Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Ulkoasiainministeriö MINVA UM2015-01640 POL-30 Lee Stefan(UM) 09.12.2015 Viite Asia Ulkoasiainneuvosto 14.12.2015;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto 14.12; tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu 14.12.2015 Brysselissä. Asialistalla ovat EU:n itäiset kumppanimaat, terrorismintorjunta, Libya ja Irak. Lisäksi ulkoasiainneuvosto keskustelee EU:n ja Turkin välisestä yhteistyöstä epävirallisella lounaalla, jossa vieraana on Turkin ulkoministeri. EU:n itäiset kumppanimaat Käsitellään toukokuussa pidetyn EU:n itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeistä jatkotyötä ja EU:n itäisiä kumppanimaita. Suomi katsoo, että itäisen kumppanuuden strateginen merkitys EU:n ulkosuhteissa on kasvanut. Suomen tavoitteena on tukea EU:n itäisten kumppanimaiden yhteiskunnallisia uudistuksia sekä demokratian, oikeusvaltiokehityksen ja vakauden vahvistumista. Kun maat ovat hallinnollisesti, demokraattisesti ja taloudellisesti vahvempia, ne pystyvät itse vastaamaan aikaisempaa paremmin myös erilaisiin turvallisuusuhkiin. Suomi katsoo, että EU:n itäistä kumppanuutta tulee jatkaa jokaisen kuuden kumppanimaan kanssa niiden erilaisuus huomioiden. Viisumiprosessit ovat itäisen kumppanuuden konkreettisia saavutuksia. Itäisten kumppanimaiden viisumivapauteen tulee pyrkiä, kunhan maat täyttävät viisumivapauteen vaadittavat tekniset edellytykset. Suomen näkemyksen mukaan Euroopan naapuruuspolitiikan tavoite vakaa, vauras ja turvallinen naapurusto on koko Euroopan edun mukainen. EU jatkaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa omien arvojensa ja etujensa pohjalta. Turvallisuusyhteistyö ja maahanmuuttokysymykset korostuvat naapuruuspolitiikassa lähivuosina. Uudistusten toimeenpano on Ukrainan tilanteen kannalta erityisen tärkeää. Pidämme Ukrainan ja Georgian viisumivapauksia realistisina tavoitteina, kunhan tekniset edellytykset täyttyvät. Minskin sopimuksen toimeenpano ei ole edennyt odotetusti. Suomi katsoo, että Minskin sopimuksen toimeenpanon pitkittyessä Venäjää koskevien rajoittavien toimenpiteiden perusteet ovat edelleen voimassa ja pakotteita tulee jatkaa. On tärkeää, että EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen vapaakauppaosio (DCFTA) tulee voimaan sovitusti 1.1.2016. Suomi on huolissaan Moldovan viimeaikaisesta sisäisestä tilanteesta. Moldovan on sitouduttava demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen, sekä rakentavaan vuoropuheluun eri poliittisten ryhmien välillä. EU:n on tärkeää jatkaa tukeaan Moldovalle.Valko-Venäjän osalta pidämme tärkeänä vuoropuhelun aktivoimista. On hyvä, että EU on reagoinut myönteiseen kehityskulkuun mm. suspendoimalla valtaosan pakotteista. Kannatamme asteittaisia myönteisiä askeleita Valko-Venäjän suuntaan. EU voisi edistää mm. liikkuvuutta ja kv. lainanhakumahdollisuuksia. Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteessa on puutteita, mikä on huomioitava yhteistyössä edettäessä.suomi pitää myönteisenä uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista Armenian kanssa. Azerbaidzhanin heikko ihmisoikeustilanne on huolestuttava ja hidastaa etenemistä myös EU:n itäisessä kumppanuudessa.

2(25) Terrorismintorjunta Ulkoasiainneuvosto keskustelee terrorismista. Suomi katsoo, että on ensiarvoisen tärkeää, että EU toimii vahvasti pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi rauhan ja vakauden varmistamiseksi konfliktialueilla. Konfliktit toimivat terrorismin kasvualustana. Suomi pitää tärkeänä edistää rauhanvälitystä ja luoda keskusteluyhteyksiä. Suomi korostaa uskontojen ja kulttuurien välisiä vuoropuheluja. Poliittisten johtajien ohella myös uskonnollisten johtajien merkitys on suuri. Suomi pitää tärkeänä kohdennettuja ja vahvennettuja turvallisuus- ja terrorismintorjunnan dialogeja prioriteettimaiden kanssa. Dialogien käynnistyminen ulkoasiainneuvoston helmikuisten päätelmien mukaisesti on hyvin myönteistä. Suomi tukee sitä, että dialogeissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja inklusiivista kansallista dialogia sekä korostetaan ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista terrorismin vastaisessa toiminnassa. Suomi pitää tärkeänä erottaa toisistaan Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen ja Pariisin terrori-iskujen käsittely. Tavoitteena tulee olla vastakkainasettelun vähentäminen ja luottamuksen lisääminen. Suomi korostaa laadittujen strategioiden toimeenpanoa ja seurantaa. On tärkeää seurata Euroopan unionin kokonaisvaltaisen Syyriaa ja Irakia sekä ISILin uhkaan vastaamista koskevan strategian täytäntöönpanoa samoin kuin siihen kuuluvaa, ulkoasiainneuvoston lokakuussa 2014 hyväksymää strategiaa terrorismin-vastaisista toimista mukaan lukien vierastaistelijoiden uhkaan vastaaminen. Suomi pitää EU:n avunantolausekkeen toimeenpanoa tärkeänä velvoitteena. Suomi vastaa Ranskan pyyntöön poliittisesti ja konkreettisin toimin. Avunantolauseke on EU:n jäsenmaiden välinen sitoumus ja Lissabonin sopimukseen sisältyvä velvoite, joka sitoo yhtäläisesti kaikkia jäsenvaltioita. Tukitoimista keskustellaan Ranskan kanssa. EU:n ja Turkin välinen yhteistyö kansainvälisissä kysymyksissä Libya Ulkoasiainneuvosto keskustelee EU:n ja Turkin välisestä yhteistyöstä kansainvälisissä kysymyksissä epävirallisella lounaalla, jossa vieraana on Turkin ulkoministeri. Suomi tukee EU-Turkki- yhteistyön tiivistämistä laaja-alaisesti. Turkki-suhde vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Suomi näkee Turkin strategisen merkityksen ja merkittävän alueellisen roolin ja tässäkin valossa olisi hyvä, että Turkin EU-jäsenyysneuvotteluissa edettäisiin. Korkean tason dialogit ml. muuttoliike, ulkopolitiikka, energia, terrorismin torjunta ovat hyvin tervetulleita. Turkki on keskeinen alueellinen toimija ja sillä on rooli Syyrian, Irakin ja Libyankin tilanteissa, minkä vuoksi EU:n tiivis yhteistyö Turkin kanssa on tärkeää. Suomi arvostaa Turkin merkittävää panosta Syyrian pakolaisten vastaanottamisessa. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ja Turkin huippukokouksessa 29.11. aktivoima toimintasuunnitelma laitetaan sovitun mukaisesti täytäntöön. Yhteistyön edellytyksenä on, että Turkki omalta osaltaan täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset ja kriteerit. Syyrian konflikti voidaan ratkaista vain poliittisten neuvottelujen kautta. Suomi toivoo, että Wienin formaatin neuvottelut -joihin Turkkikin osallistuu - jatkuvat ja sitä kautta Syyrian väkivaltaisuudet saadaan loppumaan. Venäjän sotilaallinen toiminta Syyriassa on huolestuttavaa kriisin ratkaisemisen ja humanitaarisen tilanteen näkökulmasta. Suomi pitää venäläiskoneen alasampumiseen 24.11. johtanutta tilannetta vakavana. Yhteistyötä ja koordinaatiota tulisi tehostaa, jotta vastaavat tapaukset voitaisiin jatkossa välttää. ISILin voittaminen edellyttää mahdollisimman laajaa kansainvälistä koalitiota, poliittista ratkaisua Syyrian konfliktiin sekä inklusiivista poliittista hallintoa Irakissa. Suomi pitää tärkeänä Turkin roolia ISILin vastaisessa kansainvälisessä koalitiossa. Keskustellaan Libyan ajankohtaisesta tilanteesta. Suomi katsoo, että EU:n annettava vahva tuki YK:n pääsihteerin uudelle Libya-erityisedustajalle Martin Koblerille. Konsultoitava Kobleria

3(25) Libyan poliittisen dialogin rakenteesta jatkossa ja sovittava EU:n roolista dialogin tukemisessa. Keskeinen tavoite on varmistaa Libyan omistajuus ja kokonaisvaltaisuus lisäämällä paikallisyhteisöjen ja naisten mahdollisuuksia osallistua dialogiin.libyan edustajainhuoneen puhemiehen tulisi viipymättä saattaa äänestykseen poliittisen dialogin tuloksena esitetty poliittinen sopimus sellaisenaan. EU:n tulee edelleen vedota alueellisiin toimijoihin, jotta ne käyttäisivät vaikutusvaltaansa Tobrukin edustajainhuoneeseen ja Tripolin kansalliskongressiin asian edistämiseksi. EU:n tulee jatkaa yhteisohjelmointia Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen (Government of National Accord) tukemiseksi. Kaikissa toimenpiteissä Libyan omistajuus ja yhteistyö libyalaisten kanssa ovat avainasemassa. YK:lla on ensisijainen rooli kansainvälisen tuen koordinoinnissa. EU:n tulee kiinnittää huomiota ISIL:n toimien laajentumiseen Libyassa ja arvioida tapoja vaikuttaa tilanteeseen. Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostaminen edesauttaisi merkittävästi terrorismin torjuntaa. Humanitaarisen avun ja suojelun tarpeessa olevat ryhmät vaativat välitöntä huomiota tukitoimissa jo ennen yhtenäishallituksen muodostamista. EU:n tulee tuomita vakavat ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset. Libyan kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaiseminen vaatii myös välittömiä toimia. Irak Ulkoasiainneuvosto keskustele Irakin tilanteesta. Suomi katsoo, että on tärkeää, että kansainvälinen yhteisö jatkaa poliittista, sotilaallista ja taloudellista tukea Irakin hallitukselle maan vakauttamiseksi ja elinkelpoisen maan luomiseksi kaikille irakilaisille. Myös alueen maiden tuki on keskeistä, ja EUn tulee käydä vuoropuhelua näiden maiden kanssa. EU:n on tärkeää tukea Irakia ja katsoa mahdollisuuksia vahvistaa tukeaan. Yhtenä mahdollisena alueena tässä voisi olla oikeusvaltiosektorin tuki. EU:n tulisi myös hyödyntää olemassa olevia mekanismeja, kuten alueellista strategiaa ja IcPS-vakausinstrumenttia. Suomi on vahvasti sitoutunut kansainvälisen ISILin vastaisen koalition työhön. Paikallisten joukkojen kouluttaminen on tärkeä osa koalition sotilaallista toimintaa ja tukee Irakin omistajuutta ISILin vastaisessa taistelussa. Irakia tulee kannustaa edistämään päättäväisesti kansallista sovintoprosessia ja yhtenäisyyttä, jotka ovat avainkysymyksiä maan vakauttamisessa. Konkreettisten uudistusten aikaansaaminen on tärkeää. EUn tulee toimia yhtenäisesti Irakin suuntaan muuttoliikkeeseen liittyvissä kysymyksissä ja pyrkiä toimeenpanemaan unionin yhteisesti hyväksymää palautuspolitiikkaa tehokkaasti.

Asialista: 4(25) - EU:n itäiset kumppanimaat s. 5 - Terrorismintorjunta s. 10 - EU:n ja Turkin välinen yhteistyö kansainvälisissä kysymyksissä s. 14 - Libya s. 18 - Irak s. 22

5(25) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Saarikoski, Virtanen, Peltonen 1.12.2015 Asia Itäinen kumppanuus Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 14.12.2015 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kokouksessa käsitellään toukokuussa pidetyn EU:n itäisen kumppanuuden huippukokouksen jälkeistä jatkotyötä ja EU:n itäisiä kumppanimaita. Esille odotetaan nousevan myös maakohtaisia huomioita ja tarkoituksena on käsitellä viimeaikaisia poliittisia kehityskulkuja alueen maissa erityisesti Ukrainassa, Georgiassa ja Moldovassa. Ei UAN-päätelmiä aiheesta. Ulkoasiainneuvostossa on tarkoitus hyväksyä päätelmät Euroopan naapuruuspolitiikasta. Ennen neuvoston kokousta Suomen ja Latvian ulkoministerit isännöivät aloitteestaan epävirallisen Valko-Venäjä-aiheisen aamiaistapaamisen, johon osallistuvat EU:n ja Valko- Venäjän ulkoministerit. 2. SUOMEN TAVOITE Itäinen kumppanuus: Itäisen kumppanuuden strateginen merkitys EU:n ulkosuhteissa on kasvanut. Suomen tavoitteena on tukea EU:n itäisten kumppanimaiden yhteiskunnallisia uudistuksia sekä demokratian, oikeusvaltiokehityksen ja vakauden vahvistumista. Kun maat ovat hallinnollisesti, demokraattisesti ja taloudellisesti vahvempia, ne pystyvät itse vastaamaan aikaisempaa paremmin myös erilaisiin turvallisuusuhkiin. Suomi katsoo, että EU:n itäistä kumppanuutta tulee jatkaa jokaisen kuuden kumppanimaan kanssa niiden erilaisuus huomioiden. Viisumiprosessit ovat itäisen kumppanuuden konkreettisia saavutuksia. Itäisten kumppanimaiden viisumivapauteen tulee pyrkiä, kunhan maat täyttävät viisumivapauteen vaadittavat tekniset edellytykset. Suomen näkemyksen mukaan Euroopan naapuruuspolitiikan tavoite vakaa, vauras ja turvallinen naapurusto on koko Euroopan edun mukainen. EU jatkaa yhteistyötä kumppanimaiden kanssa omien arvojensa ja etujensa pohjalta. Turvallisuusyhteistyö ja maahanmuuttokysymykset korostuvat naapuruuspolitiikassa lähivuosina.

Maakohtaiset kannat: 6(25) Uudistusten toimeenpano on Ukrainan tilanteen kannalta erityisen tärkeää. Pidämme Ukrainan ja Georgian viisumivapauksia realistisina tavoitteina, kunhan tekniset edellytykset täyttyvät. Minskin sopimuksen toimeenpano ei ole edennyt odotetusti. Suomi katsoo, että Minskin sopimuksen toimeenpanon pitkittyessä Venäjää koskevien rajoittavien toimenpiteiden perusteet ovat edelleen voimassa ja pakotteita tulee jatkaa. On tärkeää, että EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen vapaakauppaosio (DCFTA) tulee voimaan sovitusti 1.1.2016. Suomi on huolissaan Moldovan viimeaikaisesta sisäisestä tilanteesta. Moldovan on sitouduttava demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen, sekä rakentavaan vuoropuheluun eri poliittisten ryhmien välillä. EU:n on tärkeää jatkaa tukeaan Moldovalle. Valko-Venäjän osalta pidämme tärkeänä vuoropuhelun aktivoimista. On hyvä, että EU on reagoinut myönteiseen kehityskulkuun mm. suspendoimalla valtaosan pakotteista. Kannatamme asteittaisia myönteisiä askeleita Valko-Venäjän suuntaan. EU voisi edistää mm. liikkuvuutta ja kv. lainanhakumahdollisuuksia. Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteessa on puutteita, mikä on huomioitava yhteistyössä edettäessä. Suomi pitää myönteisenä uusien sopimusneuvotteluiden aloittamista Armenian kanssa. Azerbaidzhanin heikko ihmisoikeustilanne on huolestuttava ja hidastaa etenemistä myös EU:n itäisessä kumppanuudessa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Painopiste EU:n itäisessa kumppanuudessa on siirtynyt Riiassa 21.-22.5.2015 pidetyn huippukokouksen jälkeen pääosin maiden kahdenvälisiin EU-suhteisiin. Kumppanimaat ovat eriytyneet toisistaan yhä enemmän. Jännitteet alueella ovat lisääntyneet ja sisäinen tilanne viimeksi Moldovassa on kiristynyt. Ukrainan konflikti jatkuu. Komission ja EU:n ulkosuhdehallinnon tiedonanto Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) uudistamisesta julkaistiin 18.11. ja joulukuun ulkoasiainneuvosto hyväksyy tätä koskevat päätelmät. Edistyneimmät kumppanit Moldova, Georgia ja Ukraina tavoittelevat EU:lta jäsenyysperspektiiviä. Armenia, Azerbaidzhan ja Valko-Venäjä toimivat kukin oman liikkumatilansa rajoissa. Huomio keskittyy erityisesti EU:n assosiaatiosopimusten toimeenpanoon sekä Georgian ja Ukrainan viisumivapausneuvotteluihin. Valko-Venäjä-suhteissa on tapahtunut varovaista myönteistä kehitystä. 4. TAUSTA EU:n itäisen kumppanuuden (IK, engl. Eastern Partnership, EaP) huippukokouksen jälkeen kumppanuuden monenkeskinen työ on jäänyt enemmän taka-alalle. Ukrainan konfliktista ja turvallisuuspoliittisista jännitteistä johtuen EU:n naapuruston painoarvo on suuri, mutta painopiste

7(25) työssä on nyt EU:n ja kumppaneiden kahdenvälisissä suhteissa. Myös eriytyminen kumppanimaiden kesken noussee yhä enemmän esille. Georgia, Moldova ja Ukraina ovat pettyneet EU:n haluttomuuteen myöntää niille EU-jäsenyysperspektiiviä. Armenian ja Valko-Venäjän jäsenyys Euraasian talousliitossa asettaa omat haasteensa. Riian huippukokouspäätelmissä identifioitiin neljä osa-aluetta, joissa odotetaan edistystä: valtion, ml. oikeusvaltion, rakentaminen, liikkuvuus ja ihmisten väliset kontaktit, markkinoiden kehittäminen sekä energia- ja liikenneyhteydet. IK:ssa painotetaan nyt tukea kumppanimaille ja työtä yhteisesti sovittujen sitoumusten eteen. Erityisen tärkeää olisi edistyminen kumppanimaiden yhteiskunnallisissa uudistuksissa ja sovittujen tavoitteiden toimeenpanossa. Assosiaatiosopimukset, niiden vapaakauppaosiot ja viisumivapaus- sekä helpotusprosessit ovat kumppanuuden merkittäviä saavutuksia. Ukrainan konflikti varjostaa kuitenkin kaikkea yhteistyötä. Pohdintaa itäisen kumppanuuden tulevaisuudesta jatketaan parhaillaan laajemman sekä itää että etelää käsittelevän Euroopan naapuruuspolitiikan tarkastelun (ENP review) yhteydessä. Euroopan naapuruuspolitiikassa on tarkoitus lisätä eriyttämistä kumppaneiden kesken ja ottaa maakohtaiset erot paremmin huomioon. EU:n jäsenmaiden roolia toimeenpanossa vahvistetaan ja kumppanimailta edellytetään parempaa sitoutumista naapuruuspolitiikan tavoitteisiin. Maahanmuuttokysymysten ja rajat ylittävien uhkien käsittely lisääntyy. Yhteistyötä voidaan tapauskohtaisesti laajentaa myös niin kutsuttujen naapureiden naapurien kanssa. Rahoitusinstrumentti ENI:in (Euroopan naapuruusinstrumentti) pyritään luomaan lisää joustavuutta äkillisten kriisien varalle. Tärkeänä etappina EU allekirjoitti assosiaatiosopimukset Georgian, Moldovan ja Ukrainan kanssa kesällä 2014. Suomi on ratifioinut sopimukset kaikkien kolmen maan kanssa keväällä 2015. Tavoitteena oli, että viimeisetkin EU-maat ratifioisivat assosiaatiosopimukset tämän vuoden kuluessa. Tämä ei toteudu, joten sopimusten väliaikaista toimeenpanoa jatkettaneen. Koska EUjäsenyysperspektiiviä ei ole luvassa, assosiaatiosopimusten ml. niihin sisältyvine vapaakauppaosioineen sekä viisumivapaus- ja helpotustavoitteineen pitäisi toimia porkkanoina kumppanimaille kivuliaiden sisäisten yhteiskunnallisten uudistusten toimeenpanemiseksi. Jatkossa EU:n kasvavana haasteena IK:n toimeenpanossa on pitää kuusi kumppania yhteisen sateenvarjon alla. Yhtäältä on kolme innokasta EU-lähentyjää Moldova, Ukraina ja Georgia. Toisaalta kolmen muun EU-kiinnostuksen aste vaihtelee välinpitämättömästä (Azerbaidzhan) konkreettiseen, mutta varovaiseen yhteistyöhaluun (Armenia, Valko-Venäjä). On tärkeä pitää kaikki kuusi maata edelleen mukana. Eri kumppanimaiden kanssa yhteistyötä voidaan tiivistää ja muokata räätälöidysti kumppanimaiden omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaisesti. Suomi tukee itäistä kumppanuutta myös kahdenvälisesti. Suomi on kehittänyt Viron kanssa viranomaisten koulutushankkeen, jonka aiheina ovat hyvä hallinto, e-hallinto ja kyberturvallisuus (Participatory Democracy, Open Governance & Efficient egovernment Services, PADOS). Hanketta toteutetaan vuonna 2015 kaikissa kuudessa kumppanimaassa. Suomen viranomaiset järjestävät myös koulutusmatkoja itäisten kumppanimaiden virkamiehille. Ajankohtaista maittain:

8(25) Ukrainan uudistukset kangertelevat ja taloustilanne on vaikea. Maan julkinen talous on riippuvainen ulkomaisesta avusta. Laajoja uudistuksia tarvitaan erityisesti julkisessa hallinnossa, kuten oikeuslaitoksessa, poliisissa ja verotuksessa. Samaan aikaan konflikti jatkuu Itä-Ukrainassa jo toista vuotta. Minskin sopimuksen toimeenpano kangertelee monilta osin. Marraskuussa tulitaukorikkomuksia on jälleen ollut enemmän. Raskaiden aseiden poisveto ei ole edennyt odotetulla tavalla. Paikallisvaalit Itä-Ukrainan separatistialueilla on tarkoitus järjestää vuoden 2016 aikana, mikä osaltaan pitkittää Minskin sopimuksen toimeenpanoa. Ukrainan on tuotava Minskin sopimuksen edellyttämä laki alueiden erityisasemasta parlamentin kolmanteen käsittelyyn ennen vaaleja. Minskin sopimuksen toimeenpano ei ole edennyt odotetusti ja Ukrainan tilanteesta keskustellaan myös joulukuun Eurooppa-neuvostossa. EU jatkaa todennäköisesti Venäjään kohdistamia sektorikohtaisia rajoittavia toimenpiteitä joulukuussa. EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen vapaakauppaosio (DCFTA) tulee voimaan 1.1.2016. Venäjä on ilmoittanut kohdistavansa vuoden 2016 alusta Ukrainaan kauppapoliittisia vastatoimia. Kolmikantakeskusteluja EU:n, Ukrainan ja Venäjän välillä sopimuksen vaikutuksista Venäjän talouteen on käyty vuodesta 2013 lähtien. Suomi on tukenut komissiota ja sen käytännöllistä kauppapoliittista lähestymistapaa asiassa. DCFTA-sopimus on EU:n ja Ukrainan välinen, eikä sitä olla valmiita avaamaan kolmannen maan painostuksesta. Georgia on edennyt uudistuksissa tasaisesti. EU-Georgia-suhteita määrittää jatkossa EUassosiaatiosopimuksen toimeenpano ja uudistusten vauhti. Osana demokraattisten instituutioiden rakentamista Georgian tulee kiinnittää erityistä huomiota sananvapauskysymyksiin. Venäjän vipuvarsi Georgiassa ovat Abhasian ja Etelä-Ossetian separatistialueet. Sekä Ukraina että Georgia ovat viisumidialogissaan EU:n kanssa viimeisessä vaiheessa (Visa Liberalisation Action Plan, VLAP). Georgia on teknisesti lähes valmis, kun taas Ukrainalla on enemmän kesken. Komission edistymisraportit tästä julkaistaan 15. joulukuuta. Teknisten edellytysten täytyttyä EU:n tulee tehdä poliittinen päätös viisumivapauden myöntämisestä. Moldova on pisimmällä EU-lähentymisessään (ml. viisumivapaus 2014), mutta maan tulee saavuttaa edistystä keskeisten uudistusten (korruptio ja oikeusvaltiokehitys) ja assosiaatiosopimuksen toimeenpanossa. Moldovaa koettelee parhaillaan poliittinen ja taloudellinen kriisi. Moldovan hallitus kaatui epäluottamusäänestykseen lokakuussa 2015 korruptioepäilyjen takia. Perustuslakituomioistuimen mukaan parlamentti hajotetaan ja aikaistetut parlamenttivaalit järjestetään, mikäli hallitusta ei saada muodostettua 29.1.2016 mennessä. Chisinaussa alkanut hallituksenvastainen, mutta EU-myönteinen Dignity and Truth -kansalaisliikkeen mielenosoitus osoittaa kansan kyllästyneen maan nykyhallintoon. Myös EU-vastaiset äänenpainot ovat voimistuneet. Pankkisektorin miljardikavallus käynnisti pankkisektorin kriisin, joka heijastuu maan makrotalouteen epävakauttavasti. EU ja Maailmanpankki ovat jäädyttäneet budjettitukensa Moldovalle reformiehtoja vastaan. Ulkomaisen budjettituen jatko edellyttää uutta sopimusta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa. Moldova on riippuvainen ulkomaisesta tuesta ja maan ajautuminen maksukyvyttömäksi on todellinen uhka. Moldova ja Transnistrian alue ovat EU:n tuella päässeet sopuun EU-Moldova - assosiaatiosopimukseen sisältyvän vapaakauppasopimuksen (DCFTA) toimeenpanosta Transnistriassa vuoden 2016 alusta alkaen.

9(25) Valko-Venäjä on tänä syksynä ottanut EU:n toivomia edistysaskeleita. Presidentti Lukashenka vapautti elokuussa viimeiset poliittiset vangit. EU oli pitkään vaatinut vapauttamista yhtenä edellytyksenä suhteiden lämmittämiselle. Lokakuussa pidetyt presidentinvaalit sujuivat rauhallisessa ilmapiirissä. Uudistuksia on edelleen tehtävä, jotta maa täyttäisi Etyjin/Odihrin velvoitteet demokraattisista vaaleista. Lokakuussa EU päätti jatkaa Valko-Venäjään kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä 29.2.2016 asti. Samalla rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpano keskeytettiin 170 henkilön ja kolmen yhteisön osalta neuvoston päätöksen voimassaolon ajan. Rajoittavia toimenpiteitä kohdistetaan edelleen neljään henkilöön, joiden katsotaan olleen osallisina selvittämättömiin henkilöiden katoamisiin. Niin ikään asevientikiellot jäivät voimaan. EU:n myönteisellä reaktiolla pyritään rohkaisemaan Valko-Venäjää tarkastamaan politiikkaansa myös laajemmin. Valko-Venäjällä on ollut rakentava rooli Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä. Maan yleinen demokratia- ja ihmisoikeustilanne jatkuu suhteellisen heikkona, minkä kehitys on otettava huomioon yhteistyössä edettäessä. EU:n lokakuinen pakotepäätös mahdollistaa mm. presidentinvaalien kattavamman analyysin ja rajoittavien toimenpiteiden uudelleenarvioinnin alkuvuonna 2016. On tärkeää aktivoida korkean tason vuoropuhelua Valko-Venäjän kanssa ja lisätä käytännönläheistä yhteistyötä eri sektoreilla. EU voisi mm. lisätä vierailuvaihtoa, edistää viisumihelpotuksia sekä avata lainahakumahdollisuuden IMF:ään, EBRD:hen ja EIB:hen. EU:n viisumihelpotusneuvottelut Valko- Venäjän kanssa ovat loppuvaiheessa. Suomi on tukenut viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten (Visa facilitation and readmission agreements, VFA) toimeenpanoa. Suomi liittyi keväällä 2015 EU:n ja Valko-Venäjän liikkuvuuskumppanuuteen. Suomen ja Latvian ulkoministerit isännöivät Brysselissä 14.12.2015 ulkoasiainneuvoston yhteydessä epävirallisen Valko-Venäjä-aiheisen aamiaistapaamisen kaikille EU:n ulkoministereille ja Valko-Venäjän ulkoministeri Makeille. Armenia on joutunut Venäjän painostuksesta luopumaan assosiaatiosopimuksen tavoittelusta EU:n kanssa maan liityttyä tammikuussa 2015 Euraasian talousliittoon. EU on työstänyt Armenian kanssa uutta PCA-sopimuksen (kumppanuus- ja yhteistyösopimus) korvaavaa puitesopimusta, jonka neuvottelut ovat alkamassa. Azerbaidzhan on laatinut EU:lle uudenlaisen ehdotuksen strategisesta kumppanuudesta. Neuvotteluita uudesta sopimuksesta ei ole voitu toistaiseksi käynnistää Azerbaidzhanin huonontuneen ihmisoikeustilanteen takia. Maan vankiloissa on paljon poliittisia vankeja. Azerbaidzhanin ja EU:n suhteet ovat pitkään aikaan huonoimmassa tilassa. Etyj perui osallistumisensa Azerbaidzhanin parlamenttivaalien tarkkailuun marraskuussa, koska tarkkailijoiden määrästä ei päästy yhteisymmärrykseen. Etyjin missio joutui poistumaan Azerbaidzhanista kesken kauden kesällä 2015 Azerbaidzhanin keskeytettyä sen mandaatin.

10(25) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO OIK-10 Esko Anna POL-50; SM 3.12.2015 Asia Terrorismintorjunta Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 14.12.2015 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kuullaan tilannekatsaus ja käydään keskustelu KE Mogherinin tulevan kirjeen pohjalta. Keskustelun painotus tarkentuu vielä, mutta tarkasteltavana on ainakin helmikuun 2015 UANpäätelmien ja muiden terrorismin torjuntaan liittyvien aiempien päätösten toimeenpanotilanne. Aiheesta ei ole tarkoitus hyväksyä päätelmiä. 2. SUOMEN TAVOITE On ensiarvoisen tärkeää, että EU toimii vahvasti pitkän aikavälin ratkaisujen löytämiseksi rauhan ja vakauden varmistamiseksi konfliktialueilla. Konfliktit toimivat terrorismin kasvualustana. Suomi pitää tärkeänä edistää rauhanvälitystä ja luoda keskusteluyhteyksiä. Suomi korostaa uskontojen ja kulttuurien välisiä vuoropuheluja. Poliittisten johtajien ohella myös uskonnollisten johtajien merkitys on suuri. Suomi pitää tärkeänä kohdennettuja ja vahvennettuja turvallisuus- ja terrorismintorjunnan dialogeja prioriteettimaiden kanssa. Dialogien käynnistyminen ulkoasiainneuvoston helmikuisten päätelmien mukaisesti on hyvin myönteistä. Suomi tukee sitä, että dialogeissa painotetaan ennaltaehkäisyä ja inklusiivista kansallista dialogia sekä korostetaan ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista terrorismin vastaisessa toiminnassa. Suomi pitää tärkeänä erottaa toisistaan Eurooppaan kohdistuvan muuttoliikkeen ja Pariisin terrori-iskujen käsittely. Tavoitteena tulee olla vastakkainasettelun vähentäminen ja luottamuksen lisääminen. Suomi korostaa laadittujen strategioiden toimeenpanoa ja seurantaa. On tärkeää seurata Euroopan unionin kokonaisvaltaisen Syyriaa ja Irakia sekä ISILin uhkaan vastaamista koskevan strategian täytäntöönpanoa samoin kuin siihen kuuluvaa,

11(25) ulkoasiainneuvoston lokakuussa 2014 hyväksymää strategiaa terrorismin-vastaisista toimista mukaan lukien vierastaistelijoiden uhkaan vastaaminen. Suomi pitää EU:n avunantolausekkeen toimeenpanoa tärkeänä velvoitteena. Suomi vastaa Ranskan pyyntöön poliittisesti ja konkreettisin toimin. Avunantolauseke on EU:n jäsenmaiden välinen sitoumus ja Lissabonin sopimukseen sisältyvä velvoite, joka sitoo yhtäläisesti kaikkia jäsenvaltioita. Tukitoimista keskustellaan Ranskan kanssa. 3. NEUVOTTELUTILANNE 4. TAUSTA Ulkoasiainneuvosto keskusteli terrorismista edellisen kerran 16.11. eli heti Pariisissa 13.11. tehtyjen iskujen jälkeen. Korkea edustaja Mogherini avasi kokouksen toteamalla Pariisin terroritekojen uhkaavan Euroopan avoimia yhteiskuntia, mihin tulee vastata yhteisellä ja harkitulla tavalla. EU:lla on jo meneillään ulkosuhdetoimia, joilla pyritään puuttumaan terroristiverkostoihin. Näitä ovat mm. helmikuun 2015 ulkoasiainneuvoston päätelmien mukaiset terrorisminvastaiset dialogit kumppanimaiden kanssa, EU:n terrorismiasiantuntijoiden sijoittaminen EU-delegaatioihin sekä hiljattain käynnistetty, arabiankielinen tiedotustoiminta Pariisin iskuista ei käyty laajaa keskustelua, mutta korostettiin olevan erittäin tärkeää välttää linkin tekeminen terrorismin ja pakolaisuuden välillä. Todettiin myös ISILin kukistamisen olevan keskeistä vastaavien terrori-iskujen välttämiseksi EU:n maaperällä jatkossa. Samoin korostettiin EU:n laajuisen tiedusteluyhteistyön merkitystä. Todettiin, että asiaan palataan joulukuun ulkoasiainneuvostossa. Terrorismintorjuntaa koskevassa asiakohdassa joulukuun ulkoasiainneuvostossa tulee todennäköisesti esiin helmikuun 2015 UAN-päätelmien täytäntöönpanon seuranta samoin kuin oikeus- ja sisäasiainneuvostossa käsiteltyjen toimien tarkastelu ulkoasiainneuvoston näkökulmasta. OSA-neuvoston joulukuun kokous pidetään 3.-4.12.2015. Joulukuun Eurooppaneuvostosta 17.-18.12.2015 on lisäksi odotettavissa päätelmät, joissa korostetaan laaja-alaisia terrorisminvastaisia toimia mukaan lukien tiedonvaihto, ulkorajavalvonta, väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy ja kolmasmaayhteistyö etenkin Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden, Länsi-Balkanin maiden sekä Turkin kanssa. Keskusteluun nousevat todennäköisesti myös terrorismin rahoituksen torjunta ja strategiseen viestintään liittyvät kysymykset. Terrorismintorjunnan kysymykset ovat olleet koko vuoden laaja-alaisesti keskustelun ja päätöksenteonkohteena. Lähtökohtana on, että terrorismintorjunnassa EU-tasolla tulee hyödyntää täysimääräisesti sekä edelleen tehostaa jo olemassa olevien EU-instrumenttien käyttöä. EU:n terrorismintorjunnan politiikan tulee olla yhdenmukainen ja koordinoitu sisäisen turvallisuuden ja ulkosuhteiden kokonaisuus. Terrorismintorjunta nousi aiempaa voimakkaammin kokonaisvaltaisen keskustelun kohteeksi jo Pariisin tammikuisten terrori-iskujen myötä. Pariisin 13.11.2015 tapahtuneet terrori-iskut korostavat terrorisminvastaisten toimien tärkeyttä entisestään. Oikeus - ja sisäasioiden neuvosto kokoontui 20.11.2015 ylimääräiseen kokoukseen. Ylimääräinen neuvosto hyväksyi kokouksessaan neuvoston päätelmät terrorismin torjunnasta ja korosti tarvetta nopeuttaa Eurooppa-neuvostossa 12.2.2015

12(25) hyväksytyn terrorismintorjuntaa koskevan lausuman (14406/15) täytäntöönpanoa kaikilla osa-alueilla. Oikeus ja sisäasioiden neuvosto käsitteli 3.-4.12.2015 terrorismintorjuntaa mm. 12.2.2015 hyväksyttyjen epävirallisen Eurooppa-neuvoston julkilausuman toimenpiteiden edistymisen näkökulmasta. EU:n terrorismin torjunnan koordinaattori (CTC) antoi OSA-neuvostolle raporttinsa helmikuun julkilausuman toimenpiteiden toimeenpanon edistymisestä. Komissio antoi 2.12.2015 ehdotuksen terrorismirikoksia koskevaksi direktiiviksi, jolla on tarkoitus kriminalisoida mm. terrorismitarkoituksessa matkustaminen. Direktiivillä saatetaan osaksi EU:n lainsäädäntöä mm. vierastaistelijoita koskeva YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2178(2014) ja terrorismin ennaltaehkäisyä koskevan Euroopan neuvoston yleissopimuksen hiljattain hyväksytty lisäpöytäkirja. Helmikuun Eurooppa-neuvoston julkilausumassa kehotettiin jäsenvaltioita myös panemaan pikaisesti täytäntöön tiukennetut säännökset rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi ja kaikkia toimivaltaisia viranomaisia tehostamaan toimia rahavirtojen jäljittämiseksi ja terrorismin rahoitukseen käytettävien varojen jäädyttämiseksi tehokkaasti. Terrorismin rahoittamisen tehokas torjunta on erittäin tärkeä osa terrorismin torjuntaa kokonaisuutena. Kansainvälisistä toimijoista FATF (Financial Action Task Force) järjestää Pariisissa 13.12.2015 ylimääräisen erityistäysistunnon terrorismin rahoituksesta. Ulkoasiainneuvostossa hyväksyttiin 9.2.2015 päätelmät, joiden mukaisesti EU:n toimintaa ulkosuhteissa tehostetaan mm. pitämällä terrorisminvastaisia toimia järjestelmällisemmin esillä kolmasmaasuhteissa, vahvistamalla turvallisuusasiantuntemusta EU-delegaatioissa kolmansissa maissa ja kehittämällä viestintää. Poliittiset vuoropuhelut ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat entistä tärkeämmässä asemassa ja niiden koordinoitua valmistelua tulee korostaa huomioiden terrorismin torjunnan ulkoisten ja sisäisten aspektien yhteydet. Dialogien sisällöstä on tarpeen pitää tietoisina myös neuvoston oikeus- ja sisäasioiden työryhmät ja varmistaa mahdollisuus vaikuttaa sisältöön ennalta. Ulkosuhteiden alalla jatkuu tehostettu terrorismintorjunnan yhteistyö keskeisten maiden kanssa. Ensimmäinen helmikuun päätelmien mukainen kohdennettu ja vahvennettu turvallisuus- ja terrorismintorjunnan dialogi pidettiin syyskuussa Tunisian kanssa ja seuraavat dialogit on tarkoitus pitää vuoden 2016 alussa. Ranska on 13.11. tehtyjen iskujen jälkeen vedonnut Lissabonin sopimuksen keskinäisen avunannon lausekkeeseen (42.7 artikla). Suomi pitää EU:n avunantolausekkeen toimeenpanoa tärkeänä ja vastaa Ranskan pyyntöön poliittisesti ja konkreettisin toimin. Avunantolauseke on EU:n jäsenmaiden välinen sitoumus ja Lissabonin sopimukseen sisältyvä velvoite, joka sitoo yhtäläisesti kaikkia jäsenvaltioita. Tukitoimista keskustellaan Ranskan kanssa. Suomen mahdollisia tukitoimia voisivat olla tuen vahvistaminen Erbilissä Pohjois-Irakissa sekä sotilaallisissa kriisinhallintaoperaatioissa Malissa ja Välimerellä. Ratkaisut Suomen tuesta pyritään tekemään nopeassa aikataulussa. Suomi korostaa laadittujen strategioiden toimeenpanoa. On tärkeää seurata Euroopan unionin kokonaisvaltaisen alueellisen Syyriaa ja Irakia sekä ISILin uhkaan vastaamista koskevan strategian täytäntöönpanoa samoin kuin siihen kuuluvaa ulkoasiainneuvoston lokakuussa 2014 hyväksymää strategiaa terrorisminvastaisista toimista Syyrian ja Irakin osalta ja vierastaistelijoiden uhkaan vastaamiseksi. Ulkoasiainneuvoston hyväksymä strategia toimii osana ja yhtenä työkaluna laajempaa alueellista strategiaa.

13(25) Suomi on säännönmukaisesti korostanut, että uskonnolliset ja perinteiset johtajat ovat ainutlaatuisessa asemassa rauhanvälittäjinä heillä on yhteyksiä paikallisiin yhteisöihin sekä konfliktin osapuoliin. Kirkon Ulkomaanapu ja sen yhteydessä toimiva Uskonnollisten ja perinteisten johtajien verkosto (Network of Religious and Traditional Peacemakers) tekee paljon rauhantyötä ruohonjuuritasolla konfliktialueilla, kuten Somaliassa ja Keniassa. Suomen rahoittama hanke kuuluu Suomen rauhanvälityksen kärkihankkeisiin. Viime vuosina verkoston työ on liittynyt hyvin tiiviisti väkivaltaisen radikalisoitumisen ja ekstremismin ehkäisyyn. Verkosto toimi myös operatiivisena järjestäjänä Suomen, Yhdysvaltojen ja Espanjan ulkoministeriöiden sekä OIC:n (Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestön) uskonnollisen sektarianismin vähentämistä käsittelevän sivutapahtuman järjestämisessä YK:n yleiskokouksen istunnon yhteydessä 1.10.2015. Terrorismintorjuntaan liittyy myös väkivaltaisen ekstremismin ennaltaehkäisy, joka on kuluneen vuoden aikana ollut erittäin näkyvästi esillä myös kansainvälisesti. Yhdysvallat järjesti helmikuussa 2015 Washingtonissa huippukokouksen (The White House Summit on Countering Violent Extremism), jota seurasi alueellisten ja temaattisten korkean tason konferenssien sarja Washingtonin huippukokouksen asialistan edistämiseksi. Prosessi huipentui syyskuun lopussa Yhdysvaltojen YK:n yleiskokouksen yhteydessä järjestämään ISILin ja väkivaltaisen ekstremismin torjunnan huippukokoukseen.

14(25) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO EUR-40 Kamras Laura 03.12.2015 Asia EU:n ja Turkin välinen yhteistyö kansainvälisissä kysymyksissä Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvoston lounaskeskustelu 14.12.2015; lounasvieraana Turkin ulkoministeri Çavuşoğlu 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Turkin ulkoministerin kutsuminen epäviralliselle UAN-lounaalle on EU-Turkki - huippukokouksessa 29.11. sovitun korkean tason vuoropuhelun tiivistämistä. Keskustelussa odotetaan nousevan esille Syyria, Irak, Libya ja ISIL. Lounaskeskustelussa ei ole tarkoitus käsitellä keskeisiä muuttoliikekysymyksiä. 2. SUOMEN TAVOITE Suomi tukee EU-Turkki- yhteistyön tiivistämistä laaja-alaisesti. Turkki-suhde vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Suomi näkee Turkin strategisen merkityksen ja merkittävän alueellisen roolin ja tässäkin valossa olisi hyvä, että Turkin EUjäsenyysneuvotteluissa edettäisiin. Korkean tason dialogit ml. muuttoliike, ulkopolitiikka, energia, terrorismin torjunta ovat hyvin tervetulleita. Turkki on keskeinen alueellinen toimija ja sillä on rooli Syyrian, Irakin ja Libyankin tilanteissa, minkä vuoksi EU:n tiivis yhteistyö Turkin kanssa on tärkeää. Suomi arvostaa Turkin merkittävää panosta Syyrian pakolaisten vastaanottamisessa. Suomi pitää tärkeänä, että EU:n ja Turkin huippukokouksessa 29.11. aktivoima toimintasuunnitelma laitetaan sovitun mukaisesti täytäntöön. Yhteistyön edellytyksenä on, että Turkki omalta osaltaan täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset ja kriteerit. Syyrian konflikti voidaan ratkaista vain poliittisten neuvottelujen kautta. Suomi toivoo, että Wienin formaatin neuvottelut -joihin Turkkikin osallistuu - jatkuvat ja sitä kautta Syyrian väkivaltaisuudet saadaan loppumaan.

15(25) Venäjän sotilaallinen toiminta Syyriassa on huolestuttavaa kriisin ratkaisemisen ja humanitaarisen tilanteen näkökulmasta. Suomi pitää venäläiskoneen alasampumiseen 24.11. johtanutta tilannetta vakavana. Yhteistyötä ja koordinaatiota tulisi tehostaa, jotta vastaavat tapaukset voitaisiin jatkossa välttää. ISILin voittaminen edellyttää mahdollisimman laajaa kansainvälistä koalitiota, poliittista ratkaisua Syyrian konfliktiin sekä inklusiivista poliittista hallintoa Irakissa. Suomi pitää tärkeänä Turkin roolia ISILin vastaisessa kansainvälisessä koalitiossa. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU-Turkki- yhteistyö on noussut muuttoliikkeen ja pakolaiskriisin myötä uudelle tasolle. Turkki on EU:lle tärkeä, mutta samalla vaativa kumppani. Turkki neuvotteli itselleen monia yhteistyö ja rahalupauksia vastapainoksi toimilleen Eurooppaan suuntautuvien muuttoliikevirtojen hillitsemiseksi. Iso-Britannian, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit toimittivat 29.11. huippukokouksen alla KE Mogherinille yhteiskirjeen EU-Turkki yhteistyön tiivistämisestä. Korkean tason dialogeista ja muun yhteistyön tiivistymisestä huolimatta EU-Turkki -suhteen kulmakivi on edelleen EUjäsenyysneuvottelut. EU:n yhteistyön tiivistäminen Turkin kanssa mm. Syyrian, Irakin ja Libyan konfliktien sekä ISILin osalta on keskeistä. 4. TAUSTA Turkilla on geopoliittisesti haastava lähinaapurusto; rajanaapureina ovat mm. Syyria (rajaa 911 km), Irak ja Iran. Turkin ulkopoliittisena päätavoitteena onkin selviytyä lähinaapurustonsa haasteista. Turkin sijainti on vaikuttanut siihen, että Turkista on tullut eniten maailmassa pakolaisia vastaanottava maa ja samalla keskeinen pakolaisten kauttakulkumaa EU-alueelle. Turkki on Syyrian konfliktin alusta lähtien tukenut Syyrian maltillista oppositiota. Syyrian maltillinen oppositiokoalitio toimii Istanbulista käsin. Turkin tavoitteena on ollut presidentti al-assadin hallinnon kaataminen. Turkki on keskeisessä roolissa ja haluaa olla aktiivisesti mukana Syyrian konfliktin ratkaisemisessa. Turkki tukee Genevessä vuonna 2012 sovittua Syyrian rauhansuunnitelmaa (ns. Genèven kommunikea) ja on osallistunut Wienin formaatissa syksyn 2015 aikana järjestettyihin kansainvälisen Syyrian tukiryhmän neuvotteluihin Syyrian sodan päättämiseksi. Turkin näkökulmasta asiaan liittyy keskeisesti kysymys kurdien asemasta sekä Turkissa että alueellisesti. Turkki on erityisen huolestunut strategisista eduistaan, mikä on heijastunut Turkin toimiin alueella. Turkki on vaatinut pitkään turvavyöhykkeen perustamista Syyrian puolelle rajan pintaan Turkin rajojen turvaamiseksi ja pakolaistulvan estämiseksi. Turvavyöhykkeen avulla Turkki pystyisi myös rikkomaan mahdollisen yhtenäisen kurdialueen syntymisen rajojensa läheisyyteen. Turvavyöhyke ei ole saanut tukea muilta mailta, sillä siihen liittyy useita vaikeita humanitaarisia ja kv. oikeudellisia kysymyksiä. Turkki on osa terroristijärjestö ISILin vastaista laajaa kansainvälistä koalitiota ja toimii vierastaistelijoita käsittelevän työryhmän yhteispuheenjohtajana. Turkin toimintaa terrorismin

16(25) torjunnassa on kuitenkin pitkään arvosteltu riittämättömäksi; vierastaistelijoita on siirtynyt Turkin kautta Syyriaan ja Irakiin ja rajavalvonta on ollut puutteellista. Viime kesänä lähellä Syyrian rajaa Turkin Surucissa tehdyn tuhoisan ISIL-terrori-iskun jälkeen Turkin toiminta aktivoitui ja se mm. avasi tukikohtansa myös koalition jäsenmaille ilmaiskujen suorittamiseksi ISILiä vastaan. Turkin nykyhistorian pahin terrori-isku tapahtui Ankarassa lokakuussa surmaten yli 100 ihmistä. Hallitus on ilmoittanut iskussa olleen ISIL-kytkennän. Turkkia on jo pitkään rasittanut myös terroristijärjestöksi luokitellun Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) terroriteot, joissa on kolmenkymmenen vuoden aikana menehtynyt noin 40 000 turkkilaista. Presidentti Erdoğanin aloitteesta kurdirauhanneuvotteluja käytiin muutaman vuoden ajan, mutta kesällä puhjenneiden väkivaltaisuuksien vuoksi prosessi on toistaiseksi jäissä. Turkki on kantanut valtavan vastuun ja taloudellisen taakan Syyrian pakolaiskysymyksen hoidossa. Yksistään Syyrian pakolaisia on Turkissa jo yli 2,2 miljoonaa. Turkkiin on siirtynyt pakolaisia myös mm. Irakista, Afganistanista ja Pakistanista. Turkkia on kiitelty siitä, että se on pitänyt rajansa auki pakolaisille. Samaan aikaan yhteiskunnalliset paineet erityisesti raja-alueiden kunnissa ovat kasvaneet, sillä vain pieni osa pakolaisista asuu leireillä. Turkki on kritisoinut kansainvälistä yhteisöä olemattomasta taloudellisesta avusta pakolaiskysymyksen hoidossa. Turkki ja EU aktivoivat 29.11. huippukokouksessa yhteisen toimintasuunnitelman, jossa sovitaan mm. siitä, että Turkki saa EU:lta 3 mrd. euroa rahoitusta pakolaisten auttamiseksi ja Eurooppaan siirtymisen hillitsemiseksi. Syyrian konflikti on kriisiyttänyt myös Turkin ja Venäjän väliset suhteet. Turkki koki tulleensa yllätetyksi, kun Venäjä aloitti presidentti al-assadin hallintoa tukevat ilmaiskut Syyriassa. Venäläiskoneet loukkasivat syksyllä jo muutamaan otteeseen Turkin ilmatilaa. Turkki ampui alas varoitukseksi venäläisperäiseksi uskotun lennokin ja teki Venäjälle selväksi, että ilmatilaloukkauksia ei enää siedetä. Turkki ampui 24.11. alas venäläisen sotilaskoneen sen loukatessa Turkin ilmatilaa. Venäjä on reagoinut voimakkaasti koneensa alasampumiseen. Venäjän mukaan kone ei loukannut Turkin ilmatilaa eikä ollut uhka Turkille. Venäjä asetti Turkkia vastaan 1.1.2016 voimaan astuvia talouspakotteita. Myös viisumivapaus kumotaan ja matkatoimistoja on kielletty myymästä matkoja Turkkiin. Turkki on riippuvainen venäläisestä energiasta. Presidentti Putin syytti vuotuisessa linjapuheessaan 3.12. jyrkästi Turkin johtoa petturuudesta ja terroristien kanssa käymästä öljykaupasta. Turkki on pyrkinyt liennyttämään suhteita korkean tason kontakteilla. Maiden ulkoministerit tapasivat Etyjin ministerikokouksen yhteydessä 3.12. Putin kieltäytyi tapaamista presidentti Erdoğania Pariisin ilmastohuippukokouksen yhteydessä. Kumpikin vaatii toiselta anteeksipyyntöä. Nato on korostanut kaikkien liittoutuneiden tukevan Turkin oikeutta puolustaa alueellista koskemattomuuttaan ja ilmatilaansa. Nato on pitänyt tervetulleina Turkin pyrkimyksiä kontaktien luomiseksi Moskovan kanssa tilanteen rauhoittamiseksi. Venäjä on 7.12. pyytänyt YK:n turvaneuvostoa keskustelemaan suljetuin ovin Turkin sotilastoiminnasta Syyriassa ja Irakissa. Venäjä on viime päivinä kiihdyttänyt ilmaiskujaan Syyriassa. Se on myös jatkanut Turkin ja Syyrian rajan tuntumassa olevien kohteiden pommittamista. Turkki on arvostellut Venäjää erityisesti turkmeenikohteisiin iskemisestä (15 % Syyrian väestöstä turkinsukuisia turkmeeneja). Turkki ja Venäjä ovat voimakkaasti eri mieltä siitä, keihin Venäjän iskut ensi sijassa kohdistuvat. Turkin suhteet Irakiin/Bagdadin hallintoon ovat suhteellisen aktiiviset ja Turkin tavoitteena on inklusiivisen hallintomallin toteutuminen. Irak oli vielä kaksi vuotta sitten yksi Turkin tärkeimpiä kauppakumppaneita erityisesti muualle Lähi-itään menevän transitkaupan vuoksi. Kurdistanin itsehallintoalue Pohjois-Irakissa on Turkille tärkeä yhteistyökumppani ennen muuta taloudellisesti.

17(25) Noin 600 turkkilaista sotilasta on kouluttanut Pohjois-Irakissa jo pidemmän aikaa ISILiä vastaan taistelevia sunni- ja Peshmerga-joukkoja. Lehtitietojen mukaan Turkki oli lähettämässä lisää maajoukkoja Irakiin, mutta Irakin hallinto vaati joukkojen poistumista maaperältään. Turkin ja Irakin johdon keskustelujen seurauksena Turkki veti 350 sotilasta takaisin Turkin ja Irakin väliseltä rajalta. Jo valmiina olleet koulutusjoukot jatkavat tiettävästi tehtäväänsä Irakissa. Lisäjoukkosuunnitelmat liittynevät ISILin hallitseman Mosulin mahdolliseen takaisinvaltausyritykseen, mihin tarvitaan joukkoja laajalla rintamalla. Iranin ja Turkin välinen suhde on monimutkainen, mutta samalla pragmaattinen. Turkki on poliittisesti varovaisen tyytyväinen kesällä saavutettuun ydinsopimukseen. Turkkilainen elonkeinoelämä näkee Iranissa suuria kaupallisia mahdollisuuksia sanktioiden asteittaisen purkamisen myötä. Turkki tuo Iranista n. 20 % maakaasustaan. Turkki on kuitenkin huolestunut Iranin kasvavasta vaikutusvallasta alueella ja suhtautuu epäilevästi Iranin aluepoliittisiin motiiveihin. Alueellisen vaikutusvaltansa vuoksi Turkilla on keskeinen rooli Libyan tilanteen ratkaisemisessa. Libyassa poliittinen sopimus mahdollistaisi yhtenäishallituksen muodostamisen, joka edesauttaisi Libyan turvallisuustilanteen vakauttamista, terrorismin torjuntaa ja kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaisemista. Alueellisia toimijoita, ml. Turkkia, tulisi rohkaista käyttämään vaikutusvaltaansa konfliktin osapuoliin poliittisen prosessin edistämiseksi ja sopimuksen hyväksymiseksi. YK:n tukemissa Kyproksen jälleenyhdistymisneuvotteluissa marraskuussa käynnistyneet intensiiviset korkean tason neuvottelut jatkuvat joulukuussa. Mikäli asiat etenevät myönteisesti neuvotteluratkaisun hyväksymistä koskevat kansanäänestykset voitaisiin järjestää mahdollisesti jo vuoden 2016 aikana. Neuvotteluissa erityisen ongelmallisia asioita ovat omaisuuteen liittyvät kysymykset sekä turvallisuusjärjestelyt. Turkki on kannanotoissaan omaksunut myönteisen kannan Kyproksen kysymyksen mahdolliseen ratkaisuun, mutta toisaalta vaikeiden turvallisuutta koskevien kysymysten odotetaan nousevan keskusteluun vasta neuvotteluprosessin loppuvaiheessa. Turkki katsoo, että ratkaisu voisi mahdollistaa uuden dynamiikan myös Turkin EU-jäsenyysneuvotteluihin.

18(25) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Piiparinen Touko 1.12.2015 Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto 14.12.2015 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Ulkoasiainneuvostossa on esillä Libyan ajankohtainen tilanne. Kuullaan YK:n pääsihteerin uuden Libya-erityisedustaja Martin Koblerin tilannekatsaus. Keskustelun tarkoituksena on tuoda esiin näkemyksiä Libyan poliittisen prosessin seuraavista askelista, ja siitä miten kaikki toimijat saataisiin mukaan rauhanprosessiin. Libyasta ei odoteta päätelmiä. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n annettava vahva tuki YK:n pääsihteerin uudelle Libya-erityisedustajalle Martin Koblerille. Konsultoitava Kobleria Libyan poliittisen dialogin rakenteesta jatkossa ja sovittava EU:n roolista dialogin tukemisessa. Keskeinen tavoite on varmistaa Libyan omistajuus ja kokonaisvaltaisuus lisäämällä paikallisyhteisöjen ja naisten mahdollisuuksia osallistua dialogiin. Libyan edustajainhuoneen puhemiehen tulisi viipymättä saattaa äänestykseen poliittisen dialogin tuloksena esitetty poliittinen sopimus sellaisenaan. EU:n tulee edelleen vedota alueellisiin toimijoihin, jotta ne käyttäisivät vaikutusvaltaansa Tobrukin edustajainhuoneeseen ja Tripolin kansalliskongressiin asian edistämiseksi. EU:n tulee jatkaa yhteisohjelmointia Libyan kansallisen yhtenäisyyden hallituksen (Government of National Accord) tukemiseksi. Kaikissa toimenpiteissä Libyan omistajuus ja yhteistyö libyalaisten kanssa ovat avainasemassa. YK:lla on ensisijainen rooli kansainvälisen tuen koordinoinnissa. EU:n tulee kiinnittää huomiota ISIL:n toimien laajentumiseen Libyassa ja arvioida tapoja vaikuttaa tilanteeseen. Kansallisen yhtenäisyyden hallituksen muodostaminen edesauttaisi merkittävästi terrorismin torjuntaa.

19(25) Humanitaarisen avun ja suojelun tarpeessa olevat ryhmät vaativat välitöntä huomiota tukitoimissa jo ennen yhtenäishallituksen muodostamista. EU:n tulee tuomita vakavat ihmisoikeus- ja humanitaarisen oikeuden loukkaukset. Libyan kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaiseminen vaatii myös välittömiä toimia. 3. NEUVOTTELUTILANNE YK:n pääsihteerin uusi Libya-erityisedustaja Martin Kobler aloitti virassa 17.11. Koblerin tavoitteena on saattaa loppuun edeltäjänsä aloittama prosessi poliittisen sopimuksen aikaansaamiseksi. YK:n ehdotus poliittisesta sopimuksesta on edelleen konfliktin osapuolten eli Tripolin kansalliskongressin ja Tobrukin edustajainhuoneen harkinnassa, mutta on epävarmaa, hyväksyvätkö ne sopimuksen ja missä muodossa. Molempien elinten puhemiehet pyrkivät estämään äänestykset sopimuksen hyväksymisestä. Koblerin edeltäjä Bernardino León esitti 8.10. Libyan poliittisen dialogin pohjalta ehdotuksensa koskien poliittista sopimusta ja Libyan tulevan yhtenäishallituksen presidenttineuvoston kokoonpanoa. EU:n ulkoasiainneuvosto 12.10. ja Eurooppa-neuvosto 15.-16.10. antoivat vahvan tukensa Leónin ehdotukselle. Niiden päätelmissä toivotetaan tervetulleeksi presidenttineuvoston kokoonpano ja kehotetaan kaikkia libyalaisia osapuolia hyväksymään poliittinen sopimus. Ulkoasiainneuvoston päätelmissä myös viitataan EU:n autonomisten pakotteiden mahdolliseen käyttöön toteamalla, että poliittisen sopimuksen toimeenpanoa häiritseviä tahoja pidetään vastuussa teoistaan. EU:n pakoteregiimiä ei kuitenkaan ole toistaiseksi aktivoitu. Lisäksi päätelmissä toistetaan EU:n valmius tukea yhtenäishallitusta. 4. TAUSTA Libyassa ei tällä hetkellä ole yhtenäistä keskushallintoa, vaan hallinto on syvästi jakautunut kansainvälisesti tunnustetun Tobrukin/Baydan hallituksen ja Tripolin islamistisen varjohallituksen välillä. Kilpaileviin hallintoihin kytköksissä olevat sotilasryhmittymät taistelevat vallasta sotilaallisin ja poliittisin keinoin. Libyan konflikti säteilee alueelliseen turvallisuustilanteeseen ja Eurooppaan laittomien aseiden, ammusten ja terrorismin leviämisen sekä laittoman maahanmuuton välityksellä. YK:n fasilitoimat poliittiset neuvottelut kulminoituivat 8.10. silloisen YK:n erityisedustaja Bernardino Leónin esittämään ehdotukseen koskien poliittista sopimusta ja Libyan tulevan yhtenäishallituksen presidenttineuvoston (Presidential Council) kokoonpanoa. Presidenttineuvoston muodostaisivat pääministeri Fayez Sarraj (tripolilainen kansanedustaja Tobrukin edustajainhuoneessa), viisi varapääministeriä ja kolme ministeriä. Presidenttineuvoston tehtävänä olisi muodostaa yhtenäishallitus. Bernardino León teki jo kesällä 2015 pitkään käytyjen neuvottelujen pohjalta ehdotuksen poliittiseksi kehyssopimukseksi, jota kuitenkaan Tripolin varjohallitus ei hyväksynyt. Léonin lokakuun alussa (8.10.) poliittisen dialogin pohjalta tekemää yksityiskohtaisempaa esitystä Libyan tulevan yhtenäishallituksen presidenttineuvoston kokoonpanosta ei puolestaan kumpikaan osapuoli hyväksynyt. Molemmilla puolilla on sekä sopimusesitykseen kielteisesti että myönteisesti suhtautuvia. Vaikka yhtenäishallituksen perustamisessa edistyttäisiin, siihen kohdistuu merkittäviä poliittisia ja