Matematiikan pohjatietokurssi

Samankaltaiset tiedostot
Matematiikan johdantokurssi, syksy 2017 Harjoitus 8, ratkaisuista

Funktio. Funktio on kahden luvun riippuvuuden ilmaiseva sääntö, joka annetaan usein laskulausekkeena.

Funktio 1. a) Mikä on funktion f (x) = x lähtöjoukko eli määrittelyjoukko, kun 0 x 5?

1. Olkoot f ja g reaalifunktioita. Mitä voidaan sanoa yhdistetystä funktiosta g f, jos a) f tai g on rajoitettu? b) f tai g on jaksollinen?

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

Matematiikan peruskurssi 2

YHTÄLÖ kahden lausekkeen merkitty yhtäsuuruus

Mat. tukikurssi 27.3.

Funktion suurin ja pienin arvo DERIVAATTA,

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 7 to

Matematiikan tukikurssi

Aloita Ratkaise Pisteytä se itse Merkitse pisteet saanut riittävästi pisteitä voit siirtyä seuraavaan osioon ei ole riittävästi

Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 352 Päivitetty Pyramidi 4 Luku Ensimmäinen julkaistu versio

( ) < ( ) Lisätehtävät. Polynomifunktio. Epäyhtälöt 137. x < 2. d) 2 3 < 8+ < 1+ Vastaus: x < 3. Vastaus: x < 5 6. x x. x < Vastaus: x < 2

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

DI matematiikan opettajaksi: Täydennyskurssi, kevät 2010 Luentorunkoa ja harjoituksia viikolle 11: ti klo 13:00-15:30

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Matematiikan pohjatietokurssi

1 Peruslaskuvalmiudet

origo III neljännes D

NELIÖJUURI. Neliöjuuren laskusääntöjä

1 Raja-arvo. 1.1 Raja-arvon määritelmä. Raja-arvo 1

3 Raja-arvo ja jatkuvuus

Injektio. Funktiota sanotaan injektioksi, mikäli lähtöjoukon eri alkiot kuvautuvat maalijoukon eri alkioille. Esim.

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

Diplomi-insinööri- ja arkkitehtikoulutuksen yhteisvalinta 2018 Insinöörivalinnan matematiikan koe, , Ratkaisut (Sarja A)

2 Yhtälöitä ja funktioita

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo Ratkaisut ja pisteytysohjeet

määrittelyjoukko. log x piirretään tangentti pisteeseen, jossa käyrä leikkaa y-akselin. Määritä millä korkeudella tangentti leikkaa y-akselin.

Helsingin, Itä-Suomen, Jyväskylän, Oulun, Tampereen ja Turun yliopisto Matematiikan valintakoe klo 10-13

Matematiikkaa kauppatieteilijöille

Rollen lause polynomeille

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 3

MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA

Laudatur 4 MAA4 ratkaisut kertausharjoituksiin

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

Usean muuttujan funktiot

Sijoitusmenetelmä Yhtälöpari

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

A = (a 2x) 2. f (x) = 12x 2 8ax + a 2 = 0 x = 8a ± 64a 2 48a x = a 6 tai x = a 2.

4 Derivaatta. 4.1 Funktion kasvun ja vähenemisen tutkiminen

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Korkeamman asteen polynomifunktio

1.1. YHDISTETTY FUNKTIO

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

Ratkaise tehtävä 1 ilman teknisiä apuvälineitä! 1. a) Yhdistä oikea funktio oikeaan kuvaajaan. (2p)

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

Matematiikan tukikurssi

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

811120P Diskreetit rakenteet

Matemaattisen analyysin tukikurssi

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

Ratkaisuehdotukset LH 3 / alkuvko 45

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

KERTAUSHARJOITUKSIA. 1. Rationaalifunktio a) ( ) 2 ( ) Vastaus: a) = = 267. a) a b) a. Vastaus: a) a a a a 268.

k-kantaisen eksponenttifunktion ominaisuuksia

Tekijä Pitkä matematiikka

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

Muista tutkia ihan aluksi määrittelyjoukot, kun törmäät seuraaviin funktioihin:

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Matematiikan tukikurssi, kurssikerta 1

Rationaalilauseke ja -funktio

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

Differentiaalilaskenta 1.

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

MATEMATIIKAN PERUSKURSSI I Harjoitustehtäviä syksy Millä reaaliluvun x arvoilla. 3 4 x 2,

Tekijä Pitkä matematiikka Suoran pisteitä ovat esimerkiksi ( 5, 2), ( 2,1), (1, 0), (4, 1) ja ( 11, 4).

3.1 Väliarvolause. Funktion kasvaminen ja väheneminen

Sini- ja kosinifunktio

Funktion. Käänteisfunktio. Testi 3. Kauhava Aiheet. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktion kasvaminen ja väheneminen.

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009

Ratkaisu. Ensimmäinen kuten P Q, toinen kuten P Q. Kolmas kuten P (Q R):

Linkkejä kurssi2 / Etälukio (edu.) kurssi8 / Etälukio (edu.) (Suurinta osaa tämän linkin takana olevasta materiaalista pohdimme vasta huomenna!

(a) avoin, yhtenäinen, rajoitettu, alue.

1. Logiikan ja joukko-opin alkeet

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

B-OSA. 1. Valitse oikea vaihtoehto. Vaihtoehdoista vain yksi on oikea.

Kuvaus eli funktio f joukolta X joukkoon Y tarkoittaa havainnollisesti vastaavuutta, joka liittää joukon X jokaiseen alkioon joukon Y tietyn alkion.

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

3. Laadi f unktioille f (x) = 2x + 6 ja g(x) = x 2 + 7x 10 merkkikaaviot. Millä muuttujan x arvolla f unktioiden arvot ovat positiivisia?

102 Käyrä. Piste ( 3,0 ) on käyrällä, jos ja vain jos sen koordinaatit. Siis piste ( 1, 2) Siis piste ( 3,0 ) ei ole käyrällä.

1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo

Funktiot, L4. Funktio ja funktion kuvaaja. Funktio ja kuvaus. Yhdistetty funktio. eksponenttifunktio. Logaritmi-funktio. Logaritmikaavat.

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

Transkriptio:

Matematiikan pohjatietokurssi Demonstraatio 3, 15.9.014 1. Mitkä seuraavista voisivat olla funktion kuvaajia ja mitkä eivät? Miksi? (a) (b) (c) (d) Vastaus: Kuvaajat b ja c esittävät funktioita. Huomaa, että näiden funktioiden määritteljoukko ei kuitenkaan ole koko reaaliakseli, sillä kuvaajat eivät nätä alkavan miinus äärettömästä ja jatkuvan plus äärettömään. Kuvaajat a ja d eivät voi olla funktioiden kuvaajia, koska ne saavat kaksi arvoa hdellä :n arvolla. Toisin sanoen jokin pstsuora viiva leikkaa kuvaajan kahdessa kohtaa.. Mitkä seuraavista ovat funktioita R R: (a) f() = 1 Vastaus: Ei, sillä f() ei ole määritelt arvolla = 0 R eli se ei ole määritelt koko määritteljoukossaan. Huom! Jos määritteljoukko olisi R\0, niin kseinen kuvaaja olisi funktion kuvaaja, mutta tehtävänannon mukaisessa määritteljoukossa f() ei siis ole funktio. (b) f() = Vastaus: Kllä, sillä f() saa jokaisella reaaliluvulla ksikäsitteisen arvon. Huomaa eritisesti, että g() = ei ole funktio koko reaalilukuvälillä, koska sitä ei ole määritelt, kun < 0. Sen sijaan f() = on määritelt mös :n negatiivisilla arvoilla, koska sen juurrettava on aina positiivinen. (c) (d), jos < 1 f() = 1, jos 1 1, jos > 1 Vastaus: Kllä, koska f() saa jokaisella reaaliluvulla ksikäsitteisen arvon. Funktio voidaan siis määritellä paloittain. 0, jos on kokonaisluku f() = 1, jos < 0., jos > 0. Vastaus: Ei. Funktio saa joillakin muuttujan arvoilla kaksi arvoa. Esimerkiksi muutujan arvolla 1, koska luku 1 on sekä kokonaisluku että arvoltaan nollaa suurempi.

(e) 1, jos Z (eli on kokonaisluku) f() =, jos Q\Z (eli on rationaaliluku, mutta ei kokonaisluku) 3, jos R\Q (eli on reaaliluku, mutta ei rationaaliluku) Vastaus: Kllä. Funktio saa jokaisella reaaliluvulla ksikäsitteisen arvon. Huomaa, että funktio ei ole jatkuva, derivoituva tai edes integroituva, mutta funktio se on. 3. Piirrä seuraavien funktioiden kuvaajat koordinaatistoon samaan koordinaatistoon: (a) f() = 1 (b) g() = + Määritä kuvan avulla suorien leikkauspiste. 4 0-4 - 0 4 - -4 Leikkauspiste on (1,1). 4. Olkoon f() = 4+3 funktio. (a) Mikä on funktion arvo, kun = 0? (b) Mikä on funktion arvo, kun =? (c) Mikä on funktion arvo, kun = 4? (d) Mitkä ovat htälön nollakohdat? f(0) = 0 4 0+3 = 0 0+3 = 3 f() = 4 +3 = 4 8+3 = 1 f(4) = 4 4 4+3 = 16 16+3 = 3 Muuttuja on funktion f() nollakohta tarkalleen silloin, kun f() = 4+3 = 0, = ( 4)± ( 4) 4 1 3 1 { = 4± 16 1 = 4± 4 = 4± 4 = = = 1 4+ = 6 = 3 Vastaus: Funktion f() nollakohdat ovat = 1 ja = 3.

8 6 4-4 - 0 0 4 6 - -4-0 0 4 - -4-6 -8-10 -4 (a) -1 (b) Kuva 1: (e) Piirrä laskemasi pisteet koordinaatistoon ja hahmottele funktion kuvaaja samaan koordinaatistoon. Vastaus: Katso kuva 1(a). 5. Olkoon f() = 3 funktio. (a) Mikä on funktion arvo, kun = 0? (b) Mikä on funktion arvo, kun = 1? (c) Mikä on funktion arvo, kun =? (d) Mitkä ovat htälön nollakohdat? f(0) = 0 3 0 = 0 0 = f(1) = 1 3 1 = 1 3 = 6 f(0) = 3 = 4 6 = 1 Muuttuja on funktion f() nollakohta tarkalleen silloin, kun f() = 3 = 0, = ( 3)± ( 3) 4 ( 1) ( ) ( 1) { 3 1 = = 3± 9 8 = 3± 1 = 3±1 = = 1 3+1 = 4 = Vastaus: Funktion f() nollakohdat ovat = ja = 1. (e) Piirrä funktion kuvaaja. Vastaus: Katso kuva 1(b).

6. Sääntö määrittelee funktion f. f() = 3 (a) Voiko olla negatiivinen? juurrettava < 0. Vastaus: Ei, koska ei ole määritelt jos (b) Voiko olla suurempi kuin 3? Vastaus: Ei, koska silloin 3 olisi negatiivinen ja tästä ei voisi enää ottaa neliöjuurta. (c) Mikä on f:n suurin mahdollinen määritteljoukko A? Vastaus: A = [0,9] (d) Mitä arvoja f voi saada eli mikä on sen arvojoukko B? Vastaus: B = [0, 3] 7. Määritä käänteisfunktiot seuraaville funktioille, jos ne ovat olemassa (a) f() = +4, R (c) f() = 3, R (b) f() = +, R (d) f() =, [0, ). Vastaus: (a) = +4 4 4 = : 1 = = f 1 () f 1 () = 1 (b) Koska f( 1) = f(1) = 3, niin funktio saa saman arvon kahdella eri muuttujan arvolla. Siten funktiolla ei ole olemassa käänteisfunktiota. (Huom! funktion alkukuvasta kätetään samaa merkintääf 1 kuin käänteisfunktiosta. Alkukuva voidaan määritellä mös funktiolle, jolle ei ole käänteisfunktiota.) (c) = 3 3 = = f 1 () f 1 () = 3 3 (d) = () [0, ) = = f 1 () [0, ) f 1 () = [0, ) 8. Määritä funktion f() =

käänteisfunktio f 1. Mitkä ovat funktioiden f ja f 1 suurimmat mahdolliset määritteljoukot? = ( ) ( ) = Nt = = ( 1) = f 1 () = +1 = 1 = +1 : ( 1) 1 1 eli f 1 () = +1 1. Funktion f suurin mahdollinen määritteljoukko on M f = R\{} ja käänteisfunktion f 1 määritteljoukko on siten M f 1 = R\{ 1} 9. Olkoot f() = 3, g() = 1, h() = /. Muodosta (a) h(g(f())) = h(g(3)) = h(1 3) = ( ( )) ( 1 3 (b) f(g(h())) = f g = f 1 ) = 3 ( 1 ) = 3 6 (c) f(f(f())) = f(f(3)) = f(3 3) = f(9) = 3 9 = 7 ( ( )) ) (d) h(h(h(3))) = h h = h( = = = 3 3 3 = 3 3 3 (e) g(1/) = 1 1/ = 1 1 ( ) 1 (f) g(1/g()) = g = g g() ( ) 1 = 1 1 1 1 = 1 1 1 1 = 1 10. Piirrä funktioiden f() = 1 ja g() = 1 kuvaajat samaan koordinaatistoon ja ratkaise kuvan avulla epähtälö 1 1. Vastaus: Epähtälö on tosi, kun 3.

= 1 = 1 11. Kuvassa on funktion = kuvaaja siirrettnä neljään uuteen paikkaan. Kirjoita uuden kuvaajan htälö. ( 3, ) (0,3) (3,1) (1,0) ( 1, ) Vastaus: f() = +3 (kuvaaja, jonka huippu on kohdassa (0,3)), f() = (+3) + (kuvaaja, jonka huippu on kohdassa ( 3,)), f() = ( 3) +1 (kuvaaja, jonka huippu on kohdassa (3,1)), f() = ( 1) (kuvaaja, jonka huippu on kohdassa (1,0)), f() = (+1) (kuvaaja, jonka huippu on kohdassa ( 1, )).