1 Mikä meitä kuormittaa Mistä voimanlähteitä työuraan Työterveyslaitos, Oulun toimipiste Aapistie 1 Oulu
2 TYHJÖ-oppimisverkosto on: TYHJÖ on Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 2006-2009 toimiva työhyvinvoinnin ja työympäristöjohtamisen oppimisverkosto, joka tukee toiminnallaan yhteistoiminnallista, innovatiivista ja vuorovaikutteista työelämän kehittämistä Työpaikkojen, asiantuntijaorganisaatioiden sekä nykyisten ja tulevien osaajien monimuotoinen foorumi Oppimisverkostohanketta rahoittaa Tekesin Työelämän kehittämisohjelma (Tykes) ja sitä koordinoi Oulun yliopiston tuotantotalouden osaston työtieteen yksikkö. Useita erilaisia toimintamuotoja ja -malleja
3 23.8.06, Avajaisseminaari TYHJÖ -Seminaarit 19.10.06, Psyykkinen väkivalta terveydenhuollon työ- ja opiskeluyhteisöissä 15.1.07, Eri näkökulmia työyhteisöjen ja ympäristön kehittämistyöhön 26.1.07, Työelämän laatu ja työturvallisuus teollisuudessa 21.2.07, Työhyvinvointi ja muutososaaminen sosiaali- ja terveysalalla 1.3.07, Työelämän muutososaaminen 19.4.07, Työhyvinvointi ja työyhteisöjen kehittäminen pk-yrityksessä, 11.5.07, Työelämän kehittämisen eri työtapoja 21.8.07, Kehittämisprojektit ja TYHJÖyhteistyö 7.11.07, Varhainen puuttuminen työhyvinvoinnin tukena 14.12.07, Työhyvinvointia vai pahoinvointia 16.1.08, Yritysverkoston strateginen kehittäminen 21.2.08, Arvot työyhteisössä 1.4.08, Tykes-Tekes 10.4.08 TYHJÖ/Henry ry. tilaisuus 15.4.08, Ratkaisuja strategian toteuttamiseen 25-27.6.08, TYHJÖ osana kv. ICPQR-konferenssia 27.8.08 Tykes-Tekes ajankohtaisseminaari asiantuntijoille 9.12.08 Työelämän kehittämistarpeet pohj.suom. Pkyrityksissä 20.1.09 Strategia käytäntöön 10.3.09 Onnistuneen muutoksen avaimet 2.4.09 Työelämän haasteita henkilöstölle 13.5.09 TYHJÖ-kehittäjäfoorumi
4 TYHJÖ-tuettujen toiminta Maiju Österman, Oulun työterveys: Kunnallisen työterveyshuollon ja pk-yritysten yhteistoiminnan kehittäminen Jaana Lamberg, ODL: Esimiehet henkilöstön hyvinvoinnin johtajina Janne Sinisammal, Oulun yliopisto, Työturvallisuusindeksi Pirkko Sandelin, OAMK: Terveydenhuollon työntekijöiden ja opiskelijoiden kertomuksia psyykkisestä väkivallasta (Kimmo Keskitalo, Verve: Työn häiriöiden ennakointi työhyvinvoinnin kehittämisessä, tutkimuskohteena prosessi- ja rakentamisteollisuus) Heli Hannonen, TTL, esimiestyö kunta-alan muutoksessa. Etenkin tilaaja-tuottajamallissa Hilkka Honkanen (ent. Yrjänäinen), OAMK, Riskioloissa elävä perhe lastenneuvolan terveydenhoitajan asiakkaana etnografia terveydenhoitajan toiminnasta perheiden parissa Pauliina Marjala, Oulun yliopisto/oakk, Työhyvinvoinnin kokemukset kertomuksellisena prosessina. Minna Kynsilehto, Oulun yliopisto, Työhyvinvoinnin kehittäminen ja ylläpito etyössä Pirkko Suua, OAMK, psykiatrisen hoitamisen oppiminen ja ohjaaminen sairaanhoitajakoulutukseen kuuluvassa työelämäharjoittelussa Petteri Pyrrö, Metodi Consulting, Pk-yrityksen työhyvinvoinnin tarvearviointi Hanna-Kaisa Rajala, Työsuojelupiiri, Työn ja työolojen kehittämiskokemukset ja keskeiset osatekijät metallialan pkyritysryhmässä Maarit Niemelä, Oulun yliopisto, Turvallisuusjohtamisen kehittyminen ja HSEQ-arvioinnin merkitys
5 TYHJÖ Asiantuntijapankki Työhyvinvoinnin ja työympäristöjohtamisen oppimisverkosto TYHJÖ on luonut kaikille avoimen asiantuntijapankkitietokannan avulla Pohjois-pohjanmaan alueelle palvelun, jonka kautta voi hakea asiantuntijoita työelämän kehittämisen eri osa-alueille. Mikäli toimit työelämän kehittämisen asiantuntijatehtävissä, voit liittyä asiantuntijapankin tietokantaan osoitteessa: http://www.tyhjoverkosto.fi/tyhjo.php?osio=asiantuntijapankki_ilm oittautuminen Mikäli haluat hakea asiantuntijoita vastaamaan kehittämishaasteisiisi, voit käyttää tietokantaa osoitteessa: http://www.tyhjoverkosto.fi/tyhjo.php?osio=asiantuntijapankki_ha ku
6 TYHJÖ -tulevaisuusmittarit Missä mittaria voidaan käyttää (esim.): Strategian avaaminen henkilöstölle Kehityskeskustelut Keskustelut ulkopuolisten sidosryhmien kanssa (kunta, eri viranomaiset yms.) TAVOITE (oppimisen ja kasvun näkökulma) - Mitä ja miten halutaan kehittää? Yksilön osaaminen vastaa työn vaativuustasoa Yritys kykenee laadukkaaseen ja tuottavaan työhön Työympäristö on turvallinen ja toimiva MITTARIT (talouden näkökulma) - Esimerkkejä millä ja miten seurataan kehitystä Yksilön työelämävalmiuksien taso - koulutuksen osuus hlö-menoista - henkilöstön pysyvyys - koulutusmäärärahat/hlö, toteuma Henkilöstön toiminnan taso - h:stön määrän kehitys ja vaihtuvuus - yrityksen tulos/vuosi - työntekijäkohtainen tavoiteasetanta ja seuranta Työympäristön taso - turvallisuus (eri mittareita olemassa) - viihtyisyys (asiakaskyselyt) - toimivuus (aikaa ei mene etsimiseen) - hygieniataso KEINOT (yrityksen sisäinen näkökulma) - Esimerkkejä millaisilla keinoilla ja mitä tulisi kehittää? - koulutukset - alais/johtamistaitojen kehittäminen - kehityskeskustelut (konkreettiset tavoitteet) - henkilöstön taloustuntemus - palvelutason määritykset - ilmapiirikartoitus - asiakastyytyväisyyskyselyt - työympäristökartoitukset - ergonomiakartoitukset - työyhteisötaitojen kehittäminen ASIAKAS (asiakkaan näkökulma) - Kuinka osaaminen näkyy asiakkaalle? Asiakasta hoitavat osaavat työntekijät Asiakas kokee saavansa korkealaatuista palvelua Asiakas tuntee olonsa turvalliseksi Olemassa olevat tehtävät/prosessit vastaavat yrityksen tarpeita Tehtävien/prosessien taso - ylim./kars./yhdistettäviä tehtäviä? - tehtävien sujuvuus - Tehtävien jakautuminen yksilöille - tehtäväkuvaukset ajantasalle - henk. prosessitietous - vastuuh:löiden nimeäminen - erikoistuminen - perustehtävien tarkennus Asiakkaan kokema palvelu on joustavaa ja sujuvaa Käytettävissä oleva teknologia vastaa työn vaativuustasoa Teknologian ja -osaamisen taso - henkilöstön teknologiavalmiudet - hukka-aika, joka syntyy - jonotuspäivien määrä - koulutus - teknologiapelon poistaminen - vastuu- ja varahenkilöt - yhteensovitus eri järjestelmien kanssa Asiakas kokee saavansa oikeanlaista hoitoa Yrityksellä on laatusertifikaatti Laadun taso - reklamaatioiden määrä - auditoinnin suositukset ja seuranta - auditointikäytännöt Asiakastyytyväisyys paranee
7 Työpaja: TYHJÖ vuonna 2015 alueella toimivien työelämän kehittämisen asiantuntijoiden silmin: 635 -menetelmä: Menetelmässä kuusi ihmistä kirjoittaa paperille kolme ideaa viidessä minuutissa. Papereita kierrätetään siten, että jokainen osallistuja lukee edelliset ideat ja yrittää kehittää niitä edelleen. Papereita kierrätetään niin kauan, että jokainen on kehitellyt jokaisen ideoita eteenpäin. RYHMÄ I) Kerro mielestäsi kolme isointa työelämän kehittämisen haastetta Sosiaali- ja terveysalalla vuonna 2015 RYHMÄ II) Kerro mielestäsi kolme isointa työelämän kehittämisen haastetta teollisuudessa vuonna 2015 Syksyn asiantuntijatilaisuudessa jatketaan miettimällä näille haasteille (yhteisiä) kehittämiskeinoja
8 RYHMÄ I) Kerro mielestäsi kolme isointa työelämän kehittämisen haastetta Sosiaalija terveysalalla vuonna 2015
9 RYHMÄ II) Kerro mielestäsi kolme isointa työelämän kehittämisen haastetta teollisuudessa vuonna 2015