Hyötyykö lihasika säilörehusta?

Samankaltaiset tiedostot
ICOPP hanke Uusien luomuvalkuaisrehujen sulavuus sioilla: Sinisimpukkajauho Mustasotilaskärpäsen toukkajauho

Viljan rehuarvo sikojen uudessa rehuarvojärjestelmässä. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen Rehutaulukko Soile Kyntäjä MTT Kotieläintuotannon tutkimus Viikki

Sikojen uusi energia- ja valkuaisarvojärjestelmä

Rehujen koostumustietojen ja ruokintasuositusten päivitystarpeet. Hilkka Siljander-Rasi MTT Kotieläintuotannon tutkimus

OMAVARA hankkeen loppuseminaari Kotimaiset valkuaislähteet sikojen ruokinnassa. Liisa Voutila, MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Palkokasvit sikojen ruokinnassa

MTT Kotieläintuotannon tutkimus

Sikojen Ruokintasuositukset 2014

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Rehuako vesirutosta?

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Sinisimpukkajauhon (Mytilus edulis) aminohappojen sulavuus porsailla

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla

Sikojen ruokintasuositukset 2014

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

Lihasikojen todellinen kasvupotentiaali ja uusimmat kasvatuskokeet

Kauran käyttö kotieläinten ruokinnassa

Härkäpapu siipikarjan rehuna

Maatalouden Tutkimuskeskus. Sikatalouskoeaseman tiedote N:o 2. Timo Alaviuhkola. Herne ja härkäpapu lihasikojen rehuna.

Vasikoiden väkirehuruokinta

Mustasotilaskärpäsen toukkajauhon (Hermetia illucens) aminohappojen sulavuus porsailla

Luomuruokinnan erot tavanomaiseen ruokintaan

Vasikoiden ruokinnan optimointi - tuloksia KESTO-hankkeen tutkimuksista

Kannattava ruokintaratkaisu mittatilaustyönä. Suomen Rehun räätälöitävät Pekoni-kasvatustäysrehut

Ajankohtaisia asioita

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Laatuvilja rehuksi. Kimmo Kytölä #Kaura8000. Knowledge grows

Ensikoiden ruokinta. Kansainvälisesti kilpailukykyinen sianlihantuotantoketju -hanke. Kimmo Kytölä Soile Kyntäjä

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Sianrehujen rehuarvojärjestelmät Pohjoismaissa: voiko rehuarvoja muuntaa järjestelmästä toiseen?

Broilerivehnän viljelypäivä Essi Tuomola

Sikojen ruokinnan vaikutus lannan ravinnesisältöön. Maija Karhapää

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Uuden valkuaisarvojärjestelmän toimivuus kolmirotulihasioilla

LAITOS RAPORTTI. Kaasutiiviisti varastoidun viljan ravinnearvot verrattuna kuivatun viljan ravinnearvoihin.

Immunokastraatio ja sikojen käyttäytyminen

Rehuanalyysien tulokset. Petra Tuunainen, MTT Kotieläintuotannon tutkimus Johdanto

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 40/2015. Rehutaulukot ja ruokintasuositukset. Märehtijät Siat Siipikarja - Hevoset

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Kolmirotulihasioille uudet ruokintasuositukset

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset digiajassa

Väkirehuvaihtoehtoja loppukasvatukseen - mistä kannattaa maksaa?

Tarvitseeko sonni lisävalkuaista?

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Valtuutussäännökset Rehulaki (396/1998) 10 ja 20

Tuloksia liharoturisteytyksien loppukasvatuskokeista. Emolehmätilojen koulutuspäivä Ylivieska Kuopio

Nurmesta rehua sioille

Kasvavien lihanautojen ruokintavaihtoehdot

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Pellosta tehoa naudanlihantuotantoon

Kaura lehmien ruokinnassa

valkuaisarvojärjestelmäksi

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi?

Herne- ja härkäpapukokoviljasäilörehuissa

NAUDAN KASVUN SÄÄTELY

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Kasvavien nautojen valkuaisruokinta on iäisyyskysymys. Halola-seminaari Arto Huuskonen

Palkoviljat lypsylehmien ruokinnassa Tulevaisuustyöpaja, Mustiala Tohtorikoulutettava Laura Puhakka 6.2.

Nurmesta rehua sioille Olisiko nurmesta uudeksi ruokainnovaatioksi? Lisäarvoa tuovat erilaiset innovaatiot

PORSAAT, EMAKOT, LIHASIAT SIANREHUJEN TUOTELUETTELO

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Sika- ja siipikarjatutkimus uudistuu. Kirsi Partanen

Maississa mahdollisuus

TUTKIMUSTULOKSIA FINOLA-SIEMENHAMPUN (FIN-314) VILJELYKOKEESTA MTT:N POHJOIS-SAVON TUTKIMUSASEMALLA

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

Kanojen ruokinta luomussa

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E60

Hevosten karkearehuanalyysit Hevoset messut Tampere. MMT Venla Jokela Eurofins Viljavuuspalvelu Oy, messuosasto E502

LIHANAUDAN RUOKINNAN PERUSTEET, RUOKINNAN SUUNNITTELUSSA HUOMIOITAVAT ASIAT

Suomen Rehun tiivisteohjelmat lihasioille ja emakoille. Optimoinnilla tarkkuutta ruokintaan ympäristöä ajatellen

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Sikojen ruokintasuositukset ja fytaasin vaikutus fosforin sulavuuteen

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

Palkokasveilla kohti parempaa valkuaisomavaraisuutta

MITÄ NURMISÄILÖREHUN OHEEN TAI TILALLE?

Uusia ruokintastrategioita broilerinuorikoiden ruokintaan

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Sari Kajava, Annu Palmio

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä helmikuuta /2014 Maa- ja metsätalousministeriön asetus

Rehuanalyysiesimerkkejä

Rehutaulukot ja ruokintasuositukset 2006

Lihasian yksi- ja kolmivaiheruokinnan vaikutus kannattavuuteen ja tuotannollisiin parametreihin

EvaPig. Yhtälöt ja kertoimet

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 91/2002

Transkriptio:

05.11.2014 Hyötyykö lihasika säilörehusta? Hilkka Siljander-Rasi, Erja Koivunen Kirsi Partanen MTT Kotieläintuotannon tutkimus Paul Bikker Wageningen University Research, NL

ICOPP Improved contribution of local feed to support 100% organic feed supply to pigs and poultry Core Organic II EU-hanke, 9 partneria Suomessa MTT MTT raportti: Tables of composition and nutritional values of organically produced feed materials 40 rehuainetta: kemiallinen koostumus, In vitro sulavuus ja rehuarvot useiden järjestelmien mukaan Luomurehuaineiden sulavuuskokeet Ravintoaineiden kokonaissulavuus ja aminohappojen standardoitu ohutsuolisulavuus: nurmisäilörehu (NL), peltonätkelmä (AT), esparsetti (AT), soijapulppa Okara (FI) Aminohappojen standardoitu ohutsuolisulavuus: simpukkajauho (SE), mustasotilaskärpäsen toukkajauho (CH) Koe emakoiden ruokinnan vaiheistuksesta luomuruokinnalla Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 2

Säilörehu sikojen rehuna Luomusioille karkearehua päivittäin Tavanomaisen tuotannon sioille virikerehuja Säilörehulla mahdollista turvaisi karkearehun saanti talviaikana Mahdollisuus monipuolistaa sikatilan viljelykiertoa Sikojen säilörehun vaatimuksia (ICOPP) Mahdollisimman varhainen korjuu Ei voimakasta esikuivausta Lyhyt silpun pituus, varsinkin lihasioille Ruokinnan järjestäminen Riittävästi tilaa syömiseen Rehun valikoinnin ja haaskauksen estäminen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 3

Luomunurmisäilörehu sikojen rehuna Tutkimuskysymykset Mikä on lihasian kyky sulattaa säilörehun ravintoaineita? Aminohappojen ohutsuolisulavuudesta vähän tutkimustuloksia Kuinka säilörehuruokinta vaikuttaa lihasian tuotantotuloksiin? Kuinka säilörehuruokinta vaikuttaa mahahaavan esiintymiseen? Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 4

Nurmisäilörehun ravintoaineiden sulavuus lihasioilla, kokonaissulavuus 40 lihasikaa (tavanomainen tuotanto, MTT Hyvinkää) yksilöruokinnalla Säilörehua 0, 6.7, 13.3 ja 16.7 % rehuseoksen kuivaaineesta Säilörehulla korvattiin vilja-herne-rypsipuriste -luomurehua Sontanäytteet viikoilla 3 ja 7 (elopaino 47 ja 73 kg) neljän päivän ajan Titaanidioksidi merkkiaineena (3 g/kg luomuseosta) Sikojen tuotantotulokset mitattiin Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 5

Nurmisäilörehun aminohappojen ohutsuolisulavuus lihasioilla 32 lihasikaa, samat siat kuin kokonaissulavuuskokeessa Ohutsuolisulavuus teurastustekniikalia (elopaino 82 kg) Säilörehua 6.7, 13.3 and 16.7 % rehun kuiva-aineesta Säilörehulla korvattiin tärkkelyspohjaista, vähän valkuaista sisältävää seosta (sis. 5 g/kg heraproteiinia) Valkuaisen ja aminohappojen perustason endogeeninen eritys mitattiin vähän valkuaista sisältävällä ruokinnalla Valkuaisen ja aminohappojen näennäinen ja standardoitu ohutsuolisulavuus Titaanidioksidi (3 g/kg tärkkelyspohjaista seosta) merkkiaineena Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 6

Luomunurmisäilörehu Korjattiin Wageningenin yliopiston luomukoetilalla Hollannissa varhaisella kasvuasteella (11.5.) 200-300 kg paalit Kuljetus Suomeen, säilytys ulkona (0-15 C) Säilörehu silputtiin 5-10 cm silpuksi tarkkuussilppurilla syöntiongelmien takia ja pakastettiin Kuiva-aine määritettiin joka paalista Pakastettua rehua sulatettiin 2-3 päivän tarpeiksi Säilörehu ja kuiva rehu sekoitettiin ja jaettiin sioille kahdesti päivässä Rehutähteiden määrää oli vaikea mitata tarkasti ja erotella niistä kuiva rehu ja säilörehu Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 7

Luomunurmisäilörehun kemiallinen koostumus Nurmisäilörehu Kuiva-aine, g/kg 249 g/kg KA Tuhka 144 Raakavalkuainen 218 Raakarasva 60 Raakakuitu 214 NDF 363 ADF 225 Sokerit 76 Lysiini 10.4 Treoniini 8.5 Metioniini 4.4 Kystiini 0.8 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 8

Säilörehun syönti, kg/sika/d Säilörehua ka:sta 0 % 6.7 % 13.3 % 16.7 % Sikoja 5 10 10 10 Jakso 1, 18 d Luomurehuseos 1.97 1.87 1.78 1.58 Säilörehu - 0.40 0.82 1.00 Jakso 2, 28 d Luomurehuseos 2.33 2.41 2.38 2.09 Säilörehu - 0.57 1.18 1.36 Jakso 3, 7 d Tärkkelyspohjainen seos 2.87 2.70 2.54 2.42 Säilörehu - 0.68 1.37 1.69 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 9

Sikojen päiväkasvu sulavuuskokeessa 1200 1000 800 820 743 731 802 908 804 846 1004 876 719 905 766 600 Jakso 1 Jakso 2 400 Koko koe 200 0 Luomuseos Säilörehu 6.7 % Säilörehu 13.3 % Säilörehu 16.7 % Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 10

Sikojen kuiva-aineen syönti (kg/d) ja rehuhyötysuhde (kg KA/kg) Säilörehua ka:sta 0 % 6.7 % 13.3 % 16.7 % sikoja 5 10 10 10 Rehun syönti Jakso 1 1.72 1.75 1.79 1.67 Jakso 2 2.04 2.25 2.39 2.19 Jakso 3 2.55a 2.56 2.73b 2.68 Rehuhyötysuhde Jakso 1 2.43 2.20 2.13 2.34 Jakso 2 2.49 2.52 2.40 2.43 Jakso 3 2.45 2.40 2.30 2.40 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 11

Luomunurmisäilörehun ravintoaineiden kokonaissulavuus Säilörehua % rehun kuiva-aineesta* 6.7 13.3 Luomurehu seos Sikoja, jakso 1/2 8/7 8/8 5/4 Sulavuus, % Kuiva-aine 61.0 72.6 74.6 Tuhka 56.4 57.5 41.0 Orgaaninen aine 57.1 75.9 77.0 Raakavalkuainen 62.1 73.7 68.4 Raakarasva 49.4 53.2 56.3 Raakakuitu 44.8 58.5 18.6 Sulavuus laskettu erotusmenetelmällä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 12

Luomunurmisäilörehun aminohappojen standardoitu ohutsuolisulavuus Säilörehua, % ka:ssa 6.7 % 13.3 % Sulavuus, % Raakavalkuainen 56.0 65.4 Arginiini 49.0 52.1 Histidiini 76.3 79.0 Isoleusiini 74.3 79.0 Lysiini 76.1 78.2 Metioniini 55.3 66.4 Kystiini 34.0 34.3 Fenyylialaniini 64.1 73.2 Treoniini 57.3 64.9 Vallini 67.9 75.2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 13

Luomunurmisäilörehun rehuarvo Viiterehu Evapig Luomunurmisäilörehu Ruoho, kuivattu NE, MJ/kg ka, kasvava sika 4.9 NE, MJ/kg ka, aikuinen sika 5.5 Sulavat aminohapot, g/kg ka Sulavuus, % Lysiini 8.1 78 Metioniini 2.9 66 Kystiini 0.3 34 Treoniini 5.5 65 Valiini 8.8 75 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 14

Säilörehuruokinnan vaikutus mahahaavan esiintymiseen lihasioilla Tärkkelyspohjainen seos Säilörehu 6.7 % Säilörehu 13.3 % Aste 0 Aste 1 Aste 2 Aste 3 Säilörehu 16.7 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Asteen 2 ja 3 limakalvomuutokset aiheuttavat sialle kipua Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 15

Sika no 132, säilörehu 16.6 % rehun kuiva-aineesta Mahan sisältö ja ruokatorven alueen limakalvo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 16

Ruokintakoe luomunurmisäilörehulla Wageningenin yliopiston luomusikatilalla (Raalte, NL) 256 lihasikaa 16 sian karsinoissa, sukupuolet yhdessä, 8 karsinaa/koeryhmä Koeryhmät: 1. Ruokinta luomutäysrehulla 2. Ruokinta luomutäysrehun ja -nurmisäilörehun seoksella (sekoitus apevaunussa) Säilörehulla korvattiin alkukasvatuksessa vähitellen 0 -> 10 % nettoenergiasta ja loppukasvatuksessa12 -> 20 % nettoenergiasta Karsinassa kolme ruokintalaitetta: lievä ruokinnan rajoitus Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 17

Säilörehun vaikutus luomulihasikojen tuotantotuloksiin ja teuraslaatuun Rehun syönti, kg kuiva-ainetta/sika/d Kontrolliryhmä Säilörehuryhmä Täysrehu 2,44 2,24 Säilörehu - 0,29 Päiväkasvu, g/d 897 860 Teuraspainokorjattu päiväkasvu, g/d 890 841 Rehuhyötysuhde, MJ NE/kg 25,5 27,1 Loppupaino, kg 119,4 118,7 Teuraspaino, kg 93,1 91,2 Teurassaanto, % 78,0 76,9 Ruhon lihaprosentti 56,7 57,2 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 18

Johtopäätökset Lihasika pystyy syömään säilörehua 10--15 % rehun kuiva-aineesta Suuremmalla annostelulla rehua haaskaantuu Säilörehun lysiinin sulavuus hieman parempi kuin ohran, mutta muiden aminohappojen sulavuus huonompi kuin ohralla Säilörehu vähentää mahahaavan esiintymistä Säilörehuruokinta lisää ruuansulatuskanavan painoa, jolloin teurassaanto pienenee Ei vaikutusta ruhon lihakkuuteen Säilörehu ryhmäruokinnalla: aikaa ja tilaa säilörehun syöntiin Rehun valikoinnin ja haaskaantumisen estäminen haasteellista Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus 05.11.2014 19