Ulkoasiainministeriö MINVA UM

Transkriptio

1 Ulkoasiainministeriö MINVA UM POL-30 Lee Stefan(UM) Viite Asia Ulkoasiainneuvosto ;tavoitemuistiot Ulkoasiainneuvosto kokoontuu Brysselissä. Suomea kokouksessa edustaa ulkoministeri Timo Soini. Asialistalla ovat Moldova, Valko-Venäjä, Libya sekä ilmastodiplomatia. Lisäksi epävirallisen lounaan keskusteluaiheena on Libanonin tilanne, ml. Syyrian konfliktin vaikutukset ja kansainvälinen tuki Libanonille. Vieraana epäviralliseen lounaskeskusteluun osallistuu Libanonin ulkoministeri. Moldova Suomi katsoo, että EU:n tulee rohkaista Moldovan uutta hallitusta jatkamaan assosiaatiosopimuksen toimeenpanoa ja sovittuja uudistuksia. Maan on käytännön teoin osoitettava sitoutumisensa demokratian, oikeusvaltion ja korruption vastaisten toimien vahvistamiseen. Tämä on myös ainoa tapa palauttaa kansalaisten ja ulkomaalaisten kumppanien luottamus maan hallintoon. Haasteellisesta tilanteesta johtuen EU:n tulee osoittaa selkeästi, että se toimii ajamiensa arvojen mukaisesti ja tuomitsee korruption riippumatta siitä, mikä on eri puolueiden suhtautuminen EU-lähentymiseen. EU:n tulee toimillaan vahvistaa luottamusta uudistusagendaan Moldovan kansalaisten keskuudessa. EU:n näkyvyyttä maassa tulee parantaa. EU:n on tärkeää jatkaa tukeaan Moldovalle uudistusten toimeenpanemiseksi. EU:n tulee rohkaista Moldovan eri poliittisia ryhmiä rakentavaan vuoropuheluun eskalaation välttämiseksi. EU:n budjettituen tulee olla sidottu ehdollisuuteen ja IMF:n tukeen. Pankkisektorin kavalluksen tutkinta on saatettava loppuun. Moldovan hallituksen tulee toimillaan ja vastuullisuudellaan edistää demokratian läpinäkyvyyttä uudistusten onnistumiseksi. Moldovan taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi on erittäin tärkeää saada aikaan sopimus IMF:n kanssa. Valko-Venäjä Suomi pitää tärkeänä, että aktivoitua vuoropuhelua Valko-Venäjän kanssa jatketaan. Kannatamme asteittaisia myönteisiä askeleita Valko-Venäjän suuntaan. EU:n on syytä huomioida maan rauhallisesti sujuneet presidentinvaalit, poliittisten vankien vapauttamiset ja Valko-Venäjän rakentava rooli Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä. Suomi tukee EU:n yhteistä pakotepolitiikkaa. Arvioimme EU:n reagoineen oikealla tavalla edellä mainittuun myönteiseen kehityskulkuun mm. suspendoimalla valtaosan pakotteista lokakuussa. Kannatamme Valko- Venäjään kohdistettujen pakotteiden valtaosan poistamista, mikäli Valko-Venäjän tilanteessa ei tapahdu negatiivista kehitystä. Tämä pakotepäätös mahdollistaisi yhteistyön syventämisen (ml. ihmisoikeudet) ja edistäisi Valko-Venäjän rakentavaa roolia Itämeren alueen ympäristössä. Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteessa on edelleen vakavia puutteita (ml. kuolemanrangaistus ja sananvapauden rajoitukset), mikä on osaltaan huomioitava yhteistyössä edettäessä. Suomi toivoo EU:n edistävän valkovenäläisten liikkuvuutta sovittujen prosessien mukaisesti asetettujen edellytysten täyttyessä (EU-Valko-Venäjä viisumihelpotussopimusneuvotteluiden loppuunsaattaminen) ja kansainvälisten lainanhakumahdollisuuksien (EBRD, EIB, IMF, NIF)

2 2(21) avaamista Valko-Venäjälle. Suomi ehdottaa myös Twinning-hankkeiden käynnistämistä Valko- Venäjälle käytännön yhteistyön laajentamiseksi ja Valko-Venäjän uudistusten tukemiseksi. Ilmastodiplomatia Libya Libanon Suomi katsoo, että EU:n on jatkettava ilmastodiplomatiaa huomioiden Pariisissa saavutetut tulokset. EU:n on jatkossa edistettävä sekä Pariisin sopimuksen ratifioimista ja kansainvälistä voimaantuloa että annettujen kansallisesti määriteltyjen panosten määrätietoista toteuttamista ja niiden edelleen kehittämistä kansallisiksi panoksiksi. Lisäksi EU:n on edistettävä Pariisissa päätetyn toimeenpanoa tukevan järjestelmän kunnianhimoista loppuunsaattamista. Pariisin yhteisvastuullista, yhteistyökykyistä ja tavoitehakuista ilmapiiriä on pidettävä yllä. Tämä on asianmukaisesti huomioitu myös tuoreimmassa EU:n ilmastodiplomatian pohjapaperissa. Kansainvälisille kumppaneillemme on ilmaistava selkeästi, että sopimusta vesittäviin uudelleentulkintoihin ja taka-askeliin ei ole varaa. Onkin tärkeää, että kaikki jakavat sen näkemyksen, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on myös kestävän kehityksen Agenda 2030 läpi leikkaava tavoite. EU:n on kaikessa politiikassaan ml. globaalissa turvallisuusstrategiassaan ja energiadiplomatiassaan otettava johdonmukaisesti huomioon ilmastonmuutos ja Pariisin sopimuksen tavoitteet. EU:n tulee vaikuttaa aktiivisesti ja rakentavasti siihen, että kansainvälisen lento- ja meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevista toimista sovitaan mahdollisimman pian ICAOssa ja IMOssa. Suomi katsoo, että EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Libyan poliittiselle prosessille ja painetta yhtenäishallituksen hyväksymiseksi. EU:n rajoittavia toimia voidaan käyttää prosessia uhkaavia tahoja vastaan. On vaikutettava poliittisen prosessin laajapohjaisuuteen ja korostettava myös naisten osallistumista. EU:n tulee tukea Libyan humanitaarista tilannetta, vakautta ja turvallisuutta. Muita prioriteetteja ovat kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaiseminen, ilmaisunvapaus, paikallishallinto ja terveyssektori. Suomi tukee rajavalvontaoperaatio EUBAM Libyan mandaatin muutosta ja kuuden kuukauden pidennystä. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia operaation eteneminen mandaattinsa toimeenpanossa on samoin tärkeää. On myös tärkeää valmistautua EU:n mahdollisiin uusiin tukitoimiin Libyan poliittinen tilanne huomioiden. ISIL:in laajentuminen muodostaa vakavan uhan. Poliittisen prosessin eteneminen ja toimintakykyisen yhtenäishallituksen muodostaminen ovat oleellisia terrorismin kitkemiseksi. Suomi katsoo, että EU:n on annettava tunnustusta Libanonille sen merkittävästä roolista syyrialaispakolaisten vastaanottamisessa Syyrian sodan Libanonille aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. EU:n ja kansainvälisen yhteisön on pantava täytäntöön Libanonille Lontoon Syyrian apulupauskonferenssissa 4.2. annetut merkittävät apulupaukset. Kiitetään Libanonia sen sitoutumisesta kaikkien Syyrian pakolaislasten kouluunpääsyyn ja rohkaistaan sitä nopeaan implementointiin. Todetaan Suomen lisätuen lupaus No Lost Generation -aloitteelle. Hyödynnetään lounaskeskustelua paremman näkemyksen saamiseksi Libanonin poliittisesta ja turvallisuustilanteesta sekä kuullaan Libanonin arvioita Syyrian poliittisen prosessin mahdollisuuksista, Iranin ja Saudi-Arabian välien heikentymisen alueellisista vaikutuksista, Venäjän osallisuudesta Syyrian kriisissä ja sen ratkaisupyrkimyksissä sekä Libanonin kautta Eurooppaan suuntautuvista pakolaisvirroista.

3 3(21)

4 Asialista: 4(21) Moldova s.5 Valko-Venäjä s.8 Ilmastodiplomatia s.12 Libya s.15 Libanon s.18

5 5(21) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Virtanen Inkeri Asia Moldova Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kokouksessa keskustellaan Moldovan viimeaikaisesta poliittisesta ja taloudellisesta kehityksestä sekä siitä, miten uudistuksia maassa voitaisiin parhaiten tukea. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee rohkaista Moldovan uutta hallitusta jatkamaan assosiaatiosopimuksen toimeenpanoa ja sovittuja uudistuksia. Maan on käytännön teoin osoitettava sitoutumisensa demokratian, oikeusvaltion ja korruption vastaisten toimien vahvistamiseen. Tämä on myös ainoa tapa palauttaa kansalaisten ja ulkomaalaisten kumppanien luottamus maan hallintoon. Haasteellisesta tilanteesta johtuen EU:n tulee osoittaa selkeästi, että se toimii ajamiensa arvojen mukaisesti ja tuomitsee korruption riippumatta siitä, mikä on eri puolueiden suhtautuminen EU-lähentymiseen. EU:n tulee toimillaan vahvistaa luottamusta uudistusagendaan Moldovan kansalaisten keskuudessa. EU:n näkyvyyttä maassa tulee parantaa. EU:n on tärkeää jatkaa tukeaan Moldovalle uudistusten toimeenpanemiseksi. EU:n tulee rohkaista Moldovan eri poliittisia ryhmiä rakentavaan vuoropuheluun eskalaation välttämiseksi. EU:n budjettituen tulee olla sidottu ehdollisuuteen ja IMF:n tukeen. Pankkisektorin kavalluksen tutkinta on saatettava loppuun. Moldovan hallituksen tulee toimillaan ja vastuullisuudellaan edistää demokratian läpinäkyvyyttä uudistusten onnistumiseksi. Moldovan taloudellisen tilanteen vakauttamiseksi on erittäin tärkeää saada aikaan sopimus IMF:n kanssa. 3. NEUVOTTELUTILANNE Moldova eteni EU:n itäisen kumppanuuden puitteissa EU-lähentymisessään pitkään mallioppilaan tavoin, mutta viimeisen parin vuoden aikana tilanne on muuttunut. Maata koettelee poliittinen ja taloudellinen kriisi. Uuden hallituksen muodostaminen kesti lähes kolme kuukautta. Uuden hallituksen tulee käytännön teoin osoittaa sitoumuksensa pitkäjänteisyyttä vaativiin reformeihin ja demokratian edistämiseen. Oikeusvaltion

6 4. TAUSTA 6(21) kestävyys mitataan uuden hallituksen aloitettua toimintansa. EU:n tuki on riippuvainen uudistusten toimeenpanosta. Moldovasta keskusteltiin edellisen kerran osana itäistä kumppanuutta joulukuun ulkoasiainneuvostossa, jossa ilmaistiin huoli Moldovan tilanteesta. EU-myönteiset puolueet ovat menettäneet kannatustaan ja saattaneet omalla toiminnallaan EU:n huonoon valoon. IMF ei pysty tukemaan Moldovaa nykyisissä olosuhteissa ja myös EU-budjettituki on linkitetty IMF-sopimuksen solmimiseen. Moldovan pankkisektorin tila on vakava. Tärkeänä etappina EU allekirjoitti assosiaatiosopimuksen Moldovan kanssa kesällä Suomi ratifioi sopimuksen keväällä Moldova eteni EU-lähentymisessään pitkään mallioppilaan tavoin. Moldova on edelleen pisimmällä EU-lähentymisessään (ml. viisumivapaus 2014), mutta sen uudistukset (korruptio ja oikeusvaltiokehitys) ja assosiaatiosopimuksen toimeenpano kangertelevat. Moldova tavoittelee EU:lta jäsenyysperspektiiviä ja on pettynyt EU:n haluttomuuteen myöntää tätä. Koska EU-jäsenyysperspektiiviä ei ole luvassa, assosiaatiosopimuksen ml. siihen sisältyvän vapaakauppaosion sekä viisumivapauden pitäisi toimia porkkanana kivuliaiden yhteiskunnallisten uudistusten toimeenpanemiseksi. Moldovan kehitys ei ole kulkenut kohti vakiintunutta demokratiaa. Oligarkkinen taustavaikutusjärjestelmä maassa on vahvistunut. Valtaa on keskittynyt mm. oligarkki Vlad Plahotniucin (demokraattipuolue) käsiin. Moldova sai EU:n vuosittaisessa ENP-raportissa huonot arviot tärkeissä reformeissa edistymisestä vuonna Haasteellisesta tilanteesta johtuen EU:n tulee osoittaa selkeästi, että se toimii ajamiensa arvojen mukaisesti. Muussa tapauksessa kuva EU:sta korruption symbolina Moldovan kansalaisten keskuudessa mahdollisesti vahvistunee entisestään. Moldovaa koettelee parhaillaan poliittinen ja taloudellinen kriisi. Moldovan hallitus kaatui epäluottamusäänestykseen lokakuussa 2015 korruptioepäilyjen takia. Pääministeri Pavel Filipin (demokraattipuolue) hallitus muodostettiin Filipin hallituksen luottamuksesta äänestäminen ja virkavalan vannominen vietiin nopeasti läpi. Hallituksen nimitysprosessin läpinäkyvyyttä ja osittain jopa perustuslain säädöksien noudattamista on kritisoitu puutteelliseksi. Medialle oli annettu väärää tietoa tilaisuuden järjestämisen ajankohdasta, minkä seurauksena presidentin kanslian tiedottaja erosi tehtävästään. Uusi hallitus on kärsinyt alusta alkaen uskottavuuden puutteesta. Hallituksenvastaiset mielenosoitukset ovat jatkuneet hallituksen muodostamisesta lähtien Moldovassa. Silloisen hallituksen vastainen, mutta EU-myönteinen Dignity and Truth -kansalaisliikkeen mielenosoitus alkoi jo syksyllä 2015 Chisinaussa ja osoitti kansan kyllästyneen maan nykyhallintoon. Samalla myös EU-vastaiset äänenpainot ovat voimistuneet. Kansalaisliike vaati jo syksyllä mm. aikaistettuja parlamenttivaaleja, korkeissa tehtävissä olevien viranomaisten erottamista ja pankkisektorin skandaalien puolueetonta tutkintaa. Filipin hallituksen nimittämisen jälkeen, aikaisemmin erillään toimivat ja erilaisia geopoliittisia suuntauksia edustavat mielenosoitusryhmittymät ovat yhdistäneet voimansa. Ne vaativat aikaistettuja vaaleja ja maan vapauttamista oligarkkivallasta. Toistaiseksi mielenosoitukset ovat sujuneet rauhallisesti. Ainoa välikohtaus tapahtui 20.1., kun mielenosoittajat murtautuivat parlamenttirakennukseen. Arviolta 20 ihmistä sai ruhjeita. Tähän mennessä suurin hallituksenvastainen mielenosoitus järjestettiin Chisinaussa. Mielenosoitus kokosi yhteen kymmeniä tuhansia osallistujia, jotka vaativat aikaistettujen parlamenttivaalien lisäksi hallintoinstituutioiden johdon vaihtamista, presidentin valintaa suoralla vaalilla ja liikemies Plahotniucin valtaa vastustavien henkilöiden vainoamisen lopettamista.

7 7(21) Mielenosoitukset jatkuvat toistaiseksi. Yleinen levottomuus ja epävakaus ovat tällä hetkellä Moldovan suurimpia turvallisuusriskejä. Filipin enemmistöhallitusta tukee 57/101 kansanedustajaa (demokraattipuolue 20; liberaalipuolue 13; kommunistipuolueesta loikanneet 14 sosiaalidemokraattia; kahdeksan liberaalidemokraattipuolueen edustajaa; kaksi itsenäistä kansanedustajaa). Filip on toiminut vuodesta 2011 lähtien informaatioteknologiaministerinä eri hallituskokoonpanoissa. Aikaisemmin varsin vähän julkisuudessa esiintynyt Filip tunnetaan miljonäärinä. Hallitus itsessään on yhdistelmä teknokraatteja ja poliitikkoja. Kahdeksan pääministeri Streletin hallituksessa mukana ollutta ministeriä jatkaa myös Filipin hallituksessa. Filip on vakuuttanut hallituksensa poistavan assosiaatiosopimuksen toimeenpanon epäkohdat kuukauden kuluesssa ja palaavan sitoumusten normaaliin toimeenpanoon. Noin 12 prosenttia maan BKT:sta muodostanut pankkisektorin miljardikavallus vuoden 2014 lopulla käynnisti pankkisektorin kriisin. Miljardikavallukseen sekaantuneiden kolmen ongelmapankin (Banca de Economii, Unibank, Banca Sociala) likvidointiprosessi on parhaillaan käynnissä. EU ja Maailmanpankki ovat jäädyttäneet budjettitukensa Moldovalle reformiehtoja vastaan. Ulkomaisen budjettituen jatko edellyttää uutta sopimusta Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) kanssa. Uudelle IMF-sopimukselle on asetettu tiukkoja ennakkoehtoja. Neuvottelut sopimuksesta jatkuvat edelleen. IMF:n valtuuskunnan odotetaan käyvän Chisinaussa helmikuun ensimmäisen puoliskon aikana. Moldova on riippuvainen ulkomaisesta tuesta ja maan ajautuminen maksukyvyttömäksi on todellinen uhka. Moldova ja Transnistrian alue ovat EU:n tuella päässeet sopuun EU-Moldova - assosiaatiosopimukseen sisältyvän vapaakauppasopimuksen (DCFTA) toimeenpanosta Transnistriassa vuoden 2016 alusta alkaen. Transnistrialle on myönnetty kahden vuoden siirtymäaika DCFTAvaatimusten toimeenpanolle ja EU-tuontitullien poistamiselle. EU:n Moldovalle (ja sitä kautta Transnistrialle) myöntämät yksipuoliset tullietuudet päättyivät vuoden 2015 lopussa. Transnistrian pitkittyneen konfliktin selvittelyssä ei ole saavutettu edistystä kuluvana vuonna. Virallinen Etyj-johtoinen 5+2-neuvotteluprosessi on pysähdyksissä. Levottomuuksien leimahtamista ei pidetä todennäköisenä, mutta niitä ei voida myöskään sulkea pois. Transnistrian taloudellinen tilanne heikkenee jatkuvasti mm. Ukrainan konfliktin takia. Etyjin puheenjohtajamaa Saksa on todennut aktiivisesti tukevansa Etyjin 5+2-neuvotteluprosessia ja jatkavansa vuosittaisia epävirallisia keskusteluja Saksassa. Saksa pyrkii edistämään Transnistrian konfliktin ratkaisua realistisin askelin. Tavoitteena on edelleen löytää kokonaisvaltainen ratkaisu, jolla kunnioitetaan sekä Moldovan alueellista koskemattomuutta että myönnetään Trasnistrialle erityisasema. Venäjä on pyrkinyt kyseenalaistamaan Moldovan EU-lähentymisen tuomia etuja painostamalla Moldovaa esim. elintarvikerajoituksilla, tuontitulleilla tai -kielloilla, Transnistrian tukikohdan uhalla ja tukemalla itselleen sopivia puolueita ja järjestöjä.

8 8(21) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ITÄ-20 Inkeri Virtanen Asia Valko-Venäjä Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Kokouksessa keskustellaan Valko-Venäjän ja EU:n suhteiden tulevaisuuden suunnasta. Asiakohdasta annetaan päätelmät, jotka sisältävät päätöksen Valko-Venäjää koskevista rajoittavista toimenpiteistä. Neuvoston nykyinen pakotteita koskeva päätös umpeutuu SUOMEN TAVOITE Pidämme tärkeänä, että aktivoitua vuoropuhelua Valko-Venäjän kanssa jatketaan. Kannatamme asteittaisia myönteisiä askeleita Valko-Venäjän suuntaan. EU:n on syytä huomioida maan rauhallisesti sujuneet presidentinvaalit, poliittisten vankien vapauttamiset ja Valko-Venäjän rakentava rooli Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä. Suomi tukee EU:n yhteistä pakotepolitiikkaa. Arvioimme EU:n reagoineen oikealla tavalla edellä mainittuun myönteiseen kehityskulkuun mm. suspendoimalla valtaosan pakotteista lokakuussa. Kannatamme Valko-Venäjään kohdistettujen pakotteiden valtaosan poistamista, mikäli Valko-Venäjän tilanteessa ei tapahdu negatiivista kehitystä. Tämä pakotepäätös mahdollistaisi yhteistyön syventämisen (ml. ihmisoikeudet) ja edistäisi Valko-Venäjän rakentavaa roolia Itämeren alueen ympäristössä. Valko-Venäjän ihmisoikeustilanteessa on edelleen vakavia puutteita (ml. kuolemanrangaistus ja sananvapauden rajoitukset), mikä on osaltaan huomioitava yhteistyössä edettäessä. Suomi toivoo EU:n edistävän valkovenäläisten liikkuvuutta sovittujen prosessien mukaisesti asetettujen edellytysten täyttyessä (EU-Valko-Venäjä viisumihelpotussopimusneuvotteluiden loppuunsaattaminen) ja kansainvälisten lainanhakumahdollisuuksien (EBRD, EIB, IMF, NIF) avaamista Valko-Venäjälle. Suomi ehdottaa myös Twinning-hankkeiden käynnistämistä Valko-Venäjälle käytännön yhteistyön laajentamiseksi ja Valko-Venäjän uudistusten tukemiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE EU:n ja Valko-Venäjä suhteiden varovaisen myönteinen kehitys on jatkunut. Neuvoston päätös pakotteiden suspendoinnista päättyy 29.2., mitä ennen tulee arvioida edellytyksiä

9 9(21) suhteiden edelleen lämmittämiselle. Valko-Venäjä toivoo EU:n poistavan kaikki maahan kohdistetut pakotteet suhteiden edistämiseksi. Valko-Venäjästä keskusteltiin joulukuun ulkoasiainneuvostossa ( ) osana EU:n itäisen kumppanuuden politiikkaa. Yhteistyö on kuitenkin kahdenvälisissä puitteissa edennyt hitaasti. Euroopan naapuruuspolitiikan uudistus tarjoaa itäisille kumppanimaille nyt räätälöidymmän mahdollisuuden kumppanuuden puitteiksi. Valko-Venäjä toivoo voivansa edetä EU-suhteissaan oman liikkumatilansa rajoissa. Maa tasapainoilee oman ulkopoliittisen liikkumavaransa kanssa suhteessa Venäjään ja EU:iin. 4. TAUSTA Valko-Venäjä otti syksyllä 2015 EU:n toivomia edistysaskeleita. Presidentti Lukashenka vapautti elokuussa viimeiset poliittiset vangit. EU oli pitkään vaatinut vapauttamista yhtenä edellytyksenä suhteiden lämmittämiselle. Lokakuussa pidetyt presidentinvaalit sujuivat rauhallisessa ilmapiirissä. Uudistuksia on edelleen tehtävä, jotta maa täyttäisi Etyjin/Odihrin velvoitteet demokraattisista vaaleista. Lokakuussa EU päätti jatkaa Valko-Venäjään kohdistettuja rajoittavia toimenpiteitä asti. Samalla rajoittavien toimenpiteiden täytäntöönpano keskeytettiin 170 henkilön ja kolmen yhteisön osalta neuvoston päätöksen voimassaolon ajan. Rajoittavia toimenpiteitä kohdistetaan edelleen neljään henkilöön, joiden katsotaan olleen osallisina selvittämättömiin henkilöiden katoamisiin. Niin ikään Valko-Venäjää kohtaan asetetut asevientikiellot jäivät voimaan. EU:n myönteisellä reaktiolla pyrittiin rohkaisemaan Valko-Venäjää tarkastelemaan politiikkaansa myös laajemmin. Valko-Venäjällä on ollut rakentava rooli Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä ja maan tarjotessa puitteet Minskin sopimuksen kolmikantaryhmän tapaamisille. Maan yleinen demokratia- ja ihmisoikeustilanne jatkuu heikkona. Valko-Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanteen ei odoteta paranevan nopeasti, mutta pieniä askeleita oikeaan suuntaan on otettu ja näitä tulee rohkaista jatkossakin. EU:n lokakuinen pakotepäätös mahdollisti mm. presidentinvaalien kattavamman analyysin ja rajoittavien toimenpiteiden uudelleenarvioinnin. Neuvoston päätös valtaosan pakotteiden suspendoinnista umpeutuu , mihin mennessä EU:n tulee päättää pakotteiden kohtalosta. Sitä seuraavien päätösten aika on todennäköisesti syyskuun parlamenttivaalien jälkeen. Etyjin/Odihrin lopullinen raportti lokakuun presidentinvaaleista julkaistiin Raportti vahvistaa lokakuussa annetun alustavan raportin arvion. Vaalit eivät täyttäneet kansainvälisiä kriteereitä vapaista ja oikeudenmukaisista vaaleista (mm. vaalilait, äänten laskenta ja taulukointi). Kampanja ja vaalit sujuivat kuitenkin rauhallisessa ilmapiirissä ja väkivallalta vältyttiin. Vaaleista ei seurannut väkivaltaisuuksia. Tietyt parannukset ja tervetulleeksi toivottava asenne Etyjin vaalitarkkailumissiota kohtaan huomioitiin. Maa on tehnyt yhteistyötä ODIHR:in kanssa. Odihrin johtaja Link vieraili Minskissä raportin tiimoilta sen ilmestyttyä. Link tapasi mm. Valko-Venäjän ulkoministeri Vladimir Makein, joka vahvisti Valko-Venäjän haluavan jatkaa rakentavaa vuoropuhelua Etyjin/Odihrin kanssa. Makein mukaan Valko-Venäjällä on valmius tehdä yhteistyötä Etyjin instituutioiden kanssa Odirhin raportin ja sen suositusten pohjalta, Valko-Venäjän Etyjvelvoitteiden mukaisesti. Valkovenäläiset vaikuttivat olevan kiinnostuneita toimeenpanemaan muutoksia, jotka toisivat Valko-Venäjän lähemmäksi kansainvälisiä standardeja. Kaikkia uudistuksia ei kuitenkaan valkovenäläisten mukaan ehditä tekemään syyskuun parlamenttivaaleihin mennessä. Osapuolet keskustelevat raportista asiantuntijatasolla lähiaikoina. Odihr korostaa, että

10 10(21) vaalilainsäädännön lisäksi Valko-Venäjän on muutettava ilmaisunvapautta, lehdistönvapautta ja kokoontumisvapautta rajoittavaa lainsäädäntöään. Valko-Venäjän Etyj-toimisto suljettin vuonna Valko-Venäjän estettyä sen mandaatin jatkon. Odihrin lopullinen raportti antaa yhteensä 13 ensisijaista suositusta ja 17 muuta suositusta tuodakseen Valko-Venäjän lainsäädännön kansainvälisten velvoitteiden ja standardien tasolle demokraattisten vaalien osalta. Odihrin suositukset sisältävät mm. ehdotuksia muutoksiksi vaalilainsäädäntöön vaalien integriteetin ja läpinäkyvyyden takaamiseksi, ml. liittyen vaalikomissioiden kokoonpanoon ja äänten laskentaan. Raportissa suositetaan parannuksia koskien myös äänestäjien rekisteröintiä, ennakkoäänestystä, vaalitulosten julkistamista ja valitusprosesseita. Suomi katsoo, että EU:n on syytä huomioida Valko-Venäjän rakentava rooli Ukrainan konfliktin ratkaisupyrkimyksissä, maan rauhallisesti sujuneet presidentinvaalit ja poliittisten vankien vapauttamiset. Suomi kannattaa Valko-Venäjään kohdistettujen pakotteiden valtaosan poistamista, mikäli Valko-Venäjän tilanteessa ei tapahdu negativiista kehitystä. Kannatamme kuitenkin asevientikiellon ja katoamistapauksiin liittyviin neljään henkilöön kohdistettujen rajoittavien toimenpiteiden voimassapitoa. Suomen ja Latvian ulkoministerit isännöivät Brysselissä ulkoasiainneuvoston yhteydessä epävirallisen Valko-Venäjä-aiheisen aamiaistapaamisen kaikille EU:n ulkoministereille ja Valko- Venäjän ulkoministeri Makeille. Suomen aloite sai laajalti kiitosta. Tapaamisessa vaihdettiin avoimesti näkemyksiä. EU-maat antoivat tunnustusta Valko-Venäjän toimille (ml. EU:n ja Valko-Venäjän välisen ihmisoikeusdialogin uudelleen aloittaminen ja Valko-Venäjän osallistuminen YK:n ihmisoikeusneuvoston yleismaailmalliseen määräaikaistarkasteluun), mutta samalla myönteisen kehityksen edellytettiin jatkuvan. Valko-Venäjän tilanne on edelleen herkkä, mutta ihmisoikeuksissa ja oikeusvaltiokysymyksissä voidaan toimia. Valko-Venäjän tavoitteena on edetä pienin askelin. Valko-Venäjällä on valmius keskustella ja edetä ihmisoikeuksissa, samoin sitoutuminen reformeihin on myönteinen kehityskulku. Kuolemanrangaistuksen poistaminen voisi avata tien esim. jäsenyyteen Euroopan neuvostossa. Valko-Venäjä tarvitsee tukea uudistusten toteuttamisessa ja maailman kauppajärjestö WTO:hon liittymisessä. EU:n tulee tukea Valko-Venäjän edistymistä kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssa. Valko-Venäjän ja IMF:n väliset neuvottelut on saatu lähes päätökseen. Valko-Venäjä on todennut toimeenpanevansa ihmisoikeuksien toimintasuunnitelmaansa, maa aikoo järjestää EN:n ja UNDP:n tukemana tapahtumia kuolemanrangaistuksesta ja toivottaa tervetulleeksi EU:n ihmisoikeuksien erityisedustajan maahan. Seuraavaa ihmisoikeusdialogia valmistellaan. Positiivista muutoksista huolimatta Valko-Venäjän demokratia- ja ihmisoikeustilanne jatkuu vielä heikkona. Maan tulee tehdä uudistuksia demokratian periaatteiden, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseksi, ml. kuolemanrangaistuksesta luopuminen. Samoin kokoontumis- ja sananvapautta rajoitetaan edelleen. Poliittisten vankien oikeuksia ei ole vielä palautettu. EU:lla on nyt mahdollisuus kehittää suhdetta Valko-Venäjään. EU jatkaa tammikuussa 2015 EU:ssa hyväksyttyjen toimenpiteiden luettelon toimeenpanoa. Käytännönläheisen yhteistyön lisääminen eri sektoreilla etenee. EU voisi mm. lisätä vierailuvaihtoa, edistää viisumihelpotuksia sekä avata lainahakumahdollisuuden IMF:ään, EBRD:hen ja EIB:hen. EU:n viisumihelpotusneuvottelut Valko- Venäjän kanssa ovat loppuvaiheessa. Suomi on tukenut viisumihelpotus- ja takaisinottosopimusten (Visa facilitation and readmission agreements, VFA) toimeenpanoa. Suomi liittyi keväällä 2015 EU:n

11 11(21) ja Valko-Venäjän liikkuvuuskumppanuuteen (Mobility Partnership). Suomi on korostanut, että on tärkeää tukea tukea itäisten kumppanien suvereniteettia ja vapautta tehdä omat valintansa. EU päätti kaksinkertaistaa taloudellisen tukensa Valko-Venäjälle vuonna 2016 tavoitteena kasvattaa maan kapasiteettia (capacity building). Yhteistyön pääsektoreiksi on määritelty mm. alueellinen kehitys, pienet ja keskisuuret yritykset, liikkuvuus ja muuttoliike ja taloudellisten projektien tekninen tuki. Valko-Venäjä on yksi itäisen kumppanuuden kuudesta maasta. Uudistetun naapuruuspolitiikan (European Neighbourhood Policy, ENP) periaattet tarjoavat mahdollisuuden kehittää räätälöityä yhteistyötä kaikkien kumppanien kanssa. On tärkeä pitää kaikki kuusi maata edelleen mukana. Eri kumppanimaiden kanssa yhteistyötä voidaan tiivistää ja muokata entistä paremmin kumppanimaiden omien valmiuksien ja tavoitteiden mukaisesti. Valko-Venäjän jäsenyys Euraasian talousliitossa asettaa yhteistyölle EU:n kanssa omat haasteensa. EU:n ja Ukrainan välisen assosiaatiosopimuksen vapaakauppaosio (Deep and Comprehensive Free Trade Area, DFCTA) astui täysimääräisesti voimaan vuoden 2016 alusta ja johti Venäjän asettamiin uusiin kaupan rajoitteisiin Ukrainaa kohtaan. Valko- Venäjä ei ole Euraasian talousliiton jäsenenä liittynyt Venäjän Ukrainan vastaisiin rajoitteisiin. Venäjä ilmoitti tavoitteistaan vahvistaa Venäjän ja Valko-Venäjän välisen sotilasliiton läntistä puolustusta jo vuonna Venäjän pettymykseksi Valko-Venäjä ei ole asettunut tukemaan Venäjän toimia Ukrainassa. Valko-Venäjä on suhtautunut kielteisesti Venäjän ehdotukseen sijoittaa lentotukikohta maan alueelle.

12 12(21) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO KEO-60 Jatta Jämsén Asia Ilmastodiplomatia Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto Asiakirjat - European climate diplomacy after COP21: Elements for continued climate diplomacy in 2016 (PSC m.d. 09/16) - luonnospäätelmät ilmastodiplomatiasta (jaetaan myöhemmin) 1. ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Pariisin joulukuisen ilmastokokouksen jälkeen tarkennetaan sen tulosten pohjalta EU:n ilmastodiplomatiasuunnitelmaa vuodelle Ulkoasiainneuvosto hyväksyy asiasta myös päätelmät. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on jatkettava ilmastodiplomatiaa huomioiden Pariisissa saavutetut tulokset. EU:n on jatkossa edistettävä sekä Pariisin sopimuksen ratifioimista ja kansainvälistä voimaantuloa että annettujen kansallisesti määriteltyjen panosten määrätietoista toteuttamista ja niiden edelleen kehittämistä kansallisiksi panoksiksi. Lisäksi EU:n on edistettävä Pariisissa päätetyn toimeenpanoa tukevan järjestelmän kunnianhimoista loppuunsaattamista. Pariisin yhteisvastuullista, yhteistyökykyistä ja tavoitehakuista ilmapiiriä on pidettävä yllä. Tämä on asianmukaisesti huomioitu myös tuoreimmassa EU:n ilmastodiplomatian pohjapaperissa. Kansainvälisille kumppaneillemme on ilmaistava selkeästi, että sopimusta vesittäviin uudelleentulkintoihin ja taka-askeliin ei ole varaa. Onkin tärkeää, että kaikki jakavat sen näkemyksen, että ilmastonmuutoksen vastainen taistelu on myös kestävän kehityksen Agenda 2030 läpi leikkaava tavoite. EU:n on kaikessa politiikassaan ml. globaalissa turvallisuusstrategiassaan ja energiadiplomatiassaan otettava johdonmukaisesti huomioon ilmastonmuutos ja Pariisin sopimuksen tavoitteet. EU:n tulee vaikuttaa aktiivisesti ja rakentavasti siihen, että kansainvälisen lento- ja meriliikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevista toimista sovitaan mahdollisimman pian ICAOssa ja IMOssa.

13 13(21) 3. NEUVOTTELUTILANNE Ulkoasiainneuvoston päätelmissä heinäkuulta 2015 kutsuttiin Korkea edustaja ja komissio raportoimaan alkuvuodesta 2016 Pariisin ilmastokokouksen (COP21) tuloksista ja niiden vaikutuksista EU:n ilmastodiplomatialle, sekä ehdottamaan jatkotoimia. Ulkoasiainneuvoston keskusteluun laaditussa "European climate diplomacy after COP21: Elements for continued climate diplomacy in 2016" on oikeansuuntaisia elementtejä jatkotyölle ja -neuvotteluille, joilla tähdätään Pariisin päätösten saavuttamiseen käytännössä, ml. aiottujen kansallisten panosten kunnianhimoisen toteuttamisen varmistamiseen ja matalahiilistrategioiden luomiseen. EU:n on toimittava kaikessa politiikassaan koherentisti tämän suuntaisesti, varmistaen, ettei Pariisin tuloksista peräännytä. Kansainvälisessä siviili-ilmailujärjestössä (ICAO) on tarkoitus hyväksyä syksyllä 2016 pidettävässä yleiskokouksessa lentoliikenteen hiilineutraalia kasvua koskeva järjestelmä vuodesta 2020 eteenpäin. Järjestelmään sisältyisi myös taloudellinen ohjaus. Kansainvälisessä merenkulkujärjestössä (IMO) on esillä globaalia polttoainekulutusta ja päästöjä koskeva tietojenkeräysjärjestelmä huhtikuussa Suomen osalta erityisesti ilmastonmuutoksen voimakkaat vaikutukset arktisilla alueilla korostavat Pariisin ilmastosopimuksen tarpeellisuutta. Arktisella alueella on kriittinen merkitys koko maapallon ilmastokehityksen kannalta ja arktisen alueen globaalia ilmastonmuutosta tehostavat takaisinkytkentämekanismit ovat tieteellisesti todennettuja. Suomi noudattaa kestävän kehityksen periaatetta ja katsoo, että arktisella alueella taloudellisen ja muun toiminnan täytyy perustua ympäristön reunaehtojen tunnistamiseen. Koska arktinen alue on hyvin haavoittuvainen, pitäisi alueen taloudelliselle toiminnalle, ml. fossiilisten polttoaineiden hyödyntäminen, pyrkiä kehittämään yhteiset kriteerit. Arktisen alueen sulaessa taloudellisen toiminnan arvioidaan kiihtyvän ja ulottuvan alueille, jotka ovat aiemmin olleet taloudellisen toiminnan ulkopuolella. 4. TAUSTA YK:n ilmastosopimuksen osapuolikokous hyväksyi Pariisissa vuoden 2020 jälkeistä aikaa koskevan Pariisin sopimuksen ja sitä koskevan osapuolikokouspäätöksen. Uusi pitkäikäinen sopimus on luonteeltaan kansainvälisoikeudellisesti velvoittava valtiosopimus. Pariisin sopimuksen allekirjoitusseremonia järjestetään Allekirjoituksen lisäksi valtioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä Pariisin sopimus omien valtiosääntöoikeudellisten menettelytapojensa mukaisesti. Pariisin sopimus tulee voimaan, kun vähintään 55 osapuolta, joiden yhteenlaskettu päästömäärä edustaa vähintään 55 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä on tallettanut ratifiointi- tai hyväksymisasiakirjansa. Voimaantulokynnys määritetään niiden päästömäärien mukaan, jotka osapuolet ilmoittavat ilmastosopimuksen sihteeristölle tätä tarkoitusta varten. EU saavutti hyvin Pariisin lopputulokselle asettamansa tavoitteet. EU:n päätavoitteet pitkän aikavälin päästövähennystavoitteesta, viiden vuoden välein tehtävistä arvioinneista sekä avoimuutta tukevasta järjestelmästä saatiin sopimukseen, ja tuki kehitysmaille jatkuu. Uusi ilmastosopimus, joka rakentuu vuodelta 1992 peräisin olevan YK:n ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen päälle, päivittää

14 14(21) kansainvälisen yhteistyön vastuita ja velvollisuuksia entistä dynaamisemmalle pohjalle, joka mahdollistaa tehokkaat ilmastotoimet ja antaa signaalin ilmastokestävästä kehityssuunnasta. Sopimus on oikeudellisesti sitova ja pitkäikäinen ja maiden velvollisuuksissa otetaan huomioon niiden todellinen nykyinen kehitystilanne. EU:lle oli myös mm. tärkeää, että Pariisin sopimus mahdollistaisi hillintätavoitteiden seurannan, tarkastelun ja korottamisen myöhemmässä vaiheessa. Kehittyvien ja kehittyneiden maiden välinen vanha vastuunjako säilyi vahvana ainoastaan ilmastorahoituksessa, mutta rahoituspohjan laajentaminen kuitenkin onnistui. Uuden ilmastosopimuksen aikaansaaminen onkin tärkeä saavutus myös osoituksena siitä, että kansainvälinen yhteisö lopulta pitkien, monimutkaisten ja vaikeiden neuvottelujen jälkeen pystyi yhteiseen päätökseen suureen globaaliin haasteeseen vastaamiseksi. Ilmastosopimus onkin tärkeä myös YK-järjestemän toimivuuden kannalta. COP21-puheenjohtajamaa Ranska toimi taitavasti konsultoiden maita laajasti kokousta edeltävinä kuukausina, ylläpitäen kuuntelevaa ja avointa neuvottelutilannetta, sekä onnistuen kerta kerralta parantamaan sopimusluonnosta osapuolten näkemyksiä tasapainottavalla tavalla. EU puolestaan pystyi toimimaan sillanrakentajana siten, että neuvottelujen loppua kohden saavutettiin laaja kunnianhimoisten maiden koalitio ja lopulta sen mukainen lopputulos. Pariisin ilmastokokouksen menestyksen taustalla oli myös lisääntynyt tieteellinen tieto ilmastonmuutoksen uhkista, uusiutuvien energioiden halpeneminen ja siten saavutettavuuden paraneminen. Myös Yhdysvaltain ja Kiinan kokousta edeltänyt korkean tason yhteistyö ilmastonmuutosta koskien edesauttoi lopputulokseen pääsemistä, myös aivan loppumetreillä. Lisäksi lukuisissa muissa maissa on viime aikoina tapahtunut poliittisia muutoksia, joiden voi katsoa edesauttavan ilmastosopimuksen syntyä. Eurooppa-neuvoston lokakuun 2014 päätöksen mukaan EU on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään vähintään 40 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon. Eurooppaneuvoston sopima päästövähennystavoite on myös EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteinen ns. aiottu kansallinen panos Pariisin sopimukseen. Eurooppa-neuvosto sopi joulukuussa 2015 käsittelevänsä maaliskuussa 2016 Pariisin lopputulosta EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan valossa. EU:n ja sen jäsenvaltioiden vähintään 40 %:n päästövähennystavoitteen toimeenpanosta päätetään EU:n omassa lainsäädännössä. Päästövähennystavoite jakautuu päästökauppajärjestelmän ja sen ulkopuolisen sektorin eli ns. taakanjakosektorin välille.

15 Ulkoasiainministeriö 15(21) TAVOITEMUISTIO ALI-10 Piiparinen Touko Asia Libya Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Neuvostossa on tarkoitus keskustella Libyan poliittisesta prosessista sekä turvallisuustilanteesta ja ISILin uhkasta. Lisäksi tarkastellaan vaihtoehtoja EU:n mahdollisiksi turvallisuussektorin tukitoimiksi Libyassa. Neuvoston on myös tarkoitus tehdä päätös rajavalvontaoperaatio EUBAM Libyan mandaatin muuttamisesta ja jatkamisesta kuudella kuukaudella. 2. SUOMEN TAVOITE EU:n tulee jatkaa vahvaa tukea Libyan poliittiselle prosessille ja painetta yhtenäishallituksen hyväksymiseksi. EU:n rajoittavia toimia voidaan käyttää prosessia uhkaavia tahoja vastaan. On vaikutettava poliittisen prosessin laajapohjaisuuteen ja korostettava myös naisten osallistumista. EU:n tulee tukea Libyan humanitaarista tilannetta, vakautta ja turvallisuutta. Muita prioriteetteja ovat kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaiseminen, ilmaisunvapaus, paikallishallinto ja terveyssektori. Suomi tukee rajavalvontaoperaatio EUBAM Libyan mandaatin muutosta ja kuuden kuukauden pidennystä. Välimeren EUNAVFOR MED Sophia operaation eteneminen mandaattinsa toimeenpanossa on samoin tärkeää. On myös tärkeää valmistautua EU:n mahdollisiin uusiin tukitoimiin Libyan poliittinen tilanne huomioiden. ISIL:in laajentuminen muodostaa vakavan uhan. Poliittisen prosessin eteneminen ja toimintakykyisen yhtenäishallituksen muodostaminen ovat oleellisia terrorismin kitkemiseksi. 3. NEUVOTTELUTILANNE YK:n fasilitoima poliittinen dialogi Libyan konfliktin ratkaisemiseksi johti laajapohjaisen poliittisen sopimuksen allekirjoittamiseen Libyan poliittinen prosessi on kuitenkin edelleen hauras. Sopimuksen asettama presidenttineuvosto nimitti Libyan yhtenäishallituksen jäsenet, mutta se tarvitsee vielä Libyan edustajainhuoneen hyväksynnän tullakseen toimivaltaiseksi. Edustajainhuone on aloittanut käsitellä asiaa mutta ei vielä ole hyväksynyt yhtenäishallitusta tai poliittista sopimusta. Edustajainhuoneen käsittelyn odotetaan pitkittyvän sen sisäisten erimielisyyksien vuoksi edustajainhuone hylkäsi ehdotetun yhtenäishallituksen kokoonpanon mutta antoi presidenttineuvostolle mahdollisuuden antaa uuden esityksen yhtenäishallituksesta.

16 16(21) EU:n ulkoasiainneuvoston antamissa päätelmissä annetaan täysi tuki poliittiselle sopimukselle, kehotetaan kaikkia libyalaisia osapuolia osallistumaan poliittiseen prosessiin ja vahvistetaan EU:n valmius tukea yhtenäishallitusta. EU:n komissiolla on valmiina 100 MEUR:n tukipaketti, jonka aktivointi riippuu siitä, saadaanko yhtenäishallitus muodostettua ja katsotaanko sen olevan toimintakykyinen. Yhtenäishallituksella on keskeinen rooli maan turvallisuustilanteen vakauttamisessa, kauttakulkusiirtolaisuuden ratkaisussa ja terrorismin vastaisessa toiminnassa. Libyan omistajuus ja sen määrittämät prioriteetit ovat kansainvälisen tuen perusta. 4. TAUSTA Yli vuoden kestänyt YK:n fasilitoima poliittinen dialogi Libyan konfliktin ratkaisemiseksi johti laajapohjaisen poliittisen sopimuksen allekirjoittamiseen Marokon Skhiratissa Sopimus määrittää tiekartan Libyan yhtenäisten valtiorakenteiden kuten yhtenäishallituksen muodostamiseksi. Kesästä 2014 alkaen Libyassa ei ole ollut yhtenäistä keskushallintoa, vaan hallinto on ollut syvästi jakautunut Baydan hallituksen ja Tripolin islamistisen varjohallituksen välillä. Samoin yhden parlamentin sijaan maassa ovat kokoontuneet Tobrukin edustajainhuone (House of Representatives, HoR) ja Tripolin varjoparlamentti (General National Congress, GNC). Näihin kilpaileviin paralleeleihin instituutioihin kytköksissä olevat sotilasryhmittymät ovat taistelleet vallasta sotilaallisin ja poliittisin keinoin. Poliittisessa sopimuksessa määritellyt keskeisimmät valtiorakenteet ovat yhtenäishallitus (Government of National Accord), edustajainhuone (House of Representatives) ja konsultoiva valtiollinen neuvosto (State Council). Paralleelit instituutiot on määrä sulauttaa näihin yhtenäisiin valtiorakenteisiin siten, että osa GNC:stä liittyisi valtiolliseen neuvostoon ja HoR jatkaisi maan virallisena parlamenttina. Yhtenäishallituksen ytimen muodostaa pääministeri Fayez al-sarrajin johtama presidenttineuvosto, joka koostuu pääministerin lisäksi viidestä varapääministeristä ja kolmesta ministeristä. Sopimuksen nojalla presidenttineuvosto nimitti Libyan yhtenäishallituksen jäsenet (yhteensä 32). Hallitus tarvitsee kuitenkin vielä Libyan edustajainhuoneen hyväksynnän, jotta siitä tulisi toimivaltainen. Edustajainhuone hyväksyi poliittisen sopimuksen (LPA, Libyan Political Agreement), mutta se ei hyväksynyt esitystä yhtenäishallitukseksi ensimmäisessä käsittelyssään. Edustajainhuone antoi kuitenkin presidenttineuvostolle mahdollisuuden valmistella uusi esitys hallituksen kokoonpanosta. Sopimuksen pitävyyttä sekä yhtenäishallituksen asemaa uhkaavat jyrkän linjan kannattajien vastustus ja sotilasryhmittymät, jotka toimivat hallituksen kontrollin ulkopuolella ja mahdollisesti sitä vastaan, mikä vaikeuttaa yhtenäishallituksen asettumista Tripoliin. YK:n turvallisuusneuvosto on vahvistanut Libyan poliittisen sopimuksen legitiimisyyttä hyväksymällä päätöslauselman 2259, jossa se toivottaa sopimuksen allekirjoituksen tervetulleeksi. Lisäksi PL 2259 tunnustaa sopimuksessa määritellyn yhtenäishallituksen Libyan ainoana legitiiminä hallituksena. Päätöslauselmassa kehotetaan kaikkia YK:n jäsenmaita lopettamaan viralliset yhteydet ja tuki sopimuksen ulkopuolisiin paralleeleihin instituutioihin, jotka väittävät edustavansa Libyan laillista valtaa. Keskeinen haaste tulevaisuudessa on turvallisten toimintaolosuhteiden luominen yhtenäishallitukselle Tripolissa, jossa toimii lukuisa joukko sotilasryhmittymiä. Toinen keskeinen turvallisuusuhka on ISILin ja muiden järjestöjen harjoittama terrorismi, joka on kasvusuunnassa konfliktin pitkittymisen ja keskusvallan hajaannuksen vuoksi. ISIL kontrolloi Sirteä ympäröivää rantakaistaletta ja pyrkii

17 17(21) levittäytymään etelään ja itään. ISIL on suorittanut terrori-iskuja eri puolilla Libyaa. ISIL:in uhka on lisännyt ilmaiskujen todennäköisyyttä myös lännen taholta. PL 2259:ssä kehotetaan YK:n jäsenmaita tukemaan aktiivisesti Libyan yhtenäishallitusta ISILin ja muiden terroristijärjestöjen torjumiseksi yhtenäishallituksen pyynnöstä. Libyan kansainvälisten tukijoiden ydinryhmän keskuudessa on valmisteltu konseptipaperi mahdollisesta kansainvälisestä tukimissiosta (Libya International Assistance Mission). YK:n turvallisuusneuvoston jäsenten erimielisyyksistä johtuen YK-pakotteiden käyttö Libyan tilanteessa on tässä vaiheessa epätodennäköistä. Keskustelun keskiöön onkin noussut EU:n autonomisten eli YK:sta riippumattomien sanktioiden käytön mahdollisuus Libyan rauhaa, vakautta, turvallisuutta ja demokraattista siirtymäprosessia uhkaavia tahoja vastaan. Suomi myönsi huhtikuussa 2015 humanitaarista apua Libyaan euroa Suomen Punaisen Ristin kautta. Lisäksi Suomi tukee ilmaisunvapautta Libyassa UNESCOn alueellisen hankkeen kautta, sekä osallistuu EU:n Pohjois-Afrikan kehitys- ja suojeluohjelmaan ja tukee Kansainvälisen siirtolaisjärjestön (IOM) hanketta Pohjois-Afrikassa (Marokko, Tunisia, Libya, Egypti) ja Jemenissä yhteensä 2,75 miljoonalla eurolla Hankkeella tuetaan kauttakulkusiirtolaisten terveyspalveluita ja ihmiskaupan uhreja. Lisäksi tuetaan kansalaisjärjestötasolla tapahtuvaa välitystoimintaa Libyassa. Suomen tuella Libyassa on aiemmin tehty myös tarvekartoitukset terveyssektorilla, oikeuslääketieteen ja rajavalvonnan aloilla. Lisäksi on tuettu naisten poliittista voimaannuttamista mm. PYM-varoin. Vuonna 2013 käynnistetty EU:n rajavalvontaoperaatio EUBAM Libya on kouluttanut libyalaisia maa-, meri- ja ilma-alueiden rajavartijoita sekä opastanut strategisella päätöksenteon tasolla kokonaisvaltaisen rajakonseptin luomiseen. Libyan poliittisista ja turvallisuussyistä operaatio on joutunut kesästä 2014 toimimaan Tunisiassa käytännössä jäädytettynä "on hold" -tilassa. Operaatiolle esitetään kuuden kuukauden jatkoa, jotta se voitaisiin tilanteen salliessa nopeasti käynnistää uudelleen. Libyan poliittisen prosessin edistys huomioiden operaatioon on jatkokauden ajaksi tarkoitus rekrytoida eri siviilipuolen turvallisuussektoreiden suunnittelijoita valmistelemaan EU:n mahdollisia uusia YTPPtoimia Libyassa rajavalvontatehtävien ohella. Tavoitteena on kehittää EU:n valmiuksia vastata Libyan tukipyyntöön, mikäli sellainen poliittisen tilanteen kehittyessä esitetään. Libyan pyyntö on uusien YTPP-toimien edellytys. Ihmissalakuljetuksen vastainen EUNAVFOR MED Sophia -operaatio toimii tällä hetkellä kansainvälisillä vesillä Libyan edustalla ja suorittaa siellä alustarkastuksia sovellettavan kansainvälisen oikeuden ja YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2240 (2015) asettamissa rajoissa. Koko mandaattiaan operaatio pääsee toteuttamaan vasta kun se voi laajentaa toimintaansa Libyan aluevesille ja viime kädessä Libyan maaperälle. Operaation tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää, että toimeenpanossa voidaan edetä suunnitellusti. Tässä Libyan yhteistyö on keskeisessä roolissa. Suomi osallistuu operaatioon esikuntaupseerein ja alustarkastusosastolla.

18 18(21) Ulkoasiainministeriö TAVOITEMUISTIO ALI-10 Rosvall Marja Asia Epävirallinen lounas Libanonin ulkoministerin kanssa Kokous/tapaaminen Ulkoasiainneuvosto ESILLÄ OLEVAT KYSYMYKSET Libanonin tilanne, ml. Syyrian konfliktin vaikutukset ja kansainvälinen tuki Libanonille 2. SUOMEN TAVOITE EU:n on annettava tunnustusta Libanonille sen merkittävästä roolista syyrialaispakolaisten vastaanottamisessa Syyrian sodan Libanonille aiheuttamista vaikeuksista huolimatta. EU:n ja kansainvälisen yhteisön on pantava täytäntöön Libanonille Lontoon Syyrian apulupauskonferenssissa 4.2. annetut merkittävät apulupaukset. Kiitetään Libanonia sen sitoutumisesta kaikkien Syyrian pakolaislasten kouluunpääsyyn ja rohkaistaan sitä nopeaan implementointiin. Todetaan Suomen lisätuen lupaus No Lost Generation -aloitteelle. Hyödynnetään lounaskeskustelua paremman näkemyksen saamiseksi Libanonin poliittisesta ja turvallisuustilanteesta sekä kuullaan Libanonin arvioita Syyrian poliittisen prosessin mahdollisuuksista, Iranin ja Saudi-Arabian välien heikentymisen alueellisista vaikutuksista, Venäjän osallisuudesta Syyrian kriisissä ja sen ratkaisupyrkimyksissä sekä Libanonin kautta Eurooppaan suuntautuvista pakolaisvirroista. 3. NEUVOTTELUTILANNE Libanonin ulkoministeri osallistuu ulkoasiainneuvoston epäviralliselle lounaalle. Libanon Syyrian naapurimaana kantaa painavaa taakkaa pakolaisten vastaanottamisessa, noin 25 % maassa olevista on syyrialaispakolaisia. Lontoon 4.2. järjestetyssä Syyrian apulupauskonferenssissa Libanon sitoutui keskeisiin syyrialaispakolaisia koskeviin politiikkahelpotuksiin (mm. pakolaislasten kouluunpääsy ja työlupa) vastineena merkittävästä lahja-avusta, kansainvälisestä rahoituksesta ja mm. markkinoillepääsyn helpotuksista. Konferenssi ylitti sille asetetut odotukset: Apulupauksia annettiin yhteensä noin 11 miljardin dollarin edestä. Vuodelle 2016 eli YK:n yhteisvetoomuksiin (7,7 miljardia) vastaamiseen luvattiin noin 6 miljardia ja pidemmän aikavälin ( ) tukeen noin 5 miljardia. YK:n pääsihteeri Ban Ki-Moonin mukaan kyseessä on suurin koskaan yhdessä tilaisuudessa annettu apulupaus. Lisäksi keskusteluun noussee Libanonin tilanne sekä alueellinen poliittinen tilanne. YK:n johdolla tammikuun lopulla alkaneissa Syyria-neuvotteluissa on otettu aikalisä. Tauon taustalla nähdään Syyrian hallituksen Venäjän ilmatuella tapahtunut nopea eteneminen Aleppon alueella. Kansainvälisen Syyrian tukiryhmän (International Syria Support Group, ISSG), johon myös Libanon kuuluu, on tarkoitus kokoontua helmikuun toisella viikolla. Neuvotteluja pyritään jatkamaan helmikuun lopulla.

19 19(21) 4. TAUSTA Alueellinen tilanne vaikuttaa Libanoniin voimakkaasti. Libanonin virallinen linja Syyrian kriisiin on ollut, että siihen ei sekaannuta. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole toteutunut, sillä libanonilainen Hizbollah-järjestö on avoimesti osallistunut Syyrian sotaan taistellen Assadin hallinnon puolella. Vastatoimena Hizbollahin osallistumisesta sotaan Syyriassa, on Hizbollahia ja shiialaisia kohteita vastaan tehty useita iskuja myös Libanonissa. Viimeisimpänä marraskuun 12. päivän itsemurhaiskut Etelä-Beirutissa, joissa kuoli 40 ja loukkaantui yli 200 ihmistä. Yleisen epävakauden myötä Libanonin ja Israelin rajalla sinistä linjaa valvovan UNIFILin (vuodesta 1978) rooli vakauttavana elementtinä on säilynyt merkittävänä. Syyrian sisällissodan aiheuttamat jännitteet eivät näy Etelä-Libanonissa niin merkittävästi kuin maan pohjois- ja itäosissa. Vaikka Etelä-Libanon on ollut verrattain rauhallista aluetta, lyhyitä välikohtauksia Israelin kanssa on säännöllisesti. Syyrian sodan humanitääriset vaikutukset ovat merkittävät. Libanonissa on UNHCR:n mukaan noin 1,1 miljoonaa pakolaiseksi rekisteröitynyttä syyrialaista (4,3 miljoonaa libanonilaista), heistä kaksi kolmasosaa on lapsia. Järjestön mukaan syyrialaisia voi olla maassa kaikkiaan noin kaksi miljoonaa. Libanon on syyrialaispakolaisten suhteellisesti suurin vastaanottajamaa. Pakolaiset asuvat pääasiassa muun asutuksen keskuudessa, eivät pakolaisleireillä. Pakolaistilanne on vienyt maan kestokyvyn äärimmilleen ja on rasite muun muassa koulutus-, vesi- ja sanitaatiojärjestelmille. Lisäksi se uhkaa järkyttää eri uskontoryhmien herkkää tasapainoa. Pelkona on, että pakolaisten myötä myös ääriaineksia soluttautuu maahan. Viitteitä Libanonin sunnimuslimien radikalisoitumisesta tai liittymisestä ääriliikkeisiin ei ole ollut havaittavissa. Libanon on rajoittanut syyrialaisten maahanpääsyä, keskeyttänyt pakolaisten rekisteröinnin ja oleskeluluvan uusimisesta on tullut yhä vaikeampaa ja kallista. UNHCR:n rekisteröimien pakolaisten määrä kääntyi näiden tiukempien sääntöjen johdosta laskuun Syyrialaisten työskentelyä maassa on rajoitettu. Libanon oli vuonna 2015 yksi syyrialaispakolaisten pääreiteistä Turkkiin ja edelleen Eurooppaan. Turkin päätös vaatia viisumi syyrialaisilta lento- ja laivamatkustajilta vaikuttaa tähän. Libanonin tilanne on myös sisäpoliittisesti haastava. Presidentin valinta on viivästynyt jo yli puolitoista vuotta. Tehtävä kuuluu poliittisen vallanjaon mukaan kristityille, jotka eivät ole löytäneet ehdokasta, josta olisi riittävä yksimielisyys. Saudi-Arabian ja Iranin suhteiden äskettäinen huononeminen heikentää entisestään mahdollisuuksia valita Libanonille presidenttiä lähitulevaisuudessa. Parlamenttivaaleja on myös lykätty yhteensä neljällä vuodella, muun muassa vaalilainsäädännön uudistuksen viivästymisen vuoksi. Tilanne on rampauttanut päätöksentekoa. Libanonin talouskasvu on ollut vuodesta 2011 lähtien noin 2 %:n luokkaa, eikä käännettä parempaan ole toistaiseksi näköpiirissä, johtuen maan poliittisesta tilanteesta ja Syyrian konfliktin vaikutuksista. Maailmanpankin vuonna 2013 tekemän arvion mukaan Syyrian kriisi supistaa Libanonin BKT:tä jopa 2,9 prosenttiyksikköä joka vuosi. Vakaiden olojen vallitessa Libanon on osoittanut taloudellista potentiaalia. Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki on myöntänyt Libanonille kohdemaastatuksen. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonin aloitteesta muodostettiin kansainvälinen Libanon-tukiryhmä (International Support Group for Lebanon) vuonna Se muodostuu turvallisuusneuvoston