Lukiolaisten nukkuminen Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologian tutkimus Toukokuu 2016 Tekijät: Julia, Oona, Katariina, Sani 1
Sisällysluettelo: 1.Johdanto 3 2. Tutkimusongelma ja Hypoteesi 4 3. Tutkimussuunnitelma 4 4. Tulokset ja analysointi 5 4.1. Nukkuminen keskimäärin yön aikan 5 4.2 Vireys aamulla 5 4.3 Minä päivänä koet nukkuvasi parhaiten 6 4.4 Kuinka kauan nukut viikonloppu/loma/ yms 7 4.5 Koetko nukkuvasi riittävästi 8 4.6 Miten yöunesi vaikuttaa koulunkäyntiin 8 4.7 Unen laatu 9 4.8 Mikä viivästyttää nukkumaan menemistäsi 10 5. Yhteenveto 10 6.Lähteet 11 7. Liitteet 12 7.1 Kyselylomake 12 2
1.Johdanto Unella on suuri merkitys fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn ylläpitämiselle ja palautumiselle. Lepo ja palautumisteorian mukaan unessa lihaksiston ja hermoston toimintakyky palautuu. Ainakin kasvuhormonia erittyy unen aikana, mikä on merkittävää aivojen kehitykselle ja kasvulle. Yhden uniteorian mukaan aivot jäsentelevät varastoitunutta informaatioita ja toisen mukaan unijaksolla taas poistetaan turhia mielikuvia ja informaatiota. Nuorten noin 14 18 vuotiaiden tulisi nukkua yöllä 7 8 tuntia, jotta saisi levättyä tarpeeksi. Nuoremmat ihmiset tarvitsevat enemmän unta kuin vanhemmat. Vastasyntyneet voivat nukkua jopa 20 tuntia kun taas aikuisilla riittää 4 11 tuntia. Nukkumiseen käytetyssä ajassa on aina yksilöllisiä eroja. Liiallisesta valvomisesta voi aiheutua torkahtelua, väsymystä, keskittymiskyvyn heikkenemistä ja kipukynnyksen alenemista. Joillakin saattaa esiintyä myös mikrounia eli lyhyitä muutaman sekunnin pituisia tiloja, jolloin ihminen on unessa. Jo vuorokauden yhtäjaksoinen valvominen vastaa promillen alkoholihumalaa. Valvoessa tapaturmariski kasvaa ja muidenkin virheiden tekeminen lisääntyy. Pitkään jatkunut univelka on haitaksi terveydelle. Se voi heikentää vastustuskykyä, pienentää kasvuhormonin tuotantoa ja sokerinsietokykyä, josta seuraa ylipainoa. Liian pitkään jatkunut valvominen voi johtaa jopa kuolemaan, mutta siinä vaiheessa on pitänyt valvoa jo useita viikkoja tai kuukausia yhtäjaksoisesti. 3
2.Tutkimusongelma ja hypoteesi Tutkimuskohteena oli nukkuminen ja se, että kokevatko opiskelijat nukkuvansa tarpeeksi yön aikana. Liian vähäinen unen määrä vaikuttaa negatiivisesti opiskelumenestykseen sekä vapaa ajalla toimitettaviin harjoitteisiin. Oletetaan, että lukiolaisten uni on hieman puutteellista ja unen puute vaikuttaa negatiivisesti vireystilaan sekä keskittymiseen koulunkäynnin aikana. Nykyään elektroniikka ja siihen sisältyvä sosiaalinen media yms. viivästyttävät monen nuoren nukkumaanmenoa. Pojilla unen määrä tunteina on luultavasti alhaisempi, kuin tytöillä. Nukkumaanmenoaika todennäköisesti viikonloppuisin myöhempänä ajankohtana, kuin arkisin. Unen pituus on myös pidempi viikonloppuisin. Oletetaan myös, että valtaosa lukiolaisista tiedostavat itse oman unen saantinsa puutteelliseksi ja vähäiseksi. 3. Tutkimusmenetelmä Tutkimusmenetelmänä käytimme kuvailevaa tutkimusta, jossa kuvaillaan muunmuassa jonkin tilanteen tai tapahtuman yleisyyttä tai joitain muita yleisiä tunnusmerkkejä, jotka pyritään kuvaamaan mahdollisimman hyvin ja totuudenmukaisesti. Keräsimme tietoa tekemällä kyselyn Lohjan Yhteislyseon lukion opiskelijoille. Puolet kyselyistä jaoimme satunnaisille toisen vuositason opiskelijoille, ja puolet satunnaisille ensimmäisen vuositason opiskelijoille. Ajattelimme että helpoin vaihtoehto kerätä tietoa koulussa on jakaa kyselyitä, joihin opiskelijat saisivat vastata anonyyminä. Anonyyminä vastatessa olisi myös helpoin vastata rehellisesti, koska emme saisi selville kuka on vastannut mitäkin. Tarkoituksena oli saada käsitys lukiolaisten nukkumisesta arkena ja viikonloppuna. 4
4. Tutkimustulokset ja niiden analysointi. Kuvio 1.Ensimmäisen ja toisen vuositason opiskelijoiden unen määrä sukupuolittain (prosentteina% ilmaistuna) Suurin osa kyselyyn vastanneista nukkuu suositellun määrän yössä, joka oli oletettavissa lukiolaisten keskuudessa. Unen määrän merkitys on kuitenkin todettu vaikuttavan suorituksiin. Muutamia molemmista vuositasojen opiskelijoista vastasi nukkuvansa vain 5 6h yössä. 1.luokan naisista 8% nukkuu vain enintään 4 tuntia yössä ja 1.luokan miehistä 8% nukkuu vähintää 9 tuntia. Kuvio 2. Opiskelijoiden vireystila aamuisin (prosentteina%). 5
Taulukosta huomataan, että selkeästi jokaiselta vuositasolta mies sekä naispuoliset kokevat väsyneisyyttä eniten aamuisin. Prosenttimäärät ovat joko yli 60%, tasan 60% ja alle 60% eli 42% ja 57%.Miespuolisilla väsyneisyysprosentti on suurempi kuin naispuolisilla. Väsymystä on oletettavissa eniten lukioajan aikana. Osa oppilaista vastasi vireystilansa olevan aamuisin sopiva, virkeä tai stressaantunut. Prosenttimäärät kaikissa näissä on alle 50% ja vähiten ääniä sai virkeä. Huomataan, että virkeimpiä ovat naiset. Kuvio 3. Minä päivänä opiskelijat nukkuvat parhaiten (prosentteina%) Ensimmäisen luokan naisista 6% nukkuu parhaiten maanantain, 4% 2.lk. Naisista keskiviikkona. 1.luokan pojista 62% nukkuivat parhaiten perjantaisin ja loput lauantaina ja sunnuntaina. 2.luokan pojista 80% nukkui parhaiten lauantaina ja loput 20% sunnuntaina. Selvästi viikonloppuna nukutaan parhaiten kun ei tarvitse herätä aamulla aikaisin kouluun ja voidaan nukkua niin pitkää kuin itsestä hyvältä tuntuu. 6
Kuvio 4. Opiskelijoiden nukkuminen viikonloppuisin, lomalla yms (prosentteina%). Suurin osa nukkuu viikonloppuisin yli 9 tuntia tai vähintään 7 8 tuntia. 1.luokkalaisista alle 20% tytöistä ja pojista nukkuu vain 5 6 tuntia ja 1 luokan tytöistä 8% ja 2.luokan pojista 20% nukkuu vain maksimissaan 4 tuntia. 2 luokan tytöistä kukaan ei nuku alle 6 tuntia viikonloppuisin. Viikonloppuna otetaan selvästi kiinni viikolla menetettyjä yötunteja. On toki epäselvää heidän kohdallaan, jotka ovat vastanneet nukkuvansa vain 4 tuntia yössä, että kuinka usein he nukkuvat vain niin vähän. 7
Kuvio 5. Nukkuvatko opiskelijat riittävästi (prosentteina%). Suurimmalla osalla riittävä unensaanti riippuu öistä. 1.luokkalaiset vastasivat nukkuvansa useammin riittävämmin kuin 2.luokkalaiset. 60% 2.luokan pojista vastasivat etteivät nuku riittävästi ja vain 20% nukkuu riittävästi. Myös 1.luokan pojista ja 2.luokan tytöistä noin 10% eivät nuku riittävästi. Kuvio 6. Miten opiskelijoiden yöunet vaikuttaa opiskeluun (prosentteina%). Suurinosa opiskelijoista sanoo etteivät huomaa eroa opiskelumenestykseen yöunien perusteella. Kuitenkin suurinosa, 67% kyselyyn vastanneista 2.luokkalaisista pojista 8
kokevat yöunen vaikeuttavan opiskelua. Vain 17% 1.luokkalaista naisista sanovat yöunen parantavan opisk Kuvio 7. Opiskelijoiden unen laatu (prosentteina%). Suurin osa kyselyyn vastanneista ovat sitä mieltä, että heillä unen laatu on levollista. Kuitenkin 69% kyselyyn vastanneista 1.luokkalaisista naisista sanovat unen laadun vaihtelevan. 9% 1. luokkalaisista miehistä ja 5% 2.luokkalaisista naisista eivät osaa sanoa unen laadustaan mitään. Voidaan tulkita, että 2.luokkalaiset opiskelijat nukkuvat 1.luokkalaisia levollisemmin. 9
Kuvio 8. Vaikuttavat asiat nukkumaan menemiseen (prosentteina%). Nukkumaanmenoon vaikuttaa selkeästi eniten sosiaalinen media sekä netflix. Somella tuntuu olevan huono vaikutus nukkumaanmenoon. Nukkumaanmenon oletetaan pitkittyvän puhelimen selailun takia iltaisin sekä elokuvien ja sarjojen katselulla oletetaan olevan negatiivisia vaikutuksia. Taulukosta nähdään, että ensimmäisen vuositason miehillä vastaukseksi on saatu suurin prosenttimäärä eli 54%. Toisen vuositason naiset ovat myös 50% rajamailla eli 45%. Vähemmistö vastanneista vastasi koulun, harrastuksien tai unettomuuden vaikuttavan nukkumaan menemiseen. Koulu näyttää saaneen enimmäkseen n. 20% äänistä. Erittäin tasaisen vastauksen sai unettomuus jossa kaikilla vuositasoilla sekä miehillä että naisilla prosenttimäärä on 8% 5. Yhteenveto Tutkimus vastasi aika hyvin oletuksia. Lukiolaiset nukkuvat keskimäärin 7 8 tuntia joka on suositus aika riittävälle unen saannille. Silti monet kokivat väsymystä ja se vaikuttaa opiskeluun ja yleiseen jaksamiseen. Kyselyihin vastanneista moni mainitsi koulun vaikuttavan nukkumiseen aikaisten herätysten takia, koeviikosta aiheutuneen stressin ja viime tippaan jätettyjen töiden takia. Nukkumaan meneminen viivästyy myös usein sosiaalisen median takia, kun jutellaan myöhään kavereiden kanssa. Myös sarjojen katsominen ja pelaaminen myöhästyttää nukkumaan menemistä. Unen laatu oli suurimmaksi osaksi levollista tai sitten vaihtelevaa. Harvoilla oli katkonaista tai ei osannut oikein sanoa. Yleisesti parhaiten nukutaan viikonloppuisin, 10
kun ei tarvitse herätä aikaisin aamulla kouluun ja silloin voidaan ottaa hetken lomaa arjesta. 6.Lähteet https://fi.wikipedia.org/wiki/nukkuminen, 3.5.2016 http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/09/miten paljon ihmisen missakin ( iassa pitaisi nukkua katso taulukosta, 3.5.2016 http://www.mll.fi/vanhempainnetti/tietokulma/uni/nuori/, 3.5.2016 11
7.Liitteet 7.1 Kyselylomake Kysely nukkumisesta. Vastaa kyselyyn valitsemalla itseäsi parhaiten kuvaavat vaihtoehdot. 1. Sukupuoli: [ ] Nainen [ ] Mies 2. Vuositaso: [ ] 1. Vuositaso [ ] 2. Vuositaso 3. Nukkuminen keskimäärin yön aikana: [ ] 4 [ ] 5 6 [ ] 7 8 [ ] 9+ 4. Vireys aamulla: [ ] virkeä [ ] väsynyt, uupunut [ ] stressaantunut [ ] sopiva 5. Minä päivänä koet nukkuvasi parhaiten: [ ] Maanantai [ ] Tiistai [ ] Keskiviikko [ ] Torstai [ ] Perjantai [ ] Lauantai [ ] Sunnuntai 6. Kuinka kauan keskimäärin nukut viikonloppu/loma/yms.: [ ] 4 [ ] 5 6 [ ] 7 8 [ ] 9+ Jatkuu > 7. Koetko nukkuvasi riittävästi: 12
[ ] Kyllä [ ] Riippuu yöstä [ ] En Jos vastasit En, niin miksi?. 8. Miten yöunesi vaikuttavat yleensä keskittymiseesi koulussa? [ ] Keskityn paremmin [ ] Vaikea keskittyä [ ] En huomaa eroa päivissä 9. Unen Laatu: [ ] Levollinen, jatkuvaa [ ] Katkonaista [ ] Vaihtelee [ ] En osaa sanoa 10. Mikä viivästyttää nukkumaan menemistäsi? (voit valita useamman) [ ] Netflix Miksi?? [ ] Sosiaalinen media Miksi?? [ ] Koulu Miksi?? [ ] Harrastukset [ ] En saa unta Miksi?? Kiitos vastauksestasi :) 13
14