Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.
Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine Lihavuus Sepelvaltimotauti Sydämen vajaatoiminta Astma Keuhkoahtaumatauti Polven nivelrikko Nivelreuma Niska- ja alaselkävaivat Masennus
Liikunnan määrä Suositus 18 64 vuotiaille: Joko reipasta liikuntaa ( reipas kävely, sauvakävely tai pyöräily esim.) ainakin 2 tuntia 30 minuuttia/viikko jaettuna esim. 30min. 5:nä päivänä tai Rasittavampaa liikuntaa tunti 15 min/viikko (esim.juoksu, vesijuoksu, aerobic, maastohiihto) esim 25 min 3:sti viikossa
Liikuntasuositus yli 64-vuotiaat Kestävyysliikunta kuten edellä ja lisäksi Nivelten liikkuvuutta ja tasapainoa ylläpitävää ja kehittävää liikuntaa (esim. kotivoimistelu) Lisäksi kaikille aikuisille: lihaskuntoa ja liikehallintaa ylläpitävää tai lisäävää liikuntaa (kuntosali, jumppa, venyttely, tanssi) vähintään 2 kertaa viikossa.
Liikunnan aloittaminen Terve henkilö voi aloittaa kevyen tai kohtuukuormitteisen liikunnan ilman terveystarkastusta Jos on liikkunut vähän ja aikoo aloittaa normaalitoimintaa huomattavasti rasittavampaa liikuntaa tai on jokin terveysongelma tai on pitkäaikaissairaus kannattaa kääntyä lääkärin puoleen.
Lääkärin tehtävä: Arvioida liikunnan tarve Liikunnan vaarat Sairauksiin liittyvät rajoitteet Motivoida liikkumaan Tarkentavia ohjeita voi saada lisäksi fysioterapeuteilta, liikunnanohjaajilta ja liikuntaneuvojilta.
Tuki- ja liikuntaelimistön sairaudet Osteoporoosia eli luukatoa voidaan ehkäistä ja hidastaa luun lujuutta edistävällä liikunnalla: hyppely, juoksu, portaiden nousu, sauvakävely tai kävely maastossa Polven nivelrikossa liikunta parantaa polven toimintaa ja vähentää polven kipuja Samoin lonkan nivelrikon kipuihin liikunnalla voidaan jkv. Vaikuttaa Niskakivuissa lähinnä tavallisten päivittäisten toimien jatkaminen kivun salliessa on suotavaa
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet jatkoa: Äkillisten alaselkäkipujen alkuvaiheessa liikunnasta ei ole todettu olevan apua, mutta kevyttä liikkumista suositellaan. Pitkittyneissä kivuissa liikunta parantaa toimintakykyä ja vähentää kipua Fibromyalgiassa liikunta parantaa kestävyyskuntoa ja yleistä hyvinvointia ja saattaa vähentää kehon kipupisteiden paineluarkuutta.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet jatkoa Nivelreumassa liikunta parantaa kestävyyskuntoa, lihasvoimaa ja lisää nivelten liikelaajuutta Selkärankareumassa liikunta on myös tärkeä osa hoitoa Runsaasti liikkuvilla naisilla on vähemmän virtsankarkailua kuin vähemmän liikkuvilla
Liikunta, lihavuus ja diabetes Liikunta yhdistettynä vähäenergiaiseen ruokavalioon parantaa laihtumistulosta Energian kulutuksen lisääminen vähentää sisäelinten ympärille kertyvän rasvan määrää silloinkin, kun paino ei vähene, mutta kehon koostumus muuttuu edullisemmaksi. Päivittäinen vähintään 30 minuutin pituinen kestävyystyyppinen liikunta voi ehkäistä kakkostyypin diabeteksen ilmaantumista tai parantaa sokeritasapainoa diabeteksessä.
Liikunta ja sydämen ja verenkiertoelimistön sairaudet ja vaaratekijät Kohonnut verenpaine alenee kestävyystyyppisellä kohtuukuormitteisella liikunnalla lähes yhtä paljon kuin yhden verenpainelääkkeen käytöllä Liikunta voi nostaa ns. hyvän kolesterolin (HDL) määrää Sepelvaltimotaudilta suojaava vaikutus saavutetaan saavutetaan jo kohtalaisen kuormittavalla (reipas kävely) liikunnalla Sydäninfarktin ja sydäntoimenpiteiden jälkeen liikuntakuntoutus vähentää kuoleman vaaraa ja nopeuttaa toimintakyvyn palautumista
Verenkiertoelinsairaudet ja liikunta jatkoa: Liikunta ehkäisee aivoinfarkteja ja edistää aivoinfarktista toipumista Katkokävelyoireessa kävelyharjoittelu pidentää kivutonta kävelymatkaa Sydämen vajaatoiminnassa liikunta parantaa sydämen toimintaa, elimistön verenkiertoa, fyysistä suorituskykyä sekä vähentää sydänkuolleisuutta ja sairaalahoidon tarvetta Kevyt liikunta, kuten kävely saattaa vanhemmilla henkilöillä ehkäistä eteisvärinätaipumusta Rytmihäiriötahdistin-potilaille suositellaan vain kevyttä liikuntaa.
Liikunta ja hengityselinsairaudet Hoitotasapainossa oleva astma ei estä liikuntaa, joka näyttäisi vähentävän keuhkoputkien tulehdusreaktiota ja supistumisherkkyyttä Keuhkoahtaumataudissa liikunta vähentää hengenahdistusta ja voimattomuutta, lieventää masennusta ja parantaa fyysistä suorituskykyä Hengitystieinfektioiden aikana liikunta saattaa pahentaa oireita ja infektiotakin. Ei tuoreessa infektiossa liikuntaa.
Liikunta ja syöpäsairaudet Liikunnan määrän kasvaessa riski sairastua rinta- ja paksusuolisyöpään pienenee. Erityisesti rintasyövän riski pienenee vaihdevuodet ohittaneilla kestävyysliikuntaa harrastavilla naisilla. Samoin liikunnasta on hyötyä rintasyöpää sairastavilla. Kohdun limakalvon syövän riski on pienempi liikuntaa harrastavilla Joissakin tutkimuksissa myös keuhkosyövän riski on todettu pienemmäksi liikuntaa harrastavilla
Liikunta ja masennus Paljon liikkuvilla on vähemmän masennusoireita ja toisaalta vähän liikkuvat näyttävät sairastuvan useammin masennukseen Liikunnasta on hyötyä osana masennuksen hoitoa. Erityisesti iäkkäillä liikunta näyttää vähentävän masennusoireita Ajatellaan, että liikunta keskeyttää masennusajatuksia ja ryhmäliikunta tuo myös sosiaalista tukea.
Liikunta ja raskaus Terveen äidin raskauden aikainen kestävyysliikunta ylläpitää ja parantaa fyysistä kuntoa Saattaa vähentää raskausdiabeteksen vaaraa. Lähes kaikki liikunta sopii, mutta raskauden puolivälin jälkeen on hyvä välttää liikuntaa, jossa kohtu joutuu hölskyvään liikkeeseen esim. hyppelyt, ratsastus.
Liikunta ja iäkkäät Useimmilla iäkkäillä yleiset sairaudet eivät yleensä ole syy lopettaa liikuntaa, vaan mieluummin päinvastoin Säännöllinen liikunta hidastaa lihas- ja luukatoa sekä tasapainon, notkeuden ja kävelykyvyn huononemista Liikunta parantaa aivotoimintoja kuten muistia Liikunta saattaa pienentää dementian ja Alzheimerin taudin vaaraa Iäkkäille ei satu liikuntatapaturmia enempää kuin nuoremmillekaan kun ohjelma on sopeutettu hänen toimintakykynsä mukaan ja rajoitteitaan vastaavaksi