Raskausdiabeetikon ruokavalio



Samankaltaiset tiedostot
Eväitä ruokapuheisiin

Raskausdiabeteksen. ravitsemushoito

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Sydänystävällinen, terveellinen ravinto Ravitsemussuunnittelija, TtM, Kati Venäläinen, KSSHP

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

HOITO. Mitä raskausdiabetes on? Hoidon tavoitteet : Miten raskausdiabetes todetaan?

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

RAVINTOLUENTO FHV

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Leikki-ikäisen ruokavalio

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ikääntyneen ruokavalio

Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ + - urheilijan kehittyminen harjoitus. palautuminen lepo ravinto lihashuolto

LIIKKUVAN LAPSEN RAVINTO-OPAS

KUNNON RUOKAA. Jalkapalloilijan arki

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu Voimistelijan ruokavalio

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

RASKAUSDIABETES JA RUOKA

Nuoren urheilijan ravitsemus Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Salpa ry, Taitoluistelu

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

perustettu vuonna 1927

URHEILIJANUOREN RUOKAVALIO

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE. Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma

Aamupala, välipala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. * Nämä ruokailut tulisi löytyä urheilijan päivästä Salpa ry, Taitoluistelu

5. Rasvan laatu kuntoon

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

RAVINTO Matti Lehtonen

Ikäihmisen ravitsemus

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki

Sydänterveyttä ruoasta uudet ravitsemussuositukset. Sohvi Lommi, Sydänliitto ry Sydänpurjehdus

Urheilijan ravitsemus

Raskausdiabetes. Uuden elämän eväät

Kymppiympyrä osana treenaamista

Raskausdiabetes. Uuden elämän eväät

Lapsen syömään oppimisen tukeminen lasten ruokailusuositukset

Pesäpalloilijan ruokalautanen

Valio Oy. Hyvä ravitsemus lapselle

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Luennon sisältö. Kehityskolmio VOIMISTELIJAN URAPOLUN RAVITSEMUS, OHJEITA VANHEMMILLE. Tapiolan Voimistelijat tammikuu 2015

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS

NUOREN LIIKKUJAN RUOKAVALIO

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio

Kymppiympyrä osana treenaamista

Marjo-Kaisa Konttinen Siilinjärvi

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

Ruokavalio raskauden aikana

Tehostettu ravitsemushoito

Leikki-ikäisen ruokavalio

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

RAVITSEMUS LIIKKUJAN. ravitsemusterapeutti. TtM, laillistettu. Kirsi Englund. Sipoon Wolf

PÄIVÄHOITOIKÄISEN LAPSEN HYVINVOINNIN ABC. Tämä lehtinen on tarkoitettu oppaaksi päivähoidon henkilöstölle

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Luennon sisältö KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan voimistelijat tammikuu Perustietoa syömisestä urheilun näkökulmasta

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Ruokaa Sydänystävälle!

RASVA SUOLA SOKERI NÄYTTELY

Jalkapalloilijan ravintotietoutta

Vauhtia ruoasta ja liikunnasta

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti

Sydäntä. keventävää. asiaa

Odottava tai imettävä äiti ei yleensä tarvitse monivitamiini- ja kivennäislisiä. Vain D-vitamiinivalmistetta (10 μg/vrk) suositellaan päivittäiseen

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula /Arja Lindfors

Hyvät eväät. Tarja Sandell

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys Henna-Riikka Seppälä 1

JUDOKAN RAVINTO-OPAS Päivitetty Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

Esimerkkiateriat. Aamiainen

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla.

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Ateriapalvelut osana ikäihmisten hyvää hoitoa Ritva Mikkonen, ravitsemussuunnittelija

Sami Hämäläinen TtM, ravitsemusterapeutti Kunnonpaikka. Elämäntapamuutoksilla apua uniapneaan ja virkeyttä päivään

Transkriptio:

Raskausdiabeetikon ruokavalio Raskausaikana koholla olevat sokeriarvot ovat merkki siitä, että äidillä on raskausdiabetes. Vähärasvainen ruokavalio on raskausdiabeteksen tärkein hoito. Mitä raskausdiabetes on? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sokeriaineenvaihdunnan häiriötä, joka ilmenee ensimmäisen kerran raskauden aikana. Tällöin veren sokeripitoisuus kohoaa liikaa, koska sitä säätelevää insuliini-hormonia ei erity riittävästi. Raskausdiabeteksen diagnoosi perustuu kahden tunnin sokerirasituskokeeseen, joka tehdään yleensä 26-28 raskausviikolla niille raskaana oleville naisille, joilla on raskausdiabeteksen riskitekijöitä: - edellisessä raskaudessa patologinen sokerirasitus - jos neuvolan virtsanäytteessä sokeria toistuvasti - äiti yli 40 v - synnyttänyt yli 4500 g lapsen - nykyraskaudessa selvästi kookas sikiö. Synnytyksen jälkeen Synnytyksen jälkeen verensokeritaso yleensä palautuu normaaliksi. Verensokerin tarkistamista suositellaan noin 6 kk kuluttua synnytyksestä ja sen jälkeen vuosittain. Raskausdiabeteksen jälkeen riski sairastua diabetekseen on korkea. Diabeteksen välttämiseksi on hyvä saavuttaa ja säilyttää normaalipaino raskauden ja imetyksen jälkeen. Liikunta Liikunta laskee verensokeria ja on hyvä liikkua päivittäin. Liikunta parantaa kuntoa, auttaa jaksamaan ja tuottaa hyvänolontunnetta. Liikunnaksi sopii mm. kävely, pyöräily, sauvakävely, uinti ja voimistelu. Myös hyötyliikunta vaikuttaa energiankulutukseen ja verensokereihin eli rappuset kannattaa mieluummin kävellä kuin mennä hissillä. Raskausdiabeteksen ruokavaliohoidon tavoitteet Raskausdiabetes altistaa sikiön liikakasvulle (makrosomia), joten raskausdiabeteksen hoito on tärkeää. Ruokavaliohoidon tavoitteena on mahdollisimman normaali verensokeritaso raskauden aikana sekä kohtuullinen painonnousu. Suurelle osalle raskausdiabeetikoista riittää ruokavalion ja liikuntatottumusten tarkistaminen, mutta osa tarvitsee lisäksi insuliinihoitoa. Ruokavalion periaatteet Raskausdiabeetikolle sopiva ruoka ei juuri poikkea muille raskaana oleville suositeltavasta ruokavaliosta. Monipuoliseen ja ravitsevaan ruokaan kuuluu runsaasti viljavalmisteita, perunaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä kohtuullisesti vähärasvaisia maitovalmisteita, lihaa, kalaa, kanaa ja vähän kasvirasvaa. Painonhallinnan kannalta myös ruoan sopiva määrä on tärkeää. Diabeetikko ei välttämättä tarvitse erityistuotteita (esim. kevyt- ja light- tuotteita). Tärkeämpää on suosia vähärasvaisia tuotteita ja syödä kohtuullisia annoksia. Raskausdiabeetikon ruokavalion periaatteita: - vähärasvainen ruokavalio - sopiva määrä ruokaa - säännöllinen ateriarytmi, esimerkiksi 5-6 pientä ateriaa päivässä: aamupala, lounas, 1-2 välipalaa, päivällinen ja iltapala - aterioiden annoskoko ja hiilihydraattimäärä samaa suuruusluokkaa eri päivinä - runsaskuituinen, sillä kuitu tasoittaa verensokereita ja pitää kylläisyydentunnetta yllä - vähän pehmeää kasvirasvaa (hyviä rasvahappoja) - vähän sokeria.

Mitkä ruoat vaikuttavat verensokeriin? Verensokeriin vaikuttavat selvimmin ravinnon hiilihydraatit eli sokeristuvat ruoka-aineet. Hiilihydraattipitoiset ruoat on hyvä jakaa pienille aterioille ja välipaloille pitkin päivää, jolloin verensokereiden vaihtelu tasoittuu. Hiilihydraattipitoisesta ruoasta kuten viljavalmisteista, kasviksista, marjoista ja hedelmistä saadaan kuitua, joka tasoittaa verensokerin nousua. Valkoisista jauhoista tehty leipä ja pasta nostaa verensokeria nopeammin kuin kuitupitoinen tumma leipä ja täysjyväpasta. Verensokerin nousuun vaikuttaa lisäksi se, mitä muuta aterialla syödään. Hiilihydraatteja sisältäviä ruoka-aineita: - viljavalmisteet: puuro, leipä, murot, mysli, pulla, keksit, riisikakut - peruna, riisi, pastatuotteet - nestemäiset maitovalmisteet: jogurtti, viili, maito, piimä, jäätelö, rahka - hedelmät ja marjat, mehut, kiisselit - sokeri, hunaja, siirappi Ei makeaa mahan täydeltä Sokeri on puhdasta hiilihydraattia eli se nostaa verensokeria nopeasti. Tavallista sokeria eli sakkaroosia raskausdiabeetikko voi käyttää ruokavaliossaan pieniä määriä. Makeiden leivonnaisten ja karkkien kerta-annos on hyvä pitää kohtuullisena, esimerkiksi yksi pikkupulla tai jäätelötuutti. Leivonnassa voi käyttää tavallista sokeria. Myös fruktoosi eli hedelmäsokeri sekä sokerialkoholit (mm. sorbitoli, ksylitoli) nostavat verensokeria. Hiilihydraatteja sisältävät eli verensokeriin vaikuttavat makeutteet: - sakkaroosi eli tavallinen sokeri - hedelmäsokeri eli fruktoosi - hunaja ja siirappi - sokerialkoholit esim. ksylitoli, sorbitoli, maltitoli, mannitoli. Keinotekoiset makeutusaineet Jos tekee mieli makeaa eikä halua verensokerin kohoavan, voi makeuttajana käyttää keinotekoisia makeutusaineita. Makeutusaineet, jotka eivät sisällä energiaa/hiilihydraatteja eivätkä vaikuta verensokeriin: - aspartaami (E 951) - asesulfaami K (E 950) - taumatiini (E 957) - neohesperidiini DC (E 959). Luettelossa olevat makeutusaineet ovat kaikki sallittuja myös raskaana oleville. Keinotekoisille makeutusaineille on määritetty päivittäiset enimmäiskäyttömäärät. Keinotekoisista makeutusaineista raskaana olevan on siis turvallisinta valita aspartaamia tai asesulfaami K:ta sisältäviä elintarvikkeita, sillä niiden päivittäiset enimmäiskäyttösuositukset eivät normaalikäytöllä ylity. Elintarviketeollisuudessa keinotekoisia makeutusaineita käytetään tavallisimmin light-mehuissa ja virvoitusjuomissa, kevytjogurteissa ja -kiisseleissä. Kotona keinotekoiset makeutusaineet ovat käyttökelpoisia esimerkiksi juomien kuten teen tai kahvin lisämakeuttajina sekä kylmissä jälkiruoissa kuten marja- ja hedelmäkiisseleissä, marjarahkassa. Painonhallinta Ylipaino on selvä diabeteksen riskitekijä, joten rasvaisen ruuan välttäminen on erityisen olennaista raskausdiabeteksen hoidossa. Raskauden aikana on hyvä pitää painonnousu kohtuullisena ja synnytyksen ja imetyksen jälkeen pyrkiä normaalipainoon. Säännöllinen ateriarytmi ja liikunta tukevat painonhallintaa. Elimistö tarvitsee kuitenkin jonkin verran rasvaa, erityisesti välttämättömiä rasvahappoja, joita on pehmeissä kasvirasvoissa (esim. kasvimargariini, kasviöljyt). Pientä määrää kasvirasvaa

suositellaan leiville, ruoanvalmistukseen tai salaatinkastikkeeseen. Ruoka kannattaa valmistaa mahdollisimman vähärasvaisilla menetelmillä. Kuivakakuista, pasteijoista, kekseistä ja suklaapatukoista kertyy helposti rasvaa. Tavallinen pulla ja kääretorttu ovat kevyitä herkkuja kahvipöytään. Raskausdiabeetikolle sopivia ruokavalintoja: - viljavalmisteita lähes jokaiselle aterialle, suositaan täysjyväviljavalmisteita - pääaterialla annosmalliksi lautasmalli: - ½ lautasellista salaattia, raastetta, keitettyjä tai höyrytettyjä kasviksia - ¼ lautasellista perunaa, riisiä tai pastaa - vajaa ¼ lautasellista vähärasvaista lihaa, kalaa tai kanaa - suositaan kasvirasvoja - leiville vain sipaisu kasvirasvaa - salaattiin kasvirasvapohjaista salaatinkastiketta - ruoanvalmistuksessa vähän rasvaa (keittäminen, hauduttaminen, uunissa paistaminen, mikrossa valmistaminen). Keitto- ja pataruoat ovat yleensä vähärasvaisia. - kohtuullisesti vähärasvaisia leikkeleitä (1 viipale leikkelettä leipäviipaleelle) - kevytjuustot sisältävät rasvaa noin 10-17% - täyslihaleikkeleet kuten kinkut, kalkkunaleikkeleet sisältävät niukasti rasvaa - kevytmakkarat sisältävät rasvaa yleensä alle 10% - päivittäin 3-4 lasillista rasvattomia tai vähärasvaisia (alle 1% rasvaa) maitovalmisteita (mm. maito, piimä, viili, jogurtti) riittää turvaamaan kalsiuminsaannin - välipaloina ja jälkiruokina suositaan hedelmiä ja marjoja - kasviksia voi syödä jokaisella aterialla ja välipalalla esim. sellaisenaan, raasteina, salaatteina, juurespaloina sekä keitettyinä tai höyrytettyinä - janojuomaksi sopivat vesi, light-mehut tai -virvoitusjuomat, kivennäisvedet tai hyvin laimea mehu. Päivän ateriat voi koota esimerkiksi tähän tapaan: Aamupala - lautasellinen puuroa tai pari viipaletta leipää, joilla sipaisu margariinia ja vähärasvaista leikkelettä - lasillinen rasvatonta tai vähärasvaista jogurttia, viiliä, maitoa tai piimää - teetä tai kahvia - hedelmä tai marjoja tai hilloa puuroon Lounas - reilusti kasviksia ja salaattia lautaselle - 1-2 perunaa tai 1-2dl keitettyä makaronia tai riisiä tai 1-2 dl perunamuusia - kohtuullinen annos lihaa, kalaa, kanaa esim. 3-4 lihapyörykkää - lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää - 1-2 viipaletta leipää, jolla sipaisu kasvimargariinia Välipala - 1-2 viipaletta leipää, jolla sipaisu kasvimargariinia - tai pullansiivu tai korppu - hedelmä tai marjoja tai kiisseliä - kahvia tai teetä Päivällinen kuten lounas tai - lautasellinen keittoa tai 2-3dl laatikkoruokaa - lasillinen rasvatonta maitoa tai piimää - 1-2 viipaletta leipää, joilla kasvimargariinia - jälkiruoaksi esimerkiksi hedelmä tai kupillinen marjoja

Iltapala - lautasellinen puuroa maidon tai vähäsokerisen mehukeiton kanssa - tai pari viipaletta leipää, joilla sipaisu kasvimargariinia ja vähärasvaista leikkelettä - hedelmä tai marjoja - teetä tai kahvia Jokaisella aterialla voi olla reilusti kasviksia. Esimerkin ruokamääristä tulee n. 1600-1800kcal päivässä. Jos et ole ylipainoinen ja liikut paljon, tarvitset todennäköisesti enemmän ruokaa. Toisen lämpimän aterian voit halutessasi korvata syömällä esimerkiksi 3-4 viipaletta leipää, joilla kevytlevitettä ja kohtuullisesti leikkelettä, runsaasti kasviksia, purkillisen vähärasvaista kevytjogurttia ja hedelmän.

5