Perusopetuksen opetussuunnitelma, paikallisesti päätettävät asiat Luku 1 Tuntijako ja kieliohjelma Tuntijakotaulukko Kieliohjelma Opetussuunnitelmaa täydentävät suunnitelmat ja ohjelmat Esi- ja perusopetuksen ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetuksen TVT-suunnitelma 2016 Esikoululaisten ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma 2016 Kansainvälisyyskasvatussuunnitelma 2016 (valmistuu myöhemmin) Kirjaston yhteistyösopimus 2006 Koulujen turvallisuuskansio 2015 (sisällysluettelo) Kulttuurikasvatussuunnitelma 2016 Tasa-arvosuunnitelma 2016 (valmistuu myöhemmin)
Pirkkalan perusopetuksen tuntijako 1.8.2016 (Valtioneuvoston asetus 28.6.2012) Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Pirkkala yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 7,0 7,0 5,0 5,0 4,0 4,0 3,0 4,0 3,0 42,0 42,0 A1-kieli - - - - - - - - - - - - - 3,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 16,0 16,0 B1-kieli - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2,0 2,0 1,0 1,0 6,0 6,0 Matematiikka 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 4,0 3,0 4,0 4,0 35,0 32,0 Ympäristö- ja luonnontieto 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 14,0 14,0 Biologia ja maantieto 1 2,0 2,0 3,0 7,0 7,0 Fysiikka ja kemia 1 2,0 3,0 2,0 7,0 7,0 Terveystieto 1 0,5 1,5 1,0 3,0 3,0 Ympäristö- ja luonnontietoaineet yht. 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 4,5 6,5 6,0 31,0 31,0 Uskonto/Elämänkatsomustieto 1,0 1,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 10,0 10,0 Historia ja yhteiskuntaoppi 2 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 1,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 12,0 12,0 Musiikki 1,0 1,0 2,0 2,0 1,0 1,0 1,0 1,0 0,0 10,0 8,0 Kuvataide 1,0 1,0 1,0 1,0 2,0 1,0 2,0 0,0 0,0 9,0 9,0 Käsityö 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 3,0 0,0 0,0 14,0 11,0 Liikunta 2,0 2,0 2,0 3,0 3,0 3,0 2,0 3,0 2,0 22,0 20,0 Kotitalous 3,0 3,0 3,0 Taide- ja taitoaineiden valinnaiset 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 2,0 2,0 4,0 11,0 Taide- ja taitoaineet yht. 6,0 6,0 7,0 8,0 8,0 7,0 11,0 6,0 4,0 63,0 62,0 Oppilaanohjaus - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 0,5 0,5 1,0 2,0 2,0 Valinnaiset aineet 1,0 1,0 1,0 1,0 3,0 4,0 11,0 9,0 Pirkkalan tuntimäärä 20,0 20,0 23,0 24,0 25,0 26,0 30,0 30,0 30,0 228,0 222,0 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19,0 19,0 22,0 24,0 25,0 25,0 29,0 29,0 30,0 222,0 222,0 (Vapaaehtoinen A2-kieli) 3 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 12,0 (12) (Vapaaehtoinen B2-kieli) 3 - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - 2,0 2,0 4,0 (4) Punaisella merkitty kunnan lisätunnit, sinisellä merkitty taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ¹ Ainetta opetetaan osana ympäristöopin opetusta integroidusti vuosiluokilla 1-6 ² Yhteiskuntaoppia opetetaan vuosiluokilla 4-6 vähintään 2 vuosiviikkotuntia ja vuosiluokilla 7-9 vähintään 3 vuosiviikkotuntia ³ Määritelty kieliohjelmassa Minimi yht.
Kieliohjelma 1.8.2016 Luokka-aste Englanti Saksa ja Espanja Ruotsi Espanja, Ranska, Saksa ja Venäjä 1 2 3 A1 4 A1 A2 5 A1 A2 6 A1 A2 B1 7 A1 A2 B1 8 A1 A2 B1 B2 9 A1 A2 B1 B2 Kaikille pakollinen vieras kieli Valinnainen vieras kieli Valinnainen A2 -kieli on oppilaalle ns. ylimääräinen oppiaine, joka ei vähennä hänen muita valinnaisia aineitaan Valinnaisen B2 -kielen opiskeluun sitoudutaan sekä 8. että 9. vuosiluokan ajaksi, eikä oppilas voi tällöin valita muuta kahden vuosiviikkotunnin mittaista valinnaista ainetta
Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016
2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus... 3 Yhteistyö... 3 3 Ohjaustyön roolit... 4 Oppilas... 4 Huoltajat... 4 Opinto-ohjaaja... 4 Luokanvalvoja / Esi- ja luokanopettaja... 4 Aineenopettajat... 4 Erityisopettaja / laaja-alainen erityisopettaja... 4 Koulunkäynninohjaaja... 5 Rehtori... 5 Apulais-/vararehtori... 5 Koulusihteeri... 5 Kuraattori... 5 Psykologi... 5 Terveydenhoitaja / Psykiatrinen sairaanhoitaja... 5 Ohjauksellinen verkostoyhteistyö... 5 Muu henkilökunta... 6 4 Työelämäyhteistyö... 6 5 Työelämään tutustuminen (TET)... 6 6 Tiedonsiirto toiselle asteelle... 6 7 Alakoulun nivelvaiheiden vuosikello... 8 8 Yläkoulun nivelvaiheen vuosikello... 9 9 Ohjauksen vuosikello yläkoulussa... 10
3 1 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti oppilaan koulupolkua sekä oppilaiden kasvua ja kehitystä. Oppilaanohjaus tukee oppilaiden opiskeluun, jatko-opintoihin ja arkielämään liittyvissä kysymyksissä ja toimii myös tärkeänä linkkinä kodin ja koulun välillä. Oppilaanohjaus on tärkeä yhdysside koulun, yhteiskunnan ja työelämän välillä. 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet Oppilaanohjauksen tavoitteena on tukea ohjattavaa koulutukseen, opiskeluun, uravalintaan ja tulevaisuuteen liittyvien kysymysten käsittelyssä. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on auttaa ohjattavaa ymmärtämään omaa tilannettaan ja kohtaamaan elämänsä haasteita. Oppilaanohjauksen perusperiaatteina ovat ohjattavan kunnioittaminen sekä ohjattavan hyvinvoinnin ja tasaarvon edistäminen. Itsemääräämisoikeus Kunnioitetaan ohjattavan itsemääräämisoikeutta. Ohjauksessa tuodaan vaihtoehtoja esille monipuolisesti ja kunnioitetaan ohjattavan omia valintoja. Totuudellisuus Ohjaus on rehellistä ja hienotunteista. Oppilaanohjauksessa annettavan tiedon on oltava ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Luottamuksellisuus Oppilaanohjaus on luottamuksellista. Luottamuksellisuus on säilytettävä myös muuttuvissa ohjausympäristöissä. Tietoja voidaan luovuttaa, mikäli se on ohjattavan edun kannalta välttämätöntä. Tällöin pyritään ensin keskustelemaan ohjattavan kanssa. Tietojen luovutuksessa noudatetaan voimassa olevia lakeja. Yhteistyö Ohjaustyö edellyttää yhteistyötä koulun sisällä ja ulkopuolella eri toimijoiden kanssa. Ohjausta antava henkilö kykenee moniammatilliseen yhteistyöhön ja arvostaa muiden ammattitaitoa ja osaamista. (Sopo ry:n periaatteista mukailtu)
4 3 Ohjaustyo n roolit Oppilas Oppilaan tehtävänä on oppia kantamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja oman tulevaisuutensa suunnittelusta sekä tekemään valintoja oman kehittyvän itsetuntemuksensa pohjalta. Huoltajat Huoltajien tehtävänä on tukea oppilaan koulupolkua ja rohkaista oppilasta ottamaan hänelle sopivia askeleita kohti tulevaisuuden koulutusta ja ammattia. Huoltajien tehtävänä on myös valvoa oppilaan arkirutiineja ja kotona tehtäviä koulutöitä. Opinto-ohjaaja Opinto-ohjaaja koordinoi koulunsa oppilaanohjausta. Opinto-ohjaaja vastaa jatko-opintojen ohjauksesta (luokkatunnit, pienryhmäohjaus, henkilökohtainen ohjaus), TET:n järjestämisestä ja opintokäynneistä sekä informoi oppilaita ja huoltajia yhteishausta ja valinnaisaineista. Luokanvalvoja / Esi- ja luokanopettaja Luokanvalvoja/esi- ja luokanopettaja on oppilaan lähiohjaaja, joka kannustaa ja ohjaa oppilaitaan koko esi- ja perusopetuksen ajan. Hän työskentelee oppilaidensa opintojen sujumisen ja hyvinvoinnin edistämiseksi yhdessä muiden ohjauksen toimijoiden kanssa. Luokanvalvoja / esi- ja luokanopettaja luo yhteisöllisyyttä ja turvallista opiskeluilmapiiriä ryhmässään. Hän on säännöllisesti yhteydessä oppilaisiin oppitunneillaan tai pitämissään tuokioissa. Luokanvalvoja/esi- ja luokanopettaja pitää yhteyttä huoltajiin mm. Wilman välityksellä sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla (vanhempainillat ja keskustelut). Luokanvalvojan / luokanopettajan tehtävänä on seurata poissaoloja ja koulutyön sujuvuutta sekä puuttua ongelmiin mahdollisimman pian. Aineenopettajat Aineenopettajan tehtäviin kuuluu oman aineen tavoitteisiin, sisältöihin ja arviointiin perehdyttäminen, oppimaan oppimisen ja vertais- sekä itsearvioinnin ohjaaminen, oman aineen päättöarvioinnin kriteerien selvittäminen, valinnaisaineista informointi ja vanhempainillat. Erityisopettaja / laaja-alainen erityisopettaja Yhteistyössä esi-, luokan- ja aineenopettajien kanssa erityisopettaja tunnistaa erityisopetusta tarvitsevat oppilaat. Hän auttaa oppilaita löytämään omat opiskelutapansa sekä tukee opettajia monipuolisten opiskelumetodien käytössä. Erityisopettaja huolehtii oppimisen edistämistä tukevien kartoitusten järjestelyistä sekä auttaa luokanvalvojia / luokanopettajia pedagogisten lausuntojen sekä tehostetun että erityisen tuen järjestämisessä. Erityisopettaja tekee yhteistyötä opinto-ohjaajan kanssa myös oppilaan koulutusvalinnan ohjauksessa.
5 Koulunkäynninohjaaja Koulunkäynninohjaaja tukee ohjauksellaan oppilaan koulunkäyntiä, itsenäistymistä ja itsetuntoa sekä edistää tämän oppimista ja vastuun ottamista omasta koulutyöstään. Rehtori Rehtori vastaa ohjauksen resursoinnista ja tukee ohjaukseen osallistuvia toimijoita heidän työssään. Rehtori vastaa koulunsa luokka- ja ryhmäjaoista. Rehtori tukee ohjauksen suunnittelua ja toteuttamista sekä yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Hän osallistuu vanhempainiltojen ja teknisen toteutuksen osalta yhteishaun ja valinnaisaineiden valinnan toteutukseen sekä huolehtii päättöarvioinnin toteuttamisesta. Apulais-/vararehtori Apulaisrehtori toimii ohjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa yhteistyössä rehtorin sekä muiden toimijoiden kanssa. Koulusihteeri Koulusihteeri tuntee koulun hallinnollisen rakenteen ja toimintakulttuurin. Laajan tehtävänkuvansa ansiosta hän pystyy ohjaamaan oppilaita, huoltajia ja henkilökuntaa erilaisissa käytännön tilanteissa. Kuraattori Kuraattori tukee oppilaan kasvua, sosiaalista kehitystä ja elämänsuunnittelua. Kuraattori toimii mahdollisuuksien mukaan opettajan tukena oppilaan sosiaalisten-, tunnetaitojen ja oman toiminnan ohjauksen kehittämisessä. Hän on tukena myös haastavissa elämäntilanteissa. Kuraattorin kanssa oppilas voi keskustella kaikista mieltä painavista asioista. Psykologi Psykologin tehtävänä on auttaa oppilasta elämäntilanteeseen ja opiskeluun liittyvissä ongelmissa. Hän tekee myös tarvittavat oppimiseen liittyvät arvioinnit ja lausunnot. Terveydenhoitaja / Psykiatrinen sairaanhoitaja Terveydenhoitaja / psykiatrinen sairaanhoitaja auttaa oppilaita ymmärtämään terveiden elämäntapojen merkityksen opiskelun sujumisessa ja elämänhallinnassa. Terveydenhoitaja selvittää oppilaille tarvittaessa sairauden aiheuttamista rajoituksista ammatinvalinnassa. Ohjauksellinen verkostoyhteistyö Rehtori, opinto-ohjaaja ja opettajat tekevät yhteistyötä vanhempien sekä lähialueen muiden toimijoiden kuten muiden oppilaitosten ja koulujen, nuorisotoimen ja alueen yritysten kanssa.
6 Muu henkilökunta Koko koulun henkilöstö tukee sekä toteuttaa koulun kasvatustavoitteita ja osallistuu koulun sisäiseen kasvatustyöhön ( Koko koulu kasvattaa ). He tiedottavat havaitsemistaan työympäristöön ja oppilaiden käyttäytymiseen liittyvistä epäkohdista niistä vastaavalle henkilölle. Jokainen vastaa oman toimenkuvansa mukaan koulutyön sujumisesta sekä toimii yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. 4 Tyo ela ma yhteistyo Koulun ja sen ulkopuolisten tahojen yhteistyö rikastuttaa oppimista ja luo aitoja työelämätilanteita. Kouluyritysyhteistyön pohja on vuoropuhelun käynnistämisessä ja käytännön tekemisessä ikäluokalle sopivalla tavalla. 5 Tyo ela ma a n tutustuminen (TET) Työelämään tutustuminen toteutetaan 8. luokan keväällä ja 9. luokan syksyllä. Opinto-ohjaaja vastaa työelämään tutustumisen järjestelyistä. Työelämään tutustumisjakson tavoitteena on harjoitella työpaikan hakemista, parantaa oppilaan työelämän tuntemusta, antaa virikkeitä ammatinvalintaan ja jatko-opintoihin hakeutumiseen sekä kohottaa työn arvostusta. Oppilas hakee työpaikan omatoimisesti opinto-ohjaajan antamien ohjeiden mukaisesti. Hän täyttä kirjallisen TET-sopimuksen yhdessä työnantajan kanssa ja toimittaa sen opinto-ohjaajalle sovittuun päivään mennessä ennen TET-jakson alkamista. TET-jakson aikana oppilas osallistuu työpaikan työtehtäviin nuorelle soveltuvin osin. Teetettävien töiden osalta noudatetaan nuoria työntekijöitä koskevia säännöksiä. TET-jakson päätyttyä oppilas tuo työantajan kirjoittaman TET-todistuksen opinto-ohjaajalle. 6 Tiedonsiirto toiselle asteelle Tiedonsiirto toiselle asteelle tehdään lomakkeen avulla. Lomakkeen tarkoituksena on toisen asteen opintojen järjestämisen kannalta välttämättömien tietojen siirtäminen perusopetuksesta toisen asteen oppilaitokseen. Lomake täytetään vain tarvittaessa ja tarvittavin osin alle 18-vuotiaiden oppilaiden osalta (PoL40 ).
Lomake täytetään oppilaan, hänen huoltajansa ja erityisopettajan/opettajan yhteistyönä perusopetuksen päättöluokan aikana. Alkuperäinen lomake arkistoidaan yläkoululla. Lomakkeen kopio toimitetaan toisen asteen oppilaitokseen. Lomakkeen toimittamisesta toisen asteen oppilaitokseen huolehtii ensisijaisesti oppilas tai huoltaja(t). Perusopetus on velvollinen siirtämään tietoa toisen asteen pyynnöstä, mikäli oppilas/huoltaja(t) eivät ole sitä tehneet. 7
7 Alakoulun nivelvaiheiden vuosikello 8
8 Yla koulun nivelvaiheen vuosikello 9
9 Ohjauksen vuosikello yla koulussa 10
Laitteisto TAMPEREEN SEUDULLISEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TVT- SUUNNITELMAN 2016-2018 TÄYDENNYKSET PIRKKALAN KUNNASSA Suunnitelmakauden aikana siirrytään siihen, että jokaisella opettajalla on henkilökohtaisessa käytössään oma opetusverkon kannettava tietokone. o siirtyminen leasing-vaihtojen yhteydessä luokan pöytäkoneista kannettaviin o toteutetaan koulu kerrallaan suunnitelmallisesti (ict-osaston vastuulla) o edellyttää jonkin verran lisäkonehankintoja (opettajat, joilla ei ole omaa luokkatilaa sekä ap-ip-toiminta) ja niille osoitettuja määrärahoja Laaditaan kunnallinen av-laitteiden päivitys- ja ylläpitosuunnitelma, ylläpitoon varataan riittävä resurssi joko työntekijä- tai ostopalveluresurssina Seudullisena tavoitteena olevaa yksi oppilas/laite suhdetta lähestytään toteuttamalla kaikkiin kouluihin pilottiluokkia, jotka testaavat eri toteutusmalleja. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan taloudellista panostusta. Pedagoginen tuki Kunnallisena kärkitavoitteena on hankerahoituksella tähän asti toteutetun, hyväksi havaitun, opettajien pedagogisen tuen kehittäminen ja vakiinnuttaminen kunnan omalla rahoituksella. Suositellut työkalut suunnitelmakauden alkaessa Ympäristöt o Microsoft Office 365 o Peda.net Toimisto-ohjelmat o Microsoft Word o Microsoft Excel o Microsoft Powerpoint o Microsoft OneNote Kuvan, äänen ja videon käsittely o Paint.net o Gimp o Pixlr o Prezi, Padlet o imovie, Explain Everything, Book Creator, Garage Band Ohjelmointi o Scratch/ScratchJr o Python/Racket o Lego Minstorms / WeDo ohjelmointiympäristö Kymmensormijärjestelmä o NäppisTaituri
Oppiainerajat ylittävät monialaisen osaamisen tavoitteen L5 (Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen) mukaiset sisällöt Kaikilla ikäluokilla Oppilaiden omien ideoiden toteuttaminen TVT:n avulla yksin ja yhdessä toisten kanssa 0.-2. luokka Opettajan ohjauksessa Tietoteknisen käsitteistön alkeet Tiedon etsiminen hakupalveluista Tekstin tuottaminen, tallentaminen ja tulostaminen Digitaalisen kuvan ottaminen Helpot digitarinat (teksti ja kuva) Työskentelyä sekä tableteilla että tietokoneilla Ohjelmointiajattelun alkeet Tieto- ja viestintäteknologian turvalliset käyttötavat ja hyvät käytöstavat Valmiiden ohjelmistojen käyttäminen ja pelit (esim. Ekapeli) Näppäintaitojen alkeet (CapsLock, Shift, Space, Enter) 3.-4. luokka Oppimisympäristöjen ja pilvipalvelujen peruskäyttö Omien töiden tallentaminen eri tallennuspaikkoihin (pilvi, muistitikku yms.) Sähköpostin käyttö, töiden jakaminen muiden kanssa Tekstinkäsittelyohjelman peruskäyttö: tekstin muokkaus ja muotoilu (fontit, kuvan lisääminen, erikoisnäppäinten käyttö : alt gr, ctrl, alt) Esitysgrafiikan perusteet Yhteisöllisen muistion käytön alkeet Digitarinat (teksti, kuva, animaatio ja video) Visuaalisen ohjelmointiympäristön alkeet Vastuullinen käyttö ja tekijänoikeudet Näppäintaidot Keskusteluympäristön harjoittelu verkossa (esim Office 365) 5.-6. luokka Työkalujen yhteiskäyttö, aiemmin opitun hyödyntäminen ja syventäminen Taulukkolaskennan alkeet (tiedon keruu ja havainnollistaminen) Äänen, kuvan ja videon muokkaaminen Lähdeviittaukset Sähköiset testit ja lomakkeet Visuaalisen ohjelmoinnin taitojen syventäminen Robotiikan alkeet Vastuullinen käyttö ja lähdekritiikki
Näppäintaidot Keskusteluympäristön harjoittelu verkossa (esim Office 365) 7.-9. luokka Jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittavien taitojen vahvistaminen, syventäminen ja soveltaminen kiinteänä osana opiskelua (eri oppiaineiden väliset vastuut kuvataan koulukohtaisesti) Ohjelmointikielen opiskelu Sähköiset kokeet ja testit Vastuullinen ja turvallinen tietotekniikan käyttö ja toiminta sosiaalisessa mediassa
TAMPEREEN SEUDULLINEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN TVT-SUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 1
Sisällys 1. Johdanto 3 2. Keskeiset tavoitteet.. 3 3. Visio.. 3 4. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä pedagogiikka ja toimintakulttuuri. 3 4.1 Keskeisten käsitteiden sekä käyttö- ja toimintaperiaatteiden ymmärtäminen ja käytännön tvt-taidot 3 4.2 Tieto- ja viestintäteknologian vastuullinen, turvallinen ja ergonominen käyttö.. 4 4.3 Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä. 4 4.4 Tieto- ja viestintäteknologian käytön harjoittelu vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa.. 5 4.5 Suositeltavat toimenpiteet vuosille 2016-2018... 5 5. Tekninen toimintaympäristö.. 6 Teknisen toimintaympäristön teesit. 6 5.1 Verkot ja infra.. 6 5.2 Laitekanta... 6 5.3 Ohjelmistot, sähköiset palvelut ja -oppimisympäristöt.. 7 5.4 Suositeltavat toimenpiteet vuoden 2016 aikana.. 7 5.5 Suositeltavat toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2017 ja 2018.. 8 6. Tukipalvelut ja osaamisen kehittäminen. 8 6.1 Osaamisen jakaminen ja koulutus 8 6.2 Pedagoginen tuki. 9 6.3 Tekninen tuki.. 9 6.4 Suositeltavat toimenpiteet vuoden 2016 aikana 9 6.5 Suositeltavat toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2017 ja 2018. 10 Tekijät.. 10 2
1. Johdanto Suomen talous on pitkälti riippuvainen jälkiteollisessa tuotantotavan mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Elokuussa2016 voimaan astuvassapetussuunnitelmassa haaste otetaan tosissaan vastaan ja pedagogisen kehittämisen painopiste on sisältöjen sijaan menetelmissä. Koulussa tämä tarkoittaa ns. laaja-alaisen osaamisen kehittämisen liittämistä kaikkeen koulutyöhön. Tämä tarkoittaa teknologian laajamittaista ja tarkoituksenmukaista hyödyntämistä oppimisessa. Tulevaisuuden taidot edellyttävät uudenlaisia osallistamisen tapoja lasten, vanhempien, opettajien ja yhteiskunnan välillä. Teknologia avaa aivan uusia mahdollisuuksia toimijoiden väliseen vuorovaikutukseen ja esimerkiksi luovuuden kehittämiselle. Käsillä oleva suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet tulee kytkeä kunnan omiin keskeisiin kehittämisprosesseihin. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää toimia niin opetustoimen johdon, koulun johdon ja opettajien tasolla. Konkreettisia toimia ovat tavoitteiden kytkeminen kuntatason vuosisuunnitelmaan ja koulutasolla koulun omaan lukuvuosisuunnitelmaan. 2. Keskeiset tavoitteet Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään laajasti ja monipuolisesti kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Sitä käytetään sekä oppimisen välineenä että kohteena. Tekniset ratkaisut, koulutukset ja osaamisen kehittämisen prosessit mahdollistavat uuden opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Verkko- ja laiteinfra sekä tukipalvelut mitoitetaan vastaamaan lisääntyvään teknologian käyttöön 3. Visio Kouluyhteisön lapset ja aikuiset oppivat tulevaisuuden taidot yhdessä monipuolisin menetelmin 4. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävä pedagogiikka ja toimintakulttuuri 4.1.Keskeisten käsitteiden sekä käyttö- ja toimintaperiaatteiden ymmärtäminen ja käytännön tvt-taidot Opetussuunnitelmien perusteita tarkennetaan seudullisesti seuraavasti: 1. ja 2. lk Oppilas osaa opettajan ohjauksessa käyttää koulun tarjoamaa laitteistoa ja ikäkaudelleen tarkoitettua digitaalista oppimateriaalia. Oppilas osaa kirjautua opettajan ohjauksessa toimialueeseen esim. TRESOPE. 3
3. - 6. lk Oppilas osaa käyttää koulun tarjoamaa laitteistoa ja kirjautua omatoimisesti toimialueeseen. Oppilas osaa käyttää opettajan ohjuksessa koulun tarjoamia laitteistoja ja palveluja: esimerkiksi Office 365, Peda.Net ja ikäkaudelleen tarkoitettua digitaalista oppimateriaalia. Koulu sallii omien laitteiden käytön opetuksessa huoltajien kanssa sovitulla tavalla. 7. - 9. lk Oppilas käyttää oma-aloitteisesti koulun tarjoamia laitteistoja, sekä palveluja ja osaa hyödyntää niitä toiselle asteelle siirtyessään. Koulu sallii omien laitteiden käytön opetuksessa huoltajien kanssa sovitulla tavalla. 4.2 Tieto- ja viestintäteknologian vastuullinen, turva llinen ja ergonominen käyttö Tieto- ja viestintäteknologian turvallinen käyttö edellyttää, että tiedot, tiedostot ja tietojärjestelmät pidetään vain niiden käyttöön oikeutettujen saatavilla. Tällöin sivullisille ei anneta mahdollisuutta käsitellä, muuttaa tai poistaa tietoja. Henkilökunta ja oppilaat osaavat turvallisen varmuuskopioinnin ja välttävät tarpeetonta tiedon kopioimista ja levittämistä. Oppilas ymmärtää oman käyttäjätunnuksen ja salasanan merkityksen. Tunnuksia ei saa luovuttaa toisten käyttöön. Oppilas osaa luoda hyvän salasanan ja hänellä on keinoja muistaa se. Sosiaalisen median palveluja käytetään oppimiseen ikärajojen sallimissa prajoissa. Oppilas osaa käyttää Office 365:n yhteisöllisiä palveluita. Oppilas osaa toimia asiallisesti verkoissa ja verkostoissa (netiketti) sekä osaa ehkäistä sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa kiusaamista. Oppilaalla on tekijänoikeudet omiin tiedostoihinsa. Oppilaalla on oikeus ja mahdollisuus tallentaa omat tuotoksensa siirtyessään seuraavalle kouluasteelle tai muuttaessaan. Tietoteknologian käyttäjät tutustuvat koneiden ja laitteiden fyysiseen käyttöympäristöön ja opettelevat laitteiden vastuullista käyttöä ja käsittelyä. Oppilaat ymmärtävät työskentelyasentojen ja työskentelyn tauottamisen merkityksen. He osaavat säätää tvt-laitteen näytön kirkkauden, äänenvoimakkuuden sekä työskentelyasennon ergonomiseksi. 4.3 Tieto- ja viestintäteknologian käyttö tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä Oppilaille annetaan tiedonhankintatehtäviä, joissa käytetään keskeisten internetin hakupalvelujen lisäksi monipuolisesti tietoteknisiä laitteita ja sovelluksia. Tietoteknologiaa käytetään tasavertaisesti muun oppimateriaalin ohella. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilasta arvioimaan kriittisesti erilaista tietoa sekä auttaa kokonaisuuksien hahmottamisessa. Opettaja ohjaa oppilasta arvioimaan tiedon luotettavuutta. Oppilas käyttää tietotekniikkaa ja esim. O365 palveluita yhtä vaivattomasti kuin oppikirjaa osana oppimista ja arviointia. Oppilaille annetaan mahdollisuus käyttää halutessaan myös omia laitteitaan. Oppilaat käyttävät joustavasti ja monipuolisesti erilaisia tietoteknisiä laitteita mm. työasemaa, mobiililaitteita ja muita oppimisessa käytettäviä laitteita. He oppivat käyttämään uusia tapoja hankkia tietoa esim. älykkäiden antureiden ja esineiden internetin avulla. Ohjelmien, sovellusten ja palvelujen avulla oppilaat tutkivat ja tulkitsevat keräämäänsä tietoa sekä tuottavat tietoa. 4
Erityistä huomiota kiinnitetään monilukutaidon oppimiseen. Oppilas ymmärtää erilaisia merkkijärjestelmiä ja osaa myös ilmaista itseään käyttämällä monipuolisesti näitä merkkijärjestelmiä ja mediaa. Moniluku- ja kirjoitustaito ovat ovat oppilaan ajattelun välineitä ja edistävät luovuutta. Oppilaat voivat tieto- ja vestintäteknologian avulla osoittaa osaamista itselleen sopivilla yksilöllisillä tavoilla ja opettaja myös arvioi heitä yksilöllisesti. Oppilaan osaamisen arvioinnissa otetaan huomioon tiedon kriittinen arviointi, tuottaminen ja jäsentäminen. 4.4 Tieto- ja viestintäteknologian käytön harjoittelu vuorovaikutuksessa ja verkostoitumisessa Oppilaat hyödyntävät tieto- ja viestintäteknologiaa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä oman opetusryhmän sisällä että sen ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Jo alaluokilta lähtien tutustutaan erilaisiin yhteisöpalveluihin ja ohjataan oppilaita toimimaan niiden luonteen mukaisesti ja ottamaan vastuuta viestinnästään. Oppilaat opettelevat tvt:n käyttöä vuorovaikutuksessa koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa, myös kansainvälisesti. Opettaja antaa oppilaille mahdollisuuksia kokea tvt:n avulla yhteistyön ja vuorovaikutuksen merkitystä oppimiselle ja uuden luomiselle globaalissa maailmassa siihen liittyviä riskejä unohtamatta. Opettaja ohjaa oppilaita vuorovaikutteiseen työskentelyyn, tiedon jakamiseen ja vertaisarviointiin oppimisympäristöjen, pilvipalveluiden, blogien sekä oppimispelien avulla. Sosiaalisen median palveluiden käyttöä opetellaan omalle luokalle perustettavien ryhmien avulla ikärajat huomioiden. Opetetaan sosiaalisen median vastuullista käyttöä ja sen merkitystä verkostoitumisessa ja vaikuttamiskeinona, sekä hyvässä että pahassa. Opettaja ohjaa oppilaita kohti ajasta ja paikasta riippumatonta työskentelyä tvt:n avulla. Harjoitellaan yhdessä tekemistä ryhmätöiden avulla ja verkostoidutaan toisten oppilaitosten, järjestöjen ja yritysten kanssa videopuheluiden avulla. Sivistysjohto ja rehtorit kannustavat opettajia kohti uutta toimintakulttuuria ja asenteiden muuttamista, mikä tarkoittaa joistain vanhoista käytänteistä luopumista uusien tieltä. Tieto- ja viestintäteknologia otetaan päivittäiseen käyttöön oppimateriaalien jakamisessa ja opetuksen suunnittelussa sekä oppilaiden että oman luokkatason tai aineryhmän opettajien kanssa. Näin saadaan hyviä kokemuksia sen tuomista mahdollisuuksista ja merkityksestä yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Opettajan ei tarvitse osata kaikkea. Käytetään hyväksi oppilaiden osaamista, verkostoja, yhteisöpalveluja sekä sosiaalista mediaa. 4.5 Suositeltavat toimenpiteet: Opettaja opettaa oppilaita käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luovassa työskentelyssä: tietoteknologiahankinnoissa osa määrärahasta kohdennetaan soveltavaan tietoteknologiaan esim. antureihin, robotteihin jne. oppimisympäristöjä suunniteltaessa otetaan tieto- ja viestintäteknologia aina huomioon oppilaat voivat käyttää omia laitteitaan lukuvuodessa voidaan toteuttaa etäpäiv(i)ä opettajien muutosrohkeutta tuetaan kollegiaalisella koulutuksella ja täydennyskoulutuksella. 5
5. Tekninen toimintaympäristö Koulujen tekninen toimintaympäristö tukee sitä, että kouluyhteisön lapset ja aikuiset oppivat yhdessä tietoyhteiskunnan kansalaistaidot monipuolisin menetelmin. Teknisen toimintaympäristön teesit: tietoliikenne ja tekninen perusinfrastruktuuri ovat kouluilla yhtä toimiva itsestäänselvyys kuin vesi-, viemäri- ja tieverkot koulujen tietoverkot rakennetaan mahdollistamaan sujuva tietoverkkojen pedagogien käyttö TVT-välineiden määrä ei rajoita opetuksen toteutusta tai oppimateriaalien käyttöä. sähköisten oppimateriaalien käyttö on osa oppilaiden ja opetushenkilöstön arkea verkko-, laite- ja sähköisten oppimateriaalien käyttöä, hankintaa ja ylläpitoa kehitetään tiiviissä yhteistyössä seutukunnan kanssa 5.1. Verkot ja infra Kouluissa käytettävät ja niihin hankittavat tietoverkot ovat sähköisen oppimateriaalin käytön perusta ja tukijalka. Verkon kapasiteetti tulee huomioida käyttöönotettaessa sähköisiä palveluja ja lisättäessä koulukiinteistöissä käytössä olevaa laitekantaa. Tietoliikenneverkon käyttö mahdollistuu koulukiinteistöissä sekä langallisena että langattomasti. Opetusta ja sähköisten palvelujen käyttöä rakennetaan yhä enemmän paikasta ja ajasta riippumattomaksi ja langattomien tietoliikenneyhteyksien varaan. Esimerkiksi omien laitteiden käyttö koulutyöskentelyssä mahdollistuu opettajille, oppilaille ja vierailijoille langattoman verkon kautta. Vuonna 2015 Tampereen ja seudun kuntien opetuksen käytössä olevan internetliittymän kapasiteetti oli 1Gbit/s. Uuden tietoliikennesopimuksen astuessa voimaan tämä kapasiteetti kasvatetaan 10 Gbit/s vuoden 2016 aikana. Kapasiteetin kasvattaminen tästä on mahdollista tehdä segmentoimalla tietoliikenneverkko ja lisäämällä internetliittymien määrää. Tietoliikennekapasiteetin riittävyyttä seurataan ja reagoidaan tarvittaviin muutoksiin. Koulukiinteistökohtaiset verkkonopeudet olivat vuonna 2015 Tampereella 1 Gbit/s. Seutukuntien vastaavat verkkonopeudet vaihtelivat. Tyypillisin seudun koulukiinteistön tietoliikenneyhteys oli 100 Mbit/s. Tavoitteena on saada suunnitelmakauden loppuun 1 Gbit/s yhteydet myös seutukunnan suurille kouluille. Kiinteistöihin rakennettavia verkkoja päivitetään uudempiin verkkotekniikoihin yhteistyössä sopimustoimittajan kanssa. Verkkoinfran ja -palvelujen kehitystyötä tehdään yhdessä seutukunnan ja kunnan oman tietohallinnon kanssa. 5.2 Laitekanta Luokkatilan perusvarusteluun kuuluvat opettajan tietokone, äänentoiston ratkaisu, dokumenttikamera ja datatykki (tai muu tapa näyttää digitaalista kuvaa). Varustelua voi täydentää interaktiivisilla näyttöratkaisuilla. Projektorit ja interaktiiviset näyttölaitteet tulee hankkia leasing-järjestelyin, jotta 6
laitekanta pysyy toimintakykyisenä. Käytössä olevat tietokoneet ja tabletit tulisi pystyä liittämään helposti esitystekniikkaan. Päätelaitteiden osalta perusratkaisu on riittävä määrä mobiililaitteita esim. kannettavia tietokoneita, hybriditabletteja, tabletteja tai älypuhelimia. Oppilaitoksiin hankitaan pedagogisesti monikäyttöisiä ja sähköisten materiaalien käyttöön parhaiten sopivia laitteita. Tampere ja seutukunta kilpailuttavat yhdessä opetuksen käyttöön tulevat laitemallit. Valinnoissa merkitseviä asioita ovat hinnan lisäksi laitteiden ylläpidettävyys sekä laaja soveltuvuus opetuskäyttöön, seutukunnan tietojärjestelmiin ja käytössä oleviin sähköisiin materiaaleihin. Perustietotekniikan laitemallit sovitaan yhdessä tietohallinnon kanssa. Opetushallitus suosittaa oppilaitosten laitemääriä suhteessa oppilasmääriin. Samoin ops:ien toteuttaminen edellyttää riittävää teknologiatasoa. Tavoite on, että opettajat saavat henkilökohtaisen päätelaitteen. Oppilailla tuetaan omien laitteiden käyttöä (BYOD-malli) ja rakennetaan sähköisiä opetuksen palveluja nämä lähtökohdat huomioiden. 5.3 Ohjelmistot, sähköiset palvelut ja -oppimisympäristöt: Ohjelmistojen ja oppimisympäristöjen hankinnassa pyritään käyttämään seutukunnallisesti yhteisiä ratkaisuja. Yhteisillä hankinnoilla ja ylläpidolla saadaan palveluihin toimintavarmuutta sekä kustannussäästöjä. Oppilaiden ja opetushenkilöstön tulisi päästä käyttämään palveluja yhdellä kirjautumisella. Digitaalisten oppimateriaalin käyttöä seurataan säännöllisesti. Käyttäjähallinta tulisi rakentaa automaattiseksi. Tunnuksien luomisen yhteydessä käyttäjä saa oikeudet hankittuihin sähköisiin palveluihin. Jokaisella opetushenkilöstöön kuuluvalla ja jokaisella oppilaalla tulisi olla pääsy Moodlen tai Peda.netin kaltaiseen sähköiseen oppimisympäristöön. Sähköisten oppimateriaalien tulisi mahdollistaa luokkien, ryhmien ja yksittäisten oppilaiden sähköisen työpöydän tai tarjolla olevien materiaalien yksilöllistämisen. Materiaalien tallennuspaikkana tulisi käyttää seutukunnallisesti tuettua pilvipalvelua. Sähköisten materiaalien käyttövarmuus varmistetaan riittävällä käyttötuen resursoinnilla sekä nopeilla ja kattavilla verkkoyhteyksillä. 5.4 Suositeltavat toimenpiteet vuoden 2016 aikana: kaikissa seutukunnan koulukiinteistöissä on vähintään 100 Mbit/s. Isoissa yksiköissä tulisi olla 1 Gbit/s verkkoyhteys koulujen käyttämä verkkokaista on erotettu kunnan muiden toimialojen dataprojektorit ja vastaavat näyttöratkaisut hankitaan leasing-järjestelyillä kaikissa kouluissa on käytössä oppilaiden omille laitteille avoin, kattava ja toimintavarma langaton verkko siirrytään käyttämään yhteistä pilvipalvelua verkkolevyjen käytön sijaan 7
5.5 Suositeltavat toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2017 ja 2018: suositaan BYOD-ratkaisuja BYOD mukaan lukien lähestytään 1:1 laite per oppilas -suhdetta rakennetaan luottamussuhde seutukunnan ja Tampereen toimialueiden välille 90 % työkirjoista korvataan sähköisillä materiaaleilla lukuvuodessa toteutetaan yksi etäkoulupäivä 6. Tukipalvelut ja osaamisen kehittäminen Perusopetuksen uudet opetussuunnitelman perusteet edellyttävät opettajilta laajaa ja monipuolista tvt:n pedagogista käyttöä oppimisen ja ajattelun työkaluna luontevana osana oppimistapahtumaa. Tieto- ja viestintäteknologia on osa monilukutaitoa, vuorovaikutusta ja verkostoitumista, tulevaisuuteen valmistautumista sekä työelämässä ja globaalissa maailmassa toimimisen taitoja. Uudessa opetussuunnitelmassa osallistaminen, keskustelu, yhteistyö ja tuki ovat keskeisiä oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin pedagogisia lähtökohtia. Niille perustuu myös opettajien työ ja tulevaisuuden opetuksen kehittäminen. 6.1 Osaamisen jakaminen ja koulutus Koulutuksen järjestäjät luovat edellytykset opetus- ja tvt-suunnitelman mukaisen oppimisen toteuttamiseen järjestämällä mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen. Rehtorien tulee oppilaitoksensa pedagogisina johtajina tuntea teknisten ratkaisujen reunaehdot ja mahdollisuudet. Osaamisen kehittyminen edellyttää aktiivisen oppijan roolia myös henkilöstöltä. Osaamisen kehittymistä tuetaan oppilaitos-, kunta- ja seututasolla. Luodaan pedagogisten tukihenkilöiden verkosto (ks. kohta pedagoginen tuki), joka mahdollistaa toimintakulttuuria kehittävän oppimisen työn ohessa. Tavoitteena on vakiinnuttaa yhtenäinen vertaistukimalli, jota kehitetään ja tuetaan seutuyhteistyönä. Kuntatasolla koulutuksen järjestäjä huolehtii kunnassa käytettävien työvälineiden käyttökoulutuksesta sekä muista kuntakohtaisesti tärkeistä koulutusteemoista. Seututasolla järjestetään prosessimaisia pedagogiikkaa kehittäviä sekä kaikille yhteisistä uusiin teemoihin liittyviä (vrt. ohjelmointi) koulutuksia. Seudullisten koulutusten tavoitteena on tukea myös verkostoitumista ja tiedonvaihtoa. Osaamista jaetaan seudullisesti yhdestä kahteen kertaa vuodessa Osakkeen organisoimissa tvtajankohtaistapaamisissa. Tapaamiset ovat pedagogisten tukihenkilöiden, tvt-vastaavien, mikrotukihenkilöiden ja tietohallinnon edustajien yhteinen foorumi. Lisäksi nimetään kuntien tvtryhmien vetäjistä (tai vastaavista) seudullinen tvt-asiantuntijatiimi, joka toimii Osakkeen Kasvu ja oppiminen -osa-alueen alaryhmänä. Ryhmän tehtävä on seurata ja arvioida tvt-suunnitelman toteutumista, huolehtia että kehittäminen ja osaamisen lisäämisen prosessit ovat synkronoituja ja tarvelähtöisiä sekä varmistaa tiedonkulku seudun, kuntien ja koulujen välillä. Ryhmä myös ennakoi rahoitushakuja ja välittää tietoa rahoitusmahdollisuuksista kuntiin. 8
6.2 Pedagoginen tuki Tieto- ja viestintäteknologian pedagoginen tuki perustuu kunta- ja koulukohtaisten pedagogisten tukihenkilöiden toimintaan sekä opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen. Taataan riittävät resurssit tukihenkilöiden työhön ja opettajien pedagogiseen tukeen, joka toteutetaan pääasiallisesti yhteissuunnittelun, yhdessä opettamisen ja vertaisoppimisen avulla. Pedagogiset tukihenkilöt voivat myös järjestää paikallisia koulutuksia uusista sovelluksista ja pedagogisista malleista. Pedagogiset tukihenkilöt tukevat opetushenkilöstöä verkko-oppimisympäristöjen, pedagogistensovellusten, ohjelmien sekä sähköisten materiaalien opetuskäytössä oppimisprojektien suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä oppitunneilla digitaalisten ja autenttisten opetusmateriaalien pedagogisen käytön suunnittelussa etä- ja verkko-opetuksen suunnittelussa ja toteuttamisessa Pedagogiset tukihenkilöt tukevat rehtoria koulun pedagogisessa kehittämisessä ja johtamisessa sekä tiedottavat henkilöstöä tvt-koulutuksista, uusista hankkeista ja teknologioista. Kunnan ja koulun pedagogisten tukihenkilöiden toimintaa ohjaa kunnan opetustoimen tvt-ryhmä. Se valvoo, että kaikilla opettajilla on tasapuolinen mahdollisuus saada pedagogista tvt-tukea koulun koosta ja henkilökunnan osaamisesta riippumatta. Tampereen seudun kuntien pedagogisille tukihenkilöille turvataan riittävä ja jatkuva täydennyskoulutus osaamisensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi he verkostoituvat seudullisesti sekä jakavat osaamistaan ja kokemuksiaan vuosittain järjestettävän yhteisen koulutuspäivän aikana. 6.3 Tekninen tuki Koulutuksen järjestäjät vastaavat teknisten tukipalvelujen toteuttamistavasta järjestäjäkohtaisesti. Tuen tulee olla helposti saatavissa niin, että laitteiden ja ohjelmistojen toimimattomuus ei vaikeuta tai estä tvt:n opetuskäyttöä. Myös av-laitteiden ylläpito, huolto ja käyttöopastus tulee kaikissa kunnissa saada tuen piiriin. Tuen toteuttamisesta päätettäessä tulee ottaa huomioon myös leasing-järjestelmien ulkopuolella olevien laitteiden (esim. tabletit) tekninen tuki. Tuen toteutusta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon riittävän lähituen määrä niin, ettei virkaehtosopimuksen mukaisten av-välineiden hoitotyötä ja tietotekniikkavastaavan tehtävää hoitavien opettajien työmäärä ole korvaukseen nähden kohtuuton. Vastuu teknisestä tuesta jakautuu kunnissa useille eri toimijoille (perustietotekniikkatoimittaja, mahdolliset av-huoltosopimukset, kunnan omat ict-asiantuntijat, seudulliset palvelut jne.) Vastuunjaon heidän välillään tulee olla selkeä ja varahenkilöjärjestelmä rakennettu. 6.4 Suositeltavat toimenpiteet vuoden 2016 aikana: Perustetaan seudullinen tvt-ryhmä, joka ohjaa yhteistä kehittämistä ja arvioi tvt-suunnitelman toteutumista. Ryhmän vetäjäksi resursoidaan yhteinen tvtkoordinaattori. Synkronoidaan Opeka (tai vastaavien) -kyselyjen toteutus, jotta kehittämisen tueksi saadaan luotettavaa tietoa Järjestetään kuntien pedagogisille tukihenkilöille koulutus- ja verkostoitumistilaisuuksia ja kehitetään yhteistyössä pedagogisten 9
6.5 Suositeltavat toimenpiteet ja tavoitteet vuosille 2017 ja 2018: Koulutuksen järjestäjät varmistavat tukipalveluiden kattavuuden määrittämällä selkeästi toimijoiden välisen vastuunjaon ja riittävät resurssit Seurataan tvt-suunnitelmaan liittyvien koulutettavapäivien kertymistä oppilaitos-, kunta- ja seututasolla Tampereen seudun sivistysjohtajien työryhmässä päätettiin 13.2.2015 uusia seudullinen opetuksen tvtsuunnitelma edellisen tvt-suunnitelmakauden päättyessä vuoden 2015 loppuun. Työtä varten perustettiin kuntien edustajista tvt-suunnitelmaryhmä, jonka kuuden työkokouksen ja yhteisöllisen kirjoitusprosessin tuotos suunnitelma on. Tvt-suunnitelmatyöryhmän jäseniä olivat: Antti Luoma, Kangasala Jussi Karjalainen, Lempäälä Jussi Alho, Nokia Tiina Sarisalmi, Orivesi Marita Intonen, Pirkkala Harri Jurvela, Tampere Katja Jussila, Tampere, tietohallinto Ilpo Nybacka, Tampere Tuomo Pekkanen, Vesilahti Jari Halonen, Ylöjärvi Ryhmän työskentelyä fasilitoi Tampereen seudun Osaavan koordinaattori Marko Lahtinen 10
Esioppilaiden ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta Pirkkalassa Toimintasuunnitelma 1.8.2016
Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Toiminnan järjestämisen periaatteet... 3 2.1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet... 3 2.2. Toiminnan laajuus ja toimintaympäristö... 3 2.3. Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet... 4 2.4. Toiminnasta irtisanoutuminen... 4 2.5. Toimintamaksut... 4 2.6. Myönnettävät alennukset ja maksun perimättä jättäminen... 5 3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeiset sisällöt... 6 4 Toiminnan koordinointi ja vastuunjako... 7 5 Tiedottaminen ja yhteistyö... 7 6 Henkilöstö... 7 7 Arviointi ja toiminnan kehittäminen... 8 2
1 Johdanto Pirkkalan kunta järjestää perusopetuslain mukaista koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa peruskoulun ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta perusopetuslain 17 :n 1 momentissa tarkoitetuille oppilaille (=erityisen tuen oppilaat), jotka kuuluvat vammaispalvelu- tai kehitysvammalain piiriin. Toimintapaikka voidaan myöntää myös, mikäli se sosiaali- tai terveydenhuollon viranomaisen lausunnon mukaan on välttämätöntä lapsen etu huomioiden. Pirkkalan kunta järjestää esikoululaisille aamu- ja iltapäivätoimintaa varhaiskasvatuslain mukaisena kerho- /leikkitoimintana, jonka henkilöstö ja maksut määräytyvät samalla tavalla kuin perusopetuslain mukaisessa koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Osallistuminen toimintaan on vapaaehtoista sekä maksullista. Toimintaa järjestetään koulun työpäivinä maanantaista perjantaihin. Tämä toimintasuunnitelma pohjautuu Opetushallituksen hyväksymiin aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin. 2 Toiminnan järjestämisen periaatteet 2.1 Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteet Aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tukea koulun ja kodin kasvatustyötä, edistää lasten hyvinvointia, ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä lasten osallisuutta. Toiminta antaa mahdollisuuden sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyteen kasvamiseen. Toiminta tarjoaa onnistumisen ja osaamisen kokemuksia sekä edistää harrastuneisuutta. Tavoitteena on tarjota turvallisuutta ja vähentää lapsen yksinoloa, kun vanhemmat ovat työssä tai opinnoissa kodin ulkopuolella. Aamu- ja iltapäivätoiminnalle ominaista on monipuolisuus, tarvelähtöisyys ja vapaaehtoisuus. Koulu on lapselle tuttu ja turvallinen paikka. Aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään pääsääntöisesti kouluilla tai niiden läheisyydessä. 2.2. Toiminnan laajuus ja toimintaympäristö Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään koulun työpäivinä maanantaista perjantaihin lukuunottamatta lukukauden päätöspäiviä. Esikoululaisille toimintaa järjestetään tarpeen mukaan myös koulujen loma-aikoina. Aamupäivätoimintaa järjestetään esiopetusta antavissa kouluissa yhteistyössä esikoululaisten ryhmien kanssa klo 7.00 alkaen koulun ensimmäisen oppitunnin alkuun asti. Iltapäivätoimintaa järjestetään koulupäivän jälkeen klo 17.00 asti. Viidentoista lapsen ryhmässä on vähintään yksi ohjaaja. Perustettavan ryhmän minimikoko on 12 lasta. Mikäli minimiryhmäkoko jollain koululla ei täyty, oppilaalle tarjotaan APIPtoimintapaikkaa toisesta yksiköstä. Tällöin kuljetus järjestetään siten, että aamupäivätoiminnasta lapset kuljetetaan omaan kouluun ja koulusta lapset kuljetetaan iltapäivätoimintaan toiseen yksikköön. Kotimatkakuljetusta kotoa aamupäivätoimintaan tai iltapäivätoiminnasta kotiin ei järjestetä. 3
Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään mahdollisuuksien mukaan muun aamu- ja iltapäivätoiminnan yhteydessä. Jos oppilaiden tarpeet sitä edellyttävät, voidaan toiminta järjestää myös omissa ryhmissä. APIP-toiminnan tilojen käyttö suunnitellaan niin, että lapsen on turvallista leikkiä ja toimia. Välineet valitaan siten, että ne ovat turvallisia. Esikoululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestetää tarvittaessa myös vuoropäiväkodissa tai perhepäivähoidossa. Jokaisella koululla on oma turvallisuus- ja pelastussuunnitelma, joka koskee myös aamu- ja iltapäivätoimintaa. Pelastautumisharjoitus pidetään kerran toimintakauden aikana. Esikoululaisille järjestetään tarvittaessa toimintaa myös koulujen loma-aikoina. Kehitysvamma- ja vammaispalvelulain perusteella toimintaa järjestetään koulujen loma-aikoina niille, jotka sitä välttämättä tarvitsevat, arkipäivisin klo 7-17. Toimintaa ei järjestetä pääsiäislomalla eikä arkipyhinä. Loma-aikojen toiminnan tarve arvioidaan yksilöllisesti. Tarpeen katsotaan perustuvan siihen, että molemmat vanhemmat opiskelevat tai ovat työssä. Mikäli toinen vanhemmista on kotona, toiminnan tarpeelle on oltava erityinen syy, josta on esitettävä viranomaisen lausunto. 2.3. Toimintaan hakeminen ja valintaperusteet Aamu- ja iltapäivätoimintaan haetaan sähköisesti lukuvuodeksi kerrallaan keväällä erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Hakutiedote lähetetään tulevan syksyn esioppilaiden sekä 1.-2.-luokkien oppilaiden huoltajille sähköisesti ja varsinainen hakuilmoitus julkaistaan kunnan ilmoitustaululla ja Pirkkalainen-lehdessä. Kaikki toimintaan hakuaikana hakeneet saavat aamu- ja iltapäivätoimintapaikan. Paikan saamisesta ilmoitetaan kirjallisesti. Hakuajan päätyttyä paikkaa hakeneet saavat paikan ilmoittautumisjärjestyksessä, mikäli ryhmissä on tilaa. Koulujen loma-aikojen hoitopaikkaa esikoululaisille haetaan erikseen. Hakulomakkeita saa tarvittaessa koulunkäynninohjaajilta. 2.4. Toiminnasta irtisanoutuminen Toiminnasta irtisanoudutaan kirjallisesti irtisanomislomakkeella. Irtisanominen astuu voimaan ja toimintamaksun suorittamisvelvollisuus lakkaa viimeisenä toimintaan osallistumispäivänä. Irtisanomisilmoitus on toimitettava ennen viimeistä toimintapäivää toiminnasta vastaavalle ohjaajalle. Mikäli kirjallista irtisanomisilmoitusta ei toimiteta, maksu peritään, vaikka lapsi ei osallistuisi toimintaan ko. kuukauden aikana (minimi 50 % täydestä ip-maksusta, ap-toiminnasta täysi maksu). 2.5. Toimintamaksut APIP-toiminnasta peritään sivistyslautakunnan erikseen päättämä kuukausimaksu. Toimintamaksu sisältää välipalan ja aamutoimintaan osallistuville aamupalan. Jos toimintaa järjestetään tai lapsi osallistuu siihen enintään 10 päivänä kuukaudessa, peritään puolet kuukausimaksusta. Jos lapsi ei sairautensa vuoksi osallistu 4
toimintaan koko kalenterikuukautena, maksua ei peritä. Poissalosta on tällöin esitettävä lääkärintodistus. Toimintaan osallistumisesta ei peritä muita maksuja. Laskutus tapahtuu toteutuneiden läsnäolopäivien perusteella. Mikäli esioppilas tarvitsee vuorohoitoa, mahdolliset viikonlopun hoitopäivät lasketaan mukaan läsnäolopäiviin. Jos lapsi on samana päivänä sekä apip-toiminnassa että vuorohoidossa, tämä katsotaan yhdeksi läsnäolopäiväksi. Esikoululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävät maksut määräytyvät samalla tavalla kuin perusopetuslain mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Esikoululaisten lomien aikaisista maksuista päätetään erikseen. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvat lapset kuuluvat kunnan tapaturmavakuutuksen piiriin. 2.6. Myönnettävät alennukset ja maksun perimättä jättäminen Esioppilaan iltapäivätoimintamaksusta on mahdollista saada sisaralennus (50 %), mikäli iltapäivätoiminnassa olevan esioppilaan lisäksi perheellä on kaksi tai useampia sisaruksia kunnallisessa päivähoidossa (päiväkodissa tai perhepäivähoidossa) tai palvelusetelipäiväkodissa Pirkkalassa. Alennus ei koske aamupäivätoimintamaksua. Perusopetuslain 48 f 2 mom:n 1.8.2016 voimaan tulevan lain 127/2016 mukaan maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava, jos huoltajan elatusvelvollisuus toimeentuloedellytykset tai huollolliset näkökohdat huomioon ottaen siihen on syytä. Perheellä voi olla oikeus joko maksualennukseen tai -vapautukseen. Maksualennukseen tai -vapautukseen oikeuttavat tulorajat määräytyvät varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain tulorajojen mukaisesti. Maksuvapautukseen oikeuttava tuloraja määräytyy laissa säädettyjen perhekokokohtaisten tulorajojen mukaisesti siten, että maksuvapautukseen ovat oikeutettuja ne perheet, joille ei tule maksettavaksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaista laskutettavaa asiakasmaksua. Maksualennukseen oikeuttava tuloraja määräytyy siten, että kullekin varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaiselle perhekoolle lasketaan tuloraja, jolla he maksaisivat 50 prosenttia varhaiskasvatuksen asiakasmaksulain mukaisesta 1. lapsen enimmäismaksusta. Maksualennus on 50 prosenttia voimassa olevista aamu- ja iltapäivätoiminnan maksuista. Maksuvapautusta tai maksun alentamista on haettava kirjallisesti siihen tarkoitetulla hakemuksella enintään lukuvuodeksi kerrallaan. Päätöksen asiasta tekee sivistysosaston talous- ja hallintopäällikkö. Maksualennus tai -vapautus voidaan myöntää myös sosiaalipalveluiden antaman lausunnon perusteella. Maksualennusta tai -vapautusta ei voi saada takautuvasti. Maksuvapautuksen voi aikaisintaan saada siltä kuukaudelta, jolloin lomake on kirjattu saapuneeksi. Maksua voidaan tarkistaa toimintakauden aikana, jos perheen maksukyky olennaisesti muuttuu. Maksualennuksen tai -vapautuksen saanut perhe on velvollinen ilmoittamaan muutoksistaan tuloissaan, mikäli ne ylittävät alennukseen tai vapautukseen oikeuttavan tulorajan. Mikäli ilmoitus jätetään tekemättä, peritään uusien tulotietojen mukaiset maksut takautuvasti. 5
Aamu- ja iltapäivätoiminnasta ei peritä maksua oppilailta, jotka ovat oikeutettuja kehitysvamma- ja vammaispalvelulainsäädännön mukaisen tukeen. 3 Aamu- ja iltapäivätoiminnan keskeiset sisällöt Toiminnassa kiinnitetään huomiota leikkiin, luovaan toimintaan ja myönteisiin elämyksiin. Toiminnan suunnittelussa otetaan huomioon lasten tarpeet ja toiveet. Siksi lapsen ja ohjaajan vuorovaikutus on tärkeää. Lapsille pyritään tarjoamaan ehyt ja monipuolinen kokonaisuus. Tässä onnistuminen edellyttää monialaista yhteistyötä aamu- ja iltapäivätoiminnan, sosiaali- ja terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen ja kodin kesken. Toiminnan tulee sisältää: eettisen kasvun ja yhdenvertaisuuden tukemista liikuntaa, leikkiä ja ulkoilua kädentaitoja ja askartelua kielellistä, kuvallista, musiikillista ja kehollista ilmaisua kulttuuriin ja perinteisiin tutustumista mediataitojen harjoittelemista arkiaskareisiin, elinympäristöön ja kestävään elämäntapaan perehtymistä tiedollisia ja taidollisia aihepiirejä Aamu ja iltapäivätoiminta on lapsen vapaa-aikaa. Toiminnan aikana tulee olla mahdollisuus lepoon ja läksyjen tekoon. Toiminnan yksityiskohtaisemmat sisällöt suunnitellaan toimintayksikkökohtaisesti. Ohjaajat laativat toimintasuunnitelman ja toimintakertomuksen lukuvuosittain. Laadittavan koulukohtaisen toimintasuunnitelman sisältö: 1. Toiminnan sisältö (lyhyt kuvaus siitä, mitä apip-toiminnassa tapahtuu ja miten toiminta on organisoitu) 2. Lapsen osallisuuden edistäminen apip-toiminnassa 3. Toiminta-aika ja tilat (lukujärjestys, jossa näkyy päivittäiset ruokailutauot ja toimintatuokiot) 4. Toiminnan teemat kuukausittain 5. Tiedottaminen (mitä, missä, milloin, kuka) 6. Yhteistyötahot (esim. srk, päiväkoti, huoltajat) 7. Toiminnan arviointi ja kehittäminen 6
4 Toiminnan koordinointi ja vastuunjako Aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista vastaa sivistysosastolla koulusuunnittelija ja järjestämisestä vastaavat koulujen rehtorit/apulaisrehtorit yhteistyössä koulujen vastuuohjaajien kanssa. Toiminta kokonaisuudessaan on organisoitu kunnan sivistysosaston yhteyteen. Koulusuunnittelija järjestää yhteistyössä vastuuohjaajien ja rehtoreiden kanssa aamu- ja iltapäivätoiminnan hakuprosessin sekä valmistelee oppilaiden ottamisen aamu- ja iltapäivätoimintaan. Koulusuunnittelija tekee yhteistyötä koulujen, muiden hallintokuntien, kotien sekä kolmannen sektorin kanssa osallistuen seutukunnalliseen aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämiseen. Koulusuunnittelija vastaa myös ohjaajapalaverien sekä ohjaajien koulutusten järjestämisestä. Jokaisessa toimintapaikassa on erikseen nimetty vastuuohjaaja, joka osallistuu koulusuunnittelijan koolle kutsumiin vastuuohjaajapalavereihin ja välittää tiedon niissä käsitellyistä asioista omaan toimipisteeseensä. 5 Tiedottaminen ja yhteistyö Aamu- ja iltapäivätoiminnassa on tärkeää sujuva yhteistyö ja tiedonkulku kodin, koulun sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan välillä. APIP-toiminnassa korostetaan kasvatuskumppanuutta, jolla tarkoitetaan ohjaajien tapaa toimia yhdessä huoltajien kanssa lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukena. APIP-toiminnan yhteystiedot jaetaan lasten huoltajille. Lisäksi sähköisen viestinnän avulla varmistetaan tieto esimerkiksi poissaoloista ja/tai muutoksista koulun antamien ohjeiden mukaan. Huoltajien kanssa tehtävää yhteistyötä tukevat päivittäiset kohtaamiset ja keskustelut lasten arjen sujumisesta. APIP-toiminnassa voidaan järjestää tutustumis- tai teemapäiviä, joihin huoltajat ovat tervetulleita. Jokaisessa aamu- ja iltapäivätoimintapaikassa järjestetään vanhempainilta joko erikseen tai yhdessä koulun kanssa. Tiedottamisen periaatteista sovitaan toimintayksiköittäin lukuvuoden alussa. Aamu- ja iltapäivätoiminta on luonteva osa koulun toimintaa. Ohjaajien ja opettajien välinen kiinteä, tiivis ja saumaton yhteistyö on erityisen tärkeää. Ohjaajat ovat koulun henkilökuntaa ja omalta osaltaan vastuussa ja toteuttamassa oppilashuoltoa. Koulujen vastuuohjaajat kuuluvat yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään. 6 Henkilöstö Aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (115/2004) 9 a :ssä. Jokaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnan lapsiryhmässä on vähintään yksi ohjaaja, jolla on em. kelpoisuus. 7