TOIMIELIN SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Kullakin sektorilla (kulttuuripalvelut, kirjasto, liikunta ja nuoriso sekä Paimion opisto) on laissa omat rahoitussäännökset. Voimassa olevien lakien luomat mahdollisuudet hyödynnetään sektorikohtaisesti. Osa kustannuksista katetaan myyntituotoilla, opiskelijamaksuilla ja ylläpitäjän rahoituksella. Vapaa sivistystyö resursoidaan siten, että sillä on todellinen mahdollisuus panostaa sen aseman lujittamiseen kunnassa. Toimijoiden osaamista ja pätevyyttä vahvistetaan yhteistyön, uusien haastavien mahdollisuuksien ja innovatiivisten ideoiden kautta. Kaikille väestöryhmille turvataan tasa-arvoisesti vakaat sivistys- ja vapaa-aikapalvelut. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palvelujen tavoitteena on laatia yhteinen hyvinvointipolku-suunnitelma nyt käsiteltävänä olevan taloussuunnitelmakauden (2017 2019) aikana. Suunnitelman avulla linjataan ne tavat, joilla kuntalaisille tuotetaan ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja jatkossa. Investointiosassa vuodelle 2017 esitetään Paimion kotiseutumuseon pajarakennuksen purkuja siirtotyöhön sekä niihin liittyvien oheistoimien toteuttamiseen 25 000. Hanketta on anonut Paimion Kesäteatteri ry. Pajarakennus sijaitsee keskellä näyttämöaluetta, mikä hankaloittaa näytelmäproduktioiden tuottamista. TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kulttuuripalvelut Jouni Lehtiranta Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palvelujen yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva kuntalainen. Kulttuuripalveluiden osalta se tarkoittaa sitä, että erilaiset väestö- ja ikäryhmät huomioidaan palveluja suunniteltaessa ja toteutettaessa. Kaupunkilaisille annetaan mahdollisuus nauttia monipuolisista kulttuuripalveluista. Kulttuurin kohdennettujen tukien avulla kannustetaan kaupunkilaisia tuottamaan kulttuuria myös itse. Toimintakuvaus Kulttuuripalveluiden tehtävänä on kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestäminen, museo- ja kotiseututyö sekä kuntalaisten neuvonta ja ohjaus kulttuuriin liittyvissä asioissa Kulttuuripalveluiden henkilökuntaan kuuluu kulttuuriasiainhoitaja (työajasta 1/3 matkailuun ja markkinointiin), museo- ja kulttuurisuunnittelija (kulttuuripalveluiden osuus kokonaistyöajasta 1/2) sekä toimistosihteeri (kulttuuripalveluiden osuus kokonaistyöajasta on 1/). Kulttuuripalveluja tuotetaan mahdollisimman tehokkaasti omien resurssien avulla, mutta hyödyntäen myös laaja-alaista yhteistyötä niin paikallisten kuin seutukunnallisten tahojen kanssa. Palveluiden saatavuus ja kuntalaisten mahdollisuus osallistua kulttuuritarjontaan varmistetaan sekä kohtuullisella hinnoittelulla että eri alueille suunnatulla palvelutarjonnalla. Toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2017 osalta keskeisenä tavoitteena on tuottaa laaja-alaisessa yhteistyössä paikallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Suomi 0 juhlavuoteen liittyviä hankkeita ja tapahtumia. Kulttuuripalvelut vastaa erityisesti hankkeiden ja tapahtumien koordinoinnista Paimiossa. Paikallisia hankkeita tuetaan myös rahallisesti Vuoden 2016 alussa toteutetun organisaatiomuutoksen sekä panostaminen alkavaan juhlavuoteen aiheuttaa sen, että perinteisiin kulttuuripalveluihin on jouduttu tekemään karsintaa aiempiin toimintavuosiin nähden (supistuksia esimerkiksi itse tuotettujen tapahtumien määrässä että museoiden aukioloajoissa). 1
Muutoin palvelut säilytetään ennallaan. Oman tuotannon sijaan painotetaan paikallista ja seutukunnallista yhteistyötä. Kaupunkikonserniin kuuluvan Lyyli Tuomolan säätiön kanssa jatketaan yhteistyömuotojen kehittämistä. Yhteistyö niin toiminnallisella kuin henkilöstötasolla mahdollistaa molempien osapuolten toiminnan ylläpitämisen ja kehittämisen. Seutukunnan muiden kuntien kulttuuritoimien kanssa yhteistyötä jatketaan ja tiivistetään maksimaalisten synergiaetujen saavuttamiseksi. Yhteistyön puitteissa järjestetään yhteisiä hankkeita, tapahtumia sekä yhteistä markkinointia ja koulutusta. Tavoite Mittari Tunnusluku TP15 TA16 TA17 TS18 TS19 Kokonaisvaltainen kunnallisen kulttuuritoiminnan kehittäminen - Asiakastyytyväisyys kyselyiden teko / v 1 1 1 1 1 Paikallisen kulttuuritoiminnan tukeminen -Kulttuurin kohdennetut tuet, /asukas 1,31 1,41 1,41 1,41 1,41 Kulttuuritarjonnan saavutettavuuden ylläpitäminen - Museoiden (Pyölniittu & kotiseutumuseo) aukiolotunnit / v - Museoiden kävijämäärä/ v - Kulttuurimatkat / v - Konsertit / v - Näyttelyt / v - Suomi 0 tapahtumat - Muut kulttuuritapahtumat/ v - Kotiseutuarkiston käyttökerrat 76 1350 6 4 12 0 15 9 75 1500 5 4 12 2 25 250 5 1 11 5 18 150 5 0 11 0 18 150 5 0 11 0 TALOUSARVIO TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 19193 26300 Toimintakulut 141516 128614 Toimintakate 122323 2314 Valt.osuustulot 37068 37068 37068 37068 37068 2
TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Kirjastopalvelut Kari Pohjola Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palvelujen yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva kuntalainen. Kirjaston toiminnassa tämä tarkoittaa ihmisläheistä, joustavaa ja hyvin organisoitua palvelua, erilaiseen käyttöön soveltuvia toimitiloja ja monipuolista aineistokokoelmaa. Toiminnan perusarvona on kaikenikäisten paimiolaisten tiedollisen ja sivistyksellisen tasa-arvon edistäminen. Palvelutarjonnassa huomioidaan erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet. Toimintakuvaus Kirjaston palvelut ovat hyvin saavutettavissa sekä verkossa että kirjaston fyysisissä tiloissa. Vaski-kirjastojen yhteistyö tuo maakuntatasoiset aineistokokoelmat ja erilaisia sähköisiä aineistoja kaikkien paimiolaisten ulottuville. Kirjasto on eri-ikäisten kuntalaisten olohuone, jossa voi pelata, osallistua tapahtumiin, opiskella ja oleilla virikkeellisessä ympäristössä. Lapsille ja nuorille kirjasto tarjoaa turvallisen tilan, jossa on mahdollista saada apua tutuilta aikuisilta. Kirjasto tekee tiivistä yhteistyötä alueen koulujen ja kaupungin sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen kanssa. Kaikki Paimion ala- ja yläasteikäiset koululaiset perehdytetään kirjaston palveluihin eri luokka-asteilla. Toiminnalliset tavoitteet Kirjaston palvelut ovat hyvin tavoitettavissa sekä kaupungintalolla että verkossa. Palvelun saatavuus ja taso ylläpidetään vähintään nykyisen tasoisella henkilöstömäärällä. Kirjaston kehittämistä yhtenä uuden opetussuunnitelman mukaisena oppimisympäristönä jatketaan, ja lähivuosien tavoitteena on saada lisättyä kaupungin rahoitusta kirjaston ja koulujen yhteistyöhön. Hankerahoituksella pääosin tehty monivuotinen kehittäminen on mahdollistanut kaikkien ala- ja yläasteikäisten paimiolaisten opastamisen kirjaston palveluihin. Uuteen opetussuunnitelmaan kirjatut oppimistavoitteet tarjoavat lukuisia mahdollisuuksia yhteistyön edelleen kehittämiseen. Tavoite Mittari Tunnusluku TP2015 TA2016 TA2017 TS2018 TS2019 Toiminnan perusluvut Lainat Käynnit Kustannukset / asukas Aineistokustannukset / asukas 160 599 78 011 40,8 150 000 70 000 40,3 150 000 70 000 150 000 70 000 150 000 70 000 6,4 7,1 Kehittäminen Hanketuki 80 7500 7500 5000 5000 Palvelun tehokkuus Lainaus / aukiolotunti lainaus / htv Käynnit / aukiolotunti 96,2 32 200 47 93 37 500 45 90 37 500 45 90 37 500 45 90 37 500 45 3
Lapset ja nuoret painopistealueena Henkilöstökulut + aineistokulut / käynnit + lainat Kirjaston kouluyhteistyöhankkeilla tavoittamat 1-9 luokkien oppilaat 1,2 1,2 1,2 1,2 1,2 26 1206 603 Edellyttää kaupungin rahoitusta Edellyttää kaupungin rahoitusta TALOUSARVIO TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Toimintatulot 26 876 26 000 24 000 Toimintakulut 433 038 427 337 Toimintakate 406 162 401 337 Valt.osuustulot 668 503 668 503 668 503 668 503 668 503 TOIMIELIN Tehtävä (Tulosalue) Vastuuhenkilö SIVISTYS- JA VAPAA-AIKALAUTAKUNTA Liikunta- ja nuorisopalvelut Mia Lemberg Liikunta- ja nuorisopalveluiden tarkoituksena on tuottaa kaupunkilaisille mahdollisimman monipuolista ja laadukasta matalankynnyksen vapaa-ajan toimintaa huolehtimalla kaupungin asukkaiden psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Liikuntapalvelut: Toimintakuvaus Liikuntalain 2 mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Paimion kaupungin tarjoamaa liikuntatoimintaa järjestää erityisliikunnanohjaaja sekä liikunnanohjaaja. Kaupungin liikuntapalvelut tarjoavat ohjattua toimintaa kaikenikäisille asukkailleen ottaen myös erityisryhmät huomioon. Laaja ja kattava liikuntapaikkaverkosto kunnassa takaa hyvät mahdollisuudet niin kaupunkilaisten omaehtoiseen, kuin ohjattuun toimintaan. Liikuntaympäristöä kehitetään taloudellisten resurssien puitteissa. Toiminnassa kaupunkilaisten toiveet huomioidaan ja niihin reagoidaan mahdollisuuksien mukaan. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa järjestetään vuosittain erilaisia tapahtumia ja mestaruuskilpailuja eri lajeissa. Kaupunki on mukana myös erilaisissa hankkeissa ja tuottaa erilaisia liikuntapalveluja mm: - Rajattomasti liikuntaa -hanke - Seurayhteistyön kehittäminen - Uimakoulut - Liikuntaryhmä armeijaan valmistautuville nuorille 4
- Ikääntyneiden ja erityisryhmien omatoimisen liikunnan ja osallistumisen tukeminen. - Seudulliset Wertaisliikuttajakoulutukset - Liikuntavälinelainaamo kirjastossa LiPaKe Peimari -liikuntaneuvontahanke yhteistyössä Sauvon kanssa - Urheiluakatemian käynnistystoimenpiteet Paimion uimahalli Solinan kävijämäärä on vuosittain yli 70 000 henkilöä. Paimion kaupunki kannustaa ikääntyvien omatoimista liikkumista myöntämällä seniorikortin yli 65 - sekä yli 70 -vuotiaille. Myytyjen korttien määrä on ollut kasvava (noin 200kpl/v). Toiminnalliset tavoitteet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva kuntalainen. Liikuntapalvelut pyrkivät tätä tavoitetta saavuttamaan, siten että yhteistyössä eri tahojen ja toimijoiden kanssa madalletaan kuntalaisten osallistumista liikuntapalveluihin. Tavoitteena on - Liikuntaneuvonnan ja liikuntapalveluketjun jatkaminen yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa ottaen myös huomioon erityisryhmät - Ulkoliikuntapaikkojen kehittäminen yhteistyössä teknisen toimen kanssa - Suomi 0 -vuotta tapahtuma ja liikuntavuosi- tapahtumien järjestäminen yhdessä paikallisten yhdistysten kanssa Toiminta TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Liikuntaryhmät/osallistujaa 126 130 130 130 130 Erityisryhmät/osallistujaa 782 800 800 800 800 Vertaisliikuttajat/osallistujaa 78 37 75 80 80 Tapahtumat/osallistujaa 41 10 10 10 10 Uimahallin kävijämäärä 73 754 74 000 75 000 75 000 75 000 Saattajakortit 15 25 20 20 30 Seniorikortit 233 240 250 250 250 Suomi 0v osallistuja / - - 40 - - tapahtuma Liikuntavälineiden lainamäärä 22 200 250 250 250 Liikuntaneuvontaan osallistuvat - 30 65 65 65 Urheiluakatemia/osallistujaa - - 15 15 Paikallisten liikuntajärjestöjen tukeminen/euro/as 3,531 3.529 3,529 3,529 3,529 Nuorisopalvelut: Toimintakuvaus Nuorisolain 7 mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Kunnan tehtävänä on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalai- 5
suutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Uusi nuorisolaki astuu voimaan todennäköisesti 1.1.2017, ja korvaa täten vuoden 2006 lain. Paimion kaupungin nuorisopalvelut tarjoaa alle 29-vuotiaille lapsille ja nuorille monipuolista, yhteisöllistä ja mielekästä yhdessäoloa vapaa-ajalle erilaisten toimintojen, tekemisen ja kokemisen kautta. Kaupungin tarjoamaa nuorisotoimintaa järjestää erityisnuorisotyöntekijä, nuorisoohjaaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä ja pajaohjaaja. Nuorisopalveluiden painopistealueena on lasten ja nuorten aktivoiminen. Kaupungin nuorisopalvelut järjestää lapsille ja nuorille avointa nuorisotalotoimintaa, leiriä, retkiä ja tapahtumia. Toisena painopistealueena on nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä siihen liittyen ehkäisevä päihdetyö, jossa monialainen yhteistyö ja erilaisten teemallisten tapahtumien merkitys korostuu. Perusnuorisotyö sisältää Nuorisotalo Tillintuvan avointa nuorisotoimintaa, leiri- ja retkitoimintaa, teemallisia nuorisotapahtumia, välkkäkahviloita, tukioppilastoimintaa, ryhmäyttämispäiviä yläkoululaisille, nuorisoneuvostotoimintaa ja nuorisotiedotusta sekä työskentelyä sosiaalisessa mediassa. Perusnuorisotyö mahdollistaa nuorille toimintaa, osallisuutta, yhteisöllisyyttä, ohjausta sekä turvallisen toimintaympäristön itsensä ilmaisemiseen. Yhteistyötä tehdään yli kuntarajojen. Erityisnuorisotyössä tärkeintä on nuoren ja hänen kasvunsa tukeminen. Erityisnuorisotyötä tehdään Parkissa, Valomerkki-toimintamallissa, yksilö- ja ryhmäohjauksissa sekä monialaisessa yhteistyössä eri viranomaispalveluiden kanssa. Etsivä nuorisotyö ja nuorten pajatoiminta ovat erityisnuorisotyötä, joiden tavoitteena on tavoittaa palveluiden ulkopuolelle jääneet 16-29-vuotiaat paimiolaiset ja sauvolaiset nuoret. Etsivän työn toimintamalli koostuu yksilö- ja ryhmäohjauksesta, kenttätyöstä, yhteistyöstä eri viranomaistahojen kanssa, nettityöstä ja Olkkari-toiminnasta. Suurin osa etsivän nuorisotyön asiakkaista ohjautuu nuorten pajalle. NuortenTuvan pajajakson kesto on minimissään kolme kuukautta ja se koostuu mm. kädentaidoista, liikunnasta ja kulttuurista, työnhakuun liittyvistä asioista sekä tutustumiskäynneistä eri yrityksiin ja oppilaitoksiin. Toimintaan pääsee mukaan viranomaisyhteistyön kautta. Työntekijät ovat hankerahoitukseen vedoten palkattu yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Toiminnalliset tavoitteet Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva kuntalainen. Nuorisopalvelut pyrkivät tätä tavoitetta saavuttamaan, siten että monipuolisten ja ajankohtaisten vapaa-aikatoimintojen tarjoamisen lisäksi varhaiseen puuttumiseen ja sosiaaliseen vahvistamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota yhteistyössä sosiaali- ja koulupalveluiden kanssa. Tavoitteena on -vertaisryhmien lisääminen. ART-ryhmässä aggressiivisesti käyttäytyvät 12-14-vuotiaat nuoret harjoittelevat sosiaalisia taitoja, vihan hallintaa ja moraalista päättelyä. Kivi-ryhmä on pienryhmätoimintaa koulupäivänä aikana, ja se on tarkoitettu tuen tarpeessa oleville yläkoulun oppilaille. Murkkufoorumi on teemallinen pienryhmä yläkouluikäisten nuorten vanhemmille, jolla pyritään tukemaan vanhemman ja nuoren keskinäistä suhdetta ja vanhemmuutta. -tukea tarvitsevien nuorten sosiaalinen vahvistaminen sekä pysyvät elämäntapojen muutokset. CultureMove-kortti on tarkoitettu 18-29-vuotiaille, sosiaalista vahvistamista tarvitseville nuorille, joilla on kontakti etsivään- ja pajatyöhön. Kortti oikeuttaa Uimahalli Solinan ja kuntosalin rajattomaan käyttöön tai Paimio-opiston kurssiin osallistumiseen. Kortin kustannuksista vastaa sosiaalipalvelut. -kehittää pajatoimintaa nuoren työllistymistä edistävään suuntaan. Paimion kaupungin organisaatioon sijoittuva pajalaisen TET-jakson tai työkokeilun tavoitteena on kartoittaa pajalaisen 6
kiinnostuksen kohteita oman alan löytymisen suhteen sekä tutustuttaa heitä kaupungin eri organisaatioihin. -useampana vuonna peräkkäin toistuvaan valtionavustukseen ja nuorten yhteiskuntatakuuseen viitaten etsivä nuorisotyö ja pajatyö vakinaistetaan ja työsuhteet muutetaan toistaiseksi voimassa oleviksi. Aluehallintovirastolta anotaan valtion avustusta vuosittain aikaisemman käytännön mukaisesti. Toiminta TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Avoin nuorisotyö/käyntiä 6650 6700 6700 6700 6700 Kesäleirit/osallistujaa 128 1 130 130 130 Retket/osallistujaa 139 130 140 140 140 Vertaisryhmät/määrä 2 3 3 3 3 Etsivä nuorisotyö/osallistujaa 17 30 30 30 30 Pajatoiminta/osallistujaa 14 18 20 20 20 Pajalaisten - 4 TET/työkokeilu kaupungilla CultureMove-kortit 5 15 15 15 Nuorisokortit 123 50 50 50 50 Paikallisten nuorisojärjestöjen tukeminen/euro/as 1,026 1,025 1,025 1,025 1,025 Liikunta- ja nuorisopalveluiden taloudelliset tavoitteet TALOUSARVIO TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 Toimintatulot 291 614 314 959 Toimintakulut 28098 1260752 Toimintakate 768 564 945793 Valt.osuustulot -nuorisopalvelut 15 405 -liikuntapalvelut 37 878 15 486 37 746 =53 232 15 405 37 878 = 53 283 15 405 37 878 = 53 283 15 405 37 878 = 53 283 Tuen saaneita paimiolaisia liikunta- ja nuorisojärjestöjä on vuosittain noin 23 25. 7
TOIMIELIN Tehtävä (tulosalue) Vastuuhenkilö Sivistys- ja vapaa-aikalautakunta Paimion opisto (kansalais- ja musiikkiopisto) Satu Lehtisalo-Toivonen Toiminta-ajatus Paimion opisto jakautuu kahteen osa-alueeseen eli kansalaisopistoon sekä musiikkiopistoon. Kansalaisopisto tarjoaa alueensa asukkaille lähipalveluna kykyä ja halua elinikäiseen oppimiseen, uusien asioiden omaksumiseen, itsensä kehittämiseen sekä vireytensä ylläpitämiseen. Se pyrkii vastaamaan niin perinteisiin kuin tulevaisuuden tuomiin kansalaistaitoihin. Opisto antaa myös vieraskielisille opiskelijoille suomen kielen opetusta sekä tutustuttaa paikkakunnan kulttuuriin. Musiikkiopisto tarjoaa korkeatasoista taiteen perusopetusta musiikissa ja nivoutuu oleelliseksi osaksi Paimion kulttuurielämää edistämällä musiikkikulttuuria sen eri aloilla. Musiikkileikkikoulun tehtävänä on herättää lapsissa myönteinen asenne musiikkia kohtaan ja antaa virikkeitä jatkuvan musiikin harrastuksen syntymiseen. Sivistys- ja vapaa-aikalautakunnan alaisten palveluiden yhteisenä tavoitteena on hyvinvoiva kuntalainen. Opisto pyrkii toteuttamaan tätä tavoitetta tarjoamalla monipuolisia koulutus-, liikunta- ja kulttuuripalveluja tasapuolisesti kaikille iästä, varallisuudesta tai asemasta riippumatta. Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen lainsäädännön mukaan arvioinnin tarkoituksena on tukea toiminnan kehittämistä ja parantaa oppimisen edellytyksiä. Käytössä ovat Hellewi ja Virvatuli arviointiohjelmat. Toimintakuvaus Paimion opisto on monipuolinen opetus-, kulttuuri ja harrastuspalvelujen sekä erityisliikunnan tuottaja. OPH:n opintosetelihankerahoituksella tuetaan maahanmuuttajien, senioriväestön sekä alhaisen pohjakoulutuksen omaavien opiskelijoiden vapaatavoitteista koulutusta. Laatu- ja kehittämishankerahoituksella opetusta viedään niille asiakkaille, jotka eivät osallistu tai pysty osallistumaan perusiltaopetukseen. Opetusta oli vuonna 2015 125 tuntia ja opiskelijoita/kurssilaisia 4072, joista musiikkileikkikoululaisia oli 161. Päätoimisia opettajia opistossa on 3, sivu/tuntiopettajia 64 sekä rehtori ja apulaisrehtori. Opistolla on osa-aikainen toimistosihteeri ja osa-aikainen suunnittelija. Ympäristöanalyysi Kansalaisopisto on ollut tärkeä osa Paimion kulttuurielämää jo 50 vuotta! Opetus toteutetaan kokonaan tuntiopettajien voimin ainoan päätoimisen opettajan siirryttyä rehtoriksi. Rehtorin toimeenkuvaan on lisätty opetusvelvollisuutta. Toimistosihteeri on siirtynyt 3 päiväiseen työviikkoon, josta 50 % on opistotyötä. Opistolla on suunnittelija, jonka kokonaistyöajasta 50 % kuuluu opistolle. Opiston kurssitarjonnassa on entistä enemmän huomioitu kysyntä ja ajan muoti-ilmiöt perinteitä unohtamatta. Säästötoimenpiteinä pieniä opintoryhmiä on yhdistetty ja ryhmien tuntimääriä tarkistettu. Lyhytkurssien määrää on lisätty, mikä tuo suhteellisesti enemmän tuloja kuin pitkät kurssit. Tarjontaa lapsille ja nuorille on lisätty. Sosiaalinen media on aktiivisena osana markkinointia, millä tavoitetaan uusia asiakasryhmiä. Myös 50 vuotisjuhlavuoden kunniaksi on järjestetty erilaisia tapahtumia, joilla on saatu opistolle enemmän näkyvyyttä. Yhdessä kurssimaksujen korotuksilla, sekä henkilöstön ja opetuksen uudelleen järjestelyillä saadaan noin 000 euron säästöt. Paimion musiikkiopisto antaa taiteen perusopetusta musiikin perustason laajan oppimäärän mukaan. Opetuksessa noudatetaan lakiin perustuvaa opetussuunnitelmaa, jolloin opetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää. Yksilöopetuksen tehokkuus, opintojen arviointi ja päättötodistus takaavat mahdollisuuden jatkaa musiikin opiskelua ammattiin asti. Opetus on laadu- 8
kasta pätevien ja ammattitaitoisten opettajien ansiosta. Opistossa on apulaisrehtori, 3 päätoimista opettajaa ja 6 tuntiopettajaa. Musiikkiopistossa on toteutettu kokonaisvaltainen toimintatapojen muutos. Osa yksilöopetuksesta on korvattu pari- ja pienryhmäopetuksella, millä saadaan huomattavia säästöjä opetuskustannuksiin. Aktiivisen esiintymis- ja konserttitarjonnan kautta on saatu uusia oppilaita erityisesti ryhmäopetukseen. Musiikkileikkikoulun ryhmiä on yhdistelty tai ryhmäkokoja kasvatettu ja kuoroihin on aktiivisella mainonnalla saatu lisää oppilaita, mikä tuo lisää tuloja. Yhteistyötä lukion kanssa on lisätty räätälöimällä lukiolaisille sopivia valinnaisaineita. Tarjonnan lisäämistä aikuisille on suunnitteilla. Koulujen, päiväkotien, kirjaston ja kansalaisopiston kanssa olevaa yhteistyötä on syvennetty entisestään. Markkinointia on lisätty mm. tiedottamalla toiminnasta sosiaalisessa mediassa ja kouluverkon wilmassa, mikä osaltaan tuo uusia asiakkaita. Yksilöopetuksen oppilasmaksuja on korotettu vastaamaan valtakunnallista musiikkiopistojen lukukausimaksutasoa. Lukukausimaksujen korotukset ja oppilasmäärien lisääminen ryhmissä tuovat noin 8000 euron lisätulot. Pari- ja pienryhmäopetus säästävät noin 5000 euroa opetuskuluissa. Musiikkiopisto on saanut vuosille 2016-2017 Opetus- ja kulttuuriministeriön 33 500 euron avustuksen hankkeelle: Eskarista estradeille - Taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen Paimiossa. Hankkeen perustavoitteena on lisätä taiteen perusopetuksen saatavuutta musiikin alalla Paimiossa. Hankkeen avulla mahdollistetaan lasten tasavertainen taiteen ja kulttuurin harrastaminen, sekä koulun ja harrastusten linkittyminen tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Hankeavustuksesta on budjetoitu 22 200 euroa vuoden 2017 tuottoihin ja menoihin 32 000 euroa, joka sisältää 30 % omarahoitusosuuden (laitehankinnoissa omarahoitusosuus 50 %). Käytännössä hanke mahdollistaa sen, että paimiolaisille alakouluikäisille lapsille voidaan tarjota maksuttomia Soitinkerhoja koulun tiloissa musiikkiopiston pätevien opettajien johdolla. Kerhoissa tutustutaan sekä eri soittimiin että harjoitellaan yhdessä musisointia, itsenäistä musiikin tuottamista ja tallentamista sekä muokkaamista. Toiseksi hankkeen avulla tarjotaan paimiolaisille päiväkotilapsille mahdollisuus maksuttoman kerhon muodossa tutustua niin musiikkileikkikoulussa kuin musiikkiopistossa käytettäviin soittimiin. Hanke käynnistyi lukuvuonna 2016-2017 Paimiossa ja lukuvuoden 2017 2018 aikana toiminta laajennee myös Sauvon kuntaan, joka on Paimion musiikkiopiston toiminta-aluetta. Kerhot ovat saaneet innostuneen vastaanoton ja niitä on aloitettu syyskuussa 2016. Hanketta seurataan lukukausittain tehtävissä kyselyissä jotka osoitetaan sekä kerholaisille että koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden henkilökunnalle. Toiminnassa huomioidaan palaute heti kyselyistä saadun palautteen pohjalta jo hankekauden aikana, kuitenkaan unohtamatta taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman mukaisia tavoitteita, sovellettuina eri ikäryhmille. Hankkeen päätyttyä kerätään tilastotietoa siitä, kuinka moni kerhotoimintoihin osallistunut lapsi/nuori pyrkii musiikkiopistoon sekä onko soitinkerho vaikuttanut ja miten heidän soitinvalintoihinsa. Jo hankkeen alkuvaiheessa kerätään palautetta myös Paimion musiikkiopiston opettajilta. Heidän työnkuvansa muuttuu olennaisesti yksilöopetuksena annetusta taiteen perusopetuksesta (pien)ryhmässä tapahtuvaksi harrastekerhotoiminnaksi. Hankkeen tarkoituksena on vakiinnuttaa taiteen perusopetuksen laajennus kiinteäksi osaksi Paimion koulujen tulevaa kulttuuripolkua. TPO harrastekerhotoiminnan kautta myös Paimion musiikkiopisto pystyy osoittamaan ja vakuuttamaan päättäjät liittämään taiteen perusopetuksen osaksi tulevaa kulttuuripolkua. Musiikkiopisto on ollut vahva ja vetovoimainen vaikuttaja Paimion musiikkielämässä. Sen lakkauttaminen toisi vastaan mm. seuraavia haasteita: 1. Kaupungin on järjestettävä taiteen perusopetus (TPO) muulla tavoin. Kansalaisopistossa ei ole tähän resursseja. 9
2. Lakkauttaminen nopealla aikataululla ei ole mahdollista, sillä opetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää musiikkikasvatusta. Oppilaan aloittaessa opinnot hänelle tehdään henkilökohtainen opetussuunnitelma moneksi vuodeksi, joka sisältää tasosuoritukset. Tasoja on 3 ja yhden tason suoritus kestää 2-4 vuotta. Oppilaan siirto toiseen musiikkioppilaitokseen kesken tasosuoritusopintojen voi aiheuttaa keskeytyksiä ja suoritusten viivästymistä. 3. työntekijän irtisanominen, joista 4 on vakinaisia viranhaltijoita. 4. Oppilaspaikka Paimion musiikkiopistossa maksaa paimiolaisille ja sauvolaisille 713 e/oppilas/lukuvuosi. Paimion kaupungin pitäisi tehdä sopimus joko Turun seudun musiikkiopiston, musiikkiopisto Arkipelagin tai Turun konservatorion kanssa musiikin TPO oppilaspaikoista. Näihin oppilaitoksiin paimiolainen ei voi hakea ilman, että kaupunki on tehnyt sopimuksen musiikin ostojärjestämisestä. Sopimus koskisi vain taiteen perusopetuksen paikkoja, jolloin Paimion musiikkiopiston laaja-alainen musiikkileikkikoulutoiminta häviäisi Paimiosta ja Sauvosta. Kansalaisopistolla ei ole resursseja järjestää muskaritoimintaa. Musiikin ostohinnat Paimiolle: Turun seudun musiikkioppilaitos: 900 /oppilas/vuosi. TPO oppilaspaikkoja on mahdollista saada, mutta musiikkileikkikoulun paikkoja ei ole. Arkipelag: 8 euroa/oppilas/lukuvuosi. Saatavilla max. paikkaa. Ei musiikkileikkikoulupaikkoja. Turun konservatorio: 1420 /oppilas. Paikkoja saatavilla. Salon musiikkiopisto: Ei paikkoja Kansalaisopisto: 5. Tavoitteellinen musiikinopetus loppuu Paimiosta. 6. Kuljetus lapsen harrastukseen vaikeutuu, jolloin osan musiikkiharrastus loppuu. 7. Jos lapsi viedään esim. Turkuun harrastukseen, vanhemmat käyttävät muita Turun palveluita Paimion sijasta. 8. Musiikkiopiston talouteen vaikuttaa negatiivisesti myös sisäiset kulut, jotka jäävät Paimion maksettaviksi joka tapauksessa. Sisäiset kulut koostuvat hallinto- ja kiinteistöpalvelujen menoista, jotka jyvitetään eli jaetaan eri toimialojen kesken. Ks. seuraava taulukko: TA-2016 tuotot 154 480 TP- 2015 tuotot 139 039 menot 467 182 menot 416 203 toimintakate 312 702 toimintakate 277 164 OKM 263 398 OKM 263 398 menot 49 304 menot 13 766 tietohallinto 3 704 tietohallinto 3 684 taloushallinto 1 449 taloushallinto 0 henkilöstöhallinto 1 235 henkilöstöhallinto 0 virastopalvelut 937 virastopalvelut 0 vuokrat 13 500 vuokrat 13 159 kiinteistöpalvelut 69 049 kiinteistöpalvelut 4 875 siivous 888 siivous 877
jyvitetyt palvelut, jotka 90 762 jyvitetyt palvelut, jotka 22 595 jäävät kaupungille jäävät kaupungille -41 458-8 829 Musiikkiopisto TA-2016 tuotot 117 391 TP- 2015 tuotot 91 229 menot 293 986 menot 3 041 toimintakate 176 595 toimintakate 218 811 OKM 0 OKM 0 menot 176 595 menot 218 811 tietohallinto 3 811 tietohallinto 4 077 taloushallinto 696 taloushallinto 0 henkilöstöhallinto 3 088 henkilöstöhallinto 0 virastopalvelut 937 virastopalvelut 0 vuokrat 0 vuokrat 0 kiinteistöpalvelut 16 815 kiinteistöpalvelut 13 955 siivous 6 211 siivous 5 958 jyvitetyt palvelut, jotka 31 558 jyvitetyt palvelut, jotka 23 990 jäävät kaupungille jäävät kaupungille Kulut ilman sisäisiä kustannuksia 145 037 194 821 Toiminnalliset tavoitteet Päätavoitteena on toimintatapojen muutoksilla saada lisää uusia asiakkaita ja tarjota monipuolista ja asiakkaan tarpeet huomioivaa opetusta. Kansalaisopisto Tavoitteet TP 2015 toteuma TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 Asiakasmittarit kurssilaiset 3799 3800 3800 3900 3900 /opiskelija/brutto 6 6 6 3 3 /opiskelija/netto (sis.vo:n) 6,1 6 6 6 6 asiakas- 4,5 4,5 4 4 4 tyytyväisyys (1-5) Prosessimittarit opetustunteja 7418 7393 7600 7600 7600 /opetustunti/brutto 54,3 54 56 56 56 /opetustunti/netto (sis.vo:n) 3,1 3 3,5 3,5 3,5 kurssityytyväisyys 4,5 4,5 4 4 4 11
Henkilöstömittarit henkilöstö (päätoim.) 2,5 2 2 2 2 henkilöstö (tuntiopettajat) 58 62 62 62 62 työtyytyväisyys (1-5)) 4,5 4,5 4 4 4 Musiikkiopisto Tavoitteet TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 TS 2019 toteuma Asiakasmittarit Opiskelijoita 285 290 305 3 3 /opiskelija brutto 87 13 868 854 854 /opiskelija netto 809 735 446 440 440 Asiakastyytyväisyys asteikko 1-5 4 4 4 4 4 Prosessimittarit Opetustunteja 4756 4800 4800 4800 4800 /opetustunti brutto 65 60 60 60 60 /opetustunti netto 48 44 44 44 44 Esiintymisiä ja konsertteja /lukuvuosi 34 27 25 25 25 Maininnat mediassa 14 15 15 15 15 Perusasteen päästötodistuksen suoritt. 1 3 3 3 3 Henkilöstömittarit Henkilöstö (päätoim.) 4 4 4 4 4 Tuntiopettajat 6 6 6 6 6 Työtyytyväisyys 1-5 4 4 4 4 4 Tuloskortin yksikköhinnoissa ei ole huomioitu sisäisiä kustannuslaskennallisia eriä. TALOUSARVIO TP 2015 TA 2016 TA 2017 TS 2018 Toimintatulot 230 268 271 871 Toimintakulut 726 243 761 168 Toimintakate 495 975 489 297 Valt.osuustulot 278 285 278 212 278 212 278 212 Opiston talous on nettobudjetoitu, jolloin seurataan toimintakatteen muutoksia.. 12