 000 euroa. Lisäksi määrärahaa arvioidaan käytettävän vuonna 2002 tehtyihin sitoumuksiin 62 735 000 euroa ja vuonna 2001 tehtyihin sitoumuksiin 39 961 000 euroa. Ohjelma-asiakirjojen mukaiset teknisen avun valtuuden määrät on budjetoitu momentille, jolta ne jaetaan seurantakomiteoiden päätösten mukaisesti eri toteuttajille. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2003 2004 2005 Yhteensä Vuoden 2001 sitoumukset 39,961 - - 39,961 Vuoden 2002 sitoumukset 62,735 41,823-104,558 Vuoden 2003 sitoumukset 29,537 53,148 35,422 118,107 Yhteensä 132,233 94,971 35,422 262,626 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 6
Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Kauden 2000 2006 Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu Ohjelma rahoituskehys valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Sosiaalirahasto valtuutena v. 2000 2002 v. 2003 v. 2000 2002 v. 2003 Tavoite 1 272,967 39,772 39,643 Tavoite 2 110,169 16,404 16,238 Tavoite 3 415,811 61,931 61,154 Equal 72,300-15,198 Yhteensä 871,247 118,107 132,233 Vuoden 2003 ESR-myöntämisvaltuuden jakautuminen ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteensä Työministeriö 33,705 19,547 7,273-60,525 Opetusministeriö 20,482 17,427 6,000-43,909 Kauppa- ja teollisuusministeriö 6,489 1,679 1,270-9,438 Sisäasiainministeriö - 0,859 1,806-2,665 Sosiaali- ja terveysministeriö 1,255 0,260 0,055-1,570 Yhteensä 61,931 39,772 16,404-118,107 Arvio valtion rahoitusosuuden (valtuus) jakautumisesta ESR:n osalta ohjelmittain ja hallinnonaloittain (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteisöaloitteet Yhteensä Työministeriö (34.05.62) 42,410 16,280 8,434-67,124 Opetusministeriö (29.01.62) 26,953 13,634 7,344-47,931 Kauppa- ja teollisuusministeriö (32.30.62) 8,507 1,568 1,865-11,940 Sisäasiainministeriö (26.98.62) - 0,658 2,149-2,807 Sosiaali- ja terveysministeriö (33.01.62) 1,754 0,236 0,044-2,034 Yhteensä 79,624 32,376 19,836-131,836 Euroopan sosiaalirahastosta saatavat tulot on merkitty momentille 12.34.40 ja valtion rahoitusosuudet momenteille 26.98.62, 29.01.62, 32.30.62, 33.01.62 ja 34.05.62. 2003 talousarvio 132 233 000 2002 talousarvio 106 503 000 2002 lisätalousarvio 31 710 000 2001 tilinpäätös 80 522 709 62. EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus työministeriön osalta (arviomääräraha) Momentille myönnetään 90 026 000 euroa. Vuonna 2003 saa uusia myöntämispäätöksiä tehdä yhteensä 77 837 000 eurolla. Mikäli vuoden 2002 myöntämisvaltuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä myöntämispäätöksiä vuonna 2003. Määrärahaa saa käyttää neuvoston asetuksen (EY 1260/1999) artiklan 39 (varainhoitoa koskevat oikaisut) ja neuvoston asetuksen (ETY 2082/1993) artiklan 24 (tuen vähentäminen, pidättäminen ja peruuttaminen) mukaisten Suomen velvoitteiden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää Euroopan sosiaalirahastosta ja Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavien tavoiteohjelmien 1, 2 ja 3 sekä Equal-, Interreg- ja Urban-yhteisöa- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 7
loitteiden ja pilottiprojektien hankkeiden valtion rahoitusosuuden maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää myös teknisen avun ja edellä mainittujen ohjelmien toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön palkkaamiseen yhdessä momenteilla 34.05.61 ja 26.98.61 olevien EU-osuuksien kanssa. S e l v i t y s o s a : Määräraha on alueiden kehittämiseen suunnattavaa rahoitusta. Määrärahasta arvioidaan käytettävän 76 122 000 euroa Euroopan sosiaalirahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena ja 13 904 000 euroa Euroopan aluekehitysrahaston hankkeiden valtion rahoitusosuutena. Myöntämisvaltuuksien käytöstä arvioidaan aiheutuvan valtiolle menoja seuraavasti (milj. euroa): Myöntämisvaltuusvuosi 2003 2004 2005 Yhteensä Vuoden 2001 sitoumukset 25,932 - - 25,932 Vuoden 2002 sitoumukset 37,998 25,528-63,526 Vuoden 2003 sitoumukset 26,096 30,778 20,963 77,837 Yhteensä 90,026 56,306 20,963 167,295 Momentin myöntämisvaltuuden arvioidaan jakautuvan rahastoittain seuraavasti (milj. euroa): Tavoite 3 Tavoite 1 Tavoite 2 Yhteisöaloitteet Yhteensä Euroopan sosiaalirahasto 42,410 16,280 8,434-67,124 Euroopan aluekehitysrahasto - 3,235 4,734 2,744 10,713 Yhteensä 42,410 19,515 13,168 2,744 77,837 Myöntämisvaltuuden ja määrärahan käyttö eri ohjelmiin (milj. euroa): Kauden 2000 2006 Budjetoitu Myöntämis- Budjetoitu rahoituskehys valtuutta valtuus määrärahaa Määräraha Ohjelma valtuutena v. 2000 2002 v. 2003 v. 2000 2002 v. 2003 Euroopan sosiaalirahasto (ESR) Tavoite 1 221,889 16,280 15,970 Tavoite 2 133,210 8,434 9,226 Tavoite 3 537,835 42,410 41,842 Yhteisöaloite Equal ja innovatiiviset toimet 67,728-9,084 ESR yhteensä 960,662 67,124 76,122 Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) Tavoite 1 399,026 3,235 4,383 Tavoite 2 400,506 4,734 7,058 Yhteisöaloitteet ja innovatiiviset toimet 21,436 2,744 2,463 EAKR yhteensä 820,968 10,713 13,904 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 8
ESR + EAKR YH- TEENSÄ 1 781,630 77,837 90,026 2003 talousarvio 90 026 000 2002 talousarvio 74 680 000 2002 lisätalousarvio 22 470 000 2001 tilinpäätös 40 268 163 06. Työvoimapolitiikan toimeenpano Momenteilta 34.06.64 ja 34.06.77 saa tehdä vuonna 2003 enintään 30 106 000 euron arvosta uusia sitoumuksia työllisyysperusteisiin investointeihin. Vuoden 2003 valtuuden käyttämättä jäävästä osasta saa tehdä sitoumuksia vuonna 2004. S e l v i t y s o s a : Työvoimapoliittisten toimenpiteiden volyymiksi vuodelle 2003 ehdotetaan keskimäärin 92 000 henkilöä vuodessa. Vaikean rakennetyöttömyysongelman takia yhdistelmätuen määrä säilyy korkeana. Maahanmuuttajien suuntautumista työmarkkinoille tehostetaan. Työvoimapolitiikan toimenpiteet ja periaatteet Työvoimapolitiikan toimeenpanon keskeiset aktiiviset toimenpiteet ovat työvoimapalvelut sekä työllisyyden hoidon toimenpiteet. Työvoimapalvelulain mukaan henkilöasiakkaan työllistymiseen tulee pyrkiä käyttämällä ensisijaisesti työvoimapalveluja ja toissijaisesti työllisyyslaissa tarkoitettuja toimenpiteitä. Työvoimapalveluja ovat työnvälitys, ammatinvalinnanohjaus, työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, ammatillinen kuntoutus sekä koulutus- ja ammattitietopalvelu. Työllisyyden hoidon toimenpiteitä ovat palkkaperusteiset työllistämistuet, yhdistelmätuki, työllisyyspoliittinen projektirahoitus, työttömien aloitteellisuuden tukeminen ja investointien työllisyysperusteinen tukeminen. Työvoimapolitiikan passiiviset toimenpiteet ovat työttömyysturva ja työttömyyseläke. Passiivisesta työvoimapolitiikasta työministeriön pääluokassa on työmarkkinatuki, jolla tosin rahoitetaan myös aktiivisia työvoimapoliittisia toimenpiteitä kuten työharjoittelua ja työelämävalmennusta työpaikalla. Työllisyyslain mukaan työtön työnhakija on pyrittävä työllistämään ensisijaisesti työssäkäyntialueellaan avoimiksi ilmoitettuihin työpaikkoihin työvoimapalvelujen avulla taikka ohjaamaan työnsaantia edistävään koulutukseen. Jos yleiset työvoimapalvelut tai työnhakijan yksilöllisen tilanteen huomioonottavat tehostetut palvelutoimenpiteet eivät ole onnistuneet auttamaan työnhakijaa työllistymään, voidaan hänen työllistymistään tukea työllisyysmäärärahojen avulla. Työllisyyslain mukaan työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämiseen, pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseen sekä alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edistämiseen. Julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen yhteensovittamalla työvoiman kysyntää ja tarjontaa. Julkinen työvoimapalvelu tarjoaa laadukasta informaatiota työmarkkinoista, välittää työtä ja osaamista ja parantaa työvoiman ammattitaitoa ja työmarkkina-asemaa. Työvoimatoimiston palveluprosessin ydintehtävänä on taata, että avoimet työpaikat täyttyvät laadukkaasti, työnhakijoiden työnhakujaksot lyhenevät ja todennäköisyys joutua pitkäaikaistyöttömäksi pienenee sekä työnantajien tulevat työvoiman tarpeet ja osaamisvaatimukset selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Pitkäaikaistyöttömille ja muille vaikeasti työllistyville laaditaan yksilöllisiä suunnitelmia ja toimenpideyhdistelmiä, joiden avulla luodaan edellytyksiä pysyväisluonteiseen työllistymiseen avoimille työmarkkinoille. Työvoiman ikärakenteesta johtuen työvoiman saatavuusongelmat tulevat lähivuosina korostumaan. Tämä edellyttää työnantajapalvelujen ja toimintatapojen kehittämistä siten, että julkisen työnvälityksen täytettäväksi saadaan lisää toimeksiantoja, jotka hoidetaan laadukkaasti. Tavoitteena on, että rekrytointiongelmia esiintyy mahdollisimman vähän. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 9
Työvoimapolitiikan toteutuksessa painotetaan vuonna 2003 työvoiman osaamista parantavia toimenpiteitä. Painotukset tähtäävät työvoiman saatavuuden turvaamiseen sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä ja pitkittyvän työttömyyden ehkäisyyn. Työvoimakoulutuksena järjestetään työttömille aiempaa enemmän pitkäkestoista ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta aloilla, joilla on puutetta työvoimasta. Työssä oleville työntekijöille tarjotaan aiempaa enemmän työvoimaviranomaisten ja työnantajien yhteishankintoina järjestettävää koulutusta, jolla ennaltaehkäistään ikääntyvien ja vähäisen pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden työttömäksi joutumista ja tuetaan työuran jatkumista. Työssä olevien koulutuksella varaudutaan myös työvoiman saatavuusongelmiin pidemmällä aikavälillä. Vaikeammin työllistyvien mahdollisuuksia parantaa ammatillista osaamistaan lisätään kokeiluhankkeilla, joissa tukityöllistämiseen sisällytetään koulutusta. Aktivoivilla toimenpiteillä, valmentavalla koulutuksella ja riittävällä henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan ammatilliseen koulutukseen hakeutumista ja siitä selviytymistä. Vuoden 2003 alusta lähtien esitetään työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen järjestämisalan laajentamista ammatilliseen korkea-asteen koulutukseen. Tällä uudistuksella vastataan erityisesti työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Työvoimapolitiikan toimeenpano työvoimatoimistoissa Työvoimapolitiikan käytännön toimeenpano tapahtuu valtaosin työvoimatoimistoissa. Työmarkkinoiden toimivuuden ja laajentuneiden todellisten työssäkäyntialueiden kannalta itsenäisten työvoimatoimistojen toimistoverkko on ollut liian hajanainen ja epäyhtenäinen. Vuonna 2001 itsenäisten työvoimatoimistojen lukumäärä oli 176. Työvoimatoimistoverkkoa kehitetään siten, että itsenäisten työvoimatoimistojen määrä vähenee 100 115 toimistoon vuoteen 2005 mennessä. Kehittämissuunnitelma on laadittu TE -keskusten kanssa ja sitä ryhdyttiin toteuttamaan vuonna 2002. Lisäksi palveluprosessia kehitetään siten, että huomattava osa työpaikka-, koulutus- ja työttömyysturvaneuvontaan liittyvistä tehtävistä voidaan jatkossa antaa sähköisinä tai telepalveluina. Henkilöasiakkaiden palvelujen kehittämisen sekä palvelujen osuvuuden kannalta työvoimatoimistojen asiakkaiden palvelutarpeet ryhmitellään neljään: 1) omatoimisesti työtä ja/tai koulutusta hakevat, 2) opastettua ja tuettua työnvälityspalvelua tarvitsevat, 3) ammatillisen kehittymisen palveluja ja/tai työllistämistukipalveluja tarvitsevat sekä 4) yhteistyössä muiden tahojen kanssa tuotettuja palveluja ja/tai muiden tahojen yksin tuottamia palveluja tarvitsevat. Ryhmittelyllä pyritään asiakaskunnan osuvampaan palveluun ja sitä kautta työvoimatoimiston henkilöstövoimavarojen ja työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Tavoitteena on, että asiakkaat saavat mahdollisimman yksilöllistä, oikeaan osunutta ja laadukasta palvelua oikeaan aikaan. Alueellisessa liikkuvuudessa pyritään ensisijaisesti työvoimapalvelujen keinoin tukemaan lähiliikkuvuutta. Tiedottamista myös työssäkäyntialueen ulkopuolisista avoimista työpaikoista lisätään. Työttömyysturvan ja työmarkkinatuen työvoimapoliittisessa toimeenpanossa työvoimatoimistoissa korostetaan etuuksien saamisedellytysten huolellista tutkimista sekä työttömien työnhakijoiden oikeuksien ja velvollisuuksien toteutusta. Työnhakusuunnitelman noudattaminen asetetaan etuuksien saamisedellytykseksi henkilöille, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä. Toimeenpanon volyymitietoja voidaan kuvata seuraavilla tunnusluvuilla: 2000 2001 2002 2003 toteutuma toteutuma arvio arvio Työvoimatoimistoja 175 175 171 150 Palvelupisteitä ja sivutoimistoja 109 115 115 138 Työvoimatoimistojen vakinainen henkilöstö 3 070 3 069 3 065 3 065 näistä asiakaspalvelutehtävissä 2 482 2 503 2 500 2 500 Työnvälityksen työnhakija-asiakkaat 849 000 816 000 810 000 800 000 Työnvälitykseen ilmoitetut avoimet työpaikat 302 000 319 000 330 000 340 000 Ammatinvalinnanohjauksen asiakkaat 43 400 45 000 42 000 43 000 Koulutus- ja ammattitietopalvelun neuvontatapahtumiin osallistujat 479 000 439 000 430 000 420 000 Työnvälityksen vajaakuntoiset työnhakijat 83 000 84 600 85 000 85 000 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 10
Kansallisella rahoituksella järjestettyyn työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen hakeneet 166 000 139 000 145 000 180 000 Kansallisella rahoituksella järjestetyn työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen aloittaneet 65 200 58 500 62 500 62 500 Kansallisella palkkaperusteisella työllistämistuella aloittaneet 51 300 44 200 47 000 53 400 Yhdistelmätuella aloittaneet 20 750 20 750 25 000 25 800 Työmarkkinatuella työharjoittelun aloittaneet 32 800 32 100 36 000 37 400 Annetut työvoimapoliittiset lausunnot 1 690 000 1 702 000 1 700 000 1 720 000 Työnhakukoulutuksen ja -valmennuksen aloittaneet 94 800 70 000 70 000 70 000 Työnantajakäyntien lukumäärä 15 000 20 000 20 000 Työnhakijoiden omatoimista työnhakua painotetaan palveluprosessissa ja sitä tuetaan työnhakuvalmennuksella, jota tarjotaan ryhmävalmennuksena ja työvoimakoulutuksen yhteydessä 70 000 henkilölle vuonna 2003. Aktiivisten toimenpiteiden vaikuttavuutta parannetaan tiivistämällä niiden vuorovaikutusta palveluprosessin kanssa ja täsmentämällä tukiehtoja. Yrittäjyyttä edistetään TE -keskuksissa ja työvoimatoimistoissa monipuolisilla yrityspalveluilla, neuvonnalla, koulutuksella ja yrittäjärahalla. Alkavan yrittäjyyden lisäämisessä kiinnitetään huomiota yrittäjyyden eri muotoihin, kasvukeskusten ulkopuoliseen yrittäjyyteen sekä nais- ja maahanmuuttajayrittäjyyteen. Työvoimatoimisto pyytää liikeidean toimivuudesta asiantuntijalausunnon ennen yrittäjärahapäätöksen tekemistä. Yrityspalvelupisteiden kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyötä yrittäjyyden edistämisessä jatketaan. Yrittäjärahan volyymia varaudutaan nostamaan vaatimukset täyttävien hakijoiden ja hankkeiden kasvun edellyttämällä tavalla. Rakenteellisen työttömyyden torjunta ja syrjäytymisen ehkäisy Rakenteelliseen työttömyyteen vaikutetaan räätälöityjen työvoimapalvelujen ja koulutuksen avulla. Työmarkkinoilla heikossa asemassa ovat etenkin pitkäaikaistyöttömät, ikääntyneet, vajaakuntoiset ja maahanmuuttajat. Näiden henkilöiden työelämään osallistumisen lisäämiseksi kehitetään eriytyneitä asiakaslähtöisiä palveluja ja toimenpidekokonaisuuksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Lisäksi maahanmuuttajien työllistymistä edistetään maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetussa laissa säädetyin toimenpitein. Niille henkilöille, jotka eivät ole työvoimapolitiikan keinoin autettavissa, suunnitellaan muita ratkaisuja yhteistyökumppanien kanssa. Osana hallituksen toimia aktiivisen sosiaalipolitiikan kehittämiseksi tarjotaan viimesijaisena toimenpiteenä pitkään työttömänä olleille työmarkkinatukea saaville ja toimeentulotuen pitkäaikaisasiakkaille kuntouttavaa työtoimintaa. Työhallinto ja kuntien sosiaalitoimi yhteistyössä osoittavat asiakkaat kuntouttavaan työtoimintaan. Pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja työssä oppimisen edistämiseksi oppisopimuskoulutukseen myönnettävän työllistämistuen painopisteenä on syrjäytymisuhan alaisten työttömien peruskoulutus. Työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palvelujen tehostamiseksi käynnistettiin vuonna 2002 kaksivuotisena kokeiluna lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteiset palvelut. Ne toteutetaan paikkakuntakohtaisesti räätälöiden. Kokeilu edellyttää kuntien vastaavansuuruista lisärahoitusta yhteisten palvelujen järjestämiseen. Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Tarkoituksena on edistää työmarkkinatuella olevien työllistymistä ja aktivointia sekä työkyvyn ylläpitämistä ja kuntoutusta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Kokeilu päättyy vuoden 2003 lopussa, jolloin tehdään päätökset jatkotoimista. Uutena palvelumuotona vaikeasti työllistettäville otettiin vuonna 2002 kolmevuotisena kokeiluna käyttöön suurimpien työvoimatoimistojen alueella työnetsijäpalvelu. Sen avulla haetaan työhallinnon ulkopuolisia työnetsijöitä, jotka hakevat työttömille työnhakijoille avointen työmarkkinoiden työpaikkoja. Työnetsijälle maksetaan palkkio vähintään kuuden kuukauden kestoisen työsuhteen hankkimisesta. Palkkion suuruus mitoitetaan kohderyhmän työllistymisen vaikeuden ja syntyvien työttömyysturvan säästöjen avulla siten, että työnetsijäpalvelut tulevat valtiontaloudellisesti edullisiksi. Samalla niiden käyttö helpottaa suurimpien työvoimatoimistojen vaikeaa henkilöstötilannetta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 11
Eläkkeelle siirtymisen myöhentäminen Eläkkeelle siirtymistä myöhentäviä ja työssä jatkamista edistäviä toimenpiteitä jatketaan työmarkkinaosapuolten sopimuksen mukaisesti ja osana hallituksen toimia sopimuksen toimeenpanemiseksi. Työhallinnossa jatketaan siten seuraavien toimenpiteiden toteutusta vuonna 2003: Vuonna 2000 ja sen jälkeen työttömäksi jääneet 55 59-vuotiaat henkilöt pyritään aktiivisesti työllistämään normaaleille työmarkkinoille tarvittaessa koulutus- ja kuntoutustoimenpiteiden avulla. Jollei heidän työllistämisensä avoimille työmarkkinoille onnistu, heitä uhkaavan pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi ja eläkeputken varhaiseläkeluonteen muuttamiseksi työhallinto suuntaa näihin työttömiin aktiiviseen työllistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, viime kädessä tukityöllistämistä. Tukityöllistämiseen varataan 11 800 000 euroa. Kyseisellä summalla arvioidaan työllistettävän vuonna 2003 keskimäärin 1 300 henkilöä, joista 950 kuntiin ja 350 yksityiseen sektoriin. Resurssien käytön painopisteet, toimenpiteiden volyymit ja yksikkökustannukset Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen, palkkaperusteisen työllistämisen ja Euroopan sosiaalirahaston tavoite 3 -ohjelman määrärahojen jaossa otetaan aiempaa painokkaammin huomioon alueen työmarkkinatilanne. Edellä mainitut määrärahat jaetaan kokonaisuutena niin, että kukin alue voi käyttää niitä työvoimapoliittisia toimenpiteitä, jotka ovat alueen työmarkkinoiden erityispiirteistä lähtien tarpeen. Investointimäärärahojen jakoperusteena käytetään pysyväisluonteisten työpaikkojen luomista ottaen huomioon samalla myös alueelliset työllisyysnäkökohdat. Työvoimapoliittisten määrärahojen tarkoituksenmukaisen ja joustavan käytön mahdollistamiseksi on tarkoitus menetellä siten, että valtiolle, kuntiin ja yksityiseen sektoriin kohdistuvien palkkaperusteisten työllistämistoimenpiteiden momenttien 34.06.02, 30 ja 63 sekä työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinnan momenttien 34.06.27, 29 ja 50 ja työvoimapalvelujen erityismenojen momentin 34.06.25 määrärahoja voidaan ylittää edellyttäen, ettei mainittujen momenttien kokonaiseuromäärä ylity. Työllisyysperusteisten investointiavustusten käytön joustavoittamiseksi momenttien 34.06.64 (Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin) ja 34.06.77 (Sijoitusmenot työllisyyden turvaamiseksi) määrärahoja on tarkoitus käyttää momenteille määritellyn yhteisen enimmäisvaltuuden puitteissa. Työllisyyslain (275/1987) 19 :n mukaisesti alueellisia työttömyyseroja tasataan siten, ettei minkään työssäkäyntialueen työttömyys ylitä vuositasolla 80 prosentilla maan keskimääräistä tasoa. Määrärahojen käyttö voidaan aloittaa tämän työttömyyden tason ylittymisen estämiseksi työssäkäyntialueen työttömyyden ylittäessä vuositasolla vähintään 60 prosentilla maan keskimääräisen tason. Työttömiä 1) työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä keskimäärin vuoden aikana (arvio): Toimenpiteet Valtio Kunnat Yksityinen sektori Yhteensä Momentti 34.06.02 34.06.30 34.06.63 Palkkaperusteiset yhteensä 1 800 6 400 13 200 21 400 josta aluevelvoite 400 500 500 1 400 Yhdistelmätuki (34.06.30 ja 63) 15 500 Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (34.06.27 ja 29) 23 400 Työnetsijätoiminta 2 000 Työharjoittelu ja työelämävalmennus työmarkkinatuella (34.06.52) 11 000 Vuorotteluvapaakokeilu 2) 6 000 Työttömiin kohdistuvat ESR-hankkeet (34.05.61 ja 62) 11 500 Työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) (34.06.64 ja 77) 800 EAKR:n työllisyysperusteiset investoinnit (arvio) 400 Henkilöitä yhteensä keskimäärin 92 000 1) Työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen osallistuu jonkin verran myös muita kuin työttömiä työnhakijoita. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 12
Pääasiassa muihin kuin työttömiin henkilöihin kohdistuvat toimenpiteet Työllisyyspoliittiset ESR -hankkeet (arvio) 6 000 Kaikki yhteensä 98 000 Työttömille työnhakijoille suunnattujen työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä on keskimäärin 92 000 henkilöä, noin 3,5 prosenttia työvoimasta. Mikäli työvoimapoliittisten toimenpiteiden lisäksi myös työssä oleviin kohdistuvat ESR -hankkeet voidaan täysimääräisesti hyödyntää, on työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä vuoden 2003 aikana keskimäärin noin 98 000 henkilöä. Pääosaa toimenpiteiden vaikutuksista voidaan seurata tilastotietoihin perustuen, mutta osa seurannasta on arviovaraista. Palkkaperusteisilla määrärahoilla työllistettäessä keskimääräinen tukijakso on 6 kuukautta. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannusten valtion osuuden työministeriö arvioi vuonna 2003 muodostuvan seuraavan taulukon mukaisesti. Työvoimapoliittisten toimenpiteiden yksikkökustannukset, valtion rahoitus: Välitön yksikkökustannus Kysyntävaikutus Palkkaperusteiset tuet 7 490 valtio 18 960 kunnat 7 740 yksityiset 6 070 Yhdistelmätuki, 11 000 josta työllistämistuki 5 130 Valtionapuinvestoinnit 21 020 Työllisyystyöohjelma 84 100 Tarjontavaikutus (aktiiviset) Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus, työvoimakoulutuksen hankinta 6 200 opiskelijoiden koulutusaikaiset etuudet 7 820 Onnistunut työnetsijätoiminta 5 900 Tarjontavaikutus (passiiviset) Työttömyysturva Ansioturva, 10 530 josta valtionosuus 4 070 Työmarkkinatuki 5 940 Investoinnit Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla pyritään aikaansaamaan mahdollisimman paljon uusia, elinkelpoisia ja pysyväisluontoisia työpaikkoja. Hankkeista rahoitetaan ennakkoon tehtävien selvitysten perusteella parhaat työllisyysvaikutukset tuottavat investoinnit. Rahoitettavilla hankkeilla pyritään aikaansaamaan toiminta-aikaisia ja myöhempiä sysäysvaikutuksia, jotka edelleen lisäävät työpaikkojen määrää. Työvoimapoliittisesti tuettuihin investointihankkeisiin pyritään sijoittamaan pitkäaikaistyöttömiä 10 % hankkeen uudesta työvoimasta. Rakenteellisia ja alueellisia työttömyysongelmia lievennetään muiden hallinnonalojen investoinneilla ja muilla työllisyyteen vaikuttavilla toimenpiteillä ajoittamalla ja kohdentamalla niitä työllisyyttä edistävällä tavalla. 02. Palkkaperusteinen työllistämistuki valtionhallinnolle (arviomääräraha) Momentille myönnetään 34 100 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää työllisyyslain (275/1987) mukaisten palkkausmenojen ja työllistämisestä aiheutuvien muiden menojen maksamiseen valtion virastoissa ja laitoksissa. Määrärahaa saa käyttää myös ennen työllisyyslain voimaantuloa palkattujen ja edelleen samassa työsuhteessa olevien vajaakuntoisten henkilöiden palkkaamisesta aiheutuviin menoihin. Määrärahaa saa käyttää myös vakuutusten maksamiseen. Määrärahasta saa käyttää enintään 1 600 000 euroa työllisyyslain aluevelvoitteiden ja muun työllistämisen toteuttamisesta aiheutuvien muiden kuin palkkausmenojen maksamiseen. Määrärahasta maksettavat palkat saavat olla enintään A17 palkkausluokan mukaisia. 2) Voimassaolevan lain mukaan vuorotteluvapaasopimuksia voidaan tehdä vuoden 2002 loppuun asti ja sovittuja vuorotteluvapaita pitää vuoden 2003 loppuun asti. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 13
S e l v i t y s o s a : Työllistettävien lukumäärä ja työllistämisen keskihinta on esitetty luvun 34.06 perusteluissa. 2003 talousarvio 34 100 000 2002 talousarvio 34 983 000 2001 tilinpäätös 46 477 312 21. Työvoima-asiain paikallishallinnon toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 118 240 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 430 000 euroa tulkkauskustannuksiin. Menojen ja tulojen erittely: Bruttomenot 126 727 000 Maksullisen toiminnan erillismenot 6 772 800 Muut toimintamenot 119 954 200 Bruttotulot 8 487 000 Maksullisen toiminnan tulot 8 068 000 julkisoikeudelliset suoritteet 245 500 muut suoritteet 7 822 500 Muut tulot 419 000 Nettomenot 118 240 000 2003 talousarvio 118 240 000 2002 talousarvio 117 432 000 2001 tilinpäätös 116 480 567 22. Valtion rahoitus kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteisiin palveluihin (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään 8 000 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon järjestämän yhteispalvelukokeilun menojen maksamiseen sekä yhteisiä palveluja täydentävien ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen hankkimiseen. Määrärahaa saa käyttää enintään 100 henkilötyövuotta vastaavan henkilöstön palkkaamiseen. Momentin määrärahan käyttö edellyttää, että kunnat osoittavat vastaavan suuruisen rahoituksen yhteisten palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin. S e l v i t y s o s a : Yhteispalvelukokeilu toteutetaan vuosina 2002 2003 lähinnä suurimmissa kaupungeissa kuntien, Kansaneläkelaitoksen ja työhallinnon yhteistyönä järjestämällä yhteisiä palveluja pääasiassa työmarkkinatuella oleville pitkäaikaistyöttömille työnhakijoille. Kokeilun avulla selvitetään työmarkkinatuella olevien työttömien työnhakijoiden palveluissa eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin tuloksellisuutta. Yhteistoiminnassa valmistellaan palvelukokonaisuuksia, jotka ovat yksilöllisiä ja riittäviä parantamaan kohderyhmän asemaa työmarkkinoilla. Kokeilussa työskentelee työvoimaneuvojia, sosiaalityöntekijöitä, terveydenhoitajia, Kansaneläkelaitoksen asiantuntijoita sekä lisäksi yhteispalvelusihteereitä. Kokeilun kustannukset aiheutuvat palkkausmenoista, toimitilakustannuksista, henkilöstön koulutuksesta ja työnohjauksesta, asiaintuntijapalveluiden hankinnasta sekä kokeilusta aiheutuvista muista mahdollisista menoista. Yhteisissä palveluissa työskentelevät virkailijat, joiden palkkaus maksetaan tältä momentilta, ovat työhallinnon virkailijoita. 2003 talousarvio 8 000 000 2002 talousarvio 8 000 000 25. Työvoimapalvelujen erityismenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään 12 767 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjaukseen liittyvien tukitoimenpiteiden korvaamiseen sekä vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukemiseen ja muiden vaikeasti työllistettävien palveluun työvoimapalvelulain (1005/1993) ja -asetuksen (1251/1993), työmarkkinatuesta annetun lain (1542/1993) sekä työvoimapalveluihin liittyvistä etuuksista annetun asetuksen (1253/1993) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ammatinvalinnanohjauksen ja vajaakuntoisten työhönsijoittumisen tukitoimenpiteissä aiheutuneiden tapaturmakorvausten ja näissä tukitoimenpiteissä olevien ryhmävastuuvakuutusten maksamiseen sekä Valtiokonttorin näistä perimien hoitokulujen maksamiseen. Määrärahaa saa käyttää ryhmäpalveluna järjestettävään työnhakuvalmennukseen osallistuvien työttömien työnhakijoiden matkakustannusten korvaamiseen työnhakuvalmennukseen osallistuvien ylläpitokorvauksesta annetun asetuksen (1464/2001) mukaisesti. Määrärahaa saa käyttää ulkomaalaislain (378/1991) 18 a :n mukaisesta muuttovalmennuksesta aiheutuvien menojen maksamiseen. Lisäksi määrärahaa saa käyttää enintään 437 000 euroa Venäjän lähialueiden ja Baltian maiden työvoiman ammatillisesta kehittämisestä aiheutuvien menojen maksamiseen työministeriön tarkemmin päättämällä tavalla. Vuonna 2003 saa tehdä hankintasopimuksia siten, että niistä saa aiheutua valtiolle menoja vuoden 2003 jälkeen enintään 117 000 euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan mitoituksessa on lisäyksenä otettu huomioon 998 000 euroa työhönsijoittumisen ja ammatinvalinnanohjauksen tukitoimenpiteissä vajaakuntoisille maksettavien etuuksien korotuksen johdosta ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. Sivu 14