KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO

Esityslista 10.6.2016 Asiat KASKISTEN KAUPUNKI KAUPUNGINVALTUUSTO Aika: 16.06.2016 klo 18:00 Paikka: Kaupungintalo Läsnä Jäsenet Björklund Solveig Hovi Ilkka Häggblom Kari, puheenjohtaja Högstrand Mirja Lapveteläinen Sonja Lähdesluoma Lasse Mangs Carl-Gustav Metsänranta Marja-Leena Mäntysaari Sakari Nordback Marco Rantakoski Kari Salo Jukka Sarja Tauno Skur Catharina Södergrann Hanna Virta Erkki Österman Jarkko Muut Marlene Svens, esittelijä Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä Elsa Lafond, kielenkääntäjä Allekirjoitus Kari Häggblom puheenjohtaja Kokouskutsu yleisesti nähtävänä Kaskinen 10.6.2016 Todistaa Margit Kaseva, pöytäkirjanpitäjä KV 13 KV 14 KV 15 KV 16 KV 17 Vapautus luottamustehtävästä / Natascha Pettersson Vapautus luottamustehtävästä sivistyslautakunnan ruotsink. osastossa / Nicholas Lundenius Nuorisovaltuuston aloite Kaskisten kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosääntö / Muutos Sivistys- ja kirjastotoimenjohtajan viran perustaminen KV 18 Lähihoitajan viran muuttaminen toimeksi / Vanhusten huolto KV 19 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 KV 20 KV 21 KV 22 Vuoden 2015 arviointikertomus Kaupungin talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 Yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Valitusosoitus Pöytäkirjan tarkastus Kaskinen 20.6.2016 klo 12.30 Nimi Nimi Pöytäkirja yleisesti nähtävänä Kaskinen 21.6.2016 klo 09.00 14.00 Todistaa Margit Kaseva, hallintopäällikkö

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 1 HALL:73 /2016 KV 13 Vapautus luottamustehtävästä / Natascha Pettersson KH 31.05.2016, 66 KV 11, 11.5.2016 KH 19.04.2016, 38 Valmistelu MaKa: Natascha Pettersson anoo vapautusta luottamustehtävästään vapaa-aikajaoston varsinaisena jäsenenä johtuen tehtävästään kansalaisopiston rehtorina. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se vapauttaa Natascha Petterssonin luottamustehtävästä vapaa-aikajaoston varsinaisena jäsenenä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 11 Kaupunginvaltuusto päätti vapauttaa Natascha Pettersonin luottamustehtävästään vapaa-aikajaoston varsinaisena jäsenenä ja valitsi hänen tilalleen Solveig Björklundin uudeksi jäseneksi. KH 66 Kaupunginhallitus päätti 10.5.2016, 53, palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi, koska kaupungin linjausten mukaisesti ei Vapaa-aikajaostoon voi valita henkilöä, joka toimii sivistyslautakunnan tai sen suomenkielisen tai ruotsinkielisen osaston luottamustehtävissä. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se valitsee Solveig Björklundin tilalle uuden henkilön vapaa-aikajaoston varsinaiseksi jäseneksi. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 13 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 2 HALL:121 /2016 KV 14 Vapautus luottamustehtävästä sivistyslautakunnan ruotsink. osastossa / Nicholas Lundenius KH 31.05.2016, 67 Valmistelija MaKa: Nicholas Lundenius on anonut vapautusta luottamustehtävästä sivistyslautakunnan ruotsinkielisen osaston varajäsenenä, koska hän toimii myös vapaa-aikajaoston jäsenenä. Kaupungin linjausten mukaisesti ei vapaa-aikajaostoon voi valita henkilöä, joka toimii sivistyslautakunnan tai sen suomenkielisen tai ruotsinkielisen osaston luottamustehtävissä. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Nicholas Lundeniukselle eron luottamustehtävästä sivistyslautakunnan ruotsinkielisen osaston varajäsenenä ja nimeää hänen tilalleen uuden varajäsenen. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 14 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 3 HALL:37 /2016 KV 15 Nuorisovaltuuston aloite KH 10.05.2016, 56 Valmistelija MaKa: Kaskisten nuorisovaltuusto on toimittanut Kaskisten kaupunginhallitukselle 24.2.2016 päivätyn aloitteen, jossa on anottu Kaskisten nuorisovaltuustolle puhe- ja läsnäolo-oikeutta kaikkiin lautakuntiin ja kaupunginvaltuustoon. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se myöntää nuorisovaltuuston nimeämälle edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden kaupunginvaltuustossa. Lautakunnat päättävät omalta osaltaan, myöntävätkö ne nuorisovaltuuston edustajalle puhe- ja läsnäolo-oikeuden. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 15 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 4 HALL:122 /2016 KV 16 Kaskisten kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosääntö / Muutos KH 31.05.2016, 68 Valmistelija MaKa: Kaupunginvaltuusto on 21.3.2016, 8 päättänyt, että Kaskisten kaupungin tekninen lautakunta lopetetaan. Kaupunginvaltuusto päätti 13.4.2016, 10, että perustetaan rakennuslautakunta, johon nimettiin jäsenet samassa kokouksessa. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että Kaskisten kaupungin luottamushenkilöiden palkkiosäännön :ssä 4 Vuosipalkkiot, kohdassa 1 muutetaan teknisen lautakunnan tilalle rakennuslautakunta. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 16 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 5 HALL:120 /2016 KV 17 Sivistys- ja kirjastotoimenjohtajan viran perustaminen KH 31.05.2016, 69 Valmistelija MaKa: Sivistysjohtaja Erkki Kela jää eläkkeelle 1.6.2016 lähtien ja kirjasto- ja kulttuurivastaava Antero Honkasalo 1.9.2016 lähtien. Sivistysjohtaja Erkki Kela on hoitanut virkaa 60 % ja kirjasto- ja kulttuurivastaava Antero Honkasalo 75 %. Sivistysjohtaja vastaa sivistysosastosta: perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, kirjasto- ja kulttuurivastuualueista, nuorisotoiminnasta sekä kansalaisopiston toiminnasta. Kaskisten koulussa ja Kaskö svenska skolanissa toimivat koulunjohtajat, jotka vastaavat koulujen toiminnasta. Kaskisten koulunjohtaja hoitaa 1.6.2016 lähtien koulutoimen johtoon liittyviä lisätehtäviä kaupunginhallituksen päätöksen 58, 10.5.2016 mukaisesti. Kansalaisopiston rehtorin ja kanslistin tehtäviä hoitaa Natascha Pettersson kaupunginvaltuuston päätöksen 35, 15.12.2015 mukaisesti 31.12.2016 saakka. Varhaiskasvatuksen yksikössä toimii vastaava lastentarhanopettaja. Nuorisosihteeri hoitaa nuorisoja liikuntatoimeen liittyviä tehtäviä. Kirjasto- ja kulttuurivastaavan tehtäviin kuuluu kirjaston johtamiseen ja hoitoon liittyvien tehtävien lisäksi kulttuuritehtävät, kuten vastuu Kalarantapäivien järjestämisestä, Kalastusmuseosta ja kaupungin järjestämistä konserteista ja kulttuurimatkoista. Kirjastossa toimii lisäksi 75 % kirjastovirkailija. Kaupungin taloustyöryhmässä on päädytty esittämään näiden kahden viran yhdistämistä sivistys- ja kirjastotoimenjohtajan viraksi. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että 1.9.2016 lähtien perustetaan uusi sivistys- ja kirjastotoimenjohtajan virka. Nykyiset sivistysjohtajan ja kirjastotoimen johtajan (kirjasto- ja kulttuurivastaavan) virat lakkautetaan samanaikaisesti. Sivistys- ja kirjastotoimen johtaja vastaa sivistysosastosta: perusopetuksesta, varhaiskasvatuksesta, kirjasto- ja kulttuurivastuualueista, nuorisotoiminnasta sekä kansalaisopiston toiminnasta. Sivistys- ja kirjastotoimen johtajan tehtäviin kuuluu kirjaston johtamiseen ja hoitoon liittyvien tehtävien lisäksi kulttuuritehtävät, kuten vastuu Kalarantapäivien järjestämisestä, Kalastusmuseosta ja kaupungin järjestämistä konserteista ja kulttuurimatkoista. Kirjastossa toimii lisäksi 75 % kirjastovirkailija. Kaskisten koulussa ja Kaskö svenska skolanissa toimivat koulunjohtajat, jotka vastaavat koulujen toiminnasta. Kaskisten koulunjohtaja hoitaa 1.6.2016 lähtien koulutoimen johtoon liittyviä lisätehtäviä kaupunginhallituksen päätöksen 58, 10.5.2016 mukaisesti. Kansalaisopiston rehtorin ja kanslistin tehtäviä hoitaa Natascha Pettersson kaupunginvaltuuston päätöksen 35, 15.12.2015 mukaisesti 31.12.2016 saakka. Kansalaisopiston rehtorin ja kanslistin tehtävät hoidetaan samalla periaatteella myös tämän jälkeen.

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 6 Varhaiskasvatuksen yksiköstä vastaa vastaava lastentarhanopettaja. Nuorisosihteeri hoitaa itsenäisesti nuoriso- ja liikuntatoimeen liittyviä tehtäviä. Sivistys- ja kirjastotoimen johtajan kelpoisuusvaatimus määräytyy Valtioneuvoston asetuksen 406/2013 mukaisesti. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen seuraavilla muutoksilla/korjauksilla: - Sivistys- ja kirjastotoimenjohtaja on kaupungin johtoryhmän jäsen. - Kansalaisopiston rehtorin ja kanslistin tehtävät pyritään liittämään vuoden 2017 alusta lähtien sivistys- ja kirjastotoimenjohtajan tehtäviin. KV 17 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 7 HALL:131 /2016 KV 18 Lähihoitajan viran muuttaminen toimeksi / Vanhusten huolto KH 31.05.2016, 81 Valmistelija MaKa: Vanhuspalvelun työsopimuksia läpikäydessä on ilmennyt, että Jaana Raittilan virkaa ei Kaskisten kaupungin organisaatiouudistuksen jälkeen (kv 6, 26.1.2012) ole muutettu toimeksi. Organisaatiouudistus pitää sisällään Mariakodin ja kotihoidon hoitohenkilökunnan yhdistämisen yhdeksi vanhushuollon hoitotiimiksi, joka vastaa hoitotehtävistä molemmissa yksiköissä ja jonka esimiehenä toimii sosiaali- ja vanhushuollon vastaava hoitaja. Samalla muutettiin kotihoidon vastaava lähihoitaja nimike lähihoitajaksi. Kyseisen lähihoitajan tehtäviin ei kuulu julkisen vallan käyttöä (Kuntalaki 46/11.4.2003/305) ja siksi tähänastinen kotihoidon (kotipalvelun) virka tulee muuttaa vanhusten huollon toimeksi. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kotihoidon (kotipalvelun) virka muutetaan vanhusten huollon toimeksi 1.8.2016 lähtien. Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti ottaa tämän asian ylimääräisenä viralliseen käsittelyyn. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV18 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 8 KV 19 Kaupungin tilinpäätös vuodelta 2015 HALL:52 /2016 KH 22.03.2016, 32 Tilinpäätös: Kaskisten kaupungin vuosikate on vuoden 2015 tilinpäätöksen mukaan -42.632,17 euroa, ts. -33 euroa/asukas. Käyttöomaisuuden poistot ovat vuonna 2015 0,95 milj. euroa. Tilikauden tulos on -945.205,95 euroa. Vuosikate vuonna 2015 oli 0,92 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi ja 0,70 milj. euroa vuoden 2014 tilinpäätöstä huonompi. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä vuosikate oli 604.678,99 euroa, joka kattoi poistot 68-prosenttisesti. Vuonna 2014 vuosikate oli 457 euroa/asukas. Tilinpäätökseen sisältyy henkilöstöraportti. Kaupunginjohtaja ja osastopäälliköt muodostavat kaupungin johtoryhmän. Vuoden 2015 tilinpäätöksessä henkilöstökulut olivat 0,21 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja 0,09 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua suuremmat. Verotuotot olivat tilinpäätöksessä 2015 kaikkiaan 6,19 milj. euroa, ts. 4,69 milj. euroa kunnallisveroja, 0,89 milj. euroa yhteisöveroja ja 0,60 milj. euroa kiinteistöveroja. Verotuotot tilinpäätöksessä 2015 olivat 0,06 milj. euroa isommat vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna ja 0,31 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua pienemmät. Nyt on erittäin tärkeää laatia pikaisesti strategia tulomuuton saamiseksi. Kaupunki tarvitsee uusia asukkaita ja yrityksiä. Kaupungin on saatava lisää verotuloja. Asukasmäärä 31.12.2015 oli 1285 henkeä, ts. vähennystä viime vuodesta oli -36 henkilöä. Asukasmäärä on laskenut jo pitemmän aikaa. Kaupungilta puuttuu pitkän tähtäyksen kuntastrategia palvelutuotantoa, työpaikkoja, rakentamista ja asumista varten. Strategia tulee laatia vuonna 2016. Valtionosuus tilinpäätöksessä 2015 oli 1,49 milj. euroa, ts. 0,03 milj. euroa vähemmän kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja 0,01 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua vähemmän. Kaupunki maksoi vuonna 2015 verontasauksena muille kunnille 276.000 euroa ja vuonna 2014 286.000 euroa. Verontasaukseksi arvioitiin vuoden 2015 talousarviossa 0,3 milj. euroa. Kaupunki maksaa edelleen verontasausta, vaikka verotulot ovat vähentyneet. Kaupungin toimintatuotot (sisäiset/ulkoiset luvut) tilinpäätöksessä 2015 olivat yhteensä 3,80 milj. euroa, ts. vähennystä oli 0,37 milj. euroa vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattuna ja 0,43 milj. euroa enemmän verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Kaupungin myyntituotot vähenivät 0,93 milj. eurolla vuonna 2015 verrattuna vuoden 2015 talousarvioon. Kaupungin maksutuotot vuonna 2015 olivat 0,05 milj. euroa pienemmät 2014 tilinpäätökseen verrattuna. Maanvuokra- ja muut vuokratulot olivat 0,14 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua suuremmat. Kaupungin toimintamenot (sisäiset/ulkoiset luvut) tilinpäätöksessä 2015 olivat yhteensä -11,49 milj. euroa. Toimintamenot vuonna 2015 olivat 0,29 milj. euroa suuremmat kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja 1,05 milj. euroa suuremmat kuin mitä oli budjetoitu vuodelle 2015. Toimintakate vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli -7,69 milj. euroa, ts. n. -5989 euroa/asukas (sisäiset/ulkoiset luvut). Toimintakate vuonna 2015 oli 0,67 milj. euroa huonompi kuin vuoden 2014 tilinpäätöksessä ja 0,62 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi.

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 9 Yleishallinnon toimintakate oli yhteensä 0,42 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Työterveyshuollon oston kustannukset ylittivät budjetoidun määrärahan 12.000 eurolla vuonna 2015. Henkilöstöhallinnon toimintakate oli vain 2.000. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Perusterveydenhuollon toimintakate oli 0,08 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Kaskisten oma lääkäri lopetti virassaan 31.8.2014. Kaupunki on ostanut yleislääkäripalvelut Kristina Mediltä kesästä 2014 lähtien. Perusterveydenhuollon henkilöstökustannukset alittuivat 0,15 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Perusterveydenhuollon asiakaspalvelujen osto ylittyi 0,06 milj. eurolla vuonna 2015. Vastaavasti perusterveydenhuollon muiden palvelujen osto maksoi 0,21 milj. euroa budjetoitua enemmän. Erikoissairaanhoidon toimintakate oli 0,51 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon asiakaspalvelujen osto oli 0,28 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua kalliimpaa. Mm. erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu tulee selvittää. Kaupungin tulee Vaasan sairaanhoitopiirin palvelujen käyttämisen lisäksi potilasta kuullen, käyttää Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluja Porissa sekä lähiseudun yksityisiä palvelutuottajia kustannusten nousun hillitsemiseksi. Vuoden aikana lähes kaikki erikoissairaanhoito on keskitetty Vaasan keskussairaalaan. Terveystoimen toimintakate oli yhteensä 0,67 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Terveydenhoitomenot ovat kasvaneet voimakkaasti, 48 prosentilla vuosina 2012-2015. Suupohjan rannikkoseudun yhteispäivystys (Närpiö ja Kristiinankaupunki) lakkautettiin vuonna 2014 ja Vaasassa avattiin 1.10.2014 perusterveydenhuollon yhteispäivystys. Kunnat maksavat päivystyksestä osittain per capita (25 %) ja osittain käyntimäärän mukaan (75 %). Kristiinankaupungin tk jatkoi päivystystä omatoimisesti vuonna 2015. Kaskisten asukkaat ovat käyttäneet Kristiinankaupungin päivystystä ja Vaasan yhteispäivystystä. Lasten päivähoidon toimintakate oli yhteensä 0,07 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Heikennyksen aiheuttivat kahden kiinteistön sisäiset vuokrat. Kaupunginvaltuusto päätti joulukuussa 2014 siirtää lasten päivähoidon ja varhaiskasvatuksen perusturvan alaisuudesta sivistystoimeen. Yt-neuvottelut asianosaisen henkilökunnan kanssa käytiin 2015 aikana. Päätös aiheutti muutoksia hallintosääntöön ja siirto tapahtui vuoden 2016 alussa.. Perusturvan hallinnon yhteistoimintaosuuksien kustannukset olivat 0,013 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua kalliimmat. Perusturvan hallinnon palvelujen ostot yhteensä ylittyivät 0,02 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Perhepalvelujen asiakaspalvelujen ostot ylittyivät 0,01 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Perhepalvelut/muut yhteistoimintaosuudet ylittyivät 0,01 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Perhepalvelut/palvelujen osto ylittyi yht. 0,02 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Perusturvajohtajan virka täytettiin uudelleen vuoden 2014 lopulla. Uusi viranhaltija aloitti virassaan joulukuun 2014 lopussa. Yksityiset palvelut/asiakaspalvelujen osto (mm. Mikevalta) ylittyivät yht. 0,03 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Sosiaalitoimi/asiakaspalvelujen osto ylittyi 0,03 milj. eurolla vuonna

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 10 2015 vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Sosiaalitoimi/muut yhteistoimintaosuudet ylittyi 0,01 milj. eurolla vuoden 2015 talousarvioon verrattuna. Perusturvan toimintakate oli 0,77 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat nousseet voimakkaasti ja kustannusten kasvua tulee hillitä vuosina 2016-2018. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset yhteensä vuonna 2014 olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 4096 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 3901 euroa/asukas. Perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat vuonna 2014 alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 901 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 909 euroa/asukas. Erikoissairaanhoidon nettokustannukset vuonna 2014 olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 1298 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 1480 euroa/asukas. Vanhustenhuollon palvelujen nettokustannukset yhteensä (laitoshoito, kotipalvelu, muut vanhusten ja vammaisten palvelut) olivat vuonna 2014 alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 1345 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 1126 euroa/asukas. Yli 65-vuotiaiden vanhempien henkilöiden osuus vuonna 2014 oli alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 29,0 %; Kaskisissa yli 65-vuotiaiden osuus oli 32,1 %, Kristiinankaupungissa 31,2 % ja Närpiössä 27,7 %. Pohjanmaalla yli 65-vuotiaiden henkilöiden osuus oli keskimäärin 21,1 %, koko maassa keskimäärin 19,9 %. Kaskisten taloudellista ja demografista huoltosuhdetta tulee parantaa, ts. työssä olevien/työikäisten henkilöiden määrän tulee kasvaa suhteessa työvoiman ulkopuolella olevien henkilöiden määrään. Kaskisten kaupungin tulee vuosina 2016-2018 panostaa toimenpiteisiin lapsiperheiden ja työikäisten henkilöiden tulomuuton aikaansaamiseksi. Asuntojen rakentaminen on tärkeä toimenpide. Toinen toimenpide on uusien asuntotonttien asemakaavoitus. Peruskoulujen toimintakate oli 0,002 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua parempi. Opetuksen toimintakate oli vuonna 2015 budjetin mukainen. Opetus/asiakaspalvelujen osto kunnilta (5302) alittui 0,02 milj. eurolla vuonna 2015. Sivistys- ja kulttuuritoimen hallinnon toimintakate oli 0,009 milj. euroa budjetoitua heikompi. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimintakate oli 0,05 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua parempi. Kulttuuri ja vapaa-aika/henkilöstökulut (mukaan lukien palkkasivukustannukset) ylittyivät 0,009 milj. eurolla vuonna 2015. Sivistys- ja kulttuuritoimen toimintakate oli yhteensä 0,05 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua parempi. Sivistys- ja kulttuuritoimi/henkilöstökulut (mukaan lukien palkkasivukustannukset) alittuivat yht. 0,002 milj. eurolla vuonna 2015. Sivistys- ja kulttuuritoimi/asiakaspalvelujen osto kunnilta alittui 0,02 milj. eurolla vuonna 2015. Opetus- ja kulttuuritoimen yhteenlasketut nettokustannukset vuonna 2014 olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 1667 euroa/asukas. Kaskisissa vastaavat nettokustannukset olivat 1437 euroa/asukas. Koko maassa vastaavat nettokustannukset olivat 1820 euroa/asukas ja Pohjanmaalla 2072 euroa/asukas.

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 11 Oman perusopetuksen nettokustannukset vuonna 2014 olivat alle 2000 asukkaan kunnissa keskimäärin 1005 euroa/asukas. Vastaava luku Kaskisissa oli 753 euroa/asukas. Kristiinankaupungissa vastaavat nettokustannukset olivat 864 euroa/asukas ja Närpiössä 922 euroa/asukas. Kaskisissa ei ole omaa yläastetta. Kaupunki tarvitsee lisää lapsia ja nuoria kouluihinsa ja päiväkotiin. Vuonna 2014 Kaskisten asukkaista ainoastaan 3,7 % oli 0-6 -vuotiaita; vastaava luku alle 2000 asukkaan kunnissa oli 6,0 %. Pohjanmaalla oli keskimäärin 8,4 % 0-6 -vuotiaita lapsia ja koko maassa keskimäärin 7,7 %. Kaupunki valitsi uuden teknisen johtajan keväällä 2014. Tekninen johtaja lopetti tehtävässään joulukuussa 2015. Uusi tekninen johtaja on valittu v. 2016. Teknisen hallinnon toimintakate oli 0,04 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua huonompi. Tekninen hallinto/henkilöstökulut (mukaan lukien palkkasivukustannukset) oli 0,01 milj. euroa budjetoitua korkeammat. Teknisen toimen toimintakate oli yhteensä 0,05 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua parempi. Kaupungin kiinteistöjen kunto tulee selvittää kosteusvaurioiden välttämiseksi tulevaisuudessa. Kaupungin kiinteistöt tulee vuosittain kunnostaa, jotta ne eivät aiheuttaisi kalliita korjauksia vastaisuudessa. Koulun ja päiväkodin kunnostukset selvitettiin vuonna 2015. Kaupungin lopullisia kustannuksia ei ole vielä selvitetty. Selvitykset jatkuvat v. 2016. Satamayhtiö aloitti toimintansa 1.9.2014. Kaupunki sai vuokratuloja, koska satama vuokrasi satama-alueen. Sataman toimintatuotot olivat yht. 0,68 milj. euroa vuonna 2015. Sataman tilikauden ylijäämä (poistojen jälkeen) oli 0,16 milj. euroa. Kaupungin tilinpäätöksen poistot koostuvat suurelta osin kaupungin satamaan tekemien investointien poistoista. Muut satamat jäivät kaupungin hallintoon. Ainoastaan syväsatama on yhtiöitetty. Vesihuollon toimintakate oli 0,04 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua parempi. Vesihuollon tilikauden ylijäämä (poistojen jälkeen) oli 0,13 milj. euroa vuonna 2015. Putkistoja tulee uusia vuosittain vesilaitoksen putkiverkoston kunnossapitämiseksi. Liiketoiminnan toimintakate oli 0,13 milj. euroa vuodelle 2015 budjetoitua parempi. Vastaavasti tilikauden ylijäämä (poistojen jälkeen) oli 0,09 budjetoitua parempi. Teknisen ja liiketoiminnan toimintakate oli 0,13 milj. euroa budjetoitua parempi. Kaupungin budjetoitujen investointien määrä vuonna 2015 oli 0,55 milj. euroa. Toteutuneet investoinnit vuonna 2015 olivat yht. 0,36 milj. euroa. Toteutuneista investoinneista voidaan mainita kaupungin 0,2 milj. eurolla ostama teollisuusalue sataman läheisyydessä. Kaupunki lyhensi pitkäaikaislainaa 681.818 eurolla. Kaupungin lainakanta oli 31.12.2015 3,1 milj. euroa, ts. 2416 euroa/asukas. Lainakanta on alle maan keskiarvon. Vuonna 2015 kassavarojen muutos oli -547,354,85 euroa. Vuonna 2014 kassavarojen muutos oli 83.814,49 euroa.

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 12 Poistojen jälkeen kaupungin tulos jäi miinukselle 945.205,95 euroa. Kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii jatkotoimenpiteitä v. 2016-2018. Tavoitteena on asukasmäärän lisääminen markkinoinnin, asemakaavoituksen ja asuntorakentamisen sekä elinkeinoelämää edistävien toimenpiteiden kautta. Tulomuuton aikaansaaminen ja asukasmäärän lisääminen on tärkeää. Kaupungin vapaita asunto- ja teollisuustontteja tulee markkinoida tehokkaammin, mm. kaupungin kotisivun kautta. Maaliskuun 2015 alusta kaupunki palkkasi 100 % matkailu- ja markkinointisihteerin. Hän markkinoi vuonna 2015 kaupungin matkailunähtävyyksiä, matkailuyrityksiä, kaupungin muita yrityksiä ja kaupungin palvelutarjontaa. Matkailu- ja markkinointisihteeri on vuonna 2016 50 % projektihenkilö. Käyttöomaisuuden poistot vuonna 2015 ovat 902.573,78 euroa. Tilikauden vuosikate vuonna 2015 on -42.632,17 euroa. Tilikauden tulos poistojen jälkeen on alijäämäinen -945.205,95 euroa vuonna 2015. Edellisten tilikausien ylijäämä on 31.12.2015 9.739.641,08 milj. euroa. Kaskisten kaupunki laatii myös konsernitilinpäätöksen vuodelta 2015. Konsernitilinpäätöksessä on yhdistetty Kaskisten kaupungin, Oy Kaskisten Energia Kaskö Energi Ab:n, Oy Kaskisten Asuntokehitys Kaskö Bostadsutveckling Ab:n sekä Oy Kaskisten Satama Kaskö Hamn Ab:n konsernituloslaskelma, konsernitase ja konsernirahoituslaskelma. Kaupungin tulee jatkaa talouden tasapainottamistoimenpiteitä vuosina 2016-2018. Äskettäin asetettu taloustyöryhmä arvioi uusien rekrytointien tarvetta vuosien 2016-2017 eläkkeelle siirtymisten yhteydessä sekä käy läpi henkilöstötilanteen. Lisääntyneet sairauspoissaolot lisäävät myös henkilöstökustannuksia. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus vahvistaa ja allekirjoittaa Kaskisten kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen vuodelta 2015 ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi. Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle kaupungin vuoden 2015 tilinpäätöksen - 945.205,95 euron alijäämän kirjaamista aikaisempien vuosien ylijäämä-/alijäämätilille. Kaupunginhallitus Kaupunginjohtaja alusti tilinpäätöksen käsittelyä. Hän totesi alustuksessaan, että tilinpäätös on huono. Kaupunki tarvitsee strategian sisäänmuuton lisäämiseksi. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti, Satakunnan sairaanhoitopiirin palveluja tulisi käyttää enemmän. Tulontasausta maksetaan edelleen. Taloustyöryhmä pohtii ratkaisuja talouden parantamiseksi. Talousjohtaja kävi tilinpäätöksen yleisellä tasolla läpi. Keskustelussa tuotiin esille kysymyksiä siitä, miten sisäiset vuokrat jaetaan, esim. koulujen kohdalla. Todettiin myös, että tilastoja tulisi päivittää esim. koskien oppilasmääriä. Sairauspoissaolojen määrästä keskusteltiin. Lisääntyneet sairauspoissaolot ovat yhteydessä henkilökunnan ikärakentee-

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 13 seen. Perusturva Perusturvajohtaja Tiia Krooks kävi läpi perusturvan tilinpäätöksen. Hammashuollon kohdalla jonotusaika ei ylitä lakisääteistä rajaa. Recall järjestelmä toimii hyvin. Lasten päivähoidon kohdalla on tilanteeseen vaikuttanut muutto teknisen keskuksen tiloihin. Todettiin, että toimeentuloturvan kohdalla on jonkin verran ylitystä. Käsittelyajoissa on pysytty. Lastensuojelutapauksia on ollut runsaasti. Perhetyöpalveluita on jouduttu ostamaan. Kotihoidossa ja Mariakodissa on pystytty yhteistyön kautta säästämään sijaisuuskustannuksissa. Vuodeosastopaikkojen puuttuminen vaikuttaa kustannuksiin. Ns. klinikkavalmiiden potilaiden kustannukset kasvavat jatkossakin. (Tiia Krooks poistui kokouksesta klo 16.15) Sivistysosasto Sivistysjohtaja Erkki Kela kävi läpi sivistysosaston tilinpäätöksen. Kouluilla on pysytty budjetissa ja saavutettu asetetut tavoitteet. Liikunta- ja nuorisotoimessa on pysytty budjetissa. Kansainvälinen toiminta jatkuu, EWS harjoittelijoita on ollut täällä joka vuosi. Jonkin verran ongelmia tuottaa tällä hetkellä liikuntatilojen vähäisyys. Bladhin talossa on vain vähän maksavia käyttäjiä. Kirjaston kirjahankintojen määrä on noussut. Kulttuuritoimen tavoitteet toteutuneet pääosin. Todettiin, että Kaskö skolanin kohdalle lisätään tuntikehys. (Erkki Kela poistui kokouksesta klo 16.25) Tekninen osasto Kaupunginjohtaja Marlene Svens kävi teknisen osaston tilinpäätöksen läpi. Todettiin, ettei tekninen lautakunta ole käsitellyt tilinpäätöstä. Tilinpäätöksen ovat kaupunginjohtajan toimeksiannosta valmistelleet Rose-Marie Engvall ja Rauno Leppinen. Kaupunginjohtaja on sen jälkeen kun tekninen johtaja Markus Moisio päätti tehtävässään hyväksynyt teknisen osaston laskut. Talousjohtaja Jyrki Jussila kävi läpi teknisten töiden tuntihinnat. Ammattimiesten tuntihinta on erittäin korkea, siivoojien tuntihinta sen sijaan on kohdallaan. Ruokapalveluissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kouluun ja päiväkotiin kuljetettava ruoka ei ole ollut riittävän lämmintä. Ruuan määrään on myös kiinnitettävä huomiota. Päiväkodista tulisi saada tarkempi tieto lasten määrästä ajoissa. Vesilaitoksen kohdalla kiinnitettiin huomiota huomattavaan eroon ostetun ja laskutetun veden määrässä, ero n. 40 %. Todettiin, että Piolahteen ja vesilaitokselle on vaihdettu mittarit, selvitettävä onko näiden välillä eroa. Todettiin, että viemärilaitoksen puhdistamoon pumpattu määrä puuttuu vuodelta 2015. Tämä lisätään taulukkoon. Rakennusvalvonnan toteumaa käytiin läpi ja todettiin, että tarvittava rakennustarkastajan työpanos ole kokopäiväinen. (Martti Kerkelä poistui kokouksesta klo 16.50) Yleishallinto Talousjohtaja Jyrki Jussila ja hallintopäällikkö Margit Kaseva kävivät läpi yleishallinnon tilinpäätöksen. Sekä elinkeinoelämän kehittämisen että matkailun alla on kulupuolella projektien omarahoitusosuudet projektien päätyttyä. Keskustelussa tuotiin esille mm. seuraavia asioita:

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 14 - Toteutumatta jäänyt KuntaToimiston uusien liitetoimintojen hankinta ja käyttöönotto siirtyi tälle vuodelle. - Varhaisen tuen ja puuttumisen malliin tulisi kiinnittää entistä enemmän huomiota. - Sairauspoissaolot pääsääntöisesti pitkäaikaisia poissaoloja. - Lintuharjun moottoriradan osake tulisi myydä pois kuten on sovittu, jos ostaja löytyy. Talousjohtaja esitteli Oy Kaskisten satama Kaskö hamn Ab:n tuloslaskelmaa. Käytiin myös Oy Kaskisten Energia Kaskö Energi Ab:n ja Oy Kaskisten Asuntokehitys Kaskö Bostadsutveckling Ab:n tilannetta läpi. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja totesi, että kaupunginhallitus päätti näin hyväksyä päätösehdotuksen ja allekirjoittaa tilinpäätöksen. KV 19 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 15 HALL:136 /2016 KV 20 Vuoden 2015 arviointikertomus TARK 30.05.2016, 13 T arkastuslautakunta Lautakunta päätti, että puheenjohtaja tekee seuraavaan kokoukseen alustavan pohjan arviointikertomukselle. Lautakunnan sihteeri tarkistaa pidettyjen kokousten lukumäärän ja henkilöt, joita on kuultu kokouksissa. Lautakunnan jäsenet tutkivat tilinpäätöstä seuraavaan kokoukseen mennessä ja vertaavat talousarviota tilinpäätökseen mm. tavoitteet-/toteutus -tekstien osalta. TARK 10 Tarkastuslautakunta Lautakunta keskusteli arviointikertomuksesta 2015 pitkään ja teki siihen muutoksia ja täydennyksiä. Sovittiin, että arviointikertomuksen tarkastelua jatketaan ja se saatetaan valmiiksi allekirjoituksineen seuraavassa kokouksessa. TARK 13 Tarkastuslautakunta Arviointikertomus käytiin vielä kertaalleen läpi ja siihen tehtiin pienehköjä muutoksia. Tämän jälkeen tarkastuslautakunta kokonaisuudessaan allekirjoitti arviointikertomuksen. Allekirjoitettu arviointikertomus toimitetaan kaupunginvaltuustolle. KV 20 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 16 KV 21 Kaupungin talousarvio vuodelle 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 HALL:112 /2016 KH 31.05.2016, 71 Valmistelija J.J: Kaskisten työttömyysprosentti 3/2016 on 10,4 %. Vuodelle 2017 on arvioitu kunnallisveroa n. 4,7 M sekä yhteisöveroa n. 0,8 M. Kiinteistöveroa arvellaan saatavan n. 0,6 M vuosina 2017-2019. Vuosina 2017-2019 Kaskinen saa valtionosuuksia vuosittain n. 2 M. Kotikuntakorvaukset pysynevät tasolla 0,35 M /v. Henkilöstökustannusten ja ostopalvelujen kustannustason nousu pitää saada pysähtymään. Kaupungin vuosikate on n. -1,0 milj. euroa vuonna 2017. Kaupungin n. 3 milj. euron lainan lyhentäminen alkoi vuonna 2014 ja joulukuussa 2014 otettiin lisää lainaa 1,4 milj. euroa kiinteistöjen hankintaa varten. Jotta lainoja pystyttäisiin maksamaan takaisin ja että uutta lainaa ei tarvitse ottaa käyttömenoihin tulee talousarviot laatia siten, että menoja ei nosteta yli vuoden 2014 tason. Budjettien tulee sisältää yleisten tavoitteiden lisäksi selkeät tavoitteet eri yksiköiden toiminnalle. Ne säästökeinot tai tariffien muutokset, jotka parantavat kaupungin kokonaistulosta, on pyrittävä ottamaan käyttöön välittömästi. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2017 talousarvion raamit ovat seuraavat: - osastojen toimintakatteen on oltava vähintään vuoden 2014 tasolla - ne säästökeinot tai tariffien muutokset, jotka parantavat kaupungin kokonaistulosta, on pyrittävä ottamaan käyttöön välittömästi. Yhteistoimintaneuvottelut on aloitettava välittömästi henkilökunnan kanssa tuotannollisista ja taloudellisista syistä organisaation sopeuttamiseksi, riittävän kannattavuuden saavuttamiseksi sekä turvaamaan hyvät ja kannattavat lähipalvelut - uusia tuloja lisääviä investointeja voidaan harkita. Korvaavat ja huoltoon liittyvät investoinnit on asetettava haluttuun tärkeysjärjestykseen, myös ajallisesti. Edellisen vuoden korjausinvestointeihin ja projekteihin myönnetyt varat eivät ole vuotuisia määrärahoja. - huolto- ja korjaustöitä on pystyttävä tekemään enemmän myös omalla henkilökunnalla - päällekkäisistä toiminnoista on luovuttava välittömästi - varsinkin tukitoimintojen suunnittelussa on huomioitava tulevat SOTE -ratkaisut Kaikista yli 5.000 euron budjettiluvuista on tehtävä erillinen erittely. Toiminnan suunnitelmat ja tavoitteet on perusteltava tarkoin kunkin lautakunnan toimesta. Tarve on pystyttävä määrittelemään ja kaikki taloudelliset vaikutukset on selvitettävä. Koko suunnitelmakaudella 2017-2019 on pystyttävä kokonaistulokseen, joka mahdollistaa lainamäärän vähenemisen.

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 17 Toimintakatteen on oltava vähintään maan keskiarvon mukainen ja vuosikate on vähintään yhtä suuri kuin poistot. Vuosille 2017-2019 on asetettava taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet sekä asetettava myös mittarit, joilla tavoitteiden saavuttaminen todetaan, mm. määrä, laatu, kustannukset per suorite, yksikkö jne. Tavoitteiden tulee sisältää myös vertailu koko maan ja/tai Pohjanmaan vastaaviin taloudellisiin lukuihin. Lautakuntien esitysten on oltava myös annettujen kehysten mukaiset. Lautakuntien tulee jättää talousarvioehdotuksensa vuodelle 2017 ja taloussuunnitelmansa vuosille 2018-2019 kaupunginhallitukselle 9.9.2016 mennessä. Kaupunginhallitus Talousjohtaja Jyrki Jussila selvitti taloudellista tilannetta ja tarvittavia toimenpiteitä menojen pienentämiseksi. Kaupunginhallitus päätti hyväksyä päätösehdotuksen. KV 21 Kaupunginvaltuusto

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 18 HALL:113 /2016 KV 22 Yhteistoimintaneuvottelujen aloittaminen KH 31.05.2016, 72 Valmistelijat M.S./MaKa/JJ: Kunta-alan uusi yhteistoimintalaki on tullut voimaan 1.9.2007 (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 13.4.2007/449). Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa, turvata henkilöstön vaikutusmahdollisuudet sekä edistää kunnallisen palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua. Sen jälkeen kun asioista on keskusteltu, töiden organisoinnista ja muista työnjohdollista ym. asioista päättää työnantaja. Lain mukaan työnantajan ja henkilöstön välisessä yhteistoiminnassa on käsiteltävä: -henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä yhteystyössä -palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta -henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojen vaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia -taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista. Yhteistoimintamenettely Mikäli kunnan talousarvioehdotuksessa esitetään sellaisia toimenpiteitä, joiden toteuttaminen todennäköisesti aiheuttaisi useita lomautuksia (tai irtisanomisia tai osa-aikaistamisia), toimenpiteitä on käsiteltävä yhteistoimintamenettelyssä, ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. Ennen kuin työnantaja päättää lomauttaa työntekijöitä ja/tai viranhaltijoita taloudellisista tai tuotannollisista syistä, työnantajan on neuvoteltava -lomauttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista -yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi -ainakin niiden työntekijöiden ja viranhaltijoiden kanssa, joita asia koskee. Yksittäistä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja kyseisen henkilön välillä. Työntekijän ja/tai viranhaltijan pyynnöstä asian käsittelyyn voi osallistua myös luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön edustaja. Yhteistoimintaneuvotteluun osallistuu aina myös henkilöstön edustaja silloin, kun lomauttaminen (tai irtisanominen tai osa-aikaistaminen) koskee vähintään kolmea henkilöä tai kun työnantaja, työntekijä tai luottamusmies niin haluaa. Työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys työntekijälle ja /tai viranhaltijalle viimeistään 5 päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Neuvotteluesityksellä tarkoitetaan kirjallista tietoa neuvottelujen aloittamisajasta ja paikasta sekä neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot on toimitettava kirjallisesti työvoimatoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa. Työnantajan ei katsota täyttäneen neuvotteluvelvoitettaan ennen kuin asiasta on sovittu tai neuvotteluja on käyty vähintään 14 päivän tai 6 viikon ajanjaksona neuvotteluiden alkamisesta (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa 13.4.2007/449, 13).

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 19 Kaupungin taloudellinen tilanne: Kaskisten vuoden 2015 tilikauden tulos oli 945.205 euroa alijäämäinen, mikä vastaa n. 10 % kaupungin budjetista. Kuluvan vuoden tulosennuste on noin miljoona euroa alijäämäinen. Suurin kasvanut kuluerä viime vuosina on erikoissairaanhoito. Työttömyys Kaskisissa oli 10,4 % maaliskuussa 2016. Työttömyysasteen keskiarvo Pohjanmaalla maaliskuussa 2016 oli 9,3 %. Kaskisissa yli 65-vuotiaita oli 34 % vuonna 2015. Kunnallisveroa on nostettu v. 2009 2015 17,75:stä 21,50 prosenttiin. Kaupungilla on 3,1 miljoonaa euroa pitkäaikaista lainaa. Ilman tuntuvia muutoksia taloudessa pitkäaikaista lainaa ei pystytä lyhentämään lähivuosina. Kaupungin omat toimenpiteet: Kaupungin omat toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi: - Kaupungin tuloveroprosenttia on nostettu vuosina 2009-2015 aikana 17,75 %:sta 21,50 %:iin. Kaupunki ottaa kantaa 2017 vuoden tuloveroprosenttiin syksyllä 2016. - Kiinteistöveroprosentteja on nostettu (vakituinen asunto 0,6 %, yleinen kiinteistöveroprosentti 1,1% ja muuhun asumiseen käytetyn rakennuksen veroprosentti 1,2 % sekä rakentamaton tontti 4 % ja voimalaitos 3,1 %, yleishyödyllinen yhteistö 0%). - Tariffit ja taksat nostettu ja sidottu indeksiin Maksuissa on myös tarkasteltava valtion ohjausta. - Vuokratasoa on nostettu ja sidottu indeksiin - Vuokratontit ja vapaat asunnot ovat myynnissä Palvelurakenteelliset toimenpiteet: Erikoissairaanhoidossa Kaskisten kaupungin asukkailla on jo vuosia ollut mahdollisuus käyttää 2 sairaanhoitopiirin palveluita. Kaupungin pitää enemmän hyödyntää hinnoittelun lisäksi myös nopeampaa palvelua tarvittaessa. Perusturvapuolella on kotihoidossa yhdistetty terveydenhoito ja kotipalvelu, mutta vuoden 2012 yt-neuvottelujen tulos kotihoidon ja Mariakodin henkilöstön yhteistyöstä ei ole vielä toteutunut toivotulla tavalla. Mariakodissa on lisätty asiakaspaikkoja, mutta muualta ostettavien vuodeosastopaikkojen saatavuus on olematon, mikä vaati palvelujen kehittämistä ja lisäämistä kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen lisäksi. Teknisellä puolella kaupunki on panostanut henkilöstö- ja työnmitoitukseen. Keittiöt on yhdistetty yhdeksi keittiöksi. Siivoustyöntekijöiden määrää on vähennetty. Teknisiä töitä pyritään tekemään enemmän itse ostopalvelujen sijaan, mikä ei ole kaikilta osin toteutunut huolimatta vuoden 2012 yt-neuvottelujen päätöksistä. Tukitoiminnot on organisoitava tulevan SOTE:n tuomiin haasteisiin. Satama yhtiöitettiin uuden lainsäädännön mukaisesti syksyllä 2014. Konsernivalvontaa täytyy vielä kehittää. Kaskisten Energia on aloittanut oman muutossuunnittelun, johtuen myös toimitusjohtajan eläkkeelle siirtymistä v. 2016 lopussa.

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 20 Talous- ja hallintopuolella pitää olla keskitetty konsernikirjanpito vuoden 2012 yt-neuvottelujen tuloksena sekä kaupungin hallintosäännön mukaisesti. Kaskisten kaupunginvaltuusto teki 17.1.2012 7 päätöksen kaupungin uudesta organisaatiomallista, jonka tarkoituksena oli keventää nykyistä organisaatiorakennetta siten, että esimiesten määrää vähennetään. Päälliköille annettiin vastuu laajemmista toimialoista ja henkilöstö voi keskittyä oman työnsä kehittämiseen. Organisaatiomuutoksen tarkoituksena oli toiminnan tehostaminen ja pitkällä aikavälillä säästöjen aikaansaaminen. Taloudentasapainottamisen toimenpideohjelma: Kunnallisveroprosentin mahdollinen korottaminen vuodelle 2017 Henkilöstö- ja organisaatiomuutoksen jatkaminen nopeutetulla aikataululla: uudet yt neuvottelut jotka aloitetaan välittömästi ja päättyvät viimeistään vuonna 2017. Uusien työpaikkojen ja investointien edistäminen Satamaliikenteen kehittäminen Ostopalveluja pyritään vähentämään tekemällä enemmän omalla työvoimalla, lisäksi yhteistyötä tiivistetään eri sektoreilla, myös naapurikuntien kanssa. Uusia toimintatapoja jotka pyrkivät pienentämään kustannukset, kaupungin oma palvelustrategia laaditaan Myydään vuokraamattomat asunnot ja/tai kiinteistöt Vuoden 2016 ja lähivuosien näkymät ovat erittäin vaikeat, mikäli kaupungin likviditeettiä ei saada tasapainoon. Lainaaminen käyttöpuolella on lopetettava. Jos korjausinvestointeja siirretään edelleen vuosia, kokonaiskustannukset nousevat yli maksukyvyn. Päätösehdotus (M.S.) Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunki aloittaa välittömästi yhteistoimintaneuvottelut henkilökunnan kanssa tuotannollisista ja taloudellisista syistä johtuvista säästötoimenpiteistä. Yt-neuvottelut päättyvät viimeistään vuonna 2017. Kustannusten nouseminen on johtanut siihen, että kaupungin talous on kestämättömässä tilassa. Toimenpiteet tulevat käsittämään kaikkien kustannuserien pienentämistä. Neuvotteluissa tulee esille - mahdollinen henkilöstön vähentäminen enintään 5 henkilötyövuodella - osa-aikaistaminen - lomauttaminen - lomarahojen vaihto vapaaksi - henkilökunnan tehtäväkuvien muuttaminen, toimintatapojen muuttaminen säästöjen aikaansaamiseksi - organisaatiomuutostyön jatkaminen siten, että tuleva SOTE otetaan huomioon etenkin tukitoimintojen suunnittelussa Tavoitteena on kustannustehokkaampi palvelutuotanto ja tarvittavien peruspalvelujen turvaaminen Kaskisissa SOTE:en siirryttäessä. Tavoitteena kaupungin talouden tasapainottaminen vuoden 2017 loppuun mennessä. Kaupunginhallitus Päätösehdotukseen päätettiin lisätä, että kaupunki aloittaa välittömästi yhteistoimintaneuvottelut

KAUPUNGINVALTUUSTO 16.06.2016 21 koko henkilökunnan kanssa. Kaupunginhallitus hyväksyi päätösehdotuksen tällä muutoksella. KV 22 Kaupunginvaltuusto