MEDIAKASVATUKSEN HAASTEET TÄNÄÄN

MEDIAKASVATUKSEN HAASTEET TÄNÄÄN Miika Lehtonen, tutkija [http://www.ulapland.fi/home/hkunta/milehton/] [H.323 <callto:193.167.213.88>] [Miika.Lehtonen@urova.fi / Moments@ulapland.fi] University of Lapland Faculty of Education / Centre for Media Pedagogy P.O. Box 122, FIN-96101 Rovaniemi, Finland Tel: + 358 40 556 3264, Fax: + 358 16 341 2401 1 Lehtonen 2004

Perinteinen media, vuorovaikutteinen media ja digitaalinen konvergenssi jälkiteollisessa media- ja viihdeyhteiskunnassa: Nykyinen ja tulevaisuuden media opetuksen, opiskelun ja oppimisen välineenä sekä kriittisenä kohteena 2

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Näen mediakasvatuksen substanssina: joka ottaa kasvatuksen näkökulmasta kantaa medioihin ja välittyneeseen medioituneeseen toimintaan ja viestintään osana ihmisen ympäristöä ja kulttuuria sekä välineinä [ Teaching learning and studying with media ] (työväline( työväline, ajattelun työväline, symboli/taideartefakti taideartefakti) ) (vrt( vrt.. Tella ym.. 2003), että oppimisen kohteena sinänsä [ Teaching learning and studying about media ] (kriittisen( mediapedagogiikan näkökulma). 3

Media ja mediakasvatus toiminnan eri hierarkiatasoilla Media osana kulttuuria, mediakulttuurin taso Media ilmiönä, tyovälineenä ja opetus-opiskelu-oppimisprosessin kohteena opettajan työssä ja opettajankoulutuksessa Media ilmiönä, tyovälineenä ja opetus-opiskelu-oppimisprosessin kohteena lasten opiskelussa ja koulussa Mediakasvatuksen / mediapedagogiikan käytännön toiminta (Based on Kotilainen 1999; Sintonen2002; Ruokamo ym. 2001; Lehtonen 2003; Lehtonen ym. 2003; Tella ym. 2003) 4 Lehtonen 2004

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Media-käsite tarkoittaa nykyisessä ajattelussani koko median kenttää, mutta erityisen kiinnostuksen kohteena on ajattelussa ja toiminnassani kuitenkin jälkiteollisen postmodernin ajan ns. digitaalisen konvergenssin jälkeisen ajan mediat ja erityisesti vuorovaikutteiset mediat. 5

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Esimerkiksi Suoranta ja Ylä-Kotola (2000) luokittelevat teknologisesti tuotetut aisti- ja opiskeluoppimisympäristöt neljään vaiheeseen Ensimmäinen vaihe,, jota nyt elämme,, on verkottuvan median kerrostuma, jolle on luonteenomaista paikan ja osin ajan ja rajoituksista irtautuva ja jatkuvasti runsastuva informaation tarjonta. Ensimmäiseen vaiheeseen heidän mukaansa limittyy toinen eli hypertekstuaalisen median vaihe, jolle on ominaista mediaosapuolten vuorovaikutuksen lisääntyminen. Kolmannessa vaiheessa päästään sensomotorisen median kehitysjaksoon. Neljättä vaihetta he nimittävät bioparadigmaksi,, jota luonnehtii bioteknologian integroituminen osaksi eliöiden 6 aistin ja toiminnan ohjausjärjestelmiä. Lehtonen 2004

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Nykyaikainen media on sisältää yhä useammin eri tyyppisen vuorovaikutteisuuden mahdollisuuden Tällöin perinteisen massamedioista tutun mediavälittyneen sisällön passiivisen kuulemisen ja katsomisen käsitteestä siirrytään yhä enenevässä määrin mediavälittyneen aktiivisen toiminnan käsitteeseen Mediasta tulee yhä enemmän toiminnan väline kohteen sijaan samalla myös pssiivisesta katsojasta tulee aktiivinen agentti tai toimija 7

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Nykyaikainen media on sisältää yhä useammin eri tyyppisen vuorovaikutteisuuden mahdollisuuden Perinteinen (massa)media, kuten radio ja televisio perustuu ei vuorovaikutteiseen mediavirtaan ja se sitoo katsojansa passiivisen kuulijan rooliin sekä tiettyyn aikaan Moderni vuorovaikutteinen media (esim( esim.. Web- media) voi tarjota aivan uudentyyppisiä vuorovaikutteisia käyttötapoja ja jopa ympäristöjä 8

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Luen tähän ajatteluuni perinteisen median, kuten painetun median, radion, television, elokuvan ja videoiden rinnalle tulevaisuuden mediaksi mm. vuorovaikutteiset simulaatiot, -pelit ja tulevaisuuden vuorovaikutteiset elokuvat yms. 9

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Todellisuuden nykyiset karkeat Internet - mallinnukset eivät sinällään ole varsinaisia ympäristöjä vaikka niitä taitamattomasti usein kutsutaankin virtuaalisuudeksi tai esim. opetuksen ja opiskelun alueella oppimisympäristöiksi Ne eivät tässä muodossaan kuitenkaan pyri korvaamaan reaalimaailmaa, ts. ympärstöä, vaikka ne usein turvautuvat erilaisiin metaforiin tehdäkseen verkkotoiminnat käyttäjälle ymmärrettävimmiksi. 10

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Myös sana (verkko-)oppimisympäristö on vailla katetta, niissä voi tapahtua toimintaa, jota voidaan kutsua vaikka opiskeluksi (vrt. Uljens 1997) mutta siitä, että niitä käyttämällä tapahtuu pysvämpää oppimista, ei ole mitään takuuta (vrt. Lehtonen ym. 2003) Toisalta samalla näistä verkkovälineistä ja niiden digitaaliseen symbolismiin perustuvista de facto käytännöistä on yhä enemmän kehittynyt toiminnan digitaalista tilaa tai tosiympäristön digitaalisia osia. 11

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Määrittelen mediakasvatuksen tukeutuen Tellan (esim. 2003) määrittelemän välitteisyyden [mediated] kautta Mediakasvatus voidaan tästä näkökulmasta nähdä kasvatuksen alueena joka käyttää välittyneitä ihmistoiminnan ja viestinän tapoja sekä käyttää ja ottaa kantaa niiden käyttöön liittyviin eri tyyppisiin ilmiöihin yhteiskunnassa ja osana (koulun) opetus-opiskelu opiskelu- oppimisprosesseja (vrt. Opetus-opiskelu opiskelu-oppiminen,, Uljens 1997) 12

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Myös Kotilainen (1999, 31 32) on selvittänyt sanan media alkuperää. Hänen tulkintansa mukaan latinankielinen sana medium tarkoittaa laajasti ilmaisun tapaa ja sosiaalista tai viestinnällistä yhteyttä, jossa kyseinen ilmaisu on tuotettu, esitetty ja vastaanotettu. 13

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Vygotskian idea of mediation and mediated communication mediation Media / Tool / Symbol traditional tool vs. mental tool mindtool and pure conceptual tool mediation mediation Subject human internal activity Object Result of the activity 14 (Based on Tella 2003; Vygotski 1978; Leontjev 1978; Werch ; Galperinin 1989, 2000: Jonassen 2000; vrt. Kotilainen 1999 ) Lehtonen 2004

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Media opetuksen ja opiskelun välineinä eri tehtävissä (vrt. L.S. Vygotski) Työvälineet (Media työvälineenä) Ajattelun työvälineet (Media ajattelun työvälineenä ) (Vygotski 1978,1982,1985; Jonassen 1992,1995,1999, 2000 ym.) Käsitteelliset ja symboliset työvälineet (Didaktinen ja pedagoginen osaaminen, pedagogiset mallit) (Vygotski 1978,1982,1985; Kansanen 2000 ym.) (Based on Lehtonen ym. 2003) 15 Lehtonen 2004

KÄSITTEEN MÄÄRITTELYÄ Mentaalista toimintaa lähellä olevina symboliympäristöinä jotka tarjoavat edellä esitettyjä käsitteellisiä ja symbolisia työvälineitä sekä emootioita voidaan pitää jo perinteisiä medioita kuten kirjoja, radiota ja televisiota. Internet on vuorovaikutteisuutensa takia jo selvästi perinteisiä joukkoviestimiä kehittyneempi symboliympäristö Parhaimmillaan vuorovaikutteisen median käyttö johtaa ajattelun ja ongelmanratkaisun sekä opetus-opiskelu-oppimisprosessin tehostumiseen tavalla jossa välinettä voidaan kutsua ajattelun työvälineeksi (Based on Lehtonen 2003) 16 Lehtonen 2004

MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Media voidaan nähdä ja nähdään usein osana yhteiskuntaa mediakulttuurin tasolla esimerkiksi Suorannan (1998) tapaan erilaisten ja eri tavoin tuotettujen representaatioiden kokoelmaksi ja teollisen, teknologisen ja kaupallisen kulttuurin liitoksi. Tästä näkökulmasta ns. mediakriittisen mediapedagogiikan voidaan nähdä edustavan mediakulttuurin vaikutusten ymmärtämiseen ja mediakriittisyyteen tähtäävää toimintaa erilaisilla toiminnan tasoilla 17 Lehtonen 2004

MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Mediakriittisen pedagogiikan eri lähteistä kerätyn määritelmän pääväitteenä voidaan pitää ideaa, että eri tyyppisten perinteisten ja yhä enemmän erilaisten vuorovaikutteisten modernien medioiden muodostama mediakulttuuri omistaa ihmistä muokkaavaa usein vahvasti tunteisiin vetoavaa kasvattavaa, psykologista tai pedagogista voimaa, joka vähitellen on ohittanut merkitykseltään ja affektiiviselta voimaltaan koulun antaman tiedon. 18

MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Mediakriittisen koulukunnan edustajat kuten Suoranta väittävät, että tiedon järjestyksissä on tapahtunut käännös: mediakulttuurin erilaiset muodot ja globaali tiedonvälitys toimivat eräänlaisina informaation ennakkojäsentäjinä suhteessa kouluun: koulun tuottamia ja tarjoamia aineistoja verrataan median antamaan (kaupallisen)kulttuurin kuvaan niiden houkuttelevuuden, tunteita herättävyyden ja viihdyttävyyden näkökulmista. 19

MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Median, erityisesti vuorovaikutteisen ja immersiivisen median, kuten pelien, voidaan nähdä herättävän voimakkaita tunteita joilla voidaan nähdä olevan mm. neuropsykologisen oppimistutkimuksen näkökulmasta vahvasti oppimista moduloiva vaikutus (esim. Pitkänen 1998,2003; Cahill ym. 1995,1996,1998,2001 ym.) Tämä on yksi mediakasvatuksen haaste tänään, miten opetus ja koulu pystyy sekä vähentämään kasvatuksen kannalta ei tarkoituksenmukaisen media-altistuksen vaikutuksia ja samalla hyödyntämään median voimaa toisaalta omassa toiminnassaan 20

MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Keskustelu kriittisen mediapedagogiikan ja ns. medialapsuuden tai huolen diskurssin alueella on myös tulkintani mukaan vahvasti kaksijakoista. Osa pitää lapsia viattomina uhreina, jotka media turmelee ja joille media syött ttää havaintoaineistoa, jota he eivät t vielä ole tarpeeksi kehittyneitä tulkitsemaan. Näkökulmaa kulmaa voidaan kutsua myös s huolen diskurssiksi. Toinen näkökulma n kulma taas pitää lapsia ja nuoria luontaisesti viisaina, jotka pystyvät t luovimaan suvereenisti, usein aikuisia paremmin, elektroonisen sukupolven aikakaudella medioiden välillv lillä. (Suoranta, 2001; MäyrM yrä 2003; Mustonen 2003.) 21

MEDIAKRIITTINEN PEDAGOGIIKKA Mediakriittisen pedagogiikan tehtävänä on näkemykseni mukaan tuoda mediakasvatukseen ja sen teorian ja käytännön kehittämiseen sellaisia aineksia jossa opitaan kriittisesti käyttämään eri tyyppistä mediaa osana nykyisen yhteiskunnan arkea, tulkitsemaan mediaviestien denotatiivisia ja konnotatiivisia merkityksiä sekä ja ymmärtämään ja havaitsemaan niiden monitahoisia vaikutuksia. Tämä on yksi mediakasvatuksen haaste tänään 22 Lehtonen 2004

MEDIAMYÖNTEINEN PEDAGOGIIKKA Toisaalta voidaan väittää, että moderni erityisesti ns. digitaalisen konvergenssin jälkeinen media ja sitä edustava vuorovaikutteinen tieto- ja viestintätekniikka on: laajentanut opetuksen, opiskelun ja oppimisen mahdollisuuksia ja tuottanut aivan uudenlaisia mahdollisuuksia opettaa, opiskella ja oppia (esim. Aiemmin esitellyt ns. ajattelun työvälineet, kuten simulaatiot) joista ennen voittiin vain haaveilla, sekä tarjota nykyisin koulua laajemman, vuorovaikutteisen ja jopa globaalin osan opiskeluympäristöä 23

MEDIAMYÖNTEINEN PEDAGOGIIKKA Voidaan todeta, että medioilla voi olla ja on perusteltuja käyttöindikaatioita opetuksen, opiskelun ja oppimisen alueella ja että tätä näkökulmaa voidaan kutsua mediamyönteiseksi pedagogiikaksi tai lyhyesti mediapedagogiikaksi Tästä näkökulmasta eri tyyppinen media nähdään kuuluvan luonnollisena osana myös opetuksen opiskelun ja oppimisen välineistöä niin formaalissa kuin informaalissa opiskelussa ja oppimisessa Tämä on toinen mediakasvatuksen haaste tänään 24 Lehtonen 2004

MEDIAMYÖNTEINEN PEDAGOGIIKKA Idea voidaan kiteyttää sanontaan jota aikaisemmin käytettiin tulesta: Media on tai voi olla hyvä renki mutta huono isäntä Tulee huomata että tämä näkökulma ei sulje pois esim. kaupalliseen mediakulttuuriin kohdistuvaa mediakriittisyyttä Tästä näkökulmasta media nähdään yhtenä luonnollisena välineenä ja osana kulttuuriamme ja myös koulun välineenä ja osana koulun kulttuuria 25 Lehtonen 2004

HAASTEET TÄNÄÄN Näen mediat kasvatuksen ja opetuksen - opiskelun-oppimisen näkökulmasta sekä mahdollisuutena, että suurena haasteena Näkemyksemme mukaan nykyinen ja tulevaisuuden yhteiskunta tarvitsee kansalaisia jotka ymmärtävät mediaa ja sen tarjoamaa viestintää riittävästi suhtautuakseen siihen kriittisesti (mediakriittinen mediakasvatus), mutta samaan aikaan osaavat käyttää mediaa ja välittyneitä, medioituneita ja vuorovaikutteisia välineitä luonnollisena osana omaa työtään, vapaa aikaansa ja ympäristöään (ns. Mediakompetenssi / media luku- ja kirjoitustaito [media literacy]) 26

MEDIA VOI LUODA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MIELEKKÄÄSEEN OPISKELUUN teachability Reflective Teaching Exploratory Teaching Reciprocal Teaching Teaching Through Simulations Master-Novice Teaching Socratic Teaching Problem-Based Teaching ICT studybility Purposive Studying Cultural Dialogic Critical Communal Cultural Contextual Reflective Individual Cumulative Game-based Experiential Multimodal Responsible Emotional A C T I O N ICT Studying activity Reflects Collaborates Discusses Set goals Acts actively Feels responsible Explores Integrates Builds knowledge Feels emotions and meaning for the activity ICT learnability Meaningful Learning Reflected Cultural Shared Integrated Adopted Complex Internalized Autonomous (Co)constructed Participatory Engaged Multimodal Critical Well-stuctured Emotional 27 (Based on Ruokamo et al. 2002; Vahtivuori et al. 2003: Jonassen 2000; vrt. Kutilainen 1999 ) Lehtonen 2004

HAASTEET TÄNÄÄN 28 Lehtonen 2004 METATEORIA 2 ajattelutaso Didaktisen verkkoympäristön osatekijöitä toimintakonteksti vuorovaikutus ja viestintä ohjaus ja opettajan/ohjaajan rooli työtavat OJEKTITEORIA 1 Ajattelutaso Praktinen teoria PRE-, INTER JA POSTAKTIO toimintataso (Kansanen 2000)

MEDIA VOI LUODA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MIELEKKÄÄSEEN OPISKELUUN (Vrt. Kansanen et al. 2000) (Based on Tella ym. 2003 ) 29 Lehtonen 2004

MEDIA VOI LUODA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA MIELEKKÄÄSEEN OPISKELUUN (Vrt. Kansanen et al. 2000) (Based on Tella ym. 2003 ) 30 Lehtonen 2004

HAASTEET TÄNÄÄN Yksittäisellä organisaatiolla on rajalliset resurssit erityisesti tutkimuksen alueella viitaten Lapin yliopiston kasvatustieteiden strategiaan ja tieto- ja viestintästrategiaan, tulisi jossain määrin fokusoitua esimerkiksi nykyisen tutkimustradition mukaisesti esimerkiksi medioihin opetuksen-opiskelun opiskelun- oppimisen välineinä Tämä siksi, että näkemykseni mukaan yksittäisellä organisaatiotoimijalla on vain tätä kautta mahdollisuus saavuttaa riittävä syvyys tietyllä tutkimuksen ja opetuksen alueella jos tavoitellaan strategian mukaista kansallista ja kansainvälistä eturivin osaamisen tavoitetta. 31

HAASTEET TÄNÄÄN Globalisoituva media saavuttaa yhä useammat mutta kannattaa muistaa että sen kaikki osat eivät kuitenkaan ole aina digitaalisia Samoin on hyvä muistaa että hyvä tunteisiin vetoava viesti; esitys tai kertomus vetoaa oli media mikä tahansa! 32 Lehtonen 2004

References Hung, D.W., & Der-Thang Thang,, C. 2001. Situated cognition, Vygotskian Thought and Learning from the Communities of Practice Perspective: Implications for the Design of Web based E-Learning. E Educational Media International, 38(1). Huttunen,, M. 1997. Tunnetilat silta kehon ja mielen välillä. Duodecim,, 113, 1385-1391. 1391. Härkönen,, R.-S. (Toim( Toim.). 1994. Viestintä ja kasvatus : mediapedagogisia vaihtoehtoja.. Helsinki: Opetushallitus. Jonassen, D.H. 2000. Computers as mindtools for schools. Engaging g critical thinking. Saddle River. NJ: Prentice Hall. Jonassen, D.H. 2002. Learning as activity. Educational Technology. Jonassen, D.H., & Rohrer-Murphy, L. 1999. Activity Theory as a Framework for Designing Constructivist Learning Environments. Educational Technology: Research and Development ETR&D, 47(1), 61-79. Kansanen,, P., Tirri, K., Meri,, M., Krokfors,, L., Husu,, J., & Jyrhämä,, R. 2000. Teachers' Pedagogical Thinking. Theoretical Landscapes, Practical al Chalenges.. New York: Peter Lang. Bransford,, J., Brown, A.L. & Cocking, R.R. (Eds.) (2000). How people learn. Washington, D.C.: National Academy Press. Cahill, L. 1998. Neural Mechanisms of Emotionally Influenced Memory, from http://darwin darwin.bio..bio.uci.edu/neurobio/faculty/cahill/cahill.htmhtm Cahill, L., Babinsky,, R., Markowitsch,, H., & McGaugh,, J.L. 1995. The amygdala and emotional memory. Nature, 377, 295-296. 296. 33 Lehtonen 2004

References Cahill, L., Haier,, R.J., Fallon, J., & ym.. 1996. Amygdala activity at encoding correlated with long term, free recall of emotional information.. Proceedings of the National Adademy of Sciences of the United States of America, 93(15), 8016-8021. 8021. Cahill, L., & McGaugh,, J. 1998. Mechanisms of emotional arousal and lasting declarative memory. Trends in Neurosciences, 21(7), 294-299. 299. Cahill, L., & McGaugh,, J.L. 1996. Modulation of memory storage. Current Opinion in Neurobiology, 6, 237-242. 242. Cahill, L., McGaugh,, J.L., & Weinberger,, N.M. 2001. The neurobiology of learning and memory. some reminders to remember [Opinion]. Trends in Neurosciences, 24(10), 578-581. 581. Hankala,, M. 1999. Verkkolukutaidolla tietotulvan hallintaan.. In S. Kotilainen,, M. Hankala & U. Kivikuru (Eds.), Mediakasvatus (pp. 123-132). 132). Helsinki: Edita. Herkman,, J. 2001. Median monet funktiot lasten ja nuorten elämässä.. In M. Kangassalo & J. Suoranta (Eds.), Lasten tietoyhteiskunta (pp. 60-71). Tampere: Tampere University Press. Kotilainen,, S. 2001. Mediakulttuurin haasteita opettajankoulutukselle [Väitöskirja. Diss.] [myös[ verkkojulkaisuna]. Tampere: Tampereen yliopisto. Kotilainen,, S., Hankala,, M., & Kivikuru,, U. (Toim( Toim.). 1999. Mediakasvatus. Helsinki: Edita. 34

References Lehtonen, M. 2002. Toward the Information Age Challenges in Technology Education. Modern learning methods & learning media supported and a mediated learning processes as part of the new university technology education curriculum. In J. K. Kantola,, T. (Ed.), Looking at the Future: technical work in context of technology education (pp. 99-119). Jyväskylä: Jyväskylä University Printing House. Lehtonen, M. (2003). Tieto- ja viestintätekniset välineet osana perinteisiä työvälineitä sekä osin uuden-tyyppisinä ajattelun työvälineinä teknisessä työssä ja teknologiakasvatuksessa.. Paper presented at the Annual TEKA / FATE symposium 2003, Helsinki & Lahti. Lehtonen, M., & Vahtivuori,, S. 2003. Verkko-opetuksen opetuksen teoreettisen metamallin kehittämisen lähtökohtia MOMENTS hankkeessa.. In J. Levonen & T. Järvinen (Eds.), TUOVI: ITK 03 Tutkijatapaamisen artikkelit. Hypermedialaboratorion verkkojulkaisuja - Hypermedia Laboratory Net Series; 3 (Vol. 2003, pp. 58-69). Tampere: Tampereen yliopisto, Hypermedialaboratorio. Lehtonen, M., Ruokamo, H., Tissari,, V., & Tella, S. (2004, March 11-13, 13, 2004). A multidisciplinary metamodel of "moments" as mediator for future network- based mobile education (NBME). Paper presented at the NERA's 32nd Congress, Reykjavík. Leontjev,, A.N. 1977. Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus.. Helsinki: Kansankulttuuri. Masterman,, L. 1991. Medioita oppimassa - mediakasvatuksen perusteet (alkut. Teaching Media). Helsinki: Kansan Sivistystyön Liitto (KSL). 35 Lehtonen 2004

References Mustonen,, A. 1997. Media violence and its audience [Väitöskirja[ Väitöskirja]. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Mustonen,, A. 2001. Mediapsykologia (1st ed.). Porvoo: : WS Bookwell. Mustonen,, A., & Pulkkinen,, L. (Toim( Toim.). 2003. Sosiaalinen alkupääoma ja tietotekniikka [Initial Social Capital and ICT, with an English summary]. Helsinki: Edita Prima Oy. Mäyrä,, F. 2003. Keynote puheenvuoron: EduGames tulevaisuuden oppimismenetelmä? Pover Point esitys PDF-muodossa muodossa.. ITK03 tutkijatapaaminen 9.4. Aulanko. Hämeenlinna. Hypermedialaboratorio, Tampereen yliopisto Pitkänen,, A. 1998. Mantelitumake,. Duodecim,, 114, 2451-2459. 2459. Pitkänen,, A. 2003. Tunteiden neurobiologiaa. Duodecim,, ;119():(15), 1471-1478. 1478. Riekkinen,, P.J., Sirviö,, J., & Riekkinen,, P.J. 1990. Muistin neurobiologia. Duodecim,, 106, 1616 1625. 1625. Ruokamo, H., & Pohjolainen,, S. (Toim( Toim.). 1999. Etäopetus multimediaverkoissa Kansallisen multimediaohjelman ETÄKAMU-hanke [Distance Learning in Multimedia Networks.]. Helsinki: Teknologian kehittämiskeskus TEKES. Ruokamo, H., Tella, S., Vahtivuori,, S., Tuovinen,, H., & Tissari,, V. (2002, June 24 29). 29). Pedagogical Models in the Design and Assessment of Network-Based Education. Paper presented at the ED-Media 2002, Denver, Colorado USA. Sintonen,, S. (Toim( Toim.). 2002. Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. 36 Lehtonen 2004

References Sintonen,, S. (Toim( Toim.). 2002. Median sylissä. Kirjoituksia lasten mediakasvatuksesta. Suoranta, J. 1998. Kriittinen pedagogiikka ja mediakasvatus. Tiedotustutkimus-lehden mediakasvatuksen teemanumero,, 32-45. Suoranta, J., & Ylä-Kotola Kotola,, M. 2000. Mediakasvatus simulaatiokulttuurissa. Vantaa: Wsoy. Tella, S. (Toim( Toim.). 1998. Aspects of media education : strategic imperatives in the Information Age. Helsinki: University of Helsinki, Department t of Teacher Education, Media Education Centre. Tella, S. 2003. M-learningM learning Cybertextual Travelling or a Herald of Post-Modern Education? In H. Kynäslahti & P. Seppälä (Eds.), Professional Mobile Learning (pp. 7 21). 7 Helsinki: IT Press. Tella, S., & al., e. 2001. Verkko-opetuksen opetuksen teoriaa ja käytäntöä.. Helsinki: Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos. Tella, S., Lehtonen, M., Ruokamo, H., Tissari,, V., Ketamo, H., Kiili, K., et al. 2003. MOMENTS-metamalli metamalli. Monitieteinen tulevaisuuden verkko-opetuksen opetuksen, - opiskelun ja oppimisen rakentamisen työväline.. In Kasvatustieteen päivät 2003. Helsinki. Tella, S., & Mononen-Aaltonen Aaltonen,, M. 1998. Developing Dialogic Communication Culture in Media Education: Integrating Dialogism and Technology.. Helsinki: University of Helsinki. 37

References Tella, S., & Mononen-Aaltonen Aaltonen,, M. 2001. Mediakasvatuksen monitasomalli verkko-opetuksen opetuksen suunnittelun ja arvioinnin apuna.. In S. Tella, O. Nurminen, U. Oksanen & S. Vahtivuori (Eds.), Verkko-opetuksen opetuksen teoriaa ja käytäntöä (pp. 15 78): Helsingin yliopisto. Opettajankoulutuslaitos. Uljens, M. 1997. School didactics and learning. Hove, East Sussex: Psychology Press. Wertsch,, J. 1985. Culture, communication, and cognition. Cambridge: Cambridge University Press. Wertsch,, J.V. 1985. Vygotsky and the social formation of mind. Cambridge, MA: Harvard University Press. Virsu,, V. 1991. Aivojen muovautuvuus ja kuntoutuminen.. Helsinki: Kuntoutussäätiö. Virsu,, V. 1995. Muisti ja älykkyys aivojen hermoverkoissa. Psykologia,, 30, 266-277. Vygotsky, L.S. 1978. Thought and Language. Cambridge: MIT Press. Vygotsky, L.S. 1982. Ajattelu ja kieli.. Helsinki: Kansankulttuuri. Vygotsky, L.-S. 1978. Mind in Society. The development of higher psychological processes. Cambridge, MA: Harvard University Press. 38