Yleiskaavatyöryhmä, kaavatalous- ja kuntataloustiimi / 16.3.2016
Yleiskaavan valmisteluvaiheet ja tavoiteaikataulu Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Kh 9/2013 KEHITYSKUVAT ja vaikutusten arviointi Kh 2015 YLEISKAAVA- LUONNOS KSYLK Kh 2016 YLEISKAAVA- EHDOTUS Kv 2017 Tavoitteiden hyväksyminen KH 9/2013 Linjaratkaisu kehityskuvista 11/2015 Luonnoksen hyväksyminen 2016 Yleiskaavan hyväksyminen KV 2017 maakuntakaavan vahvistamisen jälkeen
Yleiskaavan kehityskuvat Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät Hajautettu kasvu
Kehityskuvat Kasvu keskuksiin; Olemassa olevaan palvelurakenteeseen voimakkaasti tukeutuva, jossa tavoiteltu kasvu sijoittuu pääosin Turun ydinkeskustaan ja alakeskuksiin Kasvukäytävät; Tavoiteltu kasvu sijoittuu ydinkeskustaan, joukkoliikenteeseen tukeutuviin kehityskäytäviin sekä sisääntulokäytävien varsiin. Hajautettu kasvu; Tukeutuu Turun ydinkeskustaan ja pientaloasumista tukevaan rakentamiseen kaupunkialuetta laajentaen
Vetovoima ja kilpailukyky Talous Vaikutusten arviointi Hyvinvointi Yhdyskuntarakenne ja ilmasto Asuminen Infrastruktuuri Yhdyskuntarakenne Elinkeino- ja yritykset Kulttuuriympäristö Liikkuminen ja liikenne Kaupunkirakenne Palveluverkko Saavutettavuus Ilmastovaikutukset Kaupunkistrategia ja ohjelmarakenne Yleiskaavan tavoitteet
kaava- ja kuntataloustarkastelu
Taustaa: 1. Nykyisen yleiskaavan asiakirjoissa yksi lause yleiskaavan kustannusvaikutuksista 2. Asemakaavatasolla tarkasteluja tehty liittyen aina yhteen kaavahankkeeseen. Tavoite: Saada laskentaan perustuvaa oikeaa tietoa kaavoituksen aikaansaamista kustannusvaikutuksista kaupunkitasolla -selvitetään kehityskuvien kaupunkirakenteelle aiheutuvat kustannusvaikutukset!
luonnosvaihtoehto 2-130 150 uutta asukasta - kaavataloudellisen laskelman mukaan tonttien ja tontinosien myynnistä sekä vesiliittymismaksuista saatavat tulot kaupungille olisivat noin 325 000 euroa enemmän kuin kadun ja vesihuoltoverkon rakentamiskustannukset YMPÄRISTÖTOIMIALA
luonnosvaihtoehto 3-110 140 uutta asukasta - kaavataloudellisen laskelman mukaan tonttien ja tontinosien myynnistä sekä vesiliittymismaksuista saatavat tulot kaupungille olisivat noin 109 000 euroa enemmän kuin kadun ja vesihuoltoverkon rakentamiskustannukset - Jos omakotitontin hinta jää 61 /m 2 (myyntihintojen keskiarvo) kustannusvaikutukset ±0 YMPÄRISTÖTOIMIALA
Asemakaavallinen tarkastelu Rakentamisvaiheen pääomakustannukset, netto Käyttötalous 30 vuoden tarkastelu, netto (suppea ja laaja) Nykyarvomenetelmä Yleiskaava - ja kuntataloustiimi KAAVA-ALUEIDEN KUNTATALOUS- JA KAAVATALOUSTARKASTELU - Verrokkialueiden kertaluonteiset ja vuosittain toistuvat kustannukset kunnalle Yleiskaavan kaavatalous- ja kuntataloustiimi Andrei Panschei ja Johanna Korpikoski (koordinointi & toimitus) Pia Caven Juha Jokela Anna-Kaisa Kaukola Kimmo Lemmetyinen Jouko Levo Petri Liski Janne Mustonen Mika Pitkänen Seija Sorje
Kaavatalouslaskenta asemakaavatasolta vyöhykkeisiin Vyöhykkeisiin ja vyöhykehintoihin perustuva laskenta -6 778 /as. PÄÄOMATALOUS (kertaluonteiset menot ja tulot) Maapohja Maan hankinta Maankäyttösopimustulot MENOT TULOT Tonttien myynti Rakentamiskelpoiseksi saattaminen Esirakentaminen, maaperän kunnostus Ver 1 Yksittäisiin aluekohteisiin perustuva laskenta Punaine Asukasmäärä Ruutukaavaa Ruutukaavaa täydentävä Ohitustie Kerros Rivi- ja Vihreä Sininen n yhteensä täydentävä Kerrostaloja Kerros ja pientaloja ja rivitalo Ohitustie rivitalo omakotialue Omakotialue - 3327139 1776354 3,77 Saaret 0 9,43 Suvilinna 3 0 231 734-123 722 65 46 870-221 849 Isohaarla 3-1 514 0 2 836 266 278 801 458 930-3 258 341 Haarlanlahti 3 0 1 361 538-726 923 385-2 606 923 Harkkionmäki 3 0 326 678-174 413 92-625 488 Tammisto 3-1 453 0 2 723 077 846 769 660 923-2 085 538 Margareeta 3-1 793 0 3 358 462 077 949 815 138-2 572 164 Haarla 0 14 265 /as. 1 432 /as. 3 903 /as. 4 421 /as. 25 394 /as. Rakenteiden muutokset/purkaminen Melusuojaukset Rakenteiden ja rakennusten rakentaminen Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko (rakentaminen, liittymismaksut) Puistot, yleiset alueet Päiväkodit, koulu KÄYTTÖTALOUS (vuosittain toistuvat menot ja tulot) Rakenteiden ja rakennusten ylläpito Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko Puistot, yleiset alueet Vuokratulo Tontit Palvelutoiminta (mukana laajassa mallissa) Päivähoito Opetus Vanhuspalvelut Terveydenhoito Verot Kunnallisvero (mukana laajassa mallissa) Kiinteistövero
Sisällysluettelo 1. Asemakaavataso Verrokkialueet Rakentamisvaiheen kertaluonteiset ja vuosittain toistuvat kustannukset kunnalle 2. Vyöhyketarkastelu Kehityskuvien tarkastelu (verrokkialueista vyöhykkeisiin) Kunnallisverot Palvelut (päivähoito) 3. Pohdintaa laskennan tuloksista Johtopäätökset
1. Asemakaavallinen tarkastelu kuudella eri kohteella
Verrokkialueet Kaavatalouslaskentojen pohjana asemakaavallinen tarkastelu kuudella eri aluekohteella Tiedot jo toteutuneista, todellisista kustannuksista ja saaduista hyödyistä
Alue Alfa Barker Kupittaa 10 Itäharju 60 Jaaninpuisto Lounais-Kukola Isovuori I ja II Kerrosala 42 330 47 700 8 000 18 600 20 160 30 544 Laskennallinen asukasmäärä (50 k-m2/asukas) 847 954 160 372 403 611 Otsikko tähän yhdelle riville Pinta-ala (ha) 18,5 2,7 12,8 9 41,2 65,9 Kadut ja viheralueet (ha) 7,53 0,3 0,22 3,59 26,53 19,22 Kuvaus Yhdyskuntarake Ruutukaavasta Tähän lyhyt kuvaus osion sisällöstä. PeroRuutukaavast conecat recabor esequia laajentava nnetta doloris. laajentava Ruutukaavaaluetta täydentävä aluetta alue Ruutukaava- irrallaan oleva a irraallaan (Omakotitalo ja (omakotialue, Doloritaes untio magnis enihicte venectatis oleva et exeres alue autet asitare, rivitaloalue, corerro jonka maaperä (kerros- ja täydentävä (kerros- ja pientaloja) kerrostaloja) vitibusdae. rivitaloja) (rivitaloalue, pehmellä maaperällä) Yhdyskuntarake nnetta erittäin pehmeä maaperä, osittain stabilointia) pääosin kalliota ja osittain pehmeikköä)
Rakentamisvaiheen pääomakustannukset ja infran käyttötalouskustannukset 30 v. netto / kaavoitettu asukasmäärä Kaavoitettu kerrosala 50 k-m 2 /asukas Alue Alfa Barker Kupittaa 10 Itäharju 60 Jaaninpuisto Lounais-Kukola Isovuori I ja II Rakentamisvaiheen pääomakustannus, netto /as 1 155 4 667 12 848 3 427-3 221-4 296 Käyttötalouskustannus 30 v., netto /as Yhteensä /as 2 747 9 597 12 984 993 4 653-2 483 3 902 14 264 25 832 4 420 1 432-6 779
Rakentamisvaiheen pääomakustannusten jakautuminen / kaavoitettu asukasmäärä Kaavoitettu kerrosala 50 k-m 2 /asukas
Infran käyttötalouskustannusten jakautuminen / kaavoitettu asukasmäärä Kaavoitettu kerrosala 50 k-m 2 /asukas
2 Vyöhyketarkastelu
Kaavatalouslaskenta asemakaavatasolta vyöhykkeisiin Vyöhykkeisiin ja vyöhykehintoihin perustuva laskenta -6 778 /as. PÄÄOMATALOUS (kertaluonteiset menot ja tulot) Maapohja Maan hankinta Maankäyttösopimustulot MENOT TULOT Tonttien myynti Rakentamiskelpoiseksi saattaminen Esirakentaminen, maaperän kunnostus Rakenteiden Ver 1 Yksittäisiin aluekohteisiin perustuva laskenta 3 903 /as. 4 421 /as. muutokset/purkaminen Melusuojaukset Rakenteiden ja rakennusten rakentaminen Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko (rakentaminen, liittymismaksut) Ruutukaavaa Punain Asukasmäärä täydentävä Vihreä Sininen en yhteensä Kerrostaloja Ruutukaavaa täydentävä Kerros ja pientaloja Ohitustie Kerros Rivi- ja ja rivitalo Ohitustie rivitalo omakotialue Omakotialue 14 265 /as. 25 394 /as. Puistot, yleiset alueet Päiväkodit, koulu KÄYTTÖTALOUS (vuosittain toistuvat menot ja tulot) Rakenteiden ja rakennusten ylläpito - 3327139 177635 43,77 Saaret 0 9,43-123 722 Suvilinna 3 0 231 734 65 46 870-221 849 2 836-1 514 278 Isohaarla 3 0 266 801 458 930-3 258 341 1 361-726 923 Haarlanlahti 3 0 538 385-2 606 923-174 413 92-625 488 Harkkionmäki 3 0 326 678 2 723-1 453 846 Tammisto 3 0 077 769 660 923-2 085 538 3 358-1 793 077 Margareeta 3 0 462 949 815 138-2 572 164 0 Haarla 1 432 /as. Tie- ja katuverkko Vesihuoltoverkko Puistot, yleiset alueet Vuokratulo Tontit Palvelutoiminta (mukana laajassa mallissa) Päivähoito Opetus Vanhuspalvelut Terveydenhoito Verot Kunnallisvero (mukana laajassa mallissa) Kiinteistövero
Kehityskuvien kaavatalouslaskenta Kaavatalouden vaikutuksia on arvioitu kahdella eri laskennalla. Alla on esitetty aluetalouden vaikutus uudisalueiden rakentamisen kustannuksiin ja saatuihin hyötyihin. Talouden laskennassa olemme käyttäneet kahden eri laskennan keskiarvoa. Kasvu keskuksiin keskiarvo laskentojen välillä; 396 957 450 Kasvukäytävät keskiarvo laskentojen välillä; 355 410 865 Hajautettu kasvu keskiarvo laskentojen välillä: 250 076 550
Maankäytön ja rakentamisen nettokustannukset/ hyöty Maankäytön ratkaisuilla on suora vaikutus kaupungin investointeihin ja maankäytöstä saataviin hyötyihin. Maankäytöllisillä ratkaisuillamme kiinnitämme rahavarojamme tulevaisuuteen. Keskittävän/hajauttavan maankäytön satsaukset näkyvät kaavatalouden tarkastelun tuloksissa. Keskuspainotteisen mallin hyödyt suhteessa käytävämalliin ovat 40 miljoonaa. Saman tarkastelu tuloksena hajautetun kasvun malli tuottaa 140 miljoonaa vähemmän suhteessa keskuspainotteiseen malliin. Jos huomioimme tunnistetut kynnyskustannukset tie- ja vesihuollon osalta kehityskuvien väliset erot kasvat 70 ja 180 miljoonaan. Maankäytön ratkaisuilla on vaikutusta niin saataviin verotuloihin kuin palveluiden tuottamiseen kustannuksiin Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät Hajautettu kasvu +380 milj. +340 milj. +240 milj.
Kunnallisverolaskenta Esikaupunkivyöhyke Verot laskettiin vyöhykkeistämällä verolliset alueellisesti neljään ryhmään: ydinkeskusta esikaupunkivyöhyke laajenevan kaupunkirakenteen vyöhyke etelä laajenevan kaupunkirakenteen vyöhyke pohjoinen Ydinkeskusta Laajenevan kaupunkirakenteen vyöhyke Lähde: Veronsaajien palvelut
Kunnallisverotarkasteluun vaikuttavat tekijät Verotulolaskenta on suoritettu alueella nyt asuvien asukkaiden avulla. Ei ole mitään takeita, että tulevaisuudessa asukasprofiilit säilyisivät vyöhykkeillä ennallaan ja siten verotulot alueellisesti samanlaisina kuin nyt Vyöhykkeistämällä olemme saaneet suuren aineiston käyttökelpoiseen muotoon ja alueiden välille ollaan saatu eroja syntymään Mallien kunnallisveroja on arvioitu vyöhykkeistämisen kautta kertomalla kehityskuvan tuleva väestö vyöhykehinnalla
Maankäytön ratkaisut: Kunnallisverokertymä kehityskuvilla Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät Hajautettu kasvu 1 390 milj. 1 450 milj. 1 400 milj. Kunnallisverot Maankäytön ratkaisut heijastuvat alueilta kertyviin kunnallisveron määriin Kunnallisverotarkastelu toteutettiin vyöhyketarkasteluna Oletuksena on, että eri vyöhykkeille saapuva uusi väestö maksaa keskimäärin kunnallisveroa saman määrän kuin v. 2013 tilastot eri vyöhykkeille osoittivat Veronkantokyvyltään tehokkaimmaksi osoittautui Kasvukäytävät malli, jossa veroa 30 vuoden aikana kertyy 50 miljoonaa enemmän kuin hajautetun kasvun mallilla ja 60 miljoonaa enemmän kuin Keskuspainotteisella mallilla
Palvelut Kehityskuvien palvelukustannuksia on esitetty kunnalle aiheutuvien päivähoidon nettokustannusten avulla.* Palvelurakentamisen tarpeen määrittelyssä on käytetty Kaupunkitutkimus TA Oy:n tuottamia väestöprojektioita eri kehityskuville. Palvelurakentamisen tarpeet muuntuvat valittavan kehityskuvan mukaan. Keskustapainotteisen mallin etuna on mahdollisuus keskittää palveluita paremmin yhden katon alle. Tarkasteluun ei ole ollut mahdollisuutta tarkastella kehityskuvavaihtoehtojen palveluverkon kustannuksia muuten kuin esimerkin omaisesti. Se vaatisi laajan erillisen selvitystyön. Lähde: Päivähoidon Kuusikko-vertailu 2013
Maankäytön ratkaisut, vaikutukset palvelutuotantoon, (esimerkkinä päivähoito) Palveluiden tuottamisen mahdollisuudet muuttuvat maankäytön ratkaisuiden mukana. Palvelupuolen kokonaiskustannukset koko uudisasukasmäärälle laskettuna 30 vuoden ajanjaksolle = n. 2,9 mrd. Palveluiden kustannuksista esimerkkinä on nostettu päivähoidon toteuttamisen kustannukset, jotka kasvavat mallivalinnan myötä. Hajautetun mallin tuottamat päivähoidon palvelut maksavat keskusmalliin nähden 90 miljoonaa ja käytävätmalliin 70 miljoonaa. Kasvu keskuksiin Kasvukäytävät Hajautettu kasvu -460 milj. -480 milj. -550 milj. Koulut? Koulut? Koulut? Kirjasto? Liikunta? Sote? Kirjasto? Liikunta? Kirjasto? Sote? Sote? Liikunta?
3 Pohdintaa laskennan tuloksista
Johtopäätökset Kaupungin omalle maalle kaavoitus tuottavinta pitkällä aikavälillä isompien olemassa olevien verkkojen yhteyteen kasvu keskuksiin malli on kannattavin Erityisesti keskusta-alueen ulkopuolelle maankäytön ohjelmointivaiheessa tulisi laskea kuntataloudellisia vaikutuksia, sillä kaikki kasvu ei ole kannattavaa Kokonaisuudessaan investointitalouden osuus noin 10 % suhteessa palveluiden järjestämisen sekä ylläpidon kustannuksiin (30 v.) käyttötalous on merkittävämpää kuin investointitalous Maankäyttö ja verotulojen kokonaisuus huomioiden hajautettu malli oli kannattamattomin Maankäytön ja palvelurakenteen suhde on oleellinen osa kaupunkirakenteen kehittymistä Kuntatalouden näkökulmasta on erittäin kannattavaa yhdistää palveluverkon ja kaupunkirakenteen suunnittelu
Kiitos!