PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

1 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä PALVELURAKENTEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2014-2017 Yhtymähallitus 4.9.2013

2 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteen kehittämissuunnitelma vuosille 2014-2017 Sisältö 1. Johdanto... 3 2. Toimintaympäristö: väestö, kuntatalous... 3 3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytila... 6 4. Nykyisen palvelutuotannon arviointi ja kehittämistarpeet... 12 5. Taloudelliset voimavarat... 14 6. Kehittämissuunnitelma: vastuut ja aikataulu... 14 7. Seuranta ja arviointi... 20

3 1. Johdanto Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä vastaa Raahen kaupungin sekä Pyhäjoen ja Siikajoen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista lukuun ottamatta varhaiskasvatusta ja ympäristöterveydenhuoltoa. Kuntayhtymä vastaa myös jäsenkuntien väestön niistä erikoissairaanhoidon palveluista, jotka hankitaan sairaanhoitopiiristä tai muualta alueen ulkopuolelta. Peruserikoissairaanhoidon palveluja myydään myös jäsenkuntien ulkopuolelle. Raahen seudun väestön sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen ja siihen vastaamiseen kohdistuu monia muutospaineita: väestörakenteen muutos, palvelutarpeen kasvu, kuntien taloustilanne, työnjakomuutokset, palvelurakenteen muutokset. Nämä muutokset edellyttävät hyvinvointikuntayhtymän palvelurakenteen tarkastelua ja suunnitelman tekemistä siitä, miten nämä haasteet sovitetaan yhteen niin, että jatkossa alueen väestön palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja mahdollisimman pitkälle omalla alueella. Palvelurakenteen kehittämissuunnitelmatyö käynnistettiin edellisellä valtuustokaudella yhtymähallituksen nimeämässä palvelurakennetyöryhmässä, jossa aloitettiin toiminnan sisäinen analysointi ja pohdittiin linjauksia. Kehittämissuunnitelman laatimista jatkettiin vuonna 2013 omistajaohjausryhmässä siten, että kuntayhtymän koko nykyinen palvelurakenne (palvelut, henkilöstö ja palveluostot sekä kustannusrakenne) käsiteltiin Maisema-mallin mukaisesti tuoteryhmittäin sekä päätettiin kehittämistavoitteista ja toimenpiteistä. Kehittämissuunnitelma hyväksyttiin yhtymähallituksen kokouksessa 4.9.2013. 2. Toimintaympäristö: väestö, kuntatalous Seutukunnan väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 34 567 henkilöä. Alle 18-vuotiaita oli 24 % ja 65 vuotta täyttäneitä 18 %. Alueen väestöstä 7,7 % oli 75 vuotta täyttäneitä, mikä on hiukan enemmän kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa (7,0 %) mutta vähemmän kuin koko maassa (8,3 %). Huoltosuhde (kuinka monta alle 15-vuotiasta ja yli 65-vuotiasta on suhteessa työikäiseen väestöön) oli 61,9 vuonna 2012, mikä on korkeampi kuin Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa (56,8). Väestöennusteen mukaan alueen väestömäärä sekä lasten ja nuorten määrä ei muutu merkittävästi vuoteen 2030 mennessä, mutta työikäisten osuus vähenee noin 16 %:lla eli 3240 henkilöllä ja 75 vuotta täyttäneiden määrä yli kaksinkertaistuu eli kasvaa 5450 henkilöön (Kuvio 1). (Tilastokeskus, SOTKAnet.) Kuvio 1. Väestö 2012 ja väestöennuste 2015-2030 ikäryhmittäin Raahen seutukunnassa Seutukunnan alueella oli lapsiperheiden osuus kaikista perheistä 39,4 % eli 3689 perhettä. Pohjois- Pohjanmaan maakunnassa lapsiperheitä oli 43,5 % perheistä. Toimeentulotukea oli saanut vuonna 2011 Raahen seutukunnassa 7,8 % ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 7,3 % lapsiperheistä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17-24 vuotiaita oli seutukunnassa 10,8 % vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2011 eli hiukan enemmän kuin maakunnassa keskimäärin (9,7 %). Työttömyysaste oli maaliskuun 2013 lopussa 12,2 % seutukunnan alueella ja 13,4 % maakunnassa. Yli 75-vuotiaista oli yksin asuvia seutukunnassa 44,3 % (Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 45,6 %) ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa 4,8 % (Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa 3,5 %) vastaavanikäisestä väestöstä vuonna 2011. (ELY-keskus, Tilastokeskus, SOTKAnet.)

4 KELAn kansantauti-indeksin ja THL:n sairastavuusindeksin mukaan sairastavuus alueella on suurempaa kuin koko maassa keskimäärin (kuviot 2-3). 250,0 200,0 150,0 100,0 50,0 0,0 100 = koko maa Raahen seutukunta Pohjois-Pohjanmaa Kuvio 2. KELAn kansantauti-indeksi 2012, vakioimaton (KELA) 300,00 250,00 200,00 150,00 100,00 50,00 0,00 100 = koko maa Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Kuvio 3. THL:n sairastavuusindeksi 2008-2010, vakioimaton (THL) Raahen seutukunnassa sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset (3347 e/as v. 2011) ovat olleet maakunnan (3215 e/as v. 2011) ja koko maan (3272 e/as. v. 2011) keskitasoa korkeammat (kuvio 4). Erikoissairaanhoidon nettokustannukset ovat olleet yli ja sosiaalitoimen nettokustannukset alle maakunnan keskitason (kuvio 5). Verrattaessa vuoden 2011 kuntakohtaisia sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksia Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Länsi-Pohjan ja Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirien alueella (yht. 60 kuntaa) Pyhäjoki oli sijaluvulla 5, Raahe sijaluvulla 17 ja Siikajoki sijaluvulla 32.

5 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 Raahen seutukunta Pohjois-Pohjanmaa Koko maa 500 0 2007 2008 2009 2010 2011 Kuvio 4. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset (euroa/asukas) Raahen seutukunnassa, Pohjois- Pohjanmaalla ja koko maassa 2007-2011 (SOTKAnet) 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2007 2008 2009 2010 2011 Sosiaalitoimen nettokustannukset, e / as Raahen seutukunta Sosiaalitoimen nettokustannukset, e / as Pohjois-Pohjanmaa Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, e / as Raahen seutukunta Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, e / as Pohjois- Pohjanmaa Perusterveydenhuollon nettokustannukset, e / as Raahen seutukunta Perusterveydenhuollon nettokustannukset, e / as Pohjois- Pohjanmaa Kuvio 5. Sosiaalitoimen, erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon nettokustannukset (euroa/asukas) Raahen seutukunnassa ja Pohjois-Pohjanmaalla 2007-2011 (SOTKAnet) Taulukossa 1 on esitetty sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset kunnittain 2011 sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden laskennalliset kustannukset 2013. Taulukossa 2 on esitetty terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 ja taulukossa 3 kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2012. Taulukko 1. Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset 2011 sekä sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden laskennalliset kustannukset 2013, josta päivähoitokertoimen vaikutus poistettu Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset e / asukas 2011 Pyhäjoki 3024 4185 Raahe 3330 3809 Siikajoki 3613 4178 * päivähoitokertoimen vaikutus poistettu kustannuksista Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuden laskennalliset kustannukset e/ asukas 2013 *

6 Taulukko 2. Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot e/asukas Nettomenot, indeksi (koko maa=100) Tarvekerroin (koko maa=1,00) Pyhäjoki 2280 109 1,22 89 Raahe 2245 107 1,05 102 Siikajoki 2642 126 1,18 107 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 2055 98 0,98 100 Tarvevakioidut menot, indeksi (koko maa=100) Taulukko 3. Kuntien talouden tunnuslukuja 2012 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Vihanti Pohjois- Pohjanmaa Tulovero % 2012 19,75 20,00 21,00 21,50 19,70 Tulovero % 2013 19,75 21,00 21,00 Verotulot e / asukas 2755 3281 2777 2672 3092 Valtionosuudet e / asukas 2685 1254 2950 3260 1869 Vuosikate e/asukas 229-279 122-21 212 Lainakanta e/asukas 3274 5520 2182 4319 2665 Omavaraisuus % 52,2 29,1 50,9 15,17 58,6 Suhteellinen 63,2 111,2 45,3 71,8 52,8 velkaantuneisuus % Kertynyt ali/ylijäämä e/asukas 2408-109 119-1236 1564 3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytila Kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttävät jäsenkuntien valtuustot. Ne valitsevat yhtymähallituksen, joka vastaa kuntayhtymän hallinnosta ja taloudenhoidosta. Kuntien omistajaohjausta edistävänä valmistelu- ja yhteistyöelimenä toimii omistajaohjausryhmä, joka muodostuu jäsenkuntien kuntajohtajista ja kuntayhtymän johtavista viranhaltijoista. Kuntayhtymän organisaatiota johtaa kuntayhtymän johtaja. Organisaatio jakautuu 6 tulosalueeseen, jotka jakautuvat 19 tulosyksikköön ja edelleen toimintayksiköihin. Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2012 lopussa 1353 henkilöä, joista vakituisia oli 1024 ja määräaikaisia 329. Tulosalueittain henkilöstö jakautui kuvion 6 mukaisesti. Ammattiluokittain henkilöstö jakautui seuraavasti: lääkärit 90, hoito-, tutkimus ja sosiaalihuollon henkilöstö 1127, hallinto- ja toimistohenkilöstö 38, huoltopalveluiden henkilöstö 98. Palkkoja maksettiin vuonna 2012 45 milj. e ja henkilöstösivukuluja 11,8 milj. e. Hallinto- ja tukipalvelut 125 37 % 9 % 36 % 6 % 8 % 4 % Lapsi- ja perhepalvelut 80 Aikuissosiaalipalvelut 111 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 56 Vanhuspalvelut 490 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 491 Kuvio 6. Henkilöstön jakautuminen tulosalueittain 2012.

7 Henkilöstön keski-ikä oli vuoden 2012 lopussa 48 vuotta. Yli 45-vuotiaita oli 53 % henkilöstöstä (kuvio 7), eniten hallinto- ja tukipalveluissa (71%). Kuntien eläkevakuutuksen eläkepoistumaennusteen mukaan vuosina 2013-2017 kuntayhtymästä siirtyy vanhuuseläkkeelle 73 ja työkyvyttömyyseläkkeelle 46 henkilöä. Kuvio 7. Henkilöstön ikärakenne vuoden 2012 lopussa Sairauspoissaolojen määrä on laskenut vuodesta 2011 vuoteen 2012 4,2%. Sairauspoissaolot tulosalueittain näkyvät kuviossa 8. 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2011 2012 Kuvio 8. Sairauspoissaolot tulosalueittain 2011 ja 2012 Hyvinvointikuntayhtymän käytössä on toimitiloja yhteensä 52.760 m², joista kuntayhtymän omistuksessa on 26.472 m² ja vuokrattuja 26.288 m². Kuntayhtymän omistamista tiloista suurin osa sijaitsee Raahessa, sairaalan ja terveyskeskuksen alueella. Omat sekä Raahen kaupungilta, kaupungin yhtiöiltä, kunnilta ja yhdistyksiltä vuokratut toimitilat, yhteensä 31 kohdetta, sijaitsevat oheisen kartan mukaisesti seutukunnan alueella (kuvio 9). Taulukkoon 4 on koottu kuntayhtymän omien kiinteistöjen tilojen pintaalat ja vuokrat sekä taulukkoon 5 vuokrakiinteistöjen pinta-alat ja vuokrat.

8 Siikajoki, Siikajoen kylä: - terveysasema - asumispalveluyksikkö Puistola Raahe: - sairaala ja terveyskeskus - Pattijoen neuvola - mielenterveyskeskus - toimintakeskus Vihernikkari - perheneuvola - A-klinikka - työvoimapalvelukeskus - sosiaalipalvelukeskus - perhetyö - kotihoitokeskus - palvelutalo Kreivinaika - palvelukeskus Maininki - toimintakeskus Kuutti - Antinkankaan palvelukoti - Vilpun asuntola Raahe, Arkkukari: - palvelukeskus Salonkartano Vihanti: - terveysasema kunnanvirastolla - palvelukeskus Ukonmäki Raahe, Pattijoki: - hammashoitola - palvelukeskus Kotiranta Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahe Siikajoki, Ruukki: - terveysasema ja palvelukeskus Mäkelänrinne - kehitysvammaisten asumisyksikkö Kaarnakoti Siikajoki, Paavola: - asumispalveluyksikkö Paavolatalo - työkeskus Paja-Pehkola Siikajoki Pyhäjoki Pyhäjoki: - terveysasema - palvelukeskus Jokikartano - kehitysvammaisten asumisyksikkö Niittykoti - psykiatrinen yksikkö Koivula Kuvio 9. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän toimipisteet Taulukko 4. Kuntayhtymän omien kiinteistöjen pinta-alat ja vuokrat Kiinteistö Pinta-ala m² Vuokra e/kk Raahen sairaala ja terveyskeskus 20 151 168 804,00 Pattijoen terveysasema 639 4 597,00 Pyhäjoen terveysasema 579 3 395,00 Ruukin terveysasema 990 5 632,00 Ruukki, seutukunnallinen hoivaos. 804 8 385,00 Siikajoen terveysasema 237 2 485,00 Perheneuvola, Kauppakatu 52 A 15 264,40 Perheneuvola, Kauppakatu 52 T 14 232 195,62 Perheneuvola, Kauppakatu 52 T 13 447,20

9 Taulukko 5. Vuokrakiinteistöjen pinta-alat ja vuokrat Pinta-ala Vuokra e/kk Kunta Vuokrakohde m 2 (sis.erilliskorv.) Raahe Vihaistenkarin päivähuolt., Kuutti, Vihaistenkarink. 20 927,8 5 578,30 Raahe Dementiakoti Kotilehto, Marttilantie 2 659,0 3 884,85 Raahe Työvoiman palvelukeskus, Rantakatu 52 172,5 Raahe Palvelukeskus Kotiranta, Marttilantie 2 1 205,9 6 528,20 Raahe Palvelutalo, Kreivinaika, Brahenkatu 14-16 891,0 6 757,42 Raahe Päihdehuoltola, Brahenkatu 10 412,5 2 644,24 Raahe Vihernikkarit Kaupungin puutarha, tsto ja varastot, Rantakatu 7 403,0 2 122,79 Raahe Rautatalo, Sovionkatu 9 587,0 6 194,01 Raahe Merikadun vanhainkoti, Maininki, Merikatu 18 3 714,8 28 314,25 Raahe Arkkukarin vanhainkoti, Salonkartano, Alatie 110 1 214,0 10 021,42 Raahe Antinkankaan kehitysvamm. palvelukoti, Kesäläntie10 1 029,8 11 705,74 Raahe Softpolis, A 2krs., Rantakatu 8, mielenterveystoimisto 115,0 1 767,10 Raahe Softpolis, A 2krs., Rantakatu 8, mielenterveystyö 54,0 798,83 Raahe Softpolis, A 2krs., Rantakatu 8, MTT, vihernikkarit 67,5 1 023,06 Raahe Softpolis, A - 4 krs., Rantakatu 8 kuntakokeiluhanke 78,5 1 180,13 Raahe Softpolis, B 1. ja 2. krs, Rantakatu 8, kotihoito 374,3 5 900,19 Raahe Rantakatu 8 C 1krs. perhetyö ja neuvola 1.4.2012 alk. 575,0 8 826,96 Raahe Softpolis, C 1 krs Neuvola+Perhetyö 1.5.2013, laajennus 102,0 1 570,39 Raahe Softpolis, D 3 krs, Rantakatu 8, mielenterveystoimisto 776,5 11 826,12 Raahe Oulunväylä 54, Pattijoki, sosiaalityön välivuokra-as. 100,0 985,35 Raahe Ratsukatu 7 A 3, Kummatti, Vilpun asuntola 62,5 686,75 Raahe Ratsukatu 7 A1, Kummatti, Vilpun asuntola 159,0 1 789,85 Raahe Ratsukatu 7 A 6, Kummatti, Vilpun asuntola 57,0 645,50 Raahe Ratsukatu 7 A 7, Kummatti, Vilpun asuntola 62,5 706,75 Raahe Ratsukatu 7 A 8, Kummattu, Vilpun asuntola 57,0 655,50 Raahe Ratsukatu 7 A 10 huone 2, Kompassi 12,0 359,55 Raahe Ratsukatu 7 A 12 57,0 655,50 Raahe Ratsukatu 7 A 16 huone 2, Kompassi 12,0 296,00 Raahe Ratsukatu 9 B, Feenix, kotihoitopalvelut 88,4 983,00 Siikajoki Palvelukeskus Puistola 664,0 4 352,71 Siikajoki Laajennus 1999 543,0 3 670,47 Siikajoki Ruukin vanhainkotisairaala, Mäkelänrinne 1 952,0 20 577,73 Siikajoki Kaarnakoti, Ruukin monitoimikoti 1 304,0 10 103,47 Siikajoki Kunnanvirasto 79,5 621,77 Siikajoki Paja-Pehkola, Paavola 358,5 2 692,35 Siikajoki Päivätoimintakeskus, Ruukinkuja 3 L 1 A ja B 100,0 744,00 Siikajoki Paavolatalo, Metsätie 25 b no 8 25,0 365,53 Pyhäjoki Vanhainkoti-sairaala Jokikartano 3 640,7 25 532,63 Pyhäjoki Pienkoti Koivula 329,4 2 071,77 Pyhäjoki Kunnanvirasto 72,0 558,00 Pyhäjoki Kotihoidon taukotila, E20 27,0 247,50

10 Pinta-ala Vuokra e/kk Kunta Vuokrakohde m 2 (sis.erilliskorv.) Vihanti Muistola, Hoivala, Turvala 1 292,5 9 969,82 Vihanti Turvalan vanha osa (Onnela) 1 242,6 8 048,64 Vihanti Vihannin kunnantalo, terveyskeskus 826,3 5 985,12 Vihanti Hammashoitola, Asematie 7 102,0 1 645,50 Vihanti Kotihoidon taukotila, Järvitie 11 27,5 267,50 Kuntayhtymässä on vuodesta 2009 alkaen käytetty toiminnan ja talouden suunnittelu-, ohjaus- ja seurantajärjestelmänä Kuntamaisema Oy:n tuottamaa Maisemamallia. Siinä palveluita käsitellään tuoteryhmittäin, jotka ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa seuraavat: vastaanottopalvelut (sis. laboratorio ja kuvantaminen), aikuisten psykososiaaliset palvelut, perhepalvelut, työterveys, suun terveydenhuolto, hoito- ja hoivapalvelut, vammaispalvelut, aikuissosiaalityö, erikoissairaanhoito, kuntoutuspalvelut, hallinto sekä ympäristöterveydenhuolto. Tuoteryhmät jakaantuvat Maisemamallissa suurtuotteisiin, jotka jakaantuvat edelleen resurssitaulukoihin yksiköittäin ja toiminnoittain. Kuntayhtymän toimintatuotot olivat vuonna 2012 yhteensä 121 053 336 e, josta jäsenkuntien kustannusosuus oli 103 101 081 e. Tästä Pyhäjoen osuus oli 9 312 743 e, Raahen osuus 65 229 937 e, Siikajoen osuus 18 205 347 e ja Vihannin osuus 10 353 053 e. Jäsenkuntien kustannusosuudet jakautuivat tuoteryhmittäin kuvion 10 osoittamalla tavalla. Aikuissosiaalityö 2,0 milj. e 10 % 0 % 2 % 5 % Aikuisten psykosos. palvelut 5,4 milj. e 3 % 8 % 14 % Erikoissairaanhoito oma toiminta 14,3 milj. e Erikoissairaanhoito ostopalvelut 26,3 milj. e Hoito- ja hoivapalvelut 27,2 milj. e 2 % 5 % Kuntoutuspalvelut 1,5 milj. e Perhepalvelut 5,2 milj.e 25 % Suun terveydenhuolto 3,2 milj. e 26 % Vammaispalvelut 8,0 milj. e Vastaanottopalvelut 9,8 milj. e Projektit 0,05 milj. e Kuvio 10. Jäsenkuntien kustannusosuudet tuoteryhmittäin 2012 Taulukossa 6 on esitetty kustannukset, suoritemäärät ja yksikköhinnat Maisemamallin mukaisesti suurtuoteryhmittäin tilinpäätöksen 2012 mukaan.

11 Taulukko 6. Kustannukset, suoritemäärät ja yksikköhinnat Maisemamallin mukaisesti suurtuoteryhmittäin 2012 asiakkaat (asiakasperheet) e / asiakas (asiakasperhe) hoitopäivät / käynnit e / hoitopäivä kustannukset netto Aikuissosiaalityö 2 079 538 - sosiaalityö 1917 430 333 970 - toimeentulotuki 1452 1807 1 328 566 - työllistämistoiminnan piirissä olevat 785 534 417 003 Aikuispsykososiaaliset palvelut 5 445 133 - mielenterveystyön avohoito 1356 927 1 215 160 - palveluasuminen 121 26 242 35 457 90 2 175 227 - päivätoiminta 120 2 979 4 699 76 335 239 - oma erikoissairaanhoito 3124 272 786 932 - päihdehuollon polikliininen 484 1258 585 490 avohuolto - päihdehuollon 17 19 708 3903 86 229 759 asumispalvelu - laitoskuntoutusostot 699 168 117 326 Erikoissairaanhoito 40 567 538 - oma 14 305 924 o poliklinikkakäynnit 29 045 o osastojen hoitopäivät 11 393 - ostettu 26 261 616 Hoito ja hoiva 27 160 750 - omaishoidontuki 187 4 791 895 652 - kotihoito 2089 4032 6 770 166 - päiväkeskus 5 214 126 559 185 - tehostettu palveluasuminen 71 893 119 6 232 838 - pitkäaikaislaitoshoito 52 671 159 6 229 310 - akuutti-, kuntoutus- ja 28 978 250 6 473 599 lyhtytaikaishoito Kuntoutus 1 542 096 - terapia 429 745 300 680 - kuntoutus 1 174 506 - rintamaveteraanit (kunta) 251 408 66 910 - rintamaveteraanit (valtio) 123 Perhepalvelut 5 263 693 - ehkäisevä lastensuojelutyö 392 186 65 728 - sosiaalityö 1050 580 604 872 - avohuolto 573 1 821 1 035 436 - kodin ulkopuolelle sijoitetut 124 26 854 110 2 750 783 - jälkihuolto 34 5762 195 287 - perheneuvola 417 1368 555 389 - lastenvalvoja 622 91 56 197 Suunterveydenhuolto 13 645 234 3 119 227 Vammaispalvelut 7 991 302 - vammaispalvelu 56 6 103 341 391 - vaikeavammaiset 260 4894 1 271 012 - vaikeavammaisten palveluasuminen 3 767 136 451 685 - sosiaalityö ja palveluohjaus 94 461 43 107 - kehitysvammaisten avohoito 282 5059 1 287 970 asiakkaat e / hoitopäivät / e / kustannukset

12 (asiakasperheet) asiakas (asiakas perhe) käynnit hoitopäi vä netto - kehitysvammaisten 41 492 126 4 318 964 palveluasuminen - kehitysvammaisten laitoshoito 672 412 277 174 Vastaanottopalvelut 9 803 007 - avohoito / vastaanotto 26 293 308 7 397 887 - terveysneuvonta 16 210 107 1 719 460 - sairaankuljetukset 5052 265 685 660 Kustannusten jakautuminen erikoissairaanhoidon ja muun sosiaali- ja terveydenhuollon kesken vuosina 2009, 2011 ja 2012 on esitetty kuviossa 11. 70000000 60000000 50000000 40000000 30000000 20000000 2009 2011 2012 10000000 0 Oma erikoissairaanhoito Ostettu erikoissairaanhoito Muu sosiaali- ja terveydenhuolto Kuvio 11. Oman ja ostetun erikoissairaanhoidon sekä muun sosiaali- ja terveydenhuollon nettokustannukset Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymässä vuosina 2009, 2011 ja 2012 4. Nykyisen palvelutuotannon arviointi ja kehittämistarpeet Vuoden 2012 Maisemaraportin mukaan alueella on hoito- ja hoivapalveluissa pitkäaikaislaitoshoitoa liian paljon. Laitospaikkoja ja myös akuuttipaikkoja on runsaasti, mutta silti sisätautien käyttö on runsasta. Akuuttihoidon hoitopäivän hinnat ovat korkeat. Kun lasketaan yhteen hoito- ja hoivapalvelujen sekä ikäihmisten erikoissairaanhoidon sisätautien ja neurologian asukaskohtaiset kustannukset nähdään, että Raahen seudun kunnat ovat Maisemavertailun kalleimmat. Palveluasumisyksiköitä on 14 ja hoivayksiköitä 8 ja niiden kustannukset vaihtelevat. Koko hoidon ja hoivan kustannuksista laitospaikkoihin ja palveluasumiseen käytetään 68,5 % (21,3 M ) ja koti- ja omaishoitoon 31,5 % (9,8M ). Laitoshoitoa on tarpeen muuttaa harkitusti palveluasumiseksi ja pitkäaikaispalveluasumisen ja laitoshoidon peittävyyttä alentaa. Alueelle ei tule lisätä laitospaikkoja eikä palveluasemista vaan rakenteita muuttamalla pärjätään nykyisillä paikoilla. Kotihoitoa ja omaishoitoa tulee kehittää ja kohdentaa vaikuttavammin. Kuviossa 12 on arvioitu hoito- ja hoivapalveluiden tarvetta väestömäärän 2012 sekä väestöennusteen 2015-2030 mukaan ja verrattu sitä vuoden 2012 toteutumaan.

13 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Hoiva 3% Tehostettu palveluasuminen 5% Säännöllinen kotihoito 13% Omaishoidontuki 5% 0 Tp 2012 Suos. 2012 Suos. 2015 Suos. 2020 Suos. 2025 Suos. 2030 Kuvio 12. Hoito- ja hoivapalveluita käyttäneiden 75 vuotta täyttäneiden määrä vuonna 2012 ja arvio palvelua tarvitsevien määrästä Ikäihmisten palvelujen laatusuosituksen mukaan väestömäärän 2012 ja väestöennusteen 2015-2030 perusteella Vastaanottotoiminta on Maisemavertailussa keskihintaista. Lääkäri- ja hoitajamitoitus vaihtelee kunnittain. Lääkäritilanne on ollut viime vuosina heikko ja lääkärin vastaanotolle on ollut vaikea päästä. Keskeinen kehittämiskohde on päiväaikaisten lääkärivastaanottojen varmistaminen myös kiireellisessä hoidossa ja sairaanhoitajavastaanottojen lisääminen terveysasemille siten, että kiireelliseen hoitoon ja hoidon arvioon pääsee terveysasemalle ilman ajanvaraustakin. Päivystyskäyntien osuus lääkärikäynneistä on laskenut vuodesta 2011 vuoteen 2012 41%:sta 37%:iin, mutta määrä on edelleen Maisemavertailussa korkeahko. Suun terveydenhuollossa yksityisten palveluiden käyttö on alueella vähäistä. Omassa toiminnassa hammaslääkäritilanne on ollut hyvä ja toiminta hammaslääkäripainotteista. Mielenterveyspalveluissa laitoshoidon ja palveluasumisen käyttö on ollut runsasta. Asiakkaiden palvelutarpeen arviointia tulee kehittää sekä mielenterveysasumispalveluissa että päihdepalveluissa ja käydä mielenterveysasumispalvelut läpi asiakaskohtaisesti koko alueella. Perhepalveluiden kustannukset ikäryhmäasukasta kohden ovat Maisemavertailussa lähellä keskihintaisia kuntia. Edelliseen vuoteen verrattuna kokonaiskustannuksissa oli 10,3% nousu. Suurinta kasvu oli avohuollossa ja kodin ulkopuolelle sijoitetuissa. Tarvitaan edelleen toimenpiteitä sijoitusten ehkäisemiseksi sekä lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon kasvun hidastamiseksi. Vammaispalveluissa on pyritty muuttamaan palvelurakennetta laitoshoidosta palveluasumiseen ja tätä kehitystä on tarpeen jatkaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että kehittämistä vaativat - palvelutarpeen arviointi - perusterveydenhuollon ja muiden peruspalveluiden toimivuus - asiakkaiden ja potilaiden hoitoa tukevat sähköiset palvelut - lasten ja perheiden varhainen tukeminen - kotona pärjäämisen tukeminen - asuntorakentaminen tukemaan itsenäistä pärjäämistä - asiakkaiden ja heidän läheistensä oman osallisuuden ja vastuun lisääminen - terveyden edistäminen - kuntoutus (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen) - palveluverkko mitä tarjotaan lähipalveluina - organisaation tiivistäminen - sisäisten palveluiden tehostaminen - laadunhallinta ja potilasturvallisuus Kehittämistyö kohdistetaan keskeisiin prosesseihin. Prosessien kehittämisen tulee tähdätä kaikessa asiakkaiden arjessa selviytymisen tukemiseen niin, että mahdollisimman moni pärjää kotona mahdollisimman pitkään, laitoshoitojaksot vähenevät ja lyhenevät sekä palveluasumisen tarve vähenee. Tavoitteena on tarjota seudun väestölle tasapuoliset ja oikeudenmukaiset palvelut

14 Keskeisiä kehitettäviä prosesseja ovat: - lapsen ja perheen palvelujen prosessi - paljon tukea ja palveluja tarvitsevan palveluprosessi - sairaanhoidon prosessi sekä avohoidossa että sairaalahoidossa - ikääntyneen ihmisen palveluprosessi 5. Taloudelliset voimavarat Kuntayhtymän jäsenkuntien maksuosuuksien kasvu on ollut vuosina 2009-2013 keskimäärin 2,42% vuodessa. Pitkän aikavälin tavoite on, että kasvu olisi enintään 3 % vuodessa, sosiaali- ja terveystoimen asukaskohtaiset menot Pohjois-Pohjanmaan keskitasoa ja seutukunnan kuntien sijaluku paranee Pohjois- Suomen kuntien välisessä sosiaali- ja terveystoimen nettokustannusten vertailussa. Tähän pääsemiseksi palvelukysynnän lisääntymisestä johtuva kustannusten kasvu tulee voida kattaa toiminnan tehostamisella ja palvelujen vaikuttavuutta lisäämällä sekä vaikuttamalla palvelutarpeeseen. 6. Kehittämissuunnitelma: vastuut ja aikataulu Seuraaviin taulukoihin on koottu Maisemamallin mukaisesti tuoteryhmittäin keskeiset toiminnan kehittämiskohteet, jotka täsmentyvät tulevien vuosien talousarvioissa. Myös taloudelliset vaikutukset täsmentyvät talousarvioissa. Kehittämistoimenpiteissä pyritään kokonaisvaikuttavuuteen välttäen osaoptimointia. Perhepalvelut Tavoitteet: - perheiden varhainen tukeminen - vaihtoehtojen löytäminen perheiden vahvempaan tukemiseen avotoimintana - kodin ulkopuolelle sijoitusten kustannuskasvun pysäyttäminen Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Toimiva lapsi ja perhe (TLP) yhteiseksi varhaiskasva- jatkuvaa toimintamalliksi kaikille lasten ja perheiden tus,opetus- parissa työskenteleville, kuntien, toimi,lapsi- ja kuntayhtymän, seurakunnan ja järjestöjen perhepalvelut, työntekijöille. TLP-toimintamalli antaa aikuissosiaali- mahdollisuudet tukea perheitä varhaisessa palvelut,päih- vaiheessa ja estää ongelmien siirtyminen de- ja mielen- sukupolvelta toiselle. terveyspalve- lut, te-hallinnon palvelut, järjestöt ja Vahvistetaan lähiverkoston ja kolmannen sektorin toimintaa lapsiperheiden varhaisessa tukemisessa Vahvennetaan varhaisen tuen resurssia lapsiperheille ja selkiytetään tuen myöntämisperusteet Selvitetään palvelusetelin käyttöönottomahdollisuus lapsiperheiden kotipalvelussa Integroidaan lapsia ja perheitä tukevat erityispalvelut vahvemmin peruspalveluihin (koti, varhaiskasvatus, koulu) seurakunnat lapsi- ja perhepalvelut lapsi- ja perhepalvelut lapsi- ja perhepalvelut lapsi- ja perhepalvelut, opetustoimi, varhaiskasvatus Arviointimittari lastensuojelun kustannukset, kodin ulkopuolelle sijoitetut, lasten ja nuorten psykiatriset kustannukset, käytyjen puheeksiottamiskeskustelujen ja neuvonpitojen määrä 2013 varhaisen tuen toimintamuotojen määrä 2014 perheiden saaman kotipalvelun ja perhetyön määrä, lastensuojelun kustannukset 2014 palvelusetelissä tuotetun kotipalvelun määrä 2014 kehittyneemmät työprosessit

15 Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Selvitetään ostopalveluiden ja mahdollisen lapsi- ja oman toiminnan kustannukset ja perhepalvelut vaikuttavuus lastensuojelun tilapäisissä ja pysyvissä sijoituksissa, haetaan vaihtoehtoisia toimintatapoja tukea perheitä lapsi- ja perhepalvelut Arviointimittari 2013 ostopalvelun määrä suhteessa omaan toimintaan Kehitetään perhekeskus-toimintamallia ja lastensuojelun vaikuttavuutta (Lasten KASTEhanke) 2014-2016 lastensuojelun kustannukset, perheiden saaman tuen muodot Vaikutus kustannuksiin: - lastensuojelukustannukset ja lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon kustannukset laskevat Vammaispalvelut Tavoitteet: - vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten kotona pärjäämisen tukeminen Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Muodostetaan kuntayhtymään yhteinen kotiin vammaispalvelut 2014 annettavien palveluiden yksikkö vam- mais- palv. Luodaan palvelutarpeen arvioinnin toimintamalli yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa Henkilökohtainen apu organisoidaan ja järjestetään turvaten henkilökohtaisten avun saatavuus ja osaaminen Jatketaan jo käynnistettyä palvelurakenteen muutosta kotona asumisen tukemiseen ja yhteisöasumiseen Kehitetään kotona asuvien kehitysvammaisten perheiden tukemista: päivä/ työtoimintaa ja tilapäistä hoitoa vammaispalvelut, aikuissosiaalityö, mielenterveys- ja päihdetyö, vanhustyö vammaispalvelut jatkuvaa vammaispalvelut Arviointimittari palveluyksikkö perustettu osalta 2014 yhteinen palvelutarpeen arviointimalli käytössä 2014 uudet toimintamuodot käytössä ja osaavaa työvoimaa saatavissa vammaispalvelut ostopalvelun ja oman tuotannon määrä, kotona asuvien määrä 2013 toiminta yhteismitallista, asiakasmäärä Vaikutus kustannuksiin: - kustannusten kasvun hillitseminen huomioiden palvelun piiriin tulevien uusien asiakkaiden määrä

16 Aikuissosiaalityön palvelut Tavoitteet: - elämänhallinnan ja työllistymiskykyisyyden tukeminen Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Kehitetään palvelutarpeen arviointia ja aikuissosiaalityö palveluohjausta vahvistamalla sosiaalityön osaamista (aikuissosiaalityön henkilöstörakenteen tarkastelu) Kehitetään sosiaalityön yhteistyömuotoja mielenterveys- ja päihdepalveluiden, terveyspalveluiden ja vanhuspalveluiden kanssa Kehitetään toimeentulotukiprosessia sähköisten välineiden ja tehokkaan palveluohjauksen avulla ja varmistetaan lähipalvelun saatavuus Hankkeissa (Virta, kuntakokeilu) kehitetyt toimintamallit juurrutetaan osaksi kuntayhtymän toimintaa Työ ja päivätoiminnan kehittäminen yhteistyössä vammaispalveluiden sekä mielenterveys- ja päihdepalveluiden kanssa väliinputoaja-asiakasryhmille Vaikutus kustannuksiin: - estetään kustannusten kasvu aikuissosiaalityö vammaispalvelut,aikuissosiaalityö, mielenterveysja päihdetyö, vanhustyö Arviointimittari 2014 henkilöstörakenne, sosiaalityöntekijöiden tekemien palvelusuunnitelmien määrä 2014 uudet yhteistyömuodot 2014 toimeentulotukiprosessin tehokkuus ja vaikuttavuus aikuissosiaalityö aikuissosiaalityö jatkuvaa toimeentulotukiasiakkaiden määrä, pitkäaikaistyöttömien määrä, koulutuksen ulkopuolelle jääneiden nuorten määrä 2014 toiminta yhteismitallista,asiakasmäärä Hoito- ja hoivapalvelut Tavoitteet: - antaa neuvontaa, ohjausta ja tukea, joilla ehkäistään raskaampi palvelutarve - tukea iäkkään henkilön mahdollisuuksia asua omassa kodissaan tai kodinomaisissa olosuhteissa - palvelurakenne on vanhuspalvelulain ja suositusten mukainen Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Laaditaan vanhuspalvelulain mukainen vanhuspalvelut, 2013- suunnitelma toimenpiteistä ikääntyneen kuntien 2014 väestön hyvinvoinnin, terveyden, hallinnonalat, toimintakyvyn ja itsenäisen yhdistykset, suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden yritykset henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi Lisätään geriatripalveluita kotihoitoon ja lääkäripalveluita myös tehostettuun asumispalveluun ja hoivahoitoon, osittain etäpalvelun kautta Huomioidaan asiakkaan oma vastuu ja voimavarat palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa geriatrian ylilääkäri jatkuvaa asiakkaille nimetyt vastuutyöntekijät jatkuvaa Arviointimittari suunnitelma lääkärityöpanos tulosalueella hoito- ja palvelusuunnitelmassa arvioitu asiakkaan osallisuutta

17 Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Lisätään henkilöstön osaamista: kuntouttava kaikki jatkuvaa työ, palvelutarpeen arviointi ja muu lähiesimiehet erityisosaaminen Kehitetään kotihoidon sisältöä ja parannetaan vaikuttavuutta: esim. toiminnanohjausjärjestelmä, tekniikan hyödyntäminen, palveluohjaus, neuvonta, SAS-toiminta, kotiuttaminen Tuotetaan tehostettu palveluasuminen seudullisesti huomioimatta kuntarajoja Järjestetään asumista ja palveluja yhteisöasumisen toimintamallin mukaan, varsinkin turvattomille ikääntyneille Palvelupisteverkko arvioidaan ja tehdään sen pohjalta kiinteistösuunnitelma yksiköiden tulevaisuudesta. Pienien tehostettujen palveluasumisen (paikkamäärä alle 50) yksiköiden yhteyteen kannattaa perustaa yhteisöasumista ja hoivahoito laatusuosituksen mukaan. Luodaan toimintamalli verkostotyöhön järjestöjen ja muiden vapaaehtoistoimijoiden kanssa Osastohoidon paikkamäärä mitoitetaan vastaamaan palvelutarvetta tulosaluejohtaja, konseravtiivisen tulosyksikön johtaja, geriatrit tulosaluejohtaja jatkuvaa tulosaluejohtaja, tulosyksikköjohtaja tulosaluejohtaja jatkuvaa 2014-2015 tulosyksikköjohtaja 2014-2015 2014-2015 Arviointimittari tulosaluejohtaja, tulosyksikköjohtaja 2014- jatkuvaa henkilökohtainen kehittymissuunnitelma ja koulutussuunnitelma toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto, keskitetyn neuvontapalvelun käyttöönotto toteutuneet hoitopäivät palvelukeskuksittain/kun nittain yhteisöasumisen määrä suunnitelma toimintamalli ja toimintakäytäntö Maisema-kuntavertailu Vaikutus kustannuksiin: - kustannukset kotihoidon asiakasta kohti pienenevät ja kotihoidon asiakaskohtainen läsnäoloaika lisääntyy - henkilöstön osaamisen lisääntyminen vähentää hoitopaikasta toiseen siirtymisestä aiheutuvia kustannuksia ja kalliimman osastohoidon tarvetta - kustannuskasvua hillitään sillä, että ikääntynyt väestö tarvitsee palveluita nykyistä myöhemmin ja vähemmän aikaa - ympärivuorokautiset toimintayksiköt ovat riittävän suuria ja kustannustehokkaita Vastaanottopalvelut, erikoissairaanhoito, suun terveydenhuolto ja kuntoutuspalvelut Tavoitteet: - palveluverkon kehittäminen vastaamaan tehokkaammin palvelutarpeeseen - avohoidon vaikuttavuuden lisääminen - asiakaslähtöiset ja oikea-aikaiset peruspalvelut - erikoissairaanhoidon palveluiden ja sairaaloiden välisen yhteistyön kehittäminen - suun terveydenhuollon palveluiden kehittäminen - kuntoutuspalvelut vastaaminen monialaisesti palvelutarpeeseen

18 Kehitetään lääkäreiden, hoitajien ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja työnjakoa vastaamaan tehokkaammin ja vaikuttavammin palvelutarpeeseen Otetaan käyttöön potilaiden omaa hoitoa tukevia ja terveyttä edistäviä sähköisiä palveluja Erikoissairaanhoidon palveluita kehitetään yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa siten, että Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen sairaaloiden (Oys, Oulaskangas ja Raahe) resurssit ja osaaminen vastaavat tehokkaasti väestön palvelutarpeeseen ja huomioidaan mahdollisen päivystysasetuksen edellyttämät toiminnalliset muutokset kussakin yksikössä Tuetaan ennaltaehkäisevää ja terveyttä edistävää työtä Osastopaikkojen tarve arvioidaan ja mitoitetaan se vastaamaan hoidon tarpeisiin Kehitetään hammaslääkäreiden ja hoitohenkilöstön välistä yhteistyötä ja työnjakoa sekä vastataan mahdollisen päivystysasetuksen velvoitteisiin arvioimalla yhteistyömahdollisuus eri toimijoiden kesken Kuntoutuspalveluita kehitetään osana muita avopalveluita siten, että resurssit saadaan kohdennettua mahdollisimman hyvin palvelutarpeen mukaisesti Hoidon- ja palvelutarpeen arviointia kehitetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tavoitteena paljon palveluita käyttävien kokonaistilanteen paraneminen avohoidon tulosyksikkö avohoidon tulosyksikkö terveyden ja sairaanhoidon tulosalue jatkuvaa terveyden ja sairaanhoidon tulosalue konservatiivinen tulosyksikkö suun terveydenhuollon tulosyksikkö koko kuntayhtymä koko kuntayhtymä Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Arviointimittari Luovutaan pienistä toimintayksiköistä, jotta terveyden ja 2014- toimintayksiköiden määrä resurssit (tilat, laitteet ja henkilöstö) saadaan tehokkaammin vastaamaan palvelutarpeeseen sairaanhoidon tulosalue Toimintayksiköissä tarjotaan sekä sosiaali- että terveystoimen palveluita koko kuntayhtymä 2014- moniammatillisten asiakaspalavereiden 2013-2014 määrä odotusaika vastaanotoille 2014- sähköisiin palveluihin kirjautuneiden kuntalaisten määrä 2014- kuntayhtymän ulkopuolisten potilaiden osuus kaikista potilaista, päivystysvalmius sairastavuusindeksi 2013- osastopaikkojen määrä 2013- asiakkaiden määrä eri ammattiryhmissä 2014 2014 Vaikutus kustannuksiin: - ostetun ja oman erikoissairaanhoidon kustannusnousun hillitseminen - ulkokuntien laskutuksen kasvu - palvelut tuotetaan kuntien kantokyvyn mukaisesti Aikuispsykososiaaliset palvelut Tavoitteet: - tukea mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden arjessa pärjäämistä - vähentää laitospaikkojen käyttöä - ehkäistä päihteiden käytön aiheuttamia haittoja

19 Toimenpiteet Vastuu-tahot Aikataulu Kehitetään päivä- ja työtoimintaa yhteistyössä mielenterveysja aikuissosiaalityön ja vammaispalveluiden päihdepalv. kanssa tulosalue Kehitetään yhteistä asiakasprosessia mielenterveys- ja päihdepalveluiden sekä lastensuojelun toimijoiden kanssa Kehitetään yhteistyössä lääkärinvastaanottopalveluiden kanssa lähetekäytäntöjä ja matalan kynnyksen toimintatapoja Kehitetään omia lääkäripalveluita ja otetaan käyttöön uusia avohoitoa vahvistavia toimintatapoja tavoitteena ostettujen erikoissairaanhoidon palveluiden käytön vähentäminen Laaditaan ehkäisevän päihdetyön suunnitelma ja otetaan käyttöön PAKKA- (Paikallinen alkoholipolitiikka) -toimintamalli yhteistyössä kuntien, järjestöjen ja aluehallintoviraston kanssa Jatketaan suunnittelua yhteisen mielenterveysja päihdepalveluiden keskuksen saamiseksi alueelle lastensuojelu, A-klinikka mielenterveysja päihdepalv. tulosalue, kuntayhtymän hallinto Arviointimittari 2014 toiminta yhteismitallista, asiakasmäärä 2014-2015 lääkärinvastaanotto, mielenterveystoimisto mielenterveystoimisto, erikoissairaanhoito /OYS A-klinikka, ELY-keskus, järjestöt, yritykset 2014-2016 2014-2016 2014-2015 2014-2015 korvaushoitojaksot, huostaanotot lähetteiden määrä erikoissairaanhoidon kustannukset suunnitelma, yhteistyö käynnissä toimintamallin käyttöönottamiseksi suunnitelma, päätös rakentamisesta Vaikutus kustannuksiin: - toiminnalliset kustannukset (toimintapäiväkustannus/asiakaskustannus) eivät nouse - erikoissairaanhoidon kustannukset eivät nouse tai laskevat - investointikustannukset ovat huomattavat Hallinto- ja tukipalvelut Tavoitteet: - varsinaisen toiminnan hallinto- ja tukipalveluiden järjestäminen taloudellisesti ja tehokkaasti Teknisissä palveluissa keskitytään irtaimistojen, terveydenhuollon ja sairaalan laitteiden ja järjestelmien ylläpitoon, huoltoon, viranomaismääräysten täyttymiseen sekä sairaalan ylläpitotoimintojen varmistamiseen 24/7, muut palvelut ostetaan kunnilta ja muilta toimijoilta Kuntayhtymän logistiikkapalveluja keskitetään ja organisoidaan teknisten palvelujen toimesta Toimistotyötä kehitetään koko kuntayhtymän tasolla kiinteistöpäällikkö hoitotyönjohtaja 2015 siivoustyön kustannukset ja laatu Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Arviointimittari Tiivistetään organisaatiorakennetta ja voimavaroja suunnataan asiakastyöhön kuntayhtymän johtaja 2014 hallinnon osuus kustannuksista Selvitetään siivouspalveluiden kilpailutusmahdollisuus siten, että siivouspalveluiden oma tuotanto keskitetään ympärivuorokautisten vuode- ja hoitoosastojen toimintaan siivoustyönjohtaja kiinteistöpäällikkö 2013-2014 ylläpitokustannukset 2014 kuljetuskustannukset 2014 toimistotyötä tekevien määrä, toimistotyön kustannukset

20 Toimenpiteet Vastuutahot Aikataulu Arviointimittari Kehitetään seurantaa ja raportointia toimistopäällikkö 2014 raporttien hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä, talousarvion toteutuminen suunnitellusti Kehitetään sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa pääkirjanpitäjä 2014 sisäisen valvonnan dokumentointi kattavasti Kehitetään palvelutoimiston ja kuntayhtymän välistä työnjakoa ja yhteistyötä henkilöstöjohtaja 2013-2014 palvelunostajan tavoitteiden mukainen toiminta Arvioidaan ja kehitetään kuntalaskutusta ja hallinto- 2013- laskutuksen oikeellisuus ja sisäistä laskutusta Kehitetään ICT-palveluiden järjestämisessä yhteistyötä Jokilaaksojen alueella, yhteistyöselvitys meneillään. johtaja kuntayhtymän johtaja 2014 2013-2015 ajantasaisuus yhteistyön toteutuminen Vaikutus kustannuksiin: - esimiestyön kustannukset vähenevät - tukipalveluiden kokonaiskustannukset eivät kasva 7. Seuranta ja arviointi Kehittämisohjelman toteutumista seurataan osavuosikatsausten ja toimintakertomusten yhteydessä. Lähteet Kuntamaisema Oy. 2013. Raahen seudun Maisemaraportti 2012. 22.5.2012. Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto. 2013. Työllisyystilanne Raahen seutukunnan työ- ja elinkeinotoimiston alueella 28.3.2013. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet. www.sotkanet.fi Tilastokeskus. Tilastotietokanta StatFin. www.tilastokeskus.fi