Johtaminen digitaalisessa murroksessa TIVIT BUSINESS FORUM 27.9.2012 Dipoli, Otaniemi, Espoo Matti Lehti 1
Neljä teemaa keskusteluun digitaalisesta murroksesta 1. Miten digitaalinen murros liittyy aiempaan teolliseen vallankumoukseen? 2. Mikä nyt muuttuu? 3. Mitä uutta johtamiselta vaaditaan? 4. Miten murroksesta selvitään ja mihin se johtaa? 2
BKT henkeä kohden Nopea elintason kasvu maapallolla alkoi teollisesta vallankumouksesta 10 000 $ 5 000 $ 2 500 $ 1 000 $ 500 $ 200 400 600 800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 Lähde: Rouvinen, Vartia & Ylä-Anttila 2007, Kuvio 3.2 (Maddison 2003, IMF, ETLA) 3
Kolmas teollinen vallankumous on palvelujen vallankumous Mikroprosessori ja internet 1995 -> digitaalinen tuotanto ja jakelu -> palvelujen teollistuminen Sähköistys ja maantieverkko 1890 - -> teollisuusautomaatio -> työvoiman vapautuminen palveluihin Höyry ja rautatiet 1780 - -> teollinen tuotanto -> maatalouden koneellistuminen 4
Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900-luvulla avasivat tien digitaaliseen palvelutalouteen Transistori 1947 1960 Graafinen käyttöliittymä Tietokone 1980 Globaali verkko 1995 Satoja tuhansia tietokoneita Digitaalinen sisältö 2005 2020 Satoja miljoonia toisiinsa kytkettyjä mikroprosessoreja Miljoonia helppokäyttöisiä tietokoneita Miljardeja vuorovaikutteisia päätelaitteita 5
Myös digitalisoitumisessa pitkän teknologiasyklin tuottavuuskasvu vetää henkeä infrastruktuurin rakentamisvaiheen ja teknologian laajan hyväksikäyttövaiheen välillä Tuottavuuden kasvu Tieteelliset läpimurrot Infrastruktuurin rakentaminen Teknologian laaja hyväksikäyttö Teknologian hiipuminen Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012 Teknologiasykl i 6
Uusi tapa tehdä työtä ja tuottaa hyödykkeitä 1. Tuotteiden ja palvelujen binäärimuotoisuus 2. Tuotannon ja jakelun nopeus 3. Palvelujen liikkuvuus 4. Kuluttajien tuotantovälineet 7
Uusi johtava infrastruktuuri Palvelimista, päätelaitteista ja niitä yhdistävästä verkosta tulee yhteiskunnan tärkein tuotantokoneisto ja jakelutie Kaikki ympärillämme olevat laitteet ja suuri osa tuotteista muuttuvat verkon päätelaitteiksi Suurimmat päätelaiteryhmät ovat henkilökohtaiset tasku- ja käsilaukkupäätteet, olohuonepäätteet, työhuonepäätteet, kulkuvälinepäätteet ja keittiöpäätelaitteet 8
Työn hajoaminen Automaatio ja työn tuottavuuden kasvu vähentävät työpaikkoja, hintojen lasku ja ostovoiman kasvu lisäävät niitä Lyhenee, vähenee, supistuu Pitenee, lisääntyy, laajenee Työaika Koulutuserot Ruumiillinen työ Työn fyysinen kuormitus Kiinteä kokopäivätyö Palkkatyö Yhden ammatin työurat Kollektiiviset työehtosopimukset + Työura + Tuottavuuserot + Luova työ + Työn henkinen kuormitus + Liikkuva osa-aikatyö + Yrittäjätyö + Usean ammatin työurat + Yksilölliset työsopimukset 9
Julkinen palvelu supistuu ja siirtyy tehottomasta tuottajaroolista tehokkaaseen tilaajarooliin Globaali palvelukilpailu Julkinen sektori tilaajana ja tuottajana Julkinen ja yksityinen palvelukumppanuus Yksityinen palvelutuotanto Julkinen sektori tilaajana Julkinen palvelutuotanto Palveluautomaatio ja julkinen itsepalvelu 10
Työpaikat ovat nyt palveluissa ja verkossa 80 70 60 Työllisyyden rakenne, % Palvelut 50 40 30 20 10 Jalostus Alkutuotanto Tietoint. palvelut 0 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012 11
Johtamisen uudet haasteet 1. Kasvavien tietomassojen hallinta 2. Muutosdynamiikan ymmärtäminen 3. Reagointi- ja muutosnopeus 4. Riskinotto ja riskienhallinta 5. Varasuunnitelmien tärkeys 6. Johtaminen verkon yli 7. Ihmis- ja keinoälyn yhdistäminen 8. Henkisen kuormituksen hallinta 12
Digitaalinen automaatio jatkaa epäsymmetristä etenemistään uusille yhä vaativammille tehtäväalueille Käden taidot korvautuvat hitaasti älykkäällä robotiikalla, samoin luovuutta vaativat tehtävä keinoälyllä. Tietointensiivisen toimistotyön rutiinit sen sijaan korvautuvat edelleen nopeasti toimistoautomaatiolla. Käden taidot (älykäs robotiikka) Luovuus (keinoäly ja koneellinen päättely) Tietointensiivisyys (toimistoautomaatio) Toistuvuus (oppivat päätelaitteet) 13
Uusien kasvualojen metsästys Energia ja ympäristö Terveys ja hyvinvointi Opetus ja sivistys Suunnittelu ja ohjelmointi Viihde ja media Arkkitehtuuri ja design Tietoliikenne ja logistiikka Ylläpito ja huolto Turvallisuus ja varainhoito 14
Hyvinvointiyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot ovat vaurastuva mielihyväyhteiskunta ja kuihtuva hyvinvointiyhteiskunta Selviytymisyhteiskunta Ravinto ja lämpö Hyvinvointiyhteiskunta Terveys ja koulutus Kestokulutushyödykkeet Ravinto ja lämpö Kehittyvä mielihyväyhteiskunta Elämykset ja itsensä toteuttaminen Terveys ja koulutus Kestokulutushyödykkeet Ravinto ja lämpö Taantuva hyvinvointiyhteiskunta Rapautuvat hyvinvointipalvelut Lähde: Lehti, Rouvinen & Ylä-Anttila 2012 15
Uudenlainen voimantuotanto sekä tapa tuottaa ja jakaa hyödykkeitä muodostaa myös seuraavan teollisen vallankumouksen keskeisen sisällön 16
Miten selviydymme digitaalisesta murroksesta? 1. Uusi kasvu ja vauraus on haettava korkean jalostusarvon palveluista 2. Työnteon ja tuotannon mallit ovat uudistettava 3. Palkkapolitiikka ja verotus on sovitettava työn ja tuotannon muuttumiseen 4. Johtamisen reagointinopeuden ja riskinoton on lisäännyttävä 5. Julkisen sektorin on muututtava tehottomasta palvelujen tuottajasta tehokkaaksi palvelujen tilaajaksi 6. Ylikansallisen sääntelyn on lisäännyttävä 7. Digitaalisen murros johtaa parempaan maailmaan, mutta sopeutumisongelmat ovat suuria 17
Kiitos matti.lehti@aalto.fi 18