Sveitsinpuiston laskeutusallas, rakentamissuunnitelma

HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Sveitsinpuiston laskeutusallas, rakentamissuunnitelma Työkohtainen työselostus 30.12.2015 Viite 16X219668 Hyväksynyt Kirjoittanut Risto Ketonen ja Jukka Ruuska 1-

SISÄLLYS 1. YLEISTÄ 4 1.1. Rakennushanke 4 1.2. Katselmukset 5 1.3. Luvat 5 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY 5 2.1 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet 5 3. TYÖMAAN HUOLTO 5 3.1 Työturvallisuus 5 4. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 5 4.1 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset 5 4.1.1 Työnaikaiset mittaukset 6 4.1.2 Työmäärien mittaukset 6 4.1.3 Tarke- ja laadunvarmistusmittaukset 6 4.2 Katutöiden laadunvalvonta 6 4.2.1 Materiaalien laadunvalvonta 6 4.2.2 Tiivistämistyön valvonta 6 4.3 Johtotöiden laadunvalvonta 6 4.3.1 Mittaukset ja tarkepiirustus 6 5. MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET 7 5.1. Olevat rakenteet ja rakennusosat 7 5.2. Poistettava kasvillisuus 7 5.3. Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet 7 5.4. Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 7 Tekniset vaatimukset InfraRYL 11200 mukaiset. 7 Urakka-alueella olevien rakenteiden, laitteiden ja johtojen siirrosta tulee sopia niiden omistajien kanssa. Näitä ovat esim. sähkökaapelit yms. 7 5.4.1. Johto-, putki-, ja kaapelirakenteiden suojaaminen 7 5.5. Kuivatusrakenteet 7 5.5.1. Avo-ojat ja uomat 7 5.6. Maaleikkaukset ja -kaivannot 8 5.6.1. Maaleikkaukset 8 5.6.2. Maakaivannot 8 5.6.3. Putki- ja johtokaivannot 9 2-

5.6.4. Massanvaihtoon kuuluvat kaivannot 10 5.6.5. Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat 10 5.7. Penkereet, maapadot ja täytöt 10 5.7.1 Penkereet 10 5.7.1.1. Maapenkereet 10 5.7.2 Kaivantojen täytöt 10 5.7.2.1. Asennusalustat 10 5.7.2.2. Alkutäytöt 10 5.7.2.4. Lopputäytöt 11 5.7.4. Massanvaihtoon kuuluvat täytöt 11 6. PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 11 6.1. Päällysrakenteen osat 11 6.1.1 Suodatinkankaat 11 6.1.2 Kantava kerros 12 6.1.4. Päällysteet ja pintarakenteet 12 6.1.5. Siirtymäkiilat 12 6.2. Reunatuet 12 7. KASVILLISUUSRAKENTEET 12 8. JÄRJESTELMÄT 12 8.1. Jätevesiviemärit 12 8.2. Hulevesiviemärit 12 8.3 Vesijohdot 12 9. TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 13 9.1. Liikennemerkit 13 3-

1. YLEISTÄ 1.1. Rakennushanke Rakennuskohde ja sen sijainti Tämä työkohtainen työselostus koskee hulevesien laskeutusaltaan ja siihen liittyvien rakenteiden rakentamista Sveitsinpuiston alueelle. Rakennushankkeessa rakennetaan Sveitsinpuistoon hulevesien laskeutusallas, siihen liittyviä ojia, altaan purkurumpu sekä huoltotie altaalle. Hankkeessa on huomioitava liikennöidyt kadut ja asutus sekä alueen sijoittuminen virkistyskäyttöön varatulle alueelle. Suunnittelija Suunnitelmat on laatinut Pöyry Finland Oy, jossa yhdyshenkilönä toimivat altaan ja kuivatuksen osalta Jukka Ruuska, puhelin 010 332 1199, e-mail jukka.ruuska@poyry.com ja geotekniikan osalta Risto Ketonen, puhelin 010 332 6436, email risto.ketonen@poyry.com Suunnittelusta vastaavana tilaajan edustajana toimii Kari Pulkkinen, puhelin 0407040757, e-mail kari.pulkkinen@hyvinkaa.fi Noudatettavat asiakirjat ja määräykset Maarakennustyöt tehdään tämän suunnitelman piirustusten, työkohtaisten työselitysten ja seuraavien ohjeiden mukaisesi: INFRARAKENTAMISEN YLEISET LAATUVAATIMUKSET (InfraRYL 2006 ja 2010) Osa 1 Väylät ja alueet Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje Muita tekstisisällössä mainittuja julkaisuja. Työssä on noudatettava työsuojelusta annettuja lakeja, määräyksiä ja ohjeita. Yleisten työselitysten lisäksi työssä noudatetaan tätä työkohtaista työselitystä. Täydentävät rakennusselitykset Viherrakentamisen työselitys VRT11 Muita noudatettavia työselityksiä ja ohjeita: Asfalttinormit 2008, Päällystealan Neuvottelukunta PANK ry Pohjarakennusohjeet RIL 121, 2004 Kaivanto-ohje RIL 263 2014 Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket RIL 77 / 2013 Routasuojaus, rakennukset ja infrarakenteet RIL 261 / 2013 Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" Viheralueiden hoito VHT 14, Viherympäristöliitto Valtioneuvoston päätös 205/2009, työturvallisuus Muita Rakennusinsinöörien Liiton julkaisemia rakentamista koskevia normeja ja ohjeita putkivalmistajien ja laitteidentoimittajien asennus- ym. ohjeita voimassa olevia rakentamisesta annettuja lakeja, asetuksia ja määräyksiä 4-

viranomaisten, rakennuttajan ja suunnittelijan työn aikana antamia kirjallisia ja suullisia määräyksiä ja ohjeita 1.2. Katselmukset Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksissa käsiteltävistä ja esille tulleista asioista laaditaan pöytäkirja. 1.3. Luvat Ei tiedossa. 2. TOIMINNAN JÄRJESTELY 2.1 Liikennejärjestelyt ja suojatoimenpiteet Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työnaikaiset liikennejärjestelyt voimassa olevien, työnaikaisia liikennejärjestelyjä koskevien säännösten mukaisesti. Alueen läheisyydessä oleville kiinteistöille on pystyttävä liikennöimään koko rakennusurakan ajan. Mahdollisten kiertoteiden ja ajoratojen työnaikainen kunnossapito kuuluu urakkaan. Ennen töiden aloittamista urakoitsija toimittaa työnaikaisen liikenteenhoitosuunnitelman rakennuttajan hyväksyttäväksi. Urakoitsijan tulee myös määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Rakennettavalle laskeutusaltaalle liikennöinti tapahtuu alkuosastaan nykyisen virkistyskäyttöön varatun raitin kautta, kts. 15020-1301. Raitin työnaikainen kunnossapito kuuluu urakkaan. Rakentamistyön jälkeen tie ennallistetaan vastaavaan kuntoon kuin ennen urakan alkua. Huoltotie rakennetaan uudelle linjaukselle plv. 170 260. Huoltotie jää pysyväksi. 3. TYÖMAAN HUOLTO 3.1 Työturvallisuus Kohteesta on laadittu erillinen turvallisuusasiakirja. 4. MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 4.1 Mittaustyöt ja maaperätutkimukset Suunnitteluun liittyvät mittaustyöt on tehty Korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS-GK25 Hyvinkään kaupungin tekemien maastomittausten perusteella on laadittu suunnittelua varten maastomalli. Lisäksi katvealueilla on hyödynnetty Maamittauslaitoksen laserkeilausaineistoa. Suunnittelualueella on tehty painokairauksia Hyvinkään kaupungin toimesta. Maaperä Maaperäkuvaus perustuu alueelta tehtyihin painokairauksiin 80- ja 90 luvulta sekä tätä hanketta varten vuonna 2015 tehtyihin painokairauksiin. 5-

Maanpinnassa on altaan alueella noin 2 m paksuinen kerros hyvin pehmeää turvetta ja liejua. Tämän alapuolelta alkaa painokairauksissa saviseksi siltiksi tulkittu kerrostuma, jonka syvyys altaan alueella vaihtelee 5 15 m välillä. Savisen siltin paksuus suurenee länteen päin ja ohenee altaan koillispuolelle jäävää rinnettä kohti. Savisen siltin alapuolella on moreenia. Suunnittelualueen maaperä on heikosti kantavaa ja eroosioherkkää. Aivan suunnitellun huolto- ja työmaatien kohdalta ei ole kairauksia, mutta maaperän voidaan olettaa olevan em. kaltaista myös sen kohdalla. Alueella ei ole asennettu pohjaveden pinnan havaintoputkia. Kairausrei istä saatujen havaintojen ja nykyisten ojien vuoksi pohjavedenpinnan painetason voidaan olettaa olevan hyvin lähellä maanpinnan tasoa. Rakennusalue sijaitsee pohjaveden muodostumisalueella. Alueella ei ole tiedossa pilaantuneita maita. Pilaantuneita maita ei ole alueelta tutkittu. Mikäli maankaivun yhteydessä havaitaan sellaisia poikkeamia suunnitelmissa olevista maaperätiedoista, joilla on kustannusvaikutusta tai poikkeamista aiheutuu turvallisuusriski rakennustyön kannalta, on urakoitsijan oltava yhteydessä rakennuttajaan. 4.1.1 Työnaikaiset mittaukset Suunnitelmat on laadittu korkeusjärjestelmässä N2000 ja tasokoordinaatistossa ETRS- GK25. Rakentaminen toteutetaan näissä järjestelmissä. 4.1.2 Työmäärien mittaukset Työmäärien mittauksissa noudatetaan INFRA 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö Määrämittausohje. 4.1.3 Tarke- ja laadunvarmistusmittaukset Laadunvalmistusmittaukset suoritetaan InfraRYL 2006 määräysten mukaisesti. Laadunvarmistusmittauksista tehdään mittauspöytäkirjat, jotka hyväksytetään rakennuttajalla. Laadunvarmistusmittausten suorittajan on oltava rakennuttajan hyväksymä. 4.2 Katutöiden laadunvalvonta Rakennekohtaiset laatuvaatimukset ja laadunvalvontamenetelmät on esitetty työselityksen asianomaisessa kohdassa. 4.2.1 Materiaalien laadunvalvonta Ennen valmisosien ja materiaalien käyttöönottoa tehdään ne kokeet ja hankitaan ne todistukset, jotka on mainittu tässä työselityksessä tai niissä asiakirjoissa, joihin tämän työselityksen asianomaisessa kohdassa on viitattu. 4.2.2 Tiivistämistyön valvonta Sitomattomien rakennekerrosten ja maa-aineksista tehtävien rakenteiden tiiviys on esitetty työselityksen asianomaisessa kohdassa. 4.3 Johtotöiden laadunvalvonta 4.3.1 Mittaukset ja tarkepiirustus Asema- ja leikkauspiirustussarjaan merkitään toteutettujen rakenteiden ja sijainnin poikkeamat suunnitelmaan verrattuna. Urakoitsija tekee paljastuneiden maanalaisten rakenteiden (vesi- ja viemärijohtojen sekä ym. johtojen) tarkemittaukset ja tarkepiirustukset korkeusjärjestelmässä N2000 ja taso- 6-

koordinaatistossa ETRS-GK25 sisältäen ominaisuustiedon lisäksi sijainnin ja korkeustason (X, Y, Z). 5. MAA- POHJA- JA KALLIORAKENTEET 5.1. Olevat rakenteet ja rakennusosat Työn aikana tulee huolehtia, että kaikki alueella olevat johdot, laitteet, varusteet yms. ovat toimintakunnossa koko työn keston ajan lukuun ottamatta vähäisiä, siirtotöistä aiheutuvia katkoksia. Ennen kaivutöiden aloittamista urakoitsija selvittää kaikki alueella mahdollisesti olevat kaapelit yhdessä kaapelinomistajien kanssa. Johtojen ja kaapelien osalta tapahtuvat siirrot, purkamiset ja suojaamiset suorittaa niiden omistaja, ellei asiasta erikseen toisin sovita. 5.2. Poistettava kasvillisuus Kaupunki poistaa puuston tarvittavalta alueelta. Ylimääräiset pintamaat, kannot, risut ja kasvillisuuden urakoitsija toimittaa hankkimalleen luvalliselle läjitysalueelle tai hyötykäyttöön kustannuksellaan. 5.3. Suojattava kasvillisuus ja luontoalueet Suunnittelijalla ei ole tiedossa. 5.4. Poistettavat, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Tekniset vaatimukset InfraRYL 11200 mukaiset. Urakka-alueella olevien rakenteiden, laitteiden ja johtojen siirrosta tulee sopia niiden omistajien kanssa. Näitä ovat esim. sähkökaapelit yms. 5.4.1. Johto-, putki-, ja kaapelirakenteiden suojaaminen Ennen kaivutöiden aloittamista on hankittava kaikki tiedot laitteiden omistajilta maahan asennetuista putkista, kaapeleista ja muista rakenteista, jotka sijaitsevat työalueella tai sen välittömässä läheisyydessä. Rakennustyössä noudatettavat järjestysohjeet velvoittavat kaivajaa ennen kaivutöitä varmistautumaan kaivualueella olevien kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista. Suojaukset, siirto- ja purkutyöt tehdään laitteiden haltijan ohjeiden mukaisesti. Purkujätteistä huolehtii omistaja, ellei työmaalla toisin sovita. 5.5. Kuivatusrakenteet 5.5.1. Avo-ojat ja uomat Suunnitelmapiirustuksessa 15020-1301 osoitetulla matkalla tulouomat, purku-uoma ja ympärysoja verhoillaan vastaavilla rakenteilla kuin allas. 7-

5.6. Maaleikkaukset ja -kaivannot 5.6.1. Maaleikkaukset Työssä otetaan huomioon työturvallisuuden edellyttämät toimet luiskien sortumisen ja muiden vahinkojen estämiseksi. Altaan kohdalta ja altaan huoltotasanteiden ja huolto- ja työmaatien kohdilta tehdään maaleikkaus leikkauspiirustuksiin 15020-1302, 15020-1303 ja 15020-1304 merkityllä tavalla. Maaleikkaustyöt suoritetaan piirustuksissa esitettyjä korkeustasoja ja kaltevuuksia noudattaen sekä huomioiden rakennekerrosten vaatima tila ja työvarat. Maaleikkaustyö on suoritettava siten, ettei maapohja tarpeettomasti häiriinny eikä kaivannon viereinen kasvillisuus tai puusto tarpeettomasti vahingoitu. Maaperän eroosioherkkyyden vuoksi maaleikkaustyöt on tehtävä vaiheittain kaivaen, jonka jälkeen asennetaan suodatinkangas sekä murskeverhous. Mikäli maapohja häiriintyy tai vedentulo kaivantoon on runsasta, tulee vaiheittain tehtävän kaivun pituutta pienentää. Ylimääräiset kaivumassat sijoitetaan erillisille rakennuttajan hyväksymälle läjitysalueelle. Ylimääräisen kaivumassan poisvienti ja sijoitus kuuluu urakkaan. Alueelta kuuluvien jätteiden poisvienti ja jätemääräysten mukainen sijoitus kuuluu urakkaan. Mikäli työn aikana löytyy pilaantuneita tai saastuneita maita, on urakoitsijan välittömästi tiedotettava asiasta rakennuttajalle sekä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle tai Uudenmaan ELY:lle. 5.6.2. Maakaivannot Laatuvaatimukset Laadunvalvonnassa noudatetaan tämän työselityksen lisäksi InfraRYL:ssä annettuja ohjeita. Yleisenä periaatteena on, että ennen ylemmän rakenneosan tekoa rakennuttajan tulee hyväksyä alempi rakenneosa. Maakaivannossa ei saa olla poikkeamia suunnitelman mukaisesta sijainnista. Kaivannossa tulee olla riittävät levennykset kaivojen ja putkien kohdalla. Rakennekerroksiin käytettävän materiaalin kelpoisuus on todettava rakeisuustutkimuksella. Laadun toteaminen Kaivannon sijainti ja leikkaustaso todetaan työn aikana tehtävien tarkemittauksin ennen täyttöjen tekoa. Urakoitsijan on varattava rakennuttajalle mahdollisuus tulla paikalle ennen rakenteiden ja putkien peittämistä (esim. valokuvausta varten). Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiviyteen. Kaivannot pidetään työn aikana kuivana kaivannosta pumppaamalla. Pumppausvedet johdetaan alueella oleviin avo-ojiin. Urakoitsijan tulee ottaa huomioon se, että pumppausmäärät voivat olla turpeen maatuneisuuden ja vedenjohtavuuden vaihteluista johtuen olla suuria. Urakoitsijan tulee varautua tähän riittävän tehokkain pumpuin. Mikäli pumppausveden laatu todetaan aistihavaintojen perusteella huonoksi (runsas väri, haju tai kiintoaineen määrä), on vesien johtaminen avo-ojiin keskeytettävä ja otettava yhteyttä tilaajaan. Kaivannon kuivana pidon helpottamiseksi sekä pumppausmäärien pienentämiseksi tulee altaan kaivu tehdä vaiheittain kaivaen, jonka jälkeen välittömästi asennetaan suodatinkangas sekä murskeverhous ennen seuraavan pätkän kaivamista. 8-

Koska nykyinen hulevesien purkuoja kulkee tulevan laskeutusaltaan kohdalla, tulee urakoitsijan huolehtia rakentamisen ajan tulevan ojaveden pumppaamisesta ohi rakennettavan alueen. Työohjeita Soveltuvin osin noudatetaan InfraRYL:n työohjeita Kaivanto-ohje RIL 263 2014, VTT:n geotekniikan laboratorion tiedonantoja 29/77 "Johtokaivantojen tukemisohjeet" ja 28/77 "Pienten kaivantojen tukeminen", sekä työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot" ja Suomen rakentamismääräyskokoelma, osa B3 Pohjarakennus. Kaivannot kaivetaan rakenteiden vaatimaan syvyyteen ja kaivannon seinämät tuetaan tarvittaessa siten, ettei sortumia missään olosuhteissa pääse tapahtumaan ja riittävä työturvallisuus varmistetaan. Urakoitsija huolehtii kaivantojen kuivana pidosta, suojauksesta ja työturvallisuuden takaamiseksi mahdollisesta tuennasta. Tarvittavat tukiseinän mitoitukset kuuluvat urakoitsijalle. Liikakaivua sekä leveys- että pituussuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovasti, jotta alapuolinen maaperä ei tarpeettomasti häiriinny. Valmiiksi kaivettu kaivannon pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Mikäli leikkauspohjassa on havaittavissa häiriintymistä, on suodatinkangas ja murskekerros asennettava välittömästi, kun vaadittu kaivutaso on saavutettu. Yli 2 m syvien kaivantojen ympärillä tarvitaan putoamissuojaus: suojakaide tai -aita. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat sijoitetaan siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Ne eivät saa estää tarvittavien työkoneiden pääsyä kaivannon vierelle. Kaivumassat kuljetetaan välittömästi ylijäämämassoille varatulle alueelle. 5.6.3. Putki- ja johtokaivannot Työohjeita Rumpuputkea varten tehtävä kaivanto voidaan tehdä luiskaamalla kaivuluiska 1:2 tai loivemmiksi. Luiskien eroosiota on tarkkailtava työnaikana. Nykyisen ojan vesien kulkeutuminen kaivantoon on estettävä työnaikana ohitusjärjestelyin. Tarvittaessa kaivanto pidetään kuivana työnaikana pumppaamalla. Liikakaivua sekä leveys- että erityisesti syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannot tehdään noudattaen työsuojeluhallituksen ohjeita Kapeat kaivannot, RIL 263-20142 Kaivanto-ohje sekä InfraRYL:n ohjeita niin, että työturvallisuutta ei vaaranneta. Tuettu kaivanto tehdään noudattaen piirustuksen 16X219668.BA743-301 ohjeita. Mittavaatimukset InfraRYL 2010 kuvissa 16210:K1 ja 16210:K2 on esitetty tukemattoman maakaivannon ja kuvassa 16300:K2 tuetun maakaivannon poikkileikkauksen vähimmäismitat. Kaivannon tulee olla niin laaja, että seinämät tulevat vähintään 400 mm etäisyydelle putkista, kaivoista ja laitteista. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laen korkeutta alempaa. 9-

5.6.4. Massanvaihtoon kuuluvat kaivannot Mikäli rummun suunnitellun kaivutason alapuolella on turvetta, poistetaan turve ja kasvatetaan arinakerroksen paksuutta vastaavasti, jotta haluttu altaan pohjan taso saavutetaan. 5.6.5. Kalliokanaalit, -syvennykset ja kuopat Pohjatutkimusten perusteella työ ei edellytä louhintaa. 5.7. Penkereet, maapadot ja täytöt 5.7.1 Penkereet 5.7.1.1. Maapenkereet Mikäli jossain kohdin suunniteltujen rakennekerrosten ja pohjamaan väliin tarvitsee tehdä maapengertä, jotta altaan yläpinta tai tien tasaus saavutetaan, tehdään se rakennekerrosmateriaalista rakennekerroksia paksuntamalla. Pohjamaan ja penkereen rakennekerrosten väliin asennetaan suodatinkangas N5. 5.7.2 Kaivantojen täytöt 5.7.2.1. Asennusalustat Altaan purkua varten tehtävä rumpuputki perustetaan 500 mm paksulle kiviainesarinalle InfraRYL 2010 kohdan 13310 mukaisesti. Arina ympäröidään käyttöluokan N5 suodatinkankaalla. Turve poistetaan rummun alta. Materiaalivaatimukset Kiviainesarinan materiaalina käytetään soraa tai mursketta, jonka rakeisuus on 0/32 mm. Jos olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, asennusalusta on tehtävä sepelistä tai sorasepelistä, jonka raekoko on # 8-32 mm (hienoaines puuttuu). Mittavaatimukset Kaivannon pohjalle tehdään vähintään 500 mm paksuinen kiviainesarina. Kerros tiivistetään vähintään 90 % tiiviysasteeseen tai < 2,8 tiiveyssuhteeseen. Arina tiivistetään täryttämällä enintään 300 mm kerroksissa. Laadun toteaminen Tasauskerroksen tiiviysasteen pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla tiiveysasteen mittauksissa 88 %. 5.7.2.2. Alkutäytöt Materiaalivaatimukset Alkutäyttömateriaalin tulee olla routimatonta ja rumpuputken valmistajan vaatimukset täyttävää. Alkutäytön materiaalin tulee täyttää InfraRYL 2010 kohdan 18320.1.2 mukaiset vaatimukset. Alkutäyttö tehdään vaiheittain noudattaen julkaisun Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket ohjeita. Mittavaatimukset Alkutäyttö tiivistetään vähintään 95 %:n tiiviysasteeseen tai < 2,5 tiiveyssuhteeseen. Täyttö ulotetaan vähintään 300 mm putken laen yläpuolelle. Laadun toteaminen Alkutäytön tiiviysasteen pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 93 %. 10-

Työohjeita Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Alkutäyttömateriaali lasketaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muulla sellaisella menetelmällä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros saa olla enintään 300 mm paksuinen tiivistettynä. Alkutäyttö on pudotettava mahdollisimman tasaisesti putken molemmille puolille ja sitä sullotaan putken alle ja sivuille. Putken ylös nousemisen estämiseksi sitä on tarvittaessa varovasti painettava tai se on ankkuroitava täyttöjä tehdessä. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan lopputäyttömateriaalin suurimman lohkarekoon verran, kuitenkin vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. Muoviputken päälle tulevat täyttömassat saadaan tiivistää koneellisesti vasta sen jälkeen, kun putken laen päällä on vähintään 0,3 m:n paksuinen täyttökerros. 5.7.2.4. Lopputäytöt Lopputäytön täyttömateriaali ei saa sisältää aineita, jotka voivat vahingoittaa putkia tai liitosmateriaalia. Lopputäyttö Lopputäyttö tehdään samasta materiaalista kuin altaan verhouksessa ja pohjarakenne. Mittavaatimukset Liikennöitävillä alueilla lopputäyttö tiivistetään kerroksittain 90 % tiiviysasteeseen ja ulotetaan rakennekerrosten alapintaan. Kaivojen sivuilla lopputäyttö tehdään vähintään 0,4 m etäisyyteen niiden ulkopinnasta. Lopputäyttö tehdään routimattomalla materiaalilla. Laadun toteaminen Lopputäytön tiiviysaste todetaan mittauksin, kuitenkin vähintään yksi mittaus/työkohde. Pienin sallittu yksittäinen mittaustulos saa olla 88 % (Proctor). 5.7.4. Massanvaihtoon kuuluvat täytöt Massanvaihdon täytöt tehdään altaan rakennekerrosten mukaisesti, katso piirustukset 15020-1302, 15020-1303 ja 13020-1304. 6. PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Altaalle menevälle huoltotielle tehdään 300 mm paksu kantavakerros murskeesta 0-32 mm ja altaan huoltotasanteille tehdään vähintään 500 mm paksu kantavakerros molskotista 50-150 mm, joka erotetaan pohjamaasta suodatinkankaalla N5. Rakennekerrokset tehdään kerroksittain tiivistäen. Kerralla levitettävän kerroksen paksuuden tule olla sellainen, että kerros saadaan käytettävissä olevalla tiivistyskalustolla riittävän tiiviiksi. 6.1. Päällysrakenteen osat 6.1.1 Suodatinkankaat Maapohjan ja rakennekerrosten väliin asennetaan luokan N5 suodatinkangas. 11-

6.1.2 Kantava kerros Ennen kerroksen rakentamista tarkastetaan leikkauspohjan taso, leveys ja pinnan muoto sekä tehdään tarvittavat korjaukset. Huoltotien kantavan kerroksen rakeisuusalue on InfraRYL:n mukainen. 6.1.4. Päällysteet ja pintarakenteet Tässä urakassa ei lähtökohtaisesti ennallisteta päällystettyjä katurakenteita. Mikäli altaalle menevän työmaatien alkuosan (olemassa oleva raitti) kunto työn loputtua vaatii, ovat tarvittavat ennallistamis- ja kunnostustoimenpiteet tehtävä. 6.1.5. Siirtymäkiilat Siirtymäkiiloille ei ole tarvetta. 6.2. Reunatuet Tässä kohteessa ei ole ennallistettavia reunatukia. 7. KASVILLISUUSRAKENTEET Suunnitelmapiirustuksissa 15020-1301, 15020-1302, 15020-1303 ja 15020-1304 osoitettuihin kohtiin altaaseen asennetaan kasvillisuusmatto tehostamaan kiintoaineksen vähenemistä altaan läpi virtaavasta vedestä ja hyödyntämään vedessä olevia ravinteita ja siten puhdistamaan vettä. Matto voi olla esim. Veg Tech rantamatto S4 tai vastaava, joka soveltuu hulevesialtaaseen veden puhdistamiseen. S4 matossa on seuraavia kasveja: Sarat Carex sp., mesiangervo filipendula ulmaria, keltakurjenmiekka iris pseudacorus, rantakukka lythum salicaria L, järviruoko phragmites australis, järvikaisla schoenoplectus lacustris, osmankäämit typha sp. Kasvit on istutettu vahvaan kudottuun kookosmattoon. Mattojen koko on 1x2 m ja ne kiinnitetään valmistajan ohjeen mukaan puutapeilla. 8. JÄRJESTELMÄT 8.1. Jätevesiviemärit Tässä hankkeessa ei rakenneta tai saneerata jätevesiviemäreitä. 8.2. Hulevesiviemärit Tässä hankkeessa ei rakenneta tai saneerata hulevesiviemäreitä. 8.3 Vesijohdot Tässä hankkeessa ei rakenneta tai saneerata vesijohtoja. 12-

9. TURVALLISUUSRAKENTEET JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 9.1. Liikennemerkit Väliaikaisesti poistetut liikennemerkit asennetaan takaisin mahdollisimman nopeasti. Työalueella vaurioituneet liikennemerkit ja katunimikilvet uusitaan tarpeen mukaan. Uusina liikennemerkkeinä käytetään vakiokokoisia merkkejä, joiden kalvokalvotyyppi on liikenteenohjaussuunnitelmassa esitetyn taulukon mukainen, pääasiassa R2. Liikennemerkkipylväinä käytetään pyöreitä teräsputkia 60/2. Liikennemerkkipylväät asennetaan elementtivalmisteiseen betonijalustaan H 700 viheralueella ja päällystetyllä alueella betonijalustaan H500. Liikennemerkkijalusta asennetaan siten, että jalustan yläpinta on enintään 70 mm ympäröivän maanpinnan tasoa ylempänä. Liikennemerkki kiinnitetään pylvääseen kuumasinkityllä kiinnikkeillä tai ominaisuuksiltaan vastaavilla. Pylväs kiinnitetään jalustaan lukitusrenkain, kiinnitysruuveilla tai kuumasinkityillä kiinnikkeillä. Vantaalla 30.12.2015 Risto Ketonen Suunnitteluinsinööri Jukka Ruuska Prjojektipäällikkö 13-