2014 2015 Siun sote 23.4.2015 Miten tähän on tultu? Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat sekä Heinävesi. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. www.pkssk.fi/sote 1
Pohjois-Karjala - yhtenäinen maakunta pitkä ja menestyksekäs maakunnallinen yhteistyö ensihoito, yhteispäivystys, laboratorio, kuvantaminen, apuvälineet, lääkehuolto, hankinnat, koulutus, kehitysvammahuolto, ISO yhteiset sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmät (Proconsona, Mediatri), maakuntaverkko - edelläkävijä riittävä väestöpohja myös erikoissairaanhoitoon, ei aluesairaaloita asioita on pystytty sopimaan mahdollisuus kansallisiin pilotointeihin 2
Nykyiset yhteiset toiminnot Lääkehuolto Maakuntaverkko Laboratoriotoiminta Röntgentoiminta Apuvälinehuolto Kehitysvammahuolto Työterveyshuolto Sosiaalipäivystys, potilasasiamiestoiminta Tietohallinto - PTTK Yhteinen potilastietojärjestelmä Hankintatoimi Ensihoito ja sairaankuljetus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valmiussuunnittelu Yhteispäivystys 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 3
Lyhyt historia sote-rakenteista 4
SOTE palvelurakenne Pohjois-Karjalassa ISER hanke (4 shp:n yhdistäminen) lopetettiin 4.9.2012 25.10.2012 keskustelu jatkosta P-K:n kannalta ratkaisujen valmistelu peruskuntien johdolla kj:t huolehtivat tiedottamisen päättäjille todettiin pienemmän työryhmän tarve P-K:aan 8.2.2013 sovittiin, että muodostetaan P-K:n oma epävirallinen valmistelutyöryhmä tehtävänä pohtia väestölähtöisesti maakunnan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamis-/toteuttamistapaa, ei niinkään järjestämis- ja hallintomallia työ on virkamiesvalmistelua, joka ei sido kuntia huhtikuun 2014 kuntaseminaarit Kimmelissä ja Huhmarissa Pohjois-Karjalan oman selvityksen tekeminen 5
miksi uutta rakentamassa? 6
Miksi SoTe-rakenneuudistus? Talouden kestävyysvaje pakko? Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat mahdollisuuksia toiminnan muutoksiin ja tehostamiseen Tietotekniikan uudet mahdollisuudet 7
Periaatteitamme asukaslähtöisyys, osallistuminen lähipalvelut lähipalvelut ja yhteiset palvelut monituottajuus uudet palvelumallit omahoito, sähköiset palvelut, etäyhteydet, liikkuvat yksiköt, palveluseteli, ostopalvelut toimintalähtöinen rakenne päivystys + ensihoito, avohoito, hoito ja hoiva/sairaalathoiva-asuminen, sosiaalipalvelut, kehitysvammahuolto, mielenterveystyö yhteinen ohjaus paikallinen johto kustannustehokkaampi tuotantorakenne 8
Pohjois-Karjalan malli Pohjois-Karjalan mallin rakentaminen asukas- ja toimintalähtöisesti yksi kuntayhtymä, joka vastaa sosiaalipalveluista, sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluista ajantasaisella tiedolla johtaminen lähipalvelut - yhteiset palvelut asukas voi hakea palvelunsa mistä palvelupisteestä tahansa kuntarajoista riippumatta tehdään itse ja yhdessä 9
Palvelutuotanto yhteenveto
Mitä tavoitteena? Eri ammattilaisten osaamisen hyödyntäminen nykyistä paremmin Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon vahvistaminen ( yhteinen rekrytointi ja osaamisen vahvistaminen etulinjassa esim.) Olemassa olevan ja edelleen kehittyvän ictteknologian maksimaalinen hyödyntäminen Resurssien siirtoa hallinnollisista tehtävistä kenttätyöhön 2015-04-22 11
Miksi sote-integraatio (= yhteistyö palvelukokonaisuuksissa saman johdon alla) Väestön ikääntymisen ja kroonisten sairauksien (diabetes, mielenterveys, muistisairaudet mm. ) rajun kasvun myötä tarvitaan palvelukokonaisuuksien oikea-aikaista hoitoa -> oikealle potilaalle oikeaa osaamista omaava ammattilainen oikea-aikaisesti Nykytilassa on runsaasti potilaalle/asiakkaille arvoa tuottamattomia vaiheita! 12
Toimintatapaerot Nykytila Siun Sote Ajattelun lähtökohta organisaatiolähtöinen ajattelu asukaslähtöinen ajattelu Asiakaspalvelu ei kuulu meille miten voisimme auttaa? Toiminnan ohjaus organisaatiossa oleva palvelutarjonta ohjaa Kansalaisten tarve ohjaa toimintaa toimintaa Tulosten arviointi suoritteiden määrä hoidon vaikuttavuus Johtaminen musta tuntuu tietopohjainen Kehittäminen 2015-04-22 Toimitaan kuten on aina ennenkin tehty Jatkuva toiminnan parantaminen 13
Valmisteluprosessi Kuntien ja kuntayhtymien sote henkilöstö moniammatillisissa kuntakohtaisissa työpajoissa, nykytilanteen kuvaamisessa ja uuden toimintamallin mallintamisessa ( 500 ammattilaista) Alueen asukkaat asukkaan marraskuussa seutufoorumeissa, henkilökohtaisissa kohtaamisissa, sähköisten palautteiden muodossa sekä järjestöjen kautta kertyneissä palautteissa Alueen yritykset: sähköinen kysely yhdessä elinkeinoyhtiöiden kanssa 14
Keskeisimmät tunnistetut ongelmakohdat Yhteydensaanti Palveluiden koordinoimattomuus Osaamisen tuen tarvetta etulinjassa toimivilla ammattilaisella Kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyvät ongelmat Näihin on lähdetty jo selvityshankkeen aikana lähdetty hakemaan ratkaisuja 15
Ehdotus palvelutuotantorakenteesta Toiminnan pääpaino on pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa sijaitsevissa toimipisteissä sekä kuntalaisen kotona toteutuvissa lähipalveluissa (esim. sähköiset palvelut, kotihoito) Yhteiset resurssit/palvelut tuodaan tarvittaessa osaksi palvelukokonaisuutta eri tavoin 16
Hyvinvointiasemalla on soten lähipalvelut sekä kunnan ja muiden toimijoiden hyvinvointipalveluja 17
Lähipalvelut (määritelmä) palveluita, joita väestö käyttää usein tai ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin ( esim. kotihoito). saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina ja liikkuvina palveluina. voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan vaikka niiden fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Lähipalveluiden merkitys korostuu lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa sekä syrjäytymisuhan alla olevien kansalaisten kohdalla. 18
Yhteiset resurssit Yhteiset palvelut/resurssit ovat harvoin tarvittavia palveluita, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Keskittämisellä voidaan varmistaa harvoin tuotettavien palveluiden osalta hyvä laatu, turvallisuus ja saatavuuden varmistaminen sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. 19
Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote 02.04.2015 Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Lääkärituki Päihdehuollon peruspalvelut Terveyskeskussairaala Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Sosiaalipäivystys Erikoissairaanhoito Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Päivystys 24/7 Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Erityistyöntekijät Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Kouluterveydenhuolto Neuvolat 20
Kokonaiskustannusten hallinnan ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä Siun sotessa
Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat /ikäihmiset toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Akuutiksi vuodeosastohoitopaikaksi nimettyä kapasiteettia on tarpeeseen nähden liikaa osa siitä tulee korvataan eri tasoisilla asumispalveluratkaisuilla ja kuntakeskuksissa 24/7 tehostetulla kotisairaanhoidolla/kotihoidolla ja kotikuntoutustoiminnalla Vaativan tason kuntoutustoiminta on perusteltua keskittää nykyistä harvempiin yksikköihin 22
Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat/valinnanvapaus Rakennetaan yhdessä sovittavien kriteereiden mukaisella tavalla monituottajuutta tukeva tasapaino oman tuotannon, palvelusetelin ja ostopalvelutoiminnan välillä. Asukas voi asioida missä lähipalvelupisteessä tahansa kuntarajoista riippumatta 23
Palvelurakennetta koskevat merkityksellisimmät asiat /mt- ja päihdepotilaat koko alueen toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Tähän kohderyhmään keskittyvät myös suurimmat lastensuojelulliset tarpeet 24
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työpanoksen painopiste on sairauksien diagnostiikassa ja hoitosuunnitelmien laadinnassa pitkäkestoisten sairauksien hoidon seuranta ja koordinointi toteutetaan lääkäreiden ohjauksessa toimivien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimesta 25
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat kuntakeskusten ulkopuolisissa taajamissa palvelutuotanto toimii kunnallisten toimintojen tukena painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä (neuvolat, kouluterveydenhuolto) osa palvelutuotannosta voidaan toteuttaa myös liikkuvalla kalustolla 26
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Matalan kynnyksen toiminta ja päivittäisten tuen järjestelyt mahdollistetaan varustamalla toimipisteet etäkonsultaatiotoiminnan mahdollistavalla ict-teknologialla erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuollon sekä päihde- ja psykiatrista asiantuntijuutta tuodaan fyysisesti osaksi lähipalveluita eri tavoin jalkautuvana palveluna 27
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Ennakoiva lääkäreiden, hammaslääkäreiden, sosiaalityön ammattilaisten, erityistyöntekijöiden ja varahenkilöstön alueellinen rekrytointi käynnistetään välittömästi Perhepalveluissa otetaan käyttöön varhaisen tuen toimintamallit Lastensuojelun erityisosaamista vaativat tehtävät keskitetään Käynnistetään toimenpiteet sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi ( koulutus) 28
Kansalaisten omahoidon tukeminen ja asukkaiden kautta saatavan tiedon hyödyntäminen Kansalaisten itsehoitoa tukevien sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto Alueellisesti kertyvän kokemuksellisen asukasdatan kytkeminen osaksi tietovaraston kehittämistyötä 29
Tuloksellinen johtaminen Edellyttää tiedon hyödyntämistä johtamisen eri tasoilla sekä eri tasoilla toimivien esimiesten sitoutumista tietojohtamisen työkalujen jatkuvaan kehittämiseen. Toiminnan ja talouden ohjaustyökalujen hankinta on käynnistettävä välittömästi, sillä niistä saatava tieto tukee palvelutuotannon suunnittelua ja toteutumisen arviointia Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkossa myös laadullisin mittarein ( esim. hoidossa olevien diabeetikkojen verensokeriarvojen keskiarvo tai verenpainepotilaiden verenpainearvojen keskiarvo) 30
Kuntien sote-menot 2014
Sote-menot ja muutos 2013-2014 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 46,2 46,2 40,7 41,4 36,2 36,4 30,7 34,1 29,1 28,8 25,8 Milj. 25,2 24,3 23,6 22,7 23,0 2013 20,0 15,0 10,0 17,7 16,8 16,3 16,3 14,7 15,1 10,2 10,1 9,5 2014 5,0 0,0 0,0 Joensuu 2013-2014: 209,3 -> 217,1 milj. Yhteensä 2013-2014: 530,6 -> 546,5 milj. (Rääkkylä mukana 2013 menoissa) 32
Ikäihmisten hoitoketjun kustannus ikäihmistä kohden (2014) 14000 12000 10000 3166 2203 8000 6000 5483 7206 5404 2182 1897 2659 1995 3162 2528 1321 2701 2713 2761 1938 Vuodeosasto 4000 2381 4992 4391 4440 3872 2677 3485 4617 2881 3471 2678 3192 3542 Laitoshoito, asumispalvelut 2000 0 3630 2357 2066 2084 2895 1906 2970 2528 2283 2281 2568 1936 2110 2335 1050 1425 Kotihoito 33
7,0 6,0 6,2 Lastensuojelun ja sosiaalityön menojen muutos 2013-2014 Milj. 5,0 4,0 5,0 4,3 3,5 3,0 2,0 1,0 2,3 2,9 3,0 2,7 2,7 2,7 2,1 2,3 1,9 1,8 1,8 1,9 1,0 1,4 1,3 1,2 1,2 0,9 0,6 0,4 0,4 2013 2014 0,0 Joensuu 2013-2014: 23,9 -> 24,4 milj. 34
Lastensuojelu suhteessa lasten määrään (2014) Kunta Milj. Heinävesi 0,9 Ilomantsi 1,1 Joensuu 13,1 Juuka 0,4 Kitee 1,3 Kontiolahti 1,9 Lieksa 3,1 Liperi 2,6 Nurmes 1,7 Outokumpu 1,9 Polvijärvi 0,7 Rääkkylä 0,3 Tohmajärvi 1,2 Valtimo 0,2 Kaikki yhteensä 30,5 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1822 1674 1624 1521 1489 1421 1008 986 933 837 792 777 588 527 475 35
Sote-kunta rajapinta - yhteenveto
37
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnan vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehdään kunnan, soten, yksityisten palvelutuottajien sekä järjestöjen ja muiden kunnassa toimivien tahojen yhteistyönä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet määritellään yhdessä Hyvinvointikertomus on kunnan ja soten yhteinen työkalu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden laadinnassa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Hyvinvointikertomuksen rakenne ja sen käsittelyprosessi on kaikilla kunnilla samanlainen. 38
Lapset ja nuoret Toiminta- ja rahoitusmallin tulee kannustaa sekä kuntaa että sotea ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on hyvinvointi arjessa sekä raskaiden (=kalliiden) palvelujen tarpeen ehkäisy Työryhmä on työstänyt toimintamalliluonnoksen, joka pitää tarkentaa kuntien kanssa operatiivisessa suunnittelussa sekä tehnyt selkeän ehdotuksen eri ikäryhmien osalta moniammatillisten palveluprosessien koordinoinnista ja vastuista. Oppilas- ja opiskeluhuolto on katsottu kuuluvan sotelle vaikka toiminta on pääsääntöisesti kouluilla. 39
Työllisyys Kunta-sote yhteistyössä kokonaisvastuu on kunnalla Kuntien on olennaisen tärkeää pystyä sijoittamaan työllistettyjä, työkokeilijoita sekä kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä myös sote-kuntayhtymän työpaikoille. Kunnissa ja sotella voi olla yhteisiä viranhaltijoita. TYP-toimintamallia rakennetaan tavoitteena maakunnallinen, moniammatillinen yhteispalvelun toimintarakenne (MYP). Paikallisia palvelupisteitä tarpeen mukaan. 40
Maahanmuuttajatyö Maakunnallinen toimintamalli Työryhmä esittää vuosille 2015 2017 yhteisesti toteutettavaa ja haettavaa hanketta, jolla rakennettaisiin yhteisesti toimivat ja resurssoidut kotoutumisen palvelut Pohjois-Karjalaan. 41
Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien asumisella tarkoitetaan asuntojen suunnittelua ja rakentamista mm. seuraaville ryhmille: huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret Kunnat vastaisivat alueellaan erityisryhmien asumisesta ja asuntoihin liittyvästä vuokraustoiminnasta Erityisryhmien asumisen kokonaisuuden hallinta otettaisiin käyttöön sote-alueen ja kuntien yhteistyönä. Työkaluna toimisi erityisasumisen maakunnallinen/paikallinen toimeenpano-ohjelma, jossa määriteltäisiin mm. uudet hankkeet, rakentaja, palveluiden tuottaja, kilpailutukset ja aikataulut. Kehittämisen tukivastuu sotella 42
Henkilöstö -yhteenveto
Henkilöstö -tärkeimmät havainnot ja ehdotukset Henkilöstöselvitys kunnista ja kuntayhtymistä sote henkilöstöä 6,000 vakinaista, 1,400 määräaikaista nimikkeitä 298 - yhdenmukaistettava eläkepoistuma 440 vuoteen 2016 mennessä, hallintohenkilöstön eläkepoistuma vuosina 2016-19 on yli 30 henkilöä palkkojen kirjo merkittävä harmonisointikulu vuositasolla 1.37 M, 0.5% palkkasummasta harmonisoitaisiin kunkin hinnoittelukohdan/ammattinimikkeen yleisimpään palkkaan usean vuoden aikana valtaosa henkilöstöstä jatkaa entisissä tehtävissä tehtäviin voi myös tulla muutoksia lähiesimiesrakenteen säilyttäminen on tärkeää paikalliset sopimukset tarkistettava luovutaan vakanssien perustamisesta työsuhteisten osalta 44
Henkilöstö -jatkovalmistelu Henkilöstösuunnittelua valmisteleva ryhmä (syksy 2015?->) seuraavien tehtävien hoitamiseksi henkilöstön rakenne ja sijoittelu, ulkoiseen hakuun tulevien virkojen määrittäminen suunnitelma henkilöstölle tiedottamisesta ja muutostyöskentelystä Henkilöstöhallinnon keskittäminen ainakin sote ky:n ja Joensuun kaupungin osalta. Arkihenkilöstötyön hoitaminen jatkuisi kunnissa. Palkanlaskennan järjestäminen olisi perusteltua keskittää ainakin suurten kunnallisten organisaatioiden osalta. Myös muiden kuntien olisi mahdollista liittyä keskitettyyn palkkahallinnon palveluun, jos se niiden mielestä olisi perusteltua esimerkiksi riskienhallinnan ja henkilöstöresurssien näkökulmasta. Ainakin alkuvaiheessa on perusteltua käyttää sekä Populusta että FortimeK:ta rinnakkain palkanlaskentajärjestelminä. 45
Hallinto- ja talous -yhteenveto
Hallintomalli ja tulosohjaus uusi sote-kuntayhtymä Ohjausryhmä on kokouksessaan 3.11.2014 linjannut, että Pohjois- Karjalan sote-hankeen valmistelu perustuu maakuntatasoiseen (Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat + Heinäveden kunta) kuntayhtymämalliin. tulosohjaus Tulosohjaus on osa kuntien ja soten välisen ohjauksen kokonaisuutta, joka tarkoittaa tulostavoitteista ja kehittämislinjauksista sopimista sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointia. tilaaja-tuottaja Kuntayhtymä toimii sote-palvelujen tuotannosta ja järjestämisestä vastaavana organisaationa. Kuntien on tarkoituksenmukaista hahmotella yhteinen toimintamalli/toimielin, joka toimii kuntien yhteisenä tilaajana. 47
Johtaminen - neuvottelukunta Johtaminen Johtamisrakenne perustuu organisaatioon, missä on yhteinen, tietojohtamiseen perustuva ohjaus sekä paikallinen, päivittäistoiminnasta vastuullinen johto, joka toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallistasolla kuntien eri hallintokuntien kanssa. Johtamiselle asetetaan tavoitteet sekä mittarit ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Johtamisrakenteiden organisaatiokaavioita ei ole mallinnettu selvityksen tässä vaiheessa. Toiminnan muutos edellyttää laaja-alaista ja vahvaa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin sitoutuvaa poliittista ja asiantuntijajohtajuutta. Paikallinen neuvottelukunta Sote-kunta -rajapinta yhteistyön tekemisen kannalta nähtiin tarpeelliseksi muodostaa jonkinlainen paikallinen ohjausjärjestelmä tiedon välittämiseen peruskunnan ja kuntayhtymän välille. Yhteistyön turvaamista, tiedon välittämistä ja luottamuksen rakentamista varten perustetaan kuntiin sotepalvelujen paikallistason neuvottelukunta. 48
Ostopalvelut, palvelusetelit Kuntien muilta kuin kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta tehtävät palvelujen ostot ovat reilut 108 milj. euroa. Palveluseteliostoihin on kuntien budjeteissa varattu yhteensä noin 5,5 milj. Palvelusetelin käytössä on kuntakohtaisesti monenlaista kirjavuutta. Kunnissa nähtiin, että palvelusetelitoiminnan tulisi olla yhdessä koordinoitua. Työryhmän raportin liitteissä esitetään yksityiskohtainen kuntakohtainen tilannekuvaus ja kuntien vastaukset. 49
Hallinto- ja talouspalvelujen tuottaminen Työryhmä ehdottaa, että sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki käynnistävät neuvottelut talous- ja osittain hallintopalvelujen tuottamiseksi yhteisesti. Tarvittaessa alueen muilla kunnilla olisi mahdollisuus liittyä selvitykseen mukaan heti tai myöhemmin. Soten muodostaessa oman organisaationsa vaarana on, että kuntiin jää liian raskas hallinnon organisaatio. 50
Kustannukset ja rahoitus Työryhmä on analysoinut soten toimintakatteen nykytilaa ja kustannusten kasvun sietokykyä Vuoden 2015 toimintakate tulee olemaan vajaa 660 milj.. Kustannusten kasvun paine ja nykyisin jo varsin kireä kunnallisverotuksen taso huomioiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusnousu (toimintakatteen heikkeneminen) tulisi olla vuosina 2016-2021 keskimäärin korkeintaan 1,2 % vuosittain. Maakunnallisella mallilla haetaan kustannustehokkaampaa toimintaa. Hallinto- ja taloustyöryhmä perusti rahoituksen alaryhmän, jonka tehtävänä on luonnostella kunnille päätöksenteon pohjaksi erilaisia rahoitusmalleja. Rahoituksen vaihtoehdot ovat valmiit kesäkuun loppuun mennessä, mutta lopulliset kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat elokuun loppuun mennessä. 51
52
Kiinteistöt Ohjausryhmä on kokouksessaan 3.11.2014 linjannut, että sotepalvelujen kiinteistöjen omistus säilyy nykyisillä omistajilla. Työryhmä on tehnyt kiinteistöjen kartoituksen loka-marraskuussa 2014. Sote-palvelujen käytössä on kiinteistöjä yhteensä 29,4 hehtaarin verran. Kiinteistöjen tasearvo on 179,2 milj. euroa. Karkealla laskutoimituksella sote-tiloista maksettava vuosivuokra on myös korko huomioiden yhteensä 28 milj. euroa. Poistoajoissa on suuria eroja, ääripäät ovat Nurmes (11 v.) ja Rääkkylä (45 v.). Nykyinen PKSSK muuttuisi kiinteistö- ja tukipalvelujen kuntayhtymäksi, jonka elinkaaren pituuteen ei tässä vaiheessa ole otettu kantaa. 53
Tietojohtaminen ja raportointi Maakunnallista tietojohtamisen selvittelyä on vienyt eteenpäin koordinaatioryhmän vastuuttamana pieni valmisteluryhmä hallinto- ja taloustyöryhmän alaisuudessa. Tiedolla johtamisen perustana on tietovarasto, jota käytetään kokoamaan, ryhmittelemään, yhdenmukaistamaan ja varastoimaan alueen tietojärjestelmistä kerättäviä tietoja yhden tai useamman raportointi- tai analysointiratkaisun tueksi. Kehittämistyö edellyttää myös investointeja 54
Tukipalvelut - yhteenveto
Kiinteistöhuolto-, siivous- ja ravintopalvelut Kiinteistöjen omistus säilyisi nykyisillä omistajilla, jotka huolehtisivat kiinteistöjen hoidosta Ravinto- ja siivouspalvelut selvitetty kunnista ja PKSSK:sta Ensimmäisessä vaiheessa Joensuun kaupungin ja PKSSK:n siivous- ja ravintopalvelut yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Muut kunnat voivat halutessaan säilyä tukipalvelujen tuottajina tai antaa ne uuden yksikön tehtäväksi oman harkintansa mukaisella aikataululla. Tilaajatehtävä annettaisiin aiemmin kuvatulle yhdistetylle yksikölle. Yksikön operoijana voisi olla sote-ky, joku kunta (Joensuu?), joku nykyinen yhtiö (PTTK?) tai uusi perustettava yhtiö. 56
Muut tukipalvelut Valmiussuunnittelu ja turvallisuus Turvallisuuspäällikön virka ky:ssä, palvelut tuotetaan itse/ostetaan. Tarkempi käytännön toiminnan sisältö avataan operatiivisen suunnittelun yhteydessä Toimistopalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden prosessien ja asiakaspalvelun toimistopalvelut muodostaisivat sote-kuntayhtymässä oman tulosyksikön. Sitä johdettaisiin keskitetysti, mutta työntekijät sijoittuvat tarpeen ja olosuhteiden mukaan toimintapisteisiin. Välinehuolto Alueellinen keskittäminen. Siilaisen välinehuolto voisi vastata laajemmin keskisen maakunnan perusth:n välinehuollosta. 57
Muut tukipalvelut Lääkintälaite- ja apuvälinehuolto Kuntayhtymässä on olemassa entuudestaan lääkintälaitteista vastaava yksikkö. Kotona asumista tukevien apuvälineiden/järjestelmien hankinnan ja ylläpidon toteutuksen osalta kuntakohtaiset ratkaisut voidaan suunnitella tarkemmin operatiivisen suunnittelun ja muun toiminnan suunnittelun yhteydessä. Hankinnat Sopimukset Kartoitettaisiin osana operatiivista suunnittelua ja edellyttää vähintään 3 kk:n henkilötyöpanosta ICT PTTK vastaa palvelutuotannostakuten nytkin 58
Tiekartta 23.4.2015 MENOSSA Palvelutuotannon sisällöllinen kehittäminen yhtenäisellä tavalla koko maakunnan alueella Tietojohtaminen maakunnallisena kokonaisuutena (Siun sote-kaste) Rahoitusmallien ja kuntakohtaisten laskelmien selvittäminen kesään mennessä RATKAISTAVAA Kuntien päätökset uudesta kuntayhtymästä syyskuun 2015 loppuun mennessä. 59
Siun soten tiekartta Siun sote Toiminnan valmistelu Rah selv Siun sote Kaste palvelukehittäminen & ict 2014 2015 2016 2017 60
Liikkeellelähtötapa - ehdotus 1) Ohjausryhmä käsittelee loppuraportin 22.4.2015. 2) 23.4. Huhmarissa on kuntafoorumi, jossa loppuraportti (= P-K soten toimintamalli) esitellään kuntien edustajille. Raportti lähetetään kuntafoorumin jälkeen kuntiin tarkempaa tutustumista varten. Raportti liitteineen on julkinen asiakirja kuntaseminaarin jälkeen. 3) Koordinaatioryhmä ja valmisteleva sihteeristö seuraavat sote-rakenteiden kehittymistä valtakunnan tasolla kesän 2015 aikana. 4) Työryhmä valmistelee rahoitusvaihtoehtoja ja kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat elokuun loppuun mennessä. Elokuun lopulla järjestetään laaja luottamushenkilöille ja johtaville viranhaltijoille tarkoitettu kuntafoorumi, jossa esitellään ehdotus kuntayhtymän perussopimukseksi ja rahoitusratkaisuksi. 5) Kunnat päättävät syyskuun 2015 loppuun mennessä uuden sote-kuntayhtymän perustamisesta antaen valtuutuksen käynnistystiimille aloittaa operatiivinen valmistelu. 6) Kuntayhtymä aloittaa juridisena oikeushenkilönä toimintansa vuoden 2016 alussa. 61
Liikkeellelähtötapa - ehdotus 7) Käynnistämisen aloittaa 5-henkinen käynnistystiimi, joka resursoidaan tilapäisellä yhteisellä rahoituksella (esim. maakunnan tulevaisuusrahasto ja hankerahoitus). Tiimin työtä ohjaa ohjausryhmä/valmisteluhallitus. Tiimi valmistautuu työskentelemään 8-12 kk. Käynnistystiimi saa tehtäviä kolmessa vaiheessa: 1. vaiheessa kunnilta/kuntakokoukselta, 2. vaiheessa valmisteluhallitukselta ja 3. vaiheessa kuntayhtymän hallitukselta. Käynnisstystiimi valmistelee operatiivisia sopimuksia, kuntien ja kuntayhtymän välistä tulosohjausta, hallintomallia, budjettia, organisaatiomallia sekä käynnistää johtajahaun. 8) Sote-kuntayhtymälle valitaan johtaja keväällä 2016. Organisaatiomallin vahvistaa kuntayhtymän valtuusto. Johtaja valmistelee 3-4 avainjohtajan valinnan. 9) Kunnat ja PKSSK vastaavat sote-palvelujen tuotannosta vuoden 2016 loppuun saakka ja sote- kuntayhtymä vastaa palvelutuotannosta 1.1.2017 alkaen. 62