Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten arviointi HEATtyökalun avulla Riikka Kallio 29.5.2013 29.5.2013
Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin huonon terveyden riskitekijä Liikunta ehkäisee painonnousua ja edistää fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia: Vähentää riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin jopa 50 % Vähentää merkittävästi verenpainetaudin sekä erilaisten syöpien sairastumisriskiä Lievittää stressiä ja masennusta Kaksi kolmasosaa Euroopan aikuisväestöstä liikkuu suosituksiin nähden liian vähän (30 min päivässä) Liikkumattomuus osasyynä noin miljoonaan kuolemaan (10 % kuolemista) Euroopassa vuosittain Liikkumattomuudesta on tullut neljänneksi suurin kuolinsyy korkean tulotason maissa Lähde: www.euro.who.int
Miksi juuri kävely ja pyöräily? Kävely ja pyöräily on yhdistettävissä arjen liikkumiseen ja matkoihin -> liikuntaa tulee huomaamatta ja ilman ylimääräistä aikaa Yhdistämällä kävely ja pyöräily arjen matkoihin liikunnasta tulee jokapäiväistä ja säännöllistä -> yksi perusedellytys terveysvaikutusten saavuttamiseksi Kävely ja pyöräily on halpaa ja kaikkien saavutettavissa Riippumaton aikatauluista Pyöräily on usein nopein kulkutapa lyhyillä matkoilla kaupunkiliikenteessä Liikunnan voi aloittaa kotiovelta ei tarvitse matkustaa liikuntapaikalle Kävely ja pyöräily sopii kaikenkuntoisille Kaikki sen osaavat Lasten kanssa kävely ja pyöräily on liikkumiskasvatusta parhaimmillaan Mahdollistaa lasten itsenäisen liikkumisen
HEAT-menetelmä ja -työkalut HEAT (Health Economic Assessment Tool) WHO:n kehittämä menetelmä kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudelliseen arviointiin Pyöräilyn työkalu julkaistiin ensimmäisen kerran virallisesti vuonna 2009 Vuonna 2011 julkaistiin pyöräilyn HEATtyökalun päivitetty versio ja kävelyn HEATtyökalu sekä käyttäjän opas Suomenkielinen menetelmän kuvaus ja käyttäjänopas julkaistaan pyöräilyviikolla 2013 Pyöräilylle ja kävelylle omat työkalut: Pyöräily - HEAT for cycling Kävely - HEAT for walking http://www.heatwalkingcycling.org/
Rajauksia ja rajoituksia Menetelmä on tarkoitettu aikuisten tavanomaisen käyttäytymisen vaikutuksen arvioimiseen väestötasolla Kohderyhmänä aikuiset Kävely 20-74-vuotiaat Pyöräily 20-64-vuotiaat Tavanomainen käyttäytyminen Säännöllinen kävely tai pyöräily Ei yksipäiväisten tapahtumien tai kilpailujen vaikutusten arvioimiseen Kohtalainen kävely- ja pyöräilyvauhti: kävely 4,8 km/h, pyöräily 14 km/h Ei keskimääräistä runsaammin (2-3 tunnin reipas kävely tai 1,5 tunnin pyöräily) liikkuvien väestöryhmien tarkasteluun (mm. ammattiurheilijat, työssään liikkuvat)
Työkalun toiminta Työkalun laskee kävelyn tai pyöräilyn kuolleisuutta vähentävän vaikutuksen ja sitä kautta saatavan taloudellisen hyödyn
Tarvittavat lähtötiedot Arvio kävelyn tai pyöräilyn määrästä Matkan kesto Matkan pituus Askelten määrä ja pituus Matkojen määrä Keskimääräinen -> keskimääräinen matkan kesto / keskimääräinen matkan pituus Kokonaismatkamäärä Hyötyvien henkilöiden määrä Yleensä tutkittavan kohteen/kaupungin/valtion väestömäärä (tutkittavassa ikäryhmässä) Toimenpiteen vaikutus (tai nykyisen kävelyn/ pyöräilyn hyöty) Kuolleisuusaste Ihmishengen tilastollinen arvo Hyötyjen laskenta-ajan pituus Diskonttoarvo
Työkalun antamat tulokset Käyttäytymismuutokset ja niistä johdetut lähtöarvot Muutos kuoleman riskissä Hyötyvien henkilöiden määrä/muutos Säästettyjen kuolemien määrä / vuosi Taloudellinen säästö Vuosittainen keskimääräinen hyöty Hyödyt yhteensä Vuosittainen maksimihyöty Vuosittaisen keskimääräisen hyödyn nettonykyarvo Hyötyjen yhteenlaskettu nettonykyarvo
Terveysvaikutusten suuruusluokka Lähde: Pyöräilyn hyödyt ja kustannukset Helsingissä, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto 2013
Valtakunnallinen kävelyn ja pyöräilyn strategia Strategiassa määritetty tavoite: Vuonna 2020 kävely-, pyörä- ja joukkoliikennematkojen yhteinen kulkutapaosuus nousee 32 prosentista 35-38 prosenttiin ja henkilöautomatkojen vastaavasti vähenee. Tämä merkitsee, että kävely- ja pyörämatkoja tehdään vuonna 2020 vähintään 20 prosenttia enemmän kuin vertailuvuonna 2005.
Laskennan lähtötiedot tietolaji käytetty arvo kävelylaskennassa käytetty arvo pyöräilylaskennassa kävely/pyöräilymäärä ennen 1,07 km/pv keskimäärin vuodessa 0,75 km/pv 365 päivää vuodessa kävely/pyöräilymäärä jälkeen 1,284 km/pv keskimäärin vuodessa 0,90 km/pv 365 päivää vuodessa väestö ennen ja jälkeen (koko Suomessa asuva väestö vuonna 2010) 3 720 000 (ikäluokka 20-74) 3 214 000 (ikäluokka 20-64) laskennan kohderyhmä 100% annetusta kävelymäärästä 100% annetusta pyöräilymäärästä (jälkeen) kävelymäärän saavuttamiseksi tarvittava aika 8 vuotta (2013 2020) 8 vuotta (2013 2020) kuolleisuusaste 499/100 000 asukasta samoille ikäluokille vuonna 2010 324/100 000 asukasta samoille ikäluokille vuonna 2010 ihmishengen tilastollinen arvo 1 919 000 euroa vuonna 2010 1 919 000 euroa vuonna 2010 hyötyjen laskentajakso 13 vuotta 13 vuotta H/K-laskennan kustannukset ei ei diskonttokorko 4 % 4 %
Nykyisen pyöräilyn ja kävelyn terveyshyödyt Pyöräily Keskimääräinen pyöräily 274 km/vuosi 0,75 km/päivä (lähde HLT 2011) Keskimääräinen vuosihyöty 1 154 milj. Kävely Keskimääräinen kävely 1,07 km/päivä (lähde HLT 2011) Keskimääräinen vuosihyöty 3 711 milj.
Tavoitteen mukaisen pyöräilyn ja kävelyn terveyshyödyt Kävelyn ja pyöräilyn 20 % lisäämisen taloudelliset hyödyt Pyöräily Keskimääräinen vuosihyöty 119 milj. Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 82 milj. Viimeisenä vuonna saavutettava hyödyn maksimiarvo 223 milj. Kävely Keskimääräinen vuosihyöty 371 milj. Keskimääräisen vuosihyödyn nykyarvo 257 milj. Viimeisenä vuonna saavutettava hyödyn maksimiarvo 694 milj. Vertailun vuoksi Yleisten teiden uusien kevyen liikenteen väylien (90 km/vuosi) + alikulkujen/siltojen (10-15 kpl/vuosi) rakentamiseen käytetään arviolta yhteensä n. 25-30 miljoonaa euroa vuodessa. Kevyen liikenteen väylien kunnossapitoon käytetään karkean arvion mukaan vuosittain noin 12-13 miljoonaa euroa (varsinaista seurantatietoa ei ole) Ko. tietoja ei nykyisin kerätä ja seurata, joten koottua laskettua tietoa ei ole saatavilla
Kuopion työntekijöiden pyöräilyn tuottama terveyshyöty Laskenta tehty vuonna 2011 Kuopion kaupunki kuuluu WHO:n terveiden kaupunkien (Healthy Cities) verkostoon Kuopion lisäksi kolme eurooppalaista kaupunkia kutsuttiin koekäyttämään työkalua Tavoite Selvittää kaupungin henkilöstön työmatkapyöräilyn nykyinen taso ja arvioida työmatkapyöräilyn yhteiskunnalle tuottama taloudellinen hyöty Selvittää työmatkapyöräilyn kannustimia ja esteitä Menetelmä Kaupungin työntekijöille tehtiin nettikysely liikkumisesta Kyselyn vastausprosentti 17 % Vaikka vastausprosentti jäi alhaiseksi, vastaukset olivat yleistettävissä tärkeimpien muuttujien kannalta
Kuopion kaupungin työntekijöiden työmatkojen kulkutapa 450 40,1 % 400 35,6 % 350 300 Nainen Mies 250 27,8 % 200 27,9 % 16,6 % 150 100 7,6 % 14,2 % 50 0 12,3 % 0,1 % 6,8 % 7,7 % 0,0 % 0,8 % 2,4 % Auto Linja-auto Polkupyörä Kävellen Muu
Kuopion työntekijöiden pyöräilyn taloudellinen arvo Lähtötiedot työntekijäkyselystä Pyöräilypäivien määrä vuodessa 9 kk/vuosi Pyöräilypäivien määrä viikossa 5 pv/viikko Pyöräiltävä aika päivässä 45 min./pv Perusmalli A, kyselyyn vastanneet (n=366) Kyselyn arvot HEAT oletusarvot estetään 0,4 kuolemaa /vuosi yhteiskunta hyötyy 0,6 miljoonaa euroa /vuosi 1582 euroa /pyöräilijä /vuosi
Kuopion työntekijöiden pyöräilyn taloudellinen arvo Ylärajamalli, Kuopio AA, kyselyn laajennus (n=2170) Kyselyn arvot laajennettuna koko henkilöstöön HEAT oletusarvot estetään 2,2 kuolemaa /vuosi yhteiskunta hyötyy 3,4 miljoonaa euroa /vuosi 1582 euroa /pyöräilijä /vuosi Laskelmasta tehtiin herkkyystarkasteluja vaihdellen laskenta-aikaa, kuolleisuusastetta, pyöräilijämääriä, pyöräiltävien päivien määrää, diskonttokorkoa Estettävien kuolemien määrä/vuosi vaihteli 0,3-5,7 milj. / vuosi Yhteiskunnan hyödyt/ vuosi 0,5-9,0 milj. / vuosi 1268-4107 /pyöräilijä /vuosi
Huomioita ja epävarmuustekijöitä Kuolleisuus ja sairastuvuus Menetelmä ottaa huomioon vain vähentyneistä kuolemista saavutetut taloudelliset hyödyt Lisääntyneestä liikkumisesta johtuva sairastuvuuden vähentyminen ja siitä saatavat taloudelliset hyödyt eivät ole mukana laskelmassa Terveyshyötyjen syntymiseen kuluva aika Liikunnan lisääntymisen ja siitä saavutettavien terveyshyötyjen välillä on viive Työkalu olettaa, että täysimääräiset vaikutukset saavutetaan viiden vuoden kuluessa Oletus on hyvä ottaa huomioon laskenta-ajassa Liikunnan korvautuminen Terveysvaikutukset tulevat kokonaisliikunnan lisääntymisestä Työkalu olettaa, että lisääntynyt kävely tai pyöräily ei vähennä muuta liikuntaa Otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan lähtöaineistossa
Huomioita ja epävarmuustekijöitä Liikenneonnettomuuksien kustannukset Vähentyneissä kuolemissa mukana kaikki kuolemat syystä riippumatta -> liikenneonnettomuuksien kustannukset ovat työkalussa sisään rakennettuna Liikenneonnettomuuksien määrä kuitenkin Kööpenhaminan tasoa, mikä on pienempi kuin Suomessa -> hyvä ottaa huomioon hyöty-kustannuslaskelmissa Lähtötietona käytettävän aineiston soveltuvuus Onko ikäryhmä oikea? Onko koko suoritteen liikkumisen vauhti riittävä? Onko suoritteessa mukana kaikki matkat? (pääkulkutapa/liityntämatkat)
Tulosten hyödyntäminen Mahdollisuuksia tulosten hyödyntämiseen on monia: Tukea ja tietoa päätöksentekoon: poliitikot, virkamiehet Sektorien välisen yhteistyön tukeminen Lähtö- ja taustatietoa Aiempien, nykyisten ja/tai ennustettujen kävely- tai pyöräilymäärien terveysvaikutusten taloudellinen arvo -> Kävelyn ja pyöräilyn kulkumuototavoitteiden asettaminen ja tavoitteen vaikutukset Uuden pyöräily- tai kävelyinfrastruktuurin suunnitteluun Muiden liikennetoimenpiteiden, kuten liikkumisen ohjauksen toimenpiteiden vaikutusten arviointiin Kampanjointiin Lähtötiedon tuottaminen hyöty-kustannuslaskentaa varten
KIITOS!