Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1
Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä ja yhteiskunnasta sekä työstä - ennen muuttoa tai Suomessa työn jo alettua Suomen opetuksen täytyy aina jatkua Suomessa, lmkoulutus ei riitä pelkästään Perheenjäsenistä täytyy myös huolehtia Osassa rekrytointeja kielikoulutusta ei tarvita lainkaan Toteutustavan mukaan voi erottaa kolme koulutusten päätyyppiä, jotka jakautuvat alatyyppeihin 2
Koulutusmalli 1 - lähtömaassa Kielikoulutus alkaa jo lähtömaassa Neljä alatyyppiä: 1. Ryhmäkoulutus, paikallinen kouluttaja 2. Ryhmäkoulutus, suomalainen kouluttaja 3. Etäopetus 4. Töihin tuleva hankkii opetusta omatoimisesti paikallisesta kielikoulusta Projekteissa kokeiltu ryhmiä ainakin Bulgariassa, Virossa, Latviassa, Espanjassa 3
Koulutusmalli 1 - lähtömaassa ryhmänä Edellyttävät useita samanaikaisia rekrytointeja samasta maasta tai kaupungista, jotta ryhmä syntyy aikataulutus voi olla työlästä Edeltää melko työläs kilpailutus, vaatii ennakointia Hidas, jäykähkö menettely Lähinnä tulee kyseeseen terveydenhoitoalan rekrytoinneissa: rekrytointiin kannattaa panostaa ja kielitaitovaatimus on korkea Käytännössä muut rekrytoinnit useimmiten yksittäisiä ja nopeita 4
Koulutusmalli 1 - lähtömaassa ryhmänä Vetovoimatekijä rekrytoinnissa (esim. Latviassa hakijat opiskelivat mm. norjaa omalla kustannuksellaan) Vetoaa työnantajiin, mutta saavutettava kielitaidon taso helposti odotettua vaatimattomampi Ei voi jatkaa kovin pitkään, opiskelijoiden motivaatio ja jaksaminen häviää Osa ei koskaan tule Suomeen Vertaistuki, muuttovalmennus: merkitys ehkä suurempi kuin kielen oppimiselle Pitkän keston aikana muutoksia sekä ta:n että työhöntulijan tilanteessa 5
Koulutusmalli 1 - lähtömaassa ryhmänä Testaavat motivaatiota ja kielenoppimiskykyä Pehmeämpi lasku, sillä muuttopäätöstä ei tarvitse tehdä heti Käytännön asioissa pystytään tukemaan melko hyvin, koska jatkuva kontakti ryhmäläisiin Toistaiseksi lähinnä projektit maksaneet jatkossa joko yhteishankintaa (vaatii lakimuutoksia) tai työnantajan maksamaa Kannattaa harkita, milloin käytetään: monesti sama kielitaidon taso saataisiin aika nopeasti Suomessa 6
Koulutusmalli 1.1. - lähtömaassa, paikallinen kouluttaja Hinnaltaan edullinen, mutta vaatii ostavalta taholta varsinkin alussa enemmän työtä Spurtti kokeili Latviassa, suomen opetus oli OK, mutta yhteiskuntatietoa ja työelämätietoa paikallinen opettaja ei pysty hoitamaan ilman apua Käytännön järjestelyissä tehokas Itse Suomessa asunut ja työskennellyt opettaja antoi opiskelijoiden kaipaamaa tietoa ja tukea 7
Koulutusmalli 1.1. - lähtömaassa, paikallinen kouluttaja Paikallinen koulu muodostaa tukikohdan rekrytoinneille Syntyvä verkosto rekrytoinnin keinona Eettistä, parhaimmillaan syntyy pysyvä palvelu kohdemaahan Opiskelijat pyrkivät tukeutumaan opettajaan liikaakin 8
Koulutusmalli 1.2. - lähtömaassa, suomalainen kouluttaja Kouluttajalle voi jättää enemmän vastuuta mm. sisällöstä Opettaja pystyy ohjaamaan myös esim. laillistuksen hakemisessa ja opettamaan työelämätietoa Kielenopetuksessa tehokas ja vertaistukea saa muilta opiskelijoilta Paljon kalliimpaa kuin paikallisesti ostettu Lähtömaahan ei synny pysyviä rakenteita eikä verkostoa 9
Koulutusmalli 1.3. - lähtömaassa, etäopetus Annetaan suomen opetusta lähtömaassa vielä olevalle rekrytoitavalle etänä eri teknisin ratkaisuin Edullinen ja joustava Toimii myös yksittäiselle rekrytoinnille Tehotonta Toimisi tilanteessa, jossa tiedetään viikkoja etukäteen, että muutto tulossa, mutta useimmat rekrytoinnit nopeampia ei kannata opiskelun takia viivyttää muuttoa (?) Vertaistuki jää pois 10
Koulutusmalli 1.4. - lähtömaassa, omatoimisesti Suomeen rekrytoitava hankkii omatoimisesti paikallisesta koulusta suomen opetusta Edullinen ja joustava Toimii myös yksittäiselle rekrytoinnille Ei välttämättä saatavana kovin laajasti Ei vastaa työtehtävän vaatimuksia Jälleen pitäisi tietää hyvissä ajoin, että rekrytointi tulossa 11
Koulutusmalli 1.4. - lähtömaassa, omatoimisesti Emme varmaan voi edellyttää, että rekrytoitava maksaa itse emmekä toisaalta kustantaa esim. ESR:stä, koska ei kontrolloitavissa Ehkä niille neuvoksi, jotka kyselevät työmahdollisuuksista Suomessa ei varmuutta, löytyykö lopulta työpaikka, joten emme voi maksaa, toisaalta onko eettistä edes neuvoa aloittamaan omalla kustannuksella 12
Koulutusmalli 2 - koulutus alkaa vasta vastaanottavassa maassa Alatyyppi 2.1.: Ns. Ruotsin malli (lääkärit) Töihin tulija opiskelee ensimmäiset 3-4 kuukautta kokopäiväisesti ja palkallisesti, jatkaa sitten työn ohessa esim. 1 pvä / viikko ainakin reilun puoli vuotta Tehokas opiskelu vaatinee mahdollisuuden opiskella ensin kokopäiväisesti jolloin työnantajan maksettava palkkaa ja mahdollisesti vielä opetuksesta Ruotsalaisten kertomat ajat kuulostavat kovin vähäisiltä Työnantajalle kallis 13
Koulutusmalli 2 - koulutus alkaa vasta vastaanottavassa maassa Ei kurssin keskeytyksiä Motivaatio lienee kunnossa Jos työ ja uuden kielen opiskelu alkavat yhtä aikaa, kovin raskasta rekrytoitavalle Muuttovalmennus ennen muuttoa jää vähemmälle Perheenjäsenistä huolehdittava myös Ruotsissa ohjaavat muiden, esim. kunnan, järjestämille kursseille 14
Koulutusmalli 2 - koulutus alkaa vasta vastaanottavassa maassa Alatyyppi 2.2.: Työpaikkasuomi Yhteishankintana Työskentelyn ohessa muutamia tunteja viikossa Työ ja uuden kielen opiskelu alkavat yhtä aikaa, raskasta rekrytoitavalle Sopii hyvin lähtömaan opiskelun jatkoksi Nollasta lähtiessä kielitaidon kehitys kestää pitkään Perheenjäsenet eivät voi osallistua samaan koulutukseen Työnantajan maksuhalukkuus 15
Koulutusmalli 3 Viron ja Venäjän malli Kohdistetaan rekrytointia eri tahojen järjestämiin suomen ryhmiin Rekrytointikeinona tehoton sattumaa, minkä ammatin edustajia ryhmässä on Ryhmien löytäminen Mahdollista vain muutamassa maassa Opetuksen sisältöön ei näkyvyyttä, ei vastaa välttämättä työssä tarvittavaa sanastoa 16
Koulutusmalli 3 Viron ja Venäjän malli Rekrytoitavalle leppoisaa ei tarvitse tehdä muuttopäätöstäkään heti Edullista rekrytoiville tahoille Parhaimmillaan verkostosta muodostuu rekrytointikanava Työelämätietouden opetus varmistettava muuta kautta? Onko mahdollista (ja eettistä) yrittää vaikuttaa opetuksen sisältöön, jotta olisi työtehtävää vastaavaa, jos työstä ei takuuta? 17
Yhteystiedot Kirsi-Maria Nikander kirsi-maria.nikander@ely-keskus.fi + 358 50 3960 937 Varsinais-Suomen ELY-keskus Linnankatu 50, 20100 Turku, Finland 18