Korjausrakentamisen viranomaismääräykset nyt ja tulevaisuudessa Ylijohtaja Helena Säteri Korjausrakentamisen iltapäivä Sanomatalo, Helsinki 17.9.2013
Rakennetulla ympäristöllä on suuri vaikutus kestävään kehitykseen Rakennettu ympäristö kattaa 17 % puhtaan veden kulutuksesta 25 % metsistä otetun puun käytöstä 40 % materiaalien ja energian käytöstä 30-40 % kaikesta käytetystä primäärienergiasta > 80 % haitallisista päästöistä johtuen energiankäytöstä (sisältäen liikenteen)
Ajalle tyypillistä on muutoksen nopeus Visiot tulevasta muuttuvat yhä nopeammin arkipäiväksi Tieto tulevasta ohjaa kehitystä ja lisää liiketoimintamahdollisuuksia Normiympäristön muutokset ovat keskeinen osa toimintaympäristön muutosta Ympäristöministeriö viitoittaa muutosten polun kohti rakennetun ympäristön kehittymistä
Rakennettua ympäristöä koskevat säädökset muutostilassa 2010 luvulla Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi 2012-2013 Perustuslaista johtuvia maankäyttö- ja rakennuslain tarkistustarpeita Muutokset maankäyttö- ja rakennuslakiin Muutokset Suomen rakentamismääräyskokoelmaan ja sen rakenteeseen EU:n direktiivien toimeenpano Viime aikojen energiankäyttöön rakennuksissa liittyvät asiat Sisämarkkinat
Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisarviointi Tarkastellaan erityisesti kaavajärjestelmän toimivuuteen, rakentamisen laatuun ja vastuisiin, viranomaisohjaukseen, viranomaisten työnjakoon ja resursseihin sekä asukkaiden, kansalaisten ja elinkeinoelämän vaikuttamismahdollisuuksiin liittyviä kysymyksiä Peilataan lainsäädännölle asetettavia vaatimuksia myös muuttuneen toimintaympäristön näkökulmasta (mm. ilmastonmuutos, kuntarakenneuudistus, EU:n sääntely, kilpailun edistäminen) Useita erillisselvityksiä, kyselyjä, työpajoja Loppuraportti ja johtopäätökset vuoden 2013 loppuun mennessä
Rakennuksen suunnittelua, rakennustyönjohtoa ja viranomaisvalvontaa koskeva sääntelymuutos Eri säädöstasoilla olevan sääntelyn tarkistaminen ja saattaminen uuden perustuslain edellyttämälle säädöstasolle Sääntelystä valtaosa kootaan maankäyttö- ja rakennuslakiin Päällekkäinen sääntely poistuu ja säännösten määrä puolittuu Hajanaista sääntelyä selkeytetään ja täsmennetään, mikä edistää säännösten yhtenäistä ja paremmin ennakoitavaa soveltamista
Rakentamismääräyskokoelman uudistaminen 2013-2017 Velvollisuudet ja periaatteet nykyistä täsmällisemmin ja selkeämmin lakiin Laissa riittävä ja tarkkarajainen perussäännös asetuksella annettaville tarkemmille säännöksille (asetuksenantovaltuudet pykäläkohtaisesti) Säädöstasolla vähimmäisvaatimukset Säädösten uudistamisessa huolehditaan kilpailun edistämisestä ja markkinoille pääsyn esteiden purkamisesta. YM ylläpitää Suomen rakentamismääräyskokoelmaa, johon kootaan rakentamista koskevat säännökset ja ministeriön ohjeet Oppaita ja koulutusta yhtenäisen soveltamisen tueksi
Useiden asetusten tarkistus jo 2013 2015 Asetukset suunnittelutehtävien ja työnjohtotehtävien vaativuusluokista Asetus rakennustyön valvonnasta ja teknisestä tarkastuksesta Asetus pääpiirustuksista, erityissuunnitelmista ja selvityksistä Asetus kantavista rakenteista Asetus pohjarakenteista Asetus rakennusten kosteusteknisestä turvallisuudesta Asetus kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteista Asetus rakennusten esteettömyydestä Asetus rakennusten käyttöturvallisuudesta
Vuoden 2013 alussa voimaantulleessa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksessa on siirtymäaika soveltamiselle Olennaiset tekniset vaatimukset MRA 50 MRL 117 a 117 g Rakentamismääräykset Sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti, jos korjausrakentamiselle ei ole annettu omia vaatimuksia. MRL 13.3 Siirtymäsäännös voimassa 5 vuotta Asetukset - Uuden rakennuksen rakentaminen - korjaus- ja muutostyöt
Tilanne korjausrakentamisen kannalta Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.1.2013 Käytännössä kaikki rakentamismääräyskokoelman osat tullaan kirjoittamaan uuden mallin mukaisiksi seuraavan noin viiden vuoden aikana Säädöksiä uusittaessa linjataan, asetetaanko korjausrakentamiselle erillisiä vaatimuksia, ja asetetaanko ne samassa tai erillisessä asetuksessa. Vuoden 2017 loppuun asti nykyisiä rakentamismääräyskokoelman osia sovelletaan siirtymäsäännöksen mukaisesti kuten ennenkin.
Esimerkkinä ensimmäinen uudenmallinen, asetuksena annettu korjausrakentamista koskeva rakentamismääräys YM asetus (4/13) energiatehokkuuden parantamisesta korjaus ja muutostöissä, koskee luvanvaraista rakentamista sovelletaanrakennuksiin, joissa käytetään energiaa valaistukseen, tilojen ja ilmanvaihdon lämmitykseen tai jäähdytykseen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi ja joissa tehdään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraista korjaus- tai muutostyötä tai joiden käyttötarkoitusta muutetaan. ( 1, 1mom) Rakennusluokat ja rakennukset, joita energiatehokkuuden parantamisvelvoite ei koske ovat asetuksen 1 2 momentissa Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslaissa on mm. 117 ja 118
Korjaushankkeissa tarvitaan usein joustoa, asetuksessa kolme vaihtoehtoa RAKENNUKSEN ENERGIANKULUTUS JA SIITÄ AIHEUTUVAT PÄÄSTÖT VÄHENEVÄT SUUNNITTELU JA TOTEUTUS VAIHTOEHDON 1 tai 2 tai 3 MUKAAN Vaihtoehto 1. Rakennusosakohtaiset vaatimukset 4 Vaihtoehto 2. Rakennuksen energiankulutus vaatimus 6 Vaihtoehto 3. Rakennuksen E-luku Vaatimus 7 VAIHTOEHDON VALINTA HANKESUUNNITTELU KORJAUKSEN TAI UUSIMISEN TARVE
Yhteenveto Rakentamismääräyskokoelman osat tullaan kirjoittamaan uuden mallin mukaisiksi seuraavan noin viiden vuoden aikana. Säädösten uudistamisessa huolehditaan kilpailun edistämisestä ja markkinoille pääsyn esteiden purkamisesta. Viime aikoina esimerkiksi eduskunnan kannanotoissa on kiinnitetty huomiota muun muassa kosteuteen sekä sää- ja olosuhdesuojaukseen. Rakentamismääräyksissä on säädetty minimivaatimuksista ja parempaa saa tehdä, jos rakennuksen omistaja niin haluaa eikä muista säännöksistä tule estettä. Lupapäätökset tehdään maankäyttö- ja rakennuslain perusteella kuten tähänkin saakka. Järjen käyttö kokonaisuuksien hallinnassa on edelleen hyvä keino sekä suunnittelussa että toteutuksessa.
Kiitos mielenkiinnosta! Lisätietoja: www.ymparisto.fi Ylijohtaja Helena Säteri etunimi.sukunimi@ymparisto.fi