VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot"

Antti Kahma
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, (

2 Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä? Tietoyhteiskunnan perusristiriita? Funktionaalinen riippuvuus. Digitaalinen esine. Avoimuus ja standardit.

3 Torikatu 10 Torikatu 10, Joensuu, Talonvaltaus.

4 Torikatu 10, Joensuu, Talonvaltaus.

5 Torikatu 10, Joensuu, Talonvaltaus.

6 Torikatu 10, Joensuu, Talonvaltaus.

7 Torikatu 10, Joensuu, Talonvaltaus.

8 Torikatu 10, Joensuu, Talonvaltaus.

13 Mikä ihmeen tietoyhteiskunta? Esimerkit viittaavat tietoyhteiskunnan empiirisen todellisuuden tavattomaan monimuotoisuuteen ja rikkauteen. Tietokoneet ovat läsnä eri tavoin yhteiskuntamme arjessa aina mitä perinteisimmistä poliittisista tempauksista, arjen television katseluun ja koulun oppimistekniikoihin. Tietotekniikkaa käsitellään yleensä vain tekniikkana. Tietokoneet oat kuitenkin sosiaalisia järjestelmiä, jotka muokkaavat yhteiskunnallisia suhteita.

14 Tietoyhteiskunnan perusristiriita Toisaalla: Internetin kaltaiset teknologiat, jotka edistävät informaation vapaata jakelua. Kopioitavuuden aikakausi: rajattoman lisääntymisen mahdollisuus. Toisaalla: Tendenssi informaation yksityistämiseen, patentit ja tekijänoikeudet. Koodin sulkeminen. Tieto ja sen vapaa liike ja perinteiset omistusmuodot ovat jännitteessä keskenään.

15 Funktionaalinen riippuvuus Uudet kommunikaatioteknologiat: Internet = ensin BBS, IRC, . Sitten WWW, langattomat verkot ja matkapuhelimet. Informaation vapaalle siirrolle radikaalisti uusi tilanne. Uudet teknologiat muuttavat myös tuotannon luonnetta: tietopankit, simulaatio, jatkuva automatisointi, hajautettu työ, viihde, kontrolli jne. Tieto tuotannon avaintekijänä. Seurauksena funktionaalinen riippuvuus tietokonejärjestelmistä.

16 Digitaalinen esine? Informaatioverkoissa voidaan jaella periaatteessa rajattomasti digitaalisia esineitä (kuvat, musiikki, kirja, ohjelma jne.) tekijänoikeuksien hallintaongelma. DE:n ero perinteiseen esineeseen vaikeuttaa sen poliittisen muodon tunnistamista. Talonvaltaajat puolustavat konkreettista julkista tilaa. Digitaalisen informaation kohdalla on ratkaistava mikä on julkista ja vapaasti jaettavaa ja mikä kuuluu kontrolloitavuuden piiriin.

17 Tiedon yksityistäminen Julkisen, yhteisen tiedon ja tekijänoikeuksien välinen suhde asettuu uudelleen digitalisoituvassa maailmassa. Tekijänoikeuksien laajentaminen (ajallisuus, siirrettävyys) ja patentointi ulottuu yhä uusiin ilmiöihin, joka jarruttaa tiedon liikettä. Tekijänoikeudet digitaalisiin esineisiin tuottavat uudenlaista kuluttajanoikeuksia kaventavaa ja sosiaalisia eroja syventävää kontrollivaltaa.

18 Lex Karpela, Lex Nokia jne. Tekijänoikeuksien tiukentaminen -> kuluttajanoikeuksien kaventuminen. Laki rajoittaa oikeutta kopioida digitaalista tuotetta kotona ja ystäväpiirissä ja kieltää tuotteiden jakelun verkon yli. Kuluttaja tulee riippuvaiseksi tuottajan laitemäärityksistä (DVD-soitin kelpaa, PC ei). Kontrolli lisääntyy -> piratismi jää.

19 Vaalikone Kunnallisvaaleissa kokeiltiin E-äänestystä. Äänestys epäonnistui ja parikymmentä kansalaista jäi vaille äänioikeutta. Aluksi ongelmaa ei haluttu myöntää. Äänestyskone liikesalaisuus. Vertaus perinteiseen äänestämiseen: Äänet laskee yksityinen konsultti suljetussa kopissa, jota kukaan ei pääse kontrolloimaan.

20 Kontrollin paradoksi Kopiosuojauksilla halutaan estää laiton kopiointi. Teknologia mahdollistaa silti kaiken digitaalisen informaation edelleen jakelun. Informaation eri muotojen välillä ei tehdä erottelua. Siksi aivan kaikkea pitää kontrolloida. Kontrolli synnyttää vastareaktionaan piratismin loputtomia muotoja, jotka lisäävät kontrollia. Kehä on murrettavissa vain muuttamalla pelin sääntöjä.

21 Vapaiden ohjelmien historiaa Richard Stallman 1984: GNU Manifesto. 1989: GPL lisenssi tekijänoikeuksien copyleft muotona Linux käyttöjärjestelmä Open Source definition LAMP kehitysalusta vakiinnuttaa asemansa. Suuret IT-alan yritykset ottavat open source mallin osaksi toimintaansa OOo yli 50 miljoonaa käyttäjää.

22 GPL: Vapaus... käyttää ohjelmaa mihin tahansa.... tutkia ohjelmaa ja muuntaa sitä omiin tarpeisiinsa.*... levittää kopioita eli auttaa naapureitaan.... kehittää ja julkaista ohjelman parannettu versio eli hyödyttää yhteisöä.* * Edellytyksenä on lähdekoodin avoimuus.

23 Inklusiivinen tietoyhteiskunta Funktionaalisten järjestelmien avoimuus. Vaalikoneiden, julkisten tietojärjestelmien jne. kontrollin tulee olla kansalaisilla, ei yksityisillä yrityksillä. Kansalaisuuden kannalta välttämättömien ohjelmistojen tulee olla kaikkien saatavilla. Tietojärjestelmien tulee olla yhteensopivia; ei poissulkevia, omisteisia tietomuotoja. Monopolien ja tuottajariippuvuuden purkaminen avoimilla koodeilla ja avoimilla standardeilla.

24 Inklusiivinen tietoyhteiskunta Pysyvä jännite tiedon vapauden ja yksityistämisen välillä. On valittava syvenevän kontrollin tai kontrolloidun avoimuuden (GPL, yms.) välillä. Teollinen hyvinvointiyhteiskunta loi julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen, jotka mahdollistivat (vastoin epäilyjä) taloudellisen menestyksen ja kilpailukyvyn. Tietoyhteiskunta tarvitsee vastaavat avoimuuden muodot tasa-arvon ja innovatiivisuuden turvaamiseksi.

Samankaltaiset tiedostot

http://creativecommons.fi/

Creative commons http://creativecommons.fi/ Taustaa Richard M. Stallman: Free software From Copy Rights to Copy Left Tavoitteena ohjelmistojen vapaus (Avoin koodi) General Public License, GPL Tekijänoikeus