Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 12.-13.4. 2011 Päivien teema: Kuntoutuksen tulokset näkyviksi Millaisin keinoin kehitetään työhyvinvointia ja pidennetään työuria? Sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi
Työurien pidentäminen nyt työmarkkinakysymysten keskiössä taustatekijänä uhka vanhuuseläkeiän nostamisesta taustalla myös julkisen sektorin kestävyysvaje, joskin arviot sen suuruudesta vaihtelevat merkittävästi ( 4-10 miljardia) laaja-alaisesti ymmärretty työkykyä ylläpitävä toiminta ollut agendalla jo vuosia 2
Työmarkkinajärjestöt sitoutuneet työurien pidentämiseen keskimääräisen eläkkeellesiirtymisiän nostaminen 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä muodollinen vanhuuseläkeikä on aivan eri asia palkansaajajärjestöt haluavat tarkastella työuria kokonaisuutena elämänkaaren eri vaiheissa olennaista kaikissa tilanteissa työurien pidentämiseksi on, että työtä ylipäänsä on tarjolla 3
Vanhuuseläkkeelle siirrytään yhä myöhemmin työkykynsä ja työpaikkansa säilyttäneet siirtyvät jo nyt vanhuuseläkkeelle yli 63-vuotiaana vuoden 2005 työeläkeuudistuksella eläkkeelle siirtymisikä tulee nousemaan vähintään 1,5 v (elinaikakerroin; superkarttuma 4,5 % ) ammatilliset alhaisemmat eläkeiät ovat pääosin poistumassa vapaaehtoinen ja joustava (nyt 62-68 v.) vanhuuseläkkeelle siirtyminen tulee edelleen myöhentymään 4
Mitä yksilö hyötyy työurien pidentämisestä? työkyvyttömyyseläke keskimäärin 500 e pienempi kuin vanhuuseläke (tapauskohtaisesti erot paljon suurempia) mielekäs ja hyvin organisoitu työ tuo elämään sisältöä, voimavaroja ja yhteisön 5 kaikki osallistumme yhteisvastuullisesti sosiaalivakuutusmaksujen ja palvelujen rahoitukseen -> kestävyysvajeesta syntyvä maksujen ja verojen korotuspaine kuriin työelämällä tulee olla monimuotoiset ja inhimilliset kasvot, tilaa ja arvostusta erilaisille työntekijöille
Työkyvyttömyyttä vähennettävä, työkykyä edistettävä keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä kaikilla nyt 60 v, mutta työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään keskimäärin jo 52-vuotiaana 6 taloudelliset ja osaamispotentiaalin menetykset valtavat palkansaajajärjestöjen mielestä työurien pidentämisen tärkein tekijä nousee työkyvyttömyyden vähentämisestä samalla työhyvinvointia ja työelämän laatua tulee parantaa
Työurien pidentämiseen neuvotteluteitse työmarkkinajärjestöt ovat yksimielisesti raportoineet työurien pidentämisen keinoista ns. Ahtelan ryhmän sopimuksessa (helmikuu 2010) neuvottelutulosta piti hyvänä myös maan hallitus, toimeenpanoa jatkettu kolmikantatyöryhmissä STM:ssä ja TEM:ssä -> Kuuskosken, Rantahalvarin ja Kermisen ryhmien jatkovalmistelutyö 7
Kuuskosken ns. työhyvinvointiryhmä 8 valmisteltiin HE-ehdotus työterveyshuollon lausuntokäytännöstä sairauspäivärahan maksamisen ehtona 90 pvrahapäivän jälkeen (n. 4 kk sairastamisaikaa) tarkoituksena varmistaa työterveyshuollon moniammatillinen tuki henkilö- ja organisaatioasiakkaalle pitkittyvissä sairaustapauksissa arvioidaan jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen, tukitoimien tarve ja mahdollisuus jatkaa mukautetussa työssä
Työhyvinvointityöryhmä jatkoa päivärahan hakuajan lyhentäminen ( 2 kk) työnantajan ilmoitettava jo kuukauden sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon ehdotus TyEL-järjestelmän työhyvinvointityön säätelystä ei muutosta kuntoutustarpeen arviointiin 60 sairauspvrahapäivän jälkeen 9
Rantahalvarin ns. työterveysyhteistyöryhmä tth:n tavoitteiden ja sisällön uudelleensuuntaaminen työkyvyn edistämiseen ja työssä jatkamisen tukeen työterveysyhteistyössä selvilläolon, varautumisen ja osallistumisen periaatteet tth:n uudelleen suuntaamiseksi tavoitteena tth:n kattavuus ja saatavuus 100 %:iin, myös pientyöpaikoilla 10
Työterveysyhteistyöryhmä jatkoa 11 kansallista Kanta-terveysarkistoa kiirehdittävä, siinä myös tth:n kehittämistarpeet huomioitava tukea yksilön terveellisille elämäntavoille lisättävä, mutta se ei saa vaarantaa työympäristön ja työyhteisön terveellisyyden ja turvallisuuden kehittämistä tth:n moniammatillisten tiimien koulutustarpeet, sukupolvenvaihdos ja lisääntyvät osaamisvaatimukset tutkimushankkeita vaikuttavuudesta ja työkyvyttömyyden ennakoinnista
Työterveyshuollon rakenne ja rahoitus turvattava työurien pidentämiseksi työterveyshuoltoon ei käytetä verovaroja lainkaan 12 työurien pidentäminen onnistuu parhaiten nykymallilla, jossa sairaanhoitoa mukana koordinaatiota julkisiin palveluihin parannettava täsmennetyn hoitotakuun toimivuus toimihenkilöjärjestöjen näkemyksen mukaan työterveysyhteistyön perusta tarvitsee päivityksen työterveyshuoltolakiin
Kermisen Työttömien työkyky-ryhmä varsinkin pitkäaikaistyöttömillä runsaasti työkykyongelmia palvelujärjestelmä ei aina tunnista asiakkaan tilannetta ja palvelutarpeita tavoitteena myös työttömäksi joutuvan hyvä ennaltaehkäisyn ja hoidon tilanne (edellinen työpaikka, oppilaitos) 13 työvoimahallinnon ja Kelan tunnistettava, tuettava ja tarvittaessa ohjattava eteenpäin asiakkaat, joilla työkyky heikentynyt tai uhattuna riskinä resurssien rajallisuus
Vastuu prosessista TE-toimistolle TE-toimisto arvioi tarvetta työkyvyn selvittelyyn, ohjaa terveystarkastukseen Terveystarkastus yksi askel prosessissa, usein tarve erilaisiin hoitaviin ja kuntouttaviin toimiin Oikeus sairauslomaan on tärkeä myös työttömälle, joka työkyvytön 14
Julkiset palvelut keskeisiä Uusi terveydenhuoltolaki velvoittaa kuntia tekemään terveystarkastuksia työttömille Sosiaalipalvelut, mahdollinen tarve päihdekuntoutukseen Kelan Kyky-projekti tukee myös työttömiä Paikallisten päättäjien rooli tärkeä 15
Osa ns. Ahtelan sopimuksen sisällöstä jo toteutettu 16 Sata-komitean ehdotuksen pohjalta 60 % korvaus ennaltaehkäisevästä tth:sta edellyttää työkyvyn hallinnan ja varhaisen tuen mallia työpaikoilla 1.1.2011 lähtien kuntoutuspsykoterapian korvattavuus harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi 1.1.2011 Masto-hanke vähentänyt masennusperäistä työkyvyttömyyttä työhyvinvointia ja masennuksen hoitoa parantamalla, sekä joustavaa työhönpaluuta edistämällä Masto -hanke ansaitsee jatkohankkeen, jotta tehdyt uudistukset saadaan juurrutettua
Työhyvinvoinnin asiantuntijalaitokset pidentävät työuria Työterveyslaitoksen strategia on kolmikantaisesti uudistettu työkyvyn hallintaan fokusoiden Työturvallisuuskeskukseen tulossa työhyvinvoinnin palvelukeskus Työhyvinvointikortti tulossa koulutustarjontaan (vrt. työturvallisuuskortteja koulutettu jo 670 000 kpl) 17
Työpaikkojen yhteistoiminnallinen työhyvinvointityö jatkuu turvallinen, terveellinen ja tuottava työ ammattitaitoiset työntekijät ja työyhteisöt, elinikäinen oppiminen hyvin johdetut organisaatiot työn mielekkyys ja palkitsevuus työ antaa tukea elämänhallinnalle 18
Nuorten työurat saatava hyvään vauhtiin peruskoulun päättäville koulutustakuu siirtymävaiheita nopeutettava, keskeyttämisiä vähennettävä moniammatilliseen opiskelijahuoltoon ja opiskelun ohjaukseen lisäresursseja nuoret tarvitsevat käytännönläheistä tietoa työelämästä ja työhyvinvoinnista 19
Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet saatava lasku-uralle 20 merkittävä osa nuorten mielenterveysperusteisista työkyvyttömyyseläkkeistä selittyy vaikeasti estettävissä olevilla syillä (mm. älyllinen kehitysvammaisuus ja skitsofrenia) silti nuorten mielialahäiriöt eläkkeen aiheuttajina ovat yhä vahvassa nousussa, kun aikuisten osalta on päästy laskevalle käyrälle nuorten (alle 30-v.) masennuseläkkeiden alkavuus noussut n. 50 % vuodesta 2004 kehitys saatava kääntymään laajapohjaisella, monitoimijaisella yhteistyöllä
Työn jakaminen ja työaikajärjestelyt työssä jaksamista tukemaan vuorotteluvapaalaki vakinaistettiin 2010 osa-aikalisä tukemaan seniorin jaksamista ja nuorten työllistymistä vuorotyön jaksotusta kehitettävä työssä jaksamista tukien lisää työntekijän tarpeista lähteviä joustomahdollisuuksia miehille ja naisille 21
Osatyökykyisyys käyttöön osatyökykyisyyttä ei tunnisteta, tunnusteta eikä arvosteta riittävästi irti kapeasta on-off -ajattelusta tietoa lisää, asenteet kohdalleen uusi hallitusohjelma tarvitsee hankkeen osatyökykyisyyden hyödyntämiseksi selvityshenkilö Lehdon esittämien linjausten pohjalta 22
Kuntoutuksen vastuutahojen selkiytys 23 periaatteessa nykyinen kuntoutuslainsäädäntö melko hyvä ja kattava terveydenhuoltolaki täsmentää lääkinnällisen kuntoutuksen palveluketjua ammatillisen kuntoutuksen vastuutahojen rajapinnoilla yhä viivettä ja jopa väliinputoamisia moniongelmaisen asiakkaan voimautuminen ja tuki oman vastuun ottamiselle mikäli prosessin lopullisena tavoitteena on työelämään palaaminen, pitäisikö kaikilla asiakkailla olla oikeus omaan henkilökohtaiseen valmentajaan alusta alkaen?
Linkkejä: www.sttk.fi/fi- FI/tyoelamanryhman_loppuraportti/ (ns. Ahtelan työelämäryhmän raportti) www.stm.fi/julkaisut/kaikki (mm. Kuuskosken, Rantahalvarin ja Lehdon raportit, Masto-hankkeen loppuraportti) www.tem.fi/index.phtml?s=4169 (mm. Kermisen raportti) 24
Pitempää työuraa ja työhyvinvointia meille kaikille! 25
Kiitos!