NAKKILA 2012 STRATEGIA



Samankaltaiset tiedostot
MAALLA - MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

Kaupunginvaltuusto

LOIMAAN JUTTU Strategian uudistaminen / päivitys Kh oheismateriaali Loimaan kaupunki Jari Rantala 1

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

UUDENKAUPUNGIN STRATEGIA

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

ARVOT. Kehityshakuisuus. Asukaslähtöisyys. Avoimuus. Luotettavuus. Perusteltu ja selkeä valmistelu ja päätöksenteko

Iisalmen kaupunkistrategia 2030 Luonnos 1. Strategiaseminaari

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

Ristijärven kuntastrategia

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

NAKKILAN KUNTA

Asukasilta Hausjärven tulevaisuudesta? tilaisuus Ryttylä klo Kunnanjohtaja Pekka Määttänen

Ohittamaton Keminmaa elinvoimaa ja luonnetta

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Sipoon kunnan SOSTER osastostrategia 2025

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus

ämsä 2025 Arvot I Visio ja toiminta-ajatus I Strategiset tavoitteet ja toimenpiteet

Inkoo

KUNTASTRATEGIA VIIHTYISÄ, TURVALLINEN JA ELINVOIMAINEN SONKAJÄRVI JA YLÄ-SAVON SEUTUKUNTA

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

ORIMATTILA. Kaupunkistrategia

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

KUNTASTRATEGIA

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS

2. HEINÄVEDEN KUNNAN STRATEGIA 2.1. TOIMINTAYMPÄRISTÖN ANALYYSI

Menestys rakennetaan sydämellä ja elinvoimalla. Laukaan kunnan strategia

ELINVOIMAOHJELMA Hämeen ripein ja elinvoimaisin kunta 2030

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

Pyhäjoella virtaa Pyhäjoen kuntastrategia

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

Kaupunkistrategia

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

Osaava henkilöstö asiakaslähtöinen, tuloksekas toiminta ja vaikuttava palvelu. Henkilöstöstrategia vuosille

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2009, Taloussuunnitelma A) Toimielin: Koululautakunta B) Puheenjohtaja: Tuija Palosaari

joensuun kaupunkistrategia

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

SULKAVAN KUNTASTRATEGIA Hyväksytty kunnanvaltuustossa xx.x.2013

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta

LAPINJÄRVEN KUNTASTRATEGIA

KUNTASTRATEGIA

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

Parikkalan kuntastrategian laadinta (Kuntalaki 37 ) Valtuustoseminaari Kunnanjohtaja Vesa Huuskonen

Mistä kunnan elinvoima rakentuu? Kaavoitus

1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:

Elinvoima- ja osaamislautakunnan palvelu- ja vuosisuunnitelma Esittely, elinvoima- ja osaamislautakunta

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

SYDÄMELLÄ JA ELINVOIMALLA

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Lähiöstrategioiden laadinta Tiekartta hyviin lähiöihin -työpajaosuus

Strategiatyö johtamisen välineenä case Porin kaupunki

Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

Sote-uudistus ja itsehallintoalueet

Alavieskan kuntastrategia

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

EURAN KUNTASTRATEGIA voimaan Uuden kuntalain mukaiset täydennykset Valtuusto /84

Aikaansaavuutta kuntalaisten hyväksi! Kangasniemen kuntastrategia

Kunnat ja yrittäjät yhdessä Loppi

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

PORVOON KAUPUNKISTRATEGIA LUONNOS

SAVONLINNAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOSILLE Kansainvälinen kulttuuri- ja sivistyskaupunki Saimaan sydämessä

Järjestäjätoiminto. Muutosjohtaja (sote järjestäminen), Harri Jokiranta Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntija (sote järjestäminen), Päivi Saukko

TEKNISTEN PALVELUIDEN TULOSKORTIT 2008

Arjen turvaa kunnissa

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele Järjestöfoorumi

Sosiaalilautakunta

Forssan kaupunkistrategia

KAUPUNKISTRATEGIA Homma hoidetaan

LUOVASTI LAPPILAINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN ON MONIPUOLISTEN PALVELUJEN JA RAJATTOMIEN MAHDOLLISUUKSIEN KASVAVA KESKUS

KANKAANPÄÄN KAUPUNGIN STRATEGIA

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA

Kirkkonummen kuntastrategia

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Elämisen laatu ja sujuvuus IISALMEN KAUPUNKISTRATEGIA Elämisen laatu ja sujuvuus IISALMEN KAUPUNGINVALTUUSTO

Matkaopas parhaaseen asukaskokemukseen

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

Merellinen Raahe ELÄVÄ KAUPUNKI

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Koukkuniemi hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Sosiaali- ja terveystoimi Järjestäjähallinto

Arvomme ovat. Yhteistyökykyisyys Palveluhenkisyys Avoimuus

Iisalmen kaupunkistrategia Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Me teemme yhdessä Uutta Tuusulaa! Hyvinvointiseminaari Arto Lindberg

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä Väkiluku 35421

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Seutukierros

Infra-alan kehityskohteita 2011

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Transkriptio:

NAKKILA 2012 STRATEGIA TOIMINTA-AJATUS TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT VISIO 2012 TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT STRATEGISET PAINOPISTEALUEET KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT STRATEGISET KUMPPANUUDET PALVELUSTRATEGIAN LINJAUKSET TALOUDEN TASAPAINO STRATEGINEN HANKEKEHYS VALTUUSTO 29.1.2007

1 NAKKILA 2012- STRATEGIA NAKKILA 2012- STRATEGIA...1 1 Johdanto...2 2 Strategian perusteet...2 2.1 Nakkilan kunnan toiminta-ajatus... 2 2.2 Nakkilan kunnan toimintaa ohjaavat arvot... 3 2.3 Nakkilan visio 2012... 3 2.4 Toimintaympäristön muutostekijöitä... 4 3 Kolme strategista painopistealuetta...5 4 Kriittiset menestystekijät...6 4.1 Menestyvät elinkeinot... 7 4.2 Vetovoima veturina... 8 4.3 Kunnalliset peruspalvelut... 9 5 Strategiset kumppanuudet yhteistyön hyödyt...10 5.1 Palvelustrategian linjaukset... 10 6 Talouden tasapaino 2008...15 7. Strateginen hankekehys...15 1

2 NAKKILA 2012- STRATEGIA 1 Johdanto Nakkila 2012- strategia on yhtenäinen näkemys Nakkilan tulevaisuudesta ja miten Nakkilan kuntaa tullaan kehittämään muutospaineiden haasteissa valitun vision suuntaan samalla huolehtien kunnan perustehtävistä. Aikaisemmin erilliset Nakkila menestyy elinkeinostrategia vuosille 2001 2009 sekä Nakkila 2009 kuntastrategian tavoitteet ja toimintalinjat on nyt käsitelty yhtenä kokonaisstrategiana. Strategia sisältää sekä elinkeinoelämän että kuntapalveluiden kehittämisen painopisteet, joista valittiin: Menestyvät elinkeinot, vetovoima veturina ja kunnalliset peruspalvelut. Jokaiselle strategiselle painopistealueelle on johdettu kriittiset menestystekijät joissa Nakkilan kunnan on onnistuttava, jotta valittu visio toteutuu. Kriittisille menestystekijöille on edelleen johdettu konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet, jotka toteutetaan priorisoidusti vuotuisten talous- ja toimintasuunnitelmien mukaisesti. Uuden strategian keskeisenä ajatuksena on ollut valintojen tekeminen ja keskittyminen niihin asioihin, joihin Nakkilan kunta haluaa ja voi vaikuttaa. Valintoja on tehty myös kehittyvän seudullisen yhteistyön ja kunta- ja palvelurakenneuudistuksen näkökulmista. Merkittävänä lisäarvona ja kehittämisen mahdollisuutena nähdään yhteistyö ja strategiset kumppanuudet. Strategian ja sen toimeenpanon arviointi on jatkuvaa. Strategisia painopisteitä, tavoitteita ja toimenpiteitä arvioidaan vuosittain, jotta toimintaympäristön muutoksiin voidaan reagoida tehokkaasti. 2 Strategian perusteet 2.1 Nakkilan kunnan toiminta-ajatus Toiminta-ajatus kuvaa kunnan perustehtävää: Nakkilan kunnan tarkoituksena on tarjota asukkailleen hyvät peruspalvelut sekä turvallinen ja innostava elinympäristö elämiseen ja yrittämiseen. Kunta toteuttaa tarkoitustaan kunnallisen itsehallinnon lähtökohdista, itsenäisenä kuntana oman ja ostetun palvelutuotannon avulla ja yhteistyössä Nauhataajamakuntien kanssa ja tämän seudun palveluvarustukseen tukeutuen. 2

3 2.2 Nakkilan kunnan toimintaa ohjaavat arvot Arvot läpäisevät palvelutoimintaa, toimintaprosesseja ja organisaatiorakennetta. Nakkilan kunnan toimintaa ja kehittämistä ohjaavat eettiset periaatteet ja arvot ovat : Taloudellisuus Kunta toimii ja tuottaa palvelut taloudellisesti. Suunnitelmallisuus Toiminnan merkittävät muutokset arvioidaan ja ennakoidaan mahdollisimman hyvin vuorovaikutussuhteessa eri toimijatahojen (kuntalaiset, asiakkaat, luottamushenkilöt, henkilöstö) kanssa. Avoimuus ja yhteisöllisyys Palvelujen ja hallinnon avoimuus toteutetaan mahdollisimman hyvin. Kunta tukee toiminnallaan yhteisöllisyyttä ja sen kehittymistä. Ennakkoluulottomuus Uusien palvelukonseptien kehittämisessä tarkastellaan ennakkoluulottomasti eri vaihtoehtoja. 2.3 Nakkilan visio 2012 Visio on yhteinen tavoite- ja tahtotila siitä minkälainen Nakkilan kunta haluaa olla ja miten se toimii vuonna 2012. VIREÄ, KASVAVA, PALVELEVA, VIIHTYISÄ JA TURVALLINEN Vuonna 2012 Nakkilan kunnassa on riittävät peruspalvelut ja turvallinen elinympäristö. Turvallisuus tarkoittaa turvallista elinympäristöä ja mm. yhteisöllisyyden tuomaa turvallissuutta erityisesti lapsille ja vanhuksille. Kunnan keskusta on elävä ja siinä toimii laadukkaita vähittäiskauppoja sekä erikoisliikkeitä. Asukkaat käyttävät kuntakeskusta nykyistä enemmän asiointiinsa. Tori ympäristöineen on elävä ja palveluympäristö moderni. Toiminnan lähtökohtana on kunnallinen itsehallinto ja asukasdemokratia. Satakunnan käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksen toiminta on laajentunut erityisesti media- ja elokuva-alalle. Villilässä toimii merkittävä media- ja elokuva-alan opetus- ja tuotantokeskus, joka tarjoaa toimitilat alan yrittäjille ja kehittäjille. Nakkilassa viestintäteollisuus on kehittynyt valtakunnallisesti merkittäväksi toimialaksi. Metalliteollisuus ja kansainvälinen teollisuus ovat kilpailukykyisiä ja tarjoavat uusia työpaikkoja. Arantilan puisto on kehittynyt seudulliseksi vapaa-ajan keskukseksi. Uimahalli, liikuntahalli ja ulkoliikunta-alueet ovat seutukunnassa merkittävä käyntikohde. Muuttotappio on vaihtunut muuttovoitoksi, koska Nakkila tarjoaa hyvän sijainnin, modernin, viihtyisän ja turvallisen asumis- ja työskentely-ympäristön, jossa palvelut ovat helposti saatavilla ja julkiset palvelut toimivat moitteettomasti ja ovat hyvin saatavilla. Kaupunkinauha-alueella julkisen liikenteen palvelut ovat merkittävästi nykyistä paremmat ja joukkoliikenneyhteydet tarjoavat hyvän vaihtoehdon yksityiselle auton käytölle. 3

4 Avainasioita kunnan kehittämisessä ovat yritystoiminta, koulutus, asuminen vaihtoehtoineen, moderni kuntakeskus ja mediayrittäjyys. 2.4 Toimintaympäristön muutostekijöitä Kuntien toimintaympäristö muuttuu voimakkaasti ja koko kunta-ala kokee lähivuosina syvällisen muutosprosessin. Myös Nakkilan kunnan on reagoitava muutospaineisiin mieluusti jo ennakoiden ennen kuin on pakko. Nakkilan kunnan on reagoitava erityisesti keskeisiin muutostekijöihin: Väestökehitys ja palvelujen kysynnän muutos. Ikärakenteen muutoksen seurauksena väestö vanhenee, eläkeläisten osuus koko väestöstä kasvaa ja tämä vaikuttaa suoraan kunnan vastuulla olevien palvelujen sisältöön ja mitoitukseen. Väestön vanheneminen sekä kasvattaa että muuttaa palvelutarpeita. Syntyvyyden lasku taas aiheuttaa muutostarpeita lapsiin ja nuoriin kohdistuvien palvelujen kohdentamisessa. Kilpailu ammattitaitoisesta työvoimasta, työpaikoista ja asukkaista. Ikärakenteen muutos aiheuttaa myös sen että Suomessa kilpailu kiristyy erityisesti nuoresta ja osaavasta työvoimasta. Tämä vaikuttaa paitsi Nakkilan kunnan omiin rekrytointihaasteisiin myös kunnassa toimivien teollisuus- ja palveluelinkeinojen harjoittamisen mahdollisuuksiin jatkossa. Globalisaation seurauksena voimistuva työpaikkarakenteen muutos sekä alueellinen keskittymiskehitys vaikuttavat laajemminkin Porin seudun ja Nakkilan kunnan tulevaan kehitykseen. Veropaineet ja talous- sekä rahoitusongelmat. Viime vuosina kuntien toimintamenojen nousu on ollut huomattavasti suurempi kuin verotulojen nousu. Väestörakenteen muutos aiheuttaa kaikissa kunnissa tarpeen palvelurakenteiden uudistamiselle. Vanhusväestön lisääntyminen on nostanut merkittävästi terveydenhuollon ja vanhustenhuollon kustannuksia. Lasten määrän aleneminen taas aiheuttaa muutoksia opetustoimessa. Asukasmäärän aleneminen ja väestörakenteen muutos on aiheuttanut viime vuosina epätasapainon Nakkilan kunnan talouteen. Vanhusten määrän kasvamisesta johtuen terveyskeskuksen vuodeosastolla ja vanhainkodissa on ollut ylikuormitusta. Toisaalta oppilasmäärien aleneminen on nostanut oppilaskohtaisia kustannuksia valtionosuuksien alentuessa. Kunnan talous on ollut merkittävästi alijäämäinen vuodesta 2003 alkaen ja vuodelta 2006 syntyy lisää alijäämää. Vaikka aikaisemmat alijäämät on saatu katettua taseessa olleella ylijäämällä, on talouden rakenne oikaistava niin, että kunkin vuoden vuosikate kattaa poistot. 4

5 3 Kolme strategista painopistealuetta Nakkila 2012 strategiassa on valittu kolme strategista painopistealuetta: Menestyvät elinkeinot Vetovoima veturina Kunnalliset peruspalvelut Kukin valittu strateginen painopistealue liittyy kuntien yhteistoimintaan Porin seutukunnassa. Tässä strategiassa on korostettu niitä valintoja ja menestystekijöitä joissa Nakkilan kunnan on onnistuttava etupäässä omin ponnistuksin ja resurssein. 5

6 4 Kriittiset menestystekijät Kriittiset menestystekijät kuvaavat niitä asioita, joissa Nakkilan kunnan on ehdottomasti onnistuttava kaikissa olosuhteissa, jotta valittu visio toteutuu ja toimintaympäristön muutospaineisiin voidaan vastata tehokkaasti. Kriittiset menestystekijät muodostavat strategian ytimen. Jokaiselle strategiselle painopistealueelle on valittu omat kriittiset menestystekijänsä joiden toteuttamisen kautta Nakkilan kunta saa aikaan haluamansa vaikutukset ja tulokset. Strategiset painopistealueet Menestyvät elinkeinot 330 yritystä 2100 työpaikkaa Vetovoima veturina 6000 asukasta Vireän kunnan imago Kunnalliset peruspalvelut Tehokkaat, oikealaatuiset, - aikaiset ja hyvät peruspalvelut Kriittiset menestystekijät Kilpailukykyiset toimintaedellytykset Kasvava viestintäteollisuus Monipuolinen palvelutoimiala Verkottunut metalliteollisuus Valtatie 2 kehitysväylä Onnistunut maa-, kaavoitus ja tonttipolitiikka Sijainnin innovatiivinen hyödyntäminen Kokemäenjoki ja Arantilan puisto Villilä Julkinen liikenne Oikea reagointi ja päätöksentekokyky Tehokas palvelutuotanto ja palveluiden järjestäminen Toimiva johtamiskulttuuri Osaava ja hyvinvoiva henkilöstö Strategiset kumppanuudet Nauhakaupungin lisäarvo ja yhteistyön hyödyt Talouden tasapaino 2008 6

7 4.1 Menestyvät elinkeinot Nakkilan kunnan selkeänä lähtökohtana on yritystoiminnan merkityksen ymmärtäminen alueen taloudellisen hyvinvoinnin luojana. Nakkilaa kehitettäessä on vahvasti panostettava kilpailu- ja uudistuskykyisen toimintaympäristön luomiseksi yrittäjille ja yritysten henkilökunnalla. Tässä Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:llä on keskeinen rooli. Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Aikaansaannos Aikataulu Kilpailukykyiset Yritystonttien kaavoitus käyn- Riittävästi kaavoitettuja 2007- toiminta edellytyk- tiin yritystontteja, myydyt tontit 2010 set Verkostoitumisen ja osaamisen Yritysten ja työpaikkojen 2007- edistäminen (Posek ja Enter) lukumäärän kasvu 2012 Yrittäjähenkinen toimintapa Yrittäjien huomioiminen 2007- Säännölliset kontaktit yritys- Säännölliset yrittä- elämään jä/posek/kunta tapaamiset 2007- Yrittäjyyskasvatus Toteutetaan OPS:ssa 2008- Kasvava viestintä- Villilään uusia yhteistyökump- Laajempi rahoituspohja 2007- teollisuus paneita 2012 Seudullinen yhteinen tahtotila Seutukunta sitoutunut hankkeeseen Aikaansa seuraava ja kehitty- Hyviä alan osaajia vä koulutus Nakkilassa Monipuolinen pal- Seudullinen / Nauhakaupunki- Lisää uusia palveluyrityk- 2007 - velutoimiala markkinointi siä 2012 Verkottunut metal- Posekin ja yritysten yhteis- Yritysten kilpailukyvyn pa- 2007 - liteollisuus markkinointia rantuminen, työpaikka- 2012 määrän kasvu 7

8 4.2 Vetovoima veturina Nakkilan kunta tukeutuu monissa vetovoimatekijöissä ja niiden kehittämisessä seudulliseen yhteistyöhön. Nakkilan on sen lisäksi hyödynnettävä ja vahvistettava omia vetovoimatekijöitään onnistuneen yhteisvaikutuksen aikaansaamiseksi. Myönteisen ja vetovoimaisen kuntakuvan aikaan saaminen on pitkäjänteistä panostamista oikeisiin asioihin omaleimaisella tavalla. Nakkilan kunta haluaa terävöittää omaa kuntakuvaansa ja sen erottautumista positiivisesti Satakunnassa. Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Aikaansaannos Aikataulu Valtatie 2 kehitys- Vt 2 eteläpuolen kaavoitus Uudet teollisuus ja asun- väylä toalueet Onnistunut maa-, Metsäisten asuntoalueiden Vuohimäenkaari, tonttien 2010-2012 kaavoitus- ja tontti- kaavoitus myynti politiikka Seudullinen markkinointi Runsaasti myytyjä tontteja Kaavoitussopimukset Sijainnin innovatiivi- Hyvät kumppanuudet ja Vetovoimaisuus asuinkun- nen hyödyntäminen markkinointi tana Asukasmäärän kasvu Kokemäenjoki ja Yleiskaavoitus ja asema- Alueen virkistyskäytön 2008- Arantilan puisto kaavoitus kasvaminen Villilä Toiminnan ja infrastruktuurin Elokuva- ja muu av- kehittäminen seudullisesti tuotanto sekä matkailu- ja kulttuuritoiminta vireää Julkinen liikenne Julkisten liikenneyhteyksien Nykyistä paremmat julki- parantaminen set yhteydet nauhakaupunkitaajamien välillä 8

9 4.3 Kunnalliset peruspalvelut Kunnalliset peruspalvelut ovat suurimpien muutospaineiden kohteena. Valtioneuvoston käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus tulee suuntamaan tarkoituksenmukaisia palvelujen tuottamisja järjestämistapoja erityisesti ylikunnallisilla periaatteilla. Nakkilan kunta haluaa hyödyntää myös yhteistoiminnan mahdollisuudet samalla kun se omin kehittämistoimenpitein varmistaa kuntalaisilleen tehokkaat, oikealaatuiset ja aikaiset sekä hyvät peruspalvelut. Kriittiset menestystekijät Toimenpiteet Aikaansaannos Aikataulu Oikea reagointi, pää- Hallinnon rationalisointi ja Prosessi lyhenee, portaat 2007-2009 töksenteko ja palve- delegointi vähenevät, kustannuste- lutuotanto hokkuus kasvaa, laatu paranee Hallinnon, palvelutuotannon Tilaaja-tuottajamallin käyt- 2007-2008 ja prosessien uudistaminen töönoton valmistelu Mallin käyttöönotto 2009 Virasto- ja toimielinorganisaation uudistaminen 2009 Toimiva johtamis- Strategisen ja operatiivisen Selkeä organisaatio ja 2009 kulttuuri johtamisen selkiyttäminen toiminta Hyvä esimies-alaistoiminta Muutoksen johtamisen val- Onnistuneet muutospro- mennus sessit Osaava ja hyvin- Osaamisen kehittäminen ja Oikea henkilöstörakenne 2007-2009 voiva henkilöstö henkilöstön valmennus Sopeutuminen tehtävien Tyky-toiminta muutokseen 9

10 5 Strategiset kumppanuudet yhteistyön hyödyt Nakkilan kunta haluaa vastata toimintaympäristön haasteisiin kehittämällä valituilla alueilla strategisia kumppanuuksia ja luoda yhteistyöllä hyötyjä ja lisäarvoa kuntalaisille ja omalle henkilökunnalleen. Nakkilan kunnan asukkaiden oma suuntautuminen ohjaa Nakkilan seudullisen yhteistyön painopisteitä ja strategisten kumppanuuksien valintaa. Keskeisinä perusteina tulevat olemaan asukkaiden työssäkäyntialue sekä perus- että erityispalvelujen sijainti. 5.1 Palvelustrategian linjaukset Palvelustrategia on Kuntaliiton suosittelema väline kuntien toimintaympäristön muutoksen hallintaan jonka mukaan kuntien tulisi laatia suunnitelma siitä, miten palvelut lähivuosina tullaan kuntalaisille järjestämään. Nykyisen palvelutuotannon arvioinnin lisäksi on pohdittava vaihtoehtoisia toimintamalleja tuottaa ja järjestää nykyisiä palveluita. Vaihtoehtoisia tapoja voivat olla omien toimintatapojen järjestäminen uudelleen, kuntien välinen yhteistyö, palvelujen ostaminen yrityksiltä ja yhteistyö kolmannen sektorin kanssa. Palvelustrategia linjaa Nakkilan kunnan palvelutuotannon järjestämistä vuoteen 2012. Lähtökohta on, että palvelujen järjestämisvastuu on kunnalla ja palvelut rahoitetaan pääosin verovaroilla ja palvelumaksuilla. Palvelustrategian tavoitteena on parantaa omaa palvelutuotantoa ja hakea vaihtoehtoisia palvelujen toteuttamistapoja. Palvelustrategiaa muokkaavia muutostekijöitä ovat mm. palvelujen tuotantoympäristön muuttuminen, väestön ja henkilöstön rakenteellinen muutos ja uudet osaamishaasteet, asiakkaiden muuttuvat palveluodotukset ja tietotekniikan kasvava soveltaminen palvelutuotannossa. Keskeinen lähtökohta on myös hyväksytty seudullinen palvelustrategia. Palvelujen ja toimintojen järjestämisessä selvitetään aina seudullisen palvelutuotannon mahdollisuudet seudullisen palvelustrategian osoittamalla tavalla. Palvelujen tuottamistavan muutoksille asetetaan reunaehdot eri näkökulmista seuraavasti: Asiakasnäkökulma (vaikuttavuus ja palvelukyky) Palvelujen parempi saatavuus. Asukkaan tulee saada palvelu samoilla kustannuksilla kuin kunnan tuottamana. Prosessinäkökulma Kunnan organisaatiolle ei tule syntyä merkittäviä hallinnoinnin lisätehtäviä. Palvelutuotannon jatkuvuus on voitava varmistaa. Laadun ja vaikuttavuuden tulee olla vähintään samoja kuin kunnallisten vastaavien palveluiden. 10

11 Resurssinäkökulma Palvelun tulee olla vähintään yhtä edullista kuin kunnan tuottama palvelu. Taloudellisuutta ja toimintavarmuutta tulee tarkastella myös pitkällä tähtäimellä. Henkilöstönäkökulma Tarvittaessa tehdään sopimukset siitä, että kunnan henkilöstö siirtyy uuden palvelun tuottajan palvelukseen. Oman tuotannon kehittämistä kannustetaan mm. ottamalla käyttöön kannustava palkkaus nykyisen palkkausjärjestelmän lisäksi. Organisaation strategiset linjaukset Toimenpiteet Aikaansaannos Aikataulu Organisaation uudis- Toiminnan strateginen Toimialoittaiset, nykyistä laaja- Valmistelu taminen ja operatiivinen ohjaus alaisemmat lautakunnat, pää- 2007 ryhmitetään suurem- tösvallan delegointi luottamus- 2008 piin kokonaisuuksiin. henkilö- ja virasto- Toiminta organisaatiossa. 2009 alkaen Nettobudjetointi- Lautakuntien päätös- Uudistunut talousarvio- ja Kuten järjestelmä vallan ja vastuun li- lautakuntarakenne edellä sääminen Uudet asiakaspohjaiset Palveluprosessien op- Palvelut nykyistä tehokkaam- 2007 prosessit timointi pia, vaikuttavampia ja taloudel- 2012 lisempia Sosiaali- ja terveystoi- Toimialoittaiset toi- Aikaansaannos Aikataulu mi menpiteet Sosiaalihuollon perus- Selvitetään ne perus- Toimiva kunnallinen peruspal- 2007 - palvelut palvelut, jotka on jär- velujärjestelmä 2009 pääsääntöisesti omana kevää tuottaa omana toimintana toimintana 11

12 Sosiaalihuollon erityis- Seudullinen suunni- Toimiva seudullinen erityispal- 2007 - osaamispalvelut järjeste- telma näiden palvelu- velujärjestelmä 2009 tään seudullisena yhteis- jen toteuttamisesta toimintana Vanhustenhuolto kunnan Vanhustenhuollon Tarkoituksenmukaiset palvelut 2007- omana ja ostopalveluna strategia pystytään järjestämään 2010 Ennalta ehkäisyyn pa- Voimavaroja siirretään Korjaavan työn määrän vähe- 2006 - nostetaan jatkossa ennalta ehkäisevään neminen ajan mittaan 2012 enemmän toimintaan Yhteistyötä eri toimijoi- Yhteistyömuotojen Verkottunut palvelutuotanto 2007 - den kanssa lisää palvelu- selvittäminen jossa ei ole päällekkäisyyksiä 2012 tuotannossa (pth, esh, eri järjestäjien välillä mt, srk) Lasten päivähoitopalve- Päivähoitopalvelujen Eri päivähoitomuotoja tarjotaan 2008 - lujen kehittäminen suunnitelma kysynnän mukaan 2010 Sivistystoimi Toimialoittaiset toi- Aikaansaannos Aikataulu menpiteet Tuotetaan itse: esiopetus, perusopetus, Perusopetuksen kehit- Nykyistä tarkoituksenmukai- 2009 - AP/IP toiminta, kirjasto tämissuunnitelma sempi ja taloudellisempi kou- (osa), liikunta (osa), kult- luverkko suunnitelman mukai- tuuri (osa), nuoriso (osa) sesti Erityisopetuksen kehit- Omana toimintana olemassa 2009 - tämissuunnitelma olevien päätösten mukaisesti 12

13 Tuotetaan yhteistyössä: Lukiokoulutus (seutulu- Lukion kehittämis- Seudun lukioiden yhteistoimin- 2008 kio), 2.asteen ammatilli- suunnitelma ta nen koulutus, kirjasto Toisen asteen koulu- Uusi Skto:n ylläpitäjä 2008 (osa), liikunta (osa), kult- tusselvitys tuuri (osa), nuoriso (osa), avoin yliopisto, oppilashuoltopalvelut, kvtoiminta Ostetaan: Kansalaisopisto, lasten ja Sopimukset Kuvataidekoulu 2006 nuorten kuvataidekoulu, Kansalaisopisto 2007 henkilöstön täydennys- Muut 2007- koulutus, opettajien muuntokoulutus esim. erityisopetus ja opintoohjaus Tekninen toimi Toimialoittaiset toi- Aikaansaannos Aikataulu menpiteet Omat palvelut: Rakennustarkastus ja ym- Palvelujen myynti. Yhteistyö naapurikuntien kanssa. 2007-2009 päristötoimi Erityishankinnat projektinjohtoineen Hankintaprosessi toteutetaan tekn.toimessa projektinjohtoineen. Laadukkaat ja kustannustehokkaat hankinnat. Onnistunut toteutus. Tilapalveluyksikkö: Rakennusten ylläpito Kiinteistöjen ylläpito elinkaariajattelumallin mukaisesti. Toimivat kiinteistöt elinkaaren alusta loppuun. Rakennuttaminen Hankkeiden toteutus hankesuunnitelmasta Hallittu toteutus alusta loppuun. eteenpäin. 13

14 Seudullinen yksikkö: Yhteistyön kehittäminen Laajemmat ja edullisemmat mitta- Mittaus- ja karttapalvelut naapurikuntien kanssa. us- ja karttapalvelut. Yhteinen kalustokeskus Yhteistyö Karhukuntien Laitteiden ja koneiden vuokraus oman kaluston lisäksi kanssa. välttäen kalliit hankinnat. Yhteinen vesi- ja jätevesi- Yhteistyö naapurikuntien Laskutus hoidetaan Nakkilasta. laskutus kanssa tutkitaan. Yhteistyö vesihuollon vika- Yhteistyö naapurikuntien Yhteinen vesihuollon vikapäivys- 2007-2008 päivystyksessä (Ulvila) kanssa tutkitaan. tys. Vesi- ja jätevesiyhtiö Yhteisen jätevedenpuh- Toimiva ja kattava vesihuolto. distamon, siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon rakentaminen. Ostopalvelut: Suunnittelu Suunnittelutehtävien kilpailuttaminen laatukritee- Laadukkaat ja toteuttamiskelpoiset suunnitelmat. rit huomioiden. Urakointi (taloudellisuus ja laatu huomioiden) Puhtaanapitopalvelut Talonmiespalvelut Isännöintipalvelut Tehokas kilpailutus ja valvonta. Kilpailutus tarvittaessa. Kilpailutus tarvittaessa. Kilpailutus tarvittaessa Edulliset urakat ja onnistunut lopputulos. Toimivat puhtaanapitopalvelut. Toimivat talonmies- ja isännöintipalvelut. 2008-2012 14

15 6 Talouden tasapaino 2008 Tämän asiakirjan liitteenä olevassa valtuuston hyväksymässä talouden tasapainotusohjelmassa mainituilla toimenpiteillä ja siinä mainitulla tuloveroprosentin korottamisella saavutetaan kunnan talouden tasapaino vuoden 2008 loppuun mennessä. Asukasluvun vähenemisestä, väestörakenteen muutoksesta ja keskitasoa alemmista verotuloista johtuen on Nakkilan kunnan priorisoitava ja järjestettävä uudelleen palveluitaan. Palveluita haetaan tulevaisuudessa nykyistä suuremmilta palveluyksiköiltä ja osaksi myös yksityisiltä palvelutuottajilta sekä järjestetään yhdessä muiden kuntien kanssa. Talouden tasapainon tavoitetilaa kuvaa seuraava kuvio: NAKKILAN KUNNAN KUMULATIIVINEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 2006-2012 2000 1000 0-1000 -2000-3000 -4000-5000 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 nykytoiminta -113-959 -1530-2026 -2576-3290 -4128 tasapain.ohj. -113-825 -1094-933 -561-283 -149 tavoitetila -113-278 0 161 533 811 945 15

16 7 Strateginen hankekehys Strategisten hankkeiden tarkoituksena on edistää kunnan kehitystä pitkällä aikavälillä sekä profiloida kuntaa seutukunnassaan. Hankkeiden toteutus riippuu mm. toimintaympäristön muutoksista, rahoituksesta ja strategisesta valintatilanteesta ja ajoituksesta.. Hankkeet ja toimintakokonaisuudet Ohjeellinen sijoittuminen aikajänteelle 2007...2012 Elokuva- ja viestintäteollisuuden osaamiskeskus Villilä... Nuorten ja lasten hyvinvointi... Liikenneverkon parantaminen... Palveluasumisen laajentaminen... Uimahallin peruskorjaus... Uudet kirjastotilat... Arantilanpuisto suunnittelu ja vaiheittainen toteutus...... Kunnallistekniikan saneeraus... Kriisivesijohto (Nakkila Ulvila)... Seudullisen puhdistamon saneeraus ja siirtoviemäri (Harjavalta, Nakkila, Ulvila, Kiukainen, Suominen Kuitukankaat Oy)... Haja-asutusalueiden jätevesihuollon kehittäminen... Yläaste lukion saneeraus... Keskusta-alueen ympäristörakentaminen... 16