11.12.2015 TEKNISEN LAUTAKUNNAN VUODEN 2016 KÄYTTÖSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUDEN OSALTA
41 TEKNINEN LAUTAKUNTA Kaupunkitekniikan keskus aloittaa toimintansa 1.1.2016. Keskus muodostuu, kun tekninen keskus ja Espoo Kaupunkitekniikka -liikelaitos yhdistyvät kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti osana omistaja-tilaaja-tuottaja -järjestelyjen uudistamista. 1 Toimintavuoden aikana pyritään saamaan toimintojen yhteen liittäminen tehtyä ja uudet toimintamallit käytäntöön sekä tuottavuuden edelleen kehittäminen vauhtiin, samalla huolehtien perustehtäviemme katkottomasta hoitumisesta. Kaupunkitekniikan keskuksen muodostavat neljä palvelualuetta: hallinto, kaupunkimittaus- ja geotekniikka, investoinnit sekä infrapalvelut. Palvelut Kaupunkitekniikan keskuksen tulosyksikön tehtävänä on turvata ja järjestää Espoon kaupunkirakenteen kehittyminen ja ylläpito sekä vastata useista perusrekistereistä. Tulosyksikkö vastaa yleisten - tai vastuullaan olevien alueiden kehittämisen ohjelmoinnista, suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta, maanmittaus- ja kartastotoimen sekä geotekniikan palveluista sekä tehtäväalueeseen kuuluvista lakisääteisistä viranomaistehtävistä. Keskus tekee laajaa yhteistyötä Valtion, HSY:n, HSL:n sekä seudun kuntien kanssa erilaisissa liikenneverkon kehittämishankkeissa sekä yhdyskuntateknisissä ja ympäristöasioissa. Tunnemme omistamamme infran määrän, laadun, kunnon ja historian. Tarkkailemme aktiivisesti rakennettua ympäristöä katuisännän roolissa, huomioimme asiakaspalautteen ja korjaamme epäkohdat. Infrapalvelu-verkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Infrainvestointien seurauksena ylläpidettävä pinta-ala kasvaa 3-5 prosenttia vuodessa, mutta ylläpidon määrärahat pysyvät ennallaan. Tämä asettaa toiminnan tehostamiselle haastavan tavoitteen. Lisäksi valtuusto on asettanut tuottavuuden parantamiselle tavoitteen, jonka mukaan toimintamme on vuonna 2018 oltava 6 M nykyistä (2015) tuottavampaa. Investointien painopiste on Länsimetron ja sen jatkeen liikkeelle saamassa kaupunkikeskusten kehittämisessä sekä muussa kasvavan asuntotuotannon edellyttämässä kunnallistekniikassa. Kaupungin kasvu edellyttää myös pääkatuverkoston kehittämistä paremmin joukkoliikennettä, pyöräilyä, jalnkulkua ja autoilua palvelevaksi. Myös ulkoilureittiverkostoa, puistoja ja muita virkistysaluepalveluja kehitetään. Infrapalveluverkon kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin ja ohjelmoituun laatutasoon, joiden laatimisessa on huomioitu koko keskuksen hyvä tietämys rakentamisesta ja ylläpidosta. Investointien ohjelmointu uloitetaan isoimpien hankkeiden osalta 10 vuoden aikajänteelle. Palveluita järjestetään parhailla mahdollisilla tekemisen tavoilla omana työnä, omajohtoisena työnä tai ostopalveluina. Seuraamme ja analysoimme vastuullamme olevien palveluiden kustannustehokkuutta ja laatua. Varaudumme myös poikkeustilanteisiin ja ajantasaistamme valmiussuunnitelmamme sekä koulutamme henkilöstömme sen mukaisiin tilanteisiin. Vastuullamme olevat viranomaistoiminnot, asiantuntija- ja asiakaspalvelut toteutamme laadukkaasti, sujuvasti ja asiakaslähtöisesti. Sähköisiä palveluita ja -itsepalveluita edelleenkehtetään, uutena palveluna avataan kotikatu-portaali. Tiedottamista ja hankeviestintää parannetaan. Asukkaita kannustetaan myös omatoimiseen lähiympäristöstä huolehtimiseen Meidän puisto-mallin mukaisesti. Toiminnan kehittämisen painopisteitä ovat toiminnanohjausjärjestelmä (TOIVO), 3D -aineiston kehittäminen ja hyödyntäminen suunnittelussa, rakentamisessa sekä omaisuudenhallinnassa. Työn tekemisen tapoja uudistetaan ennakkoluulottomasti ja kehitämme käyttöömme parhaiten soveltuvia työkaluja. Ylijäämämassojen ja -louheen sekä kierrätysmateriaalien hyötykäyttöä edistetään ja
pyritään vähentämään materiaalien kuljetusmatkoja. Henkilöstö Muutokset toimintaympäristössä ja entistä parempien palvelujen tuottaminen monipuolistavat henkilöstön työnkuvia. Henkilöstön hyvinvoinnin ja motivaation varmistaminen sekä osaamisen vahvistaminen ja hyvä työturvallisuus ovat edellytys toiminnallemme. Henkilöstöpolitiikkamme on työntekijöiden arvostusta ja luottamusta tukevaa sekä avointa johtamista. Arvostamme moniosaajuutta kaikissa keskuksen toiminnoissa. Työn hektisyyttä hallitsemme hyvällä toiminnansuunnittelulla, sujuvilla työjärjestelyillä sekä keskittymällä olennaiseen. Panostamme olennaisen tiedon jakamiseen sekä ammattitaidon välittämiseen uusien sähköisten työskentelytapojen sekä mentoroinnin avulla. Osaamisen korkeaa tasoa pidämme yllä täydennyskoulutuksella sekä seuraamalla aktiivisesti alan kehitystä. Talous 2 Palvelualueiden yhteenlasketut tulot sekä menot ovat sitovia valtuustoon nähden. Tekninen lautakunta päättää palvelualueiden tuloista sekä menoista, siten, että valtuuston hyväksymä teknisen lautakunnan (palvelualueiden yhteenlasketut) tulot sekä menot toteutuvat. 41 Tekninen lautakunta (palvelualueet yhteensä) Toimintatulot 72 937 74 202 32 470 Valmistus omaan käyttöön 22 213 24 445 5 472 Toimintamenot -116 927-115 772-56 820 Toimintakate -21 777-17 125-18 878 Suunnitelmapoistot -49 149-54 799-57 671 Tilikauden tulos -70 947-71 948-76 572 Menot euroa/asukas 440 429 207
3 411 HALLINTO Missä olemme nyt? Hallinnon palvelualueeseen kuuluvat vuonna 2016 kaksi palveluyksikköä: hallinto ja asiakaspalvelut sekä viranomaistehtävät. Hallinto ja asiakaspalvelut tukee kaupunkitekniikan keskusta tuottamalla hallinnollisia palveluja sekä huolehtimalla teknisen ja ympäristötoimen keskitetyistä asiakaspalveluista. Viranomaistehtävät -yksikkö huolehtii kaupungin pysäköinninvalvonnasta ja ajoneuvojen siirtolain mukaisista tehtävistä ja edesauttaa käytännön valvonnalla kaupungin pysäköintipolitiikan toteutumista. Hallinnon palvelualueella työskentelee 39 työntekijää, joista 20 viranomaistehtävissä ja 13 asiakaspalvelutehtävissä. Hallinnon muuttuviin henkilöstötarpeisiin vastataan työprosesseja ja tehtäväkuvia uudistamalla. Työkyvyn ylläpitoon ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen panostetaan osana toimintaa. Mittarit TA 2017 2018 Asiakaspalvelun käsittelemät palautteet -kirjalliset 9 470 10 000 12 000 12 000 12 000 -puhelut 23 228 30 000 30 000 30 000 30 000 Pysäköinninvalvontasuoritteet (virhemaksut + huomautukset) 41 021 45 000 45 000 45 000 45 000 Siirretyt ajoneuvot 779 600 600 600 600 Talous Toimintatulot 2 453 2 310 2 310 Toimintamenot -2 677-2 821-2 782 Toimintakate -224-511 -472 Tilikauden tulos -224-511 -472 Menot euroa/asukas 10 10 10 Minne olemme menossa? Tuotamme hallinnollisia palveluja osana kaupungin verkostoja. Edistämme sähköistä asiakirjahallintoa ja uusia työskentelytapoja. Laajennamme asiakaspalvelua asteittain kattamaan koko teknisen ja ympäristötoimen palvelujen kirjon. Integroimme kaupunkisuunnittelun ja osin kaupunkimittauksen asiointipalveluja osaksi asiakaspalvelun toimintaa. Kehitämme asiointipalveluja entistä asiakaslähtöisemmäksi ja asiointikokemuksen laatuun panostavaksi. Samalla kehitämme asiointia organisaatiorajat ylittäen ja siiloutumista välttäen mm. palvelukokonaisuuksia määrittämällä. Kirkastamme kaupunkitekniikan roolia kaupunkielämän edellytysten luojana. Hyödynnämme uusia välineitä ja tiedonkulun väyliä ennakkoluulottomasti ja edistämme myös asukkaiden mahdollisuutta asioida omatoimisesti ja osallistua palkitsevaan lähitekemiseen mm. Meidän Puisto -hankkeen myötä. Hyödynnämme asiointipalvelujen kehittämisessä kaupungin ja toimialan kehityshankkeiden luomia mahdollisuuksia. Jatkamme myös esteettömyysneuvontaa ja Esteetön Espoo -hankkeen tukemista tavoitteena rakentaa julkista ympäristöä kaikille.
Kohdennamme pysäköinninvalvontaa tarkoituksenmukaisesti kohteisiin, joissa pysäköintipaikkojen kierto, liikenteen ja kunnossapidon sujuvuus sekä turvallisuus sitä eniten vaativat. Tuemme ajoneuvojen siirtojen avulla pysäköinninvalvontaa, katujen kunnossapitoa sekä kaupunkiympäristön turvallisuutta ja siisteyttä. Suoritamme tehtävät ammattimaisesti, palveluhenkisesti ja oikeudenmukaisesti. Panostamme edelleen pysäköinnintarkastajien ammatilliseen koulutukseen. 4 Pyrimme suorittamaan pysäköinninvalvonnan valvontapyynnöt vuorokauden kuluessa ja tilaamme ajoneuvojen siirrot enintään viikon kuluttua ensimmäisen tiedon saapumisesta. Tavoitteemme on, että ajoneuvojen siirto tapahtuu ripeästi ja viipymättä. Panostamme pysäköinninvalvonnan tiedonhallinnan edelleen sähköistämiseen ja luomme valmiuksia maksullisen pysäköinnin käyttöönottoon myös kaupungin hallinnoimilla yleisillä alueilla. 413 INFRAPALVELUT Infrapalveluiden tehtävänä on turvallisen ja viihtyisän kaupungin luominen espoolaisille hyvin hoidettujen yleisten alueiden kautta. Yksikkö huolehtii katu- ja viheralueiden ylläpidon järjestämisestä, liikenteenohjaus- ja valaistusjärjestelyistä sekä katualueella tehtävän työskentelyn hallinnoinnista ja johtotietojen jakelusta. Palvelut Toiminta on jaettu viiteen palveluyksikköön: katuylläpito, viherylläpito, infran ja urakoiden hallinta, alueiden käytön hallinta sekä liikenteenhallinta. Infrapalvelut järjestää yleisten alueiden ylläpidon omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Mittarit TA 2017 2018 Liikenneväylien Valmistus omaan ala käyttöön milj. m² 10,3 9,7 10,0 10,3 10,3 Viherhoitoala milj. m² 9,8 10,7 11,0 11,4 11,7 Katualue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m2, 2. luokka 2,70 1,35 1,36 1,36 1,36 Viheralue, indeksoidut ylläpitokustannukset euroa/m2, A3 -luokka 1,62 0,80 0,81 0,81 0,81 Toiminnan kehittäminen Uuden organisaation merkittävimpiä kehittämistavoitteita on optimoida ylläpidossa oman tuotannon, omajohtoisen tuotannon ja ostopalveluiden suhde. Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi. Kehittäminen perustuu palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Ylläpidossa hyödynnämme tulevaisuudessa tuotemallipohjaisuutta. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä siten, että se pystyy hyödyntämään suunnittelun ja rakentamisen malleja koko infran elinkaaren ajan. Henkilöstö Henkilöstömäärä pysyy vuoden 2015 tasolla ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Henkilöstöresurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointitoimintaa ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Yksiköissä jatketaan osaamistarvekartoituksen toimenpiteitä.
5 Talous Talouden seuranta on merkittävässä asemassa, kun seurataan oman tuotannon kilpailukyvyn kehittymistä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. Toimintatulot 51 583 27 131 2 436 Toimintamenot -57 030-56 061-34 834 Toimintakate -5 447-28 930-32 398 Suunnitelmapoistot -90-178 -84 Tilikauden tulos -5 556-29 132-32 505 Menot euroa/asukas 215 208 127 417 KAUPUNKIMITTAUS- JA GEOTEKNIIKKAPALVELUT Kaupunkimittaus- ja geotekniikkapalvelut on maasto- ja maaperätietojen keruusta, kaupungin pohjaja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnittelu- ja neuvontatehtävistä sekä kaupunkimittaukseen liittyvistä lakisääteisistä viranomaistehtävistä huolehtiva, voimakkaasti tekniseen kehitykseen tukeutuva sekä paikkatietoja ylläpitävä ja hyödyntävä n. 120 työntekijän palvelualue. Osa maa- ja kallioperään liittyvistä tutkimustiedoista on kerätty teettämällä kairauksia ostopalveluina sekä digitoimalla niitä rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta. Toiminnan kuvaus Olemme luotettava tiedontuottaja ja kaikessa kaupungin kehittämisessä ja rakentumisessa tarvittavien tietojen toimittaja. Toimitamme aineistoja asiantuntevasti asiakkaan tarpeiden mukaan ja tarjoamme ajantasaisen tiedon käyttöön kustannustehokkaasti. Keräämme tietoja monipuolisesti maastomittausten, kairausten, stereomittausten, laserkeilausten ja satelliittipaikannuksen avulla. Kaupungin alueella tapahtuvat mittaukset tukeutuvat kaupunkimittauksen ylläpitämiin taso- ja korkeuskiintopisteverkkoihin. Käytössämme on yleiseurooppalaiset koordinaattijärjestelmät, mikä mahdollistaa sijaintiin kytkettyjen aineistojen tehokkaamman hyödyntämisen niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti ja aineistot ovat myös kansainvälisesti käytettävissä EU:n paikkatietoja koskevien määräysten mukaisesti. Asemakaavojen toteutuminen ja niiden mukaisten rakennushankkeiden käynnistäminen edellyttää rakennuspaikkojen muodostamista itsenäisiksi kiinteistöiksi sekä tarvittavien kiinteistöjen välisten käyttöoikeuksien perustamista. Geotekniikkayksikkö laatii mm. alustavia perustamistapaselvityksiä sekä syvästabilointisuunnitelmia kaupungin investointikohteille. Pääosin investointikohteet suunnitellaan konsulttien voimin puitesopimuksiin perustuen. Konsulttisuunnittelu sitoo yksikön henkilöstöä ohjaamaan ja tarkistamaan suunniteltuja kohteita. Maanalaisten tilojen lisääntynyt kaavoittaminen johtaa myös kallioperätutkimusten ja muiden erikoistutkimusten määrän lisääntymiseen. Lähes kaikki tuottamamme ja ylläpitämämme aineistot on saatettu numeeriseen muotoon, mikä mahdollistaa monipuolisen tietojen hyödyntämisen sekä tehokkaamman tiedonsiirron erilaisten tiedonvälityskanavien välityksellä. Toiminnan pääpaino on siirtynyt perusaineistojen tuottamisesta niiden täydentämiseen ja jatkuvaan ylläpitoon. Kaupunkimittaus- ja geotekniikkayksiköt ovat olleet valtakunnallisesti edelläkävijänä uuden tekniikan mukanaan tuomien mahdollisuuksien hyödyntämisessä sekä osallistuneet lukuisiin valtakunnallisiin
kehittämisprojekteihin ja toimintaan liittyvän lainsäädännön kehittämiseen. Tekninen kehitys ja sen hyödyntäminen on lisännyt toiminnan tuottavuutta sekä tuottamiemme aineistojen luotettavuutta, tarkkuutta ja hyödynnettävyyttä Henkilöstö Muutokset toimintaympäristössä ja entistä parempien ja monipuolisempien palvelujen tuottaminen tulevat laajentamaan henkilöstön työnkuvia, mikä edellyttää jatkuvaa ammattitaidon kehittämistä ja täydennyskoulutusta. Haasteena on mm. henkilöstön eläköityminen ja uuden osaavan henkilöstön rekrytointi. Yksilötyöskentelyn lisäksi otamme huomioon oman työn vaikutuksen muiden työhön. Työyhteisömme ovat tunnettuja arvostavasta vuorovaikutuksesta sekä hyvinvoivan henkilöstön osaamisesta ja sitoutumisesta. Pidämme huolta henkilöstön jaksamisesta. 6 Mittarit TA 2017 2018 Tonttijakoja 178 150 120 120 120 Lohkottuja tontteja 347 350 250 250 250 Lohkottuja yleisiä alueita 200 170 170 170 170 Mitattuja monikulmiopisteitä 542 350 500 500 500 Rakennusvalvontamittauksia 1 488 1 550 1 450 1 450 1 450 Uudiskartoituksia ha 2 000 1 600 1 800 1 800 1 800 Johtomittauksia 714 700 600 600 600 Johtojen näyttöjä 891 750 800 800 800 Johtojen sijaintiselvityksiä 4 333 4 400 4 200 4 200 4 200 Rekisterissä olevien kairaus- ja mittaushavaintojen lukumäärä (1 000) 5 897 6 000 6 300 6 600 6 900 Pohjatutkimusrekisterisä olevien kairauspisteiden lukumäärä 246 166 252 000 260 000 268 000 276 000 Talous Kaupungin investointikohteissa hyödynnetään geotekniikkayksikön pohja- ja kalliorakennustietämystä suunnitteluttamisessa, rakennuttamisessa ja rakentamisessa. Investointikohteiden suuren tason edellyttämä tutkimustarve hoidetaan omien resurssien lisäksi konsulttien avulla puitesopimuksiin perustuen. Toimintatulot 2 789 2 300 2 373 Valmistus omaan käyttöön 864 691 820 Toimintamenot -6 645-6 944-6 954 Toimintakate -2 992-3 953-3 761 Suunnitelmapoistot -134-142 -151 Tilikauden tulos -3 126-4 095-3 912 Menot euroa/asukas 25 26 25
7 T86 Kaupunkimittaus (Karttatuotanto, kiinteistönmuodostus ja maastomittaukset) Toimintatulot 2 508 2 300 2 373 Toimintamenot -4 376-4 707-4 683 Toimintakate -1 869-2 407-2 310 Suunnitelmapoistot -78-69 -50 Tilikauden tulos -1 947-2 476-2 360 Menot euroa/asukas 16 17 17 Karttatuotanto Missä olemme nyt Karttatuotanto huolehtii kantakartan, 3D-mallin pohja-aineiston sekä maanalaisten johtojen yhdistelmäkartan laatimisesta ja ylläpidosta, kaavojen pohjakarttojen tuottamisesta, ajantasaasemakaavan ylläpidosta, opas- ja virastokarttojen ylläpidosta sekä erityiskäyttöön tarkoitettujen karttojen tuottamisesta. Paikkatietoaineistojen ylläpitoon ja karttojen tuottamiseen liittyvien tehtävien ohella yksikkö huolehtii paikkatietoaineistoihin liittyvistä tietopalveluista ja numeerisen kartta-aineiston jakelusta sekä neuvottelee kartta-aineistojen käyttöä koskevat sopimukset ja luvat. Toimitamme paikkatietoaineistoja asiantuntevasti asiakkaan tarpeiden edellyttämällä tavalla. Mihin olemme menossa Kolmiulotteisen 3D-aineiston hyödyntäminen suunnittelussa ja rakentamisessa aiheuttaa uusia haasteita niin maastotiedon keruulle kuin niiden ylläpidolle tietokannassa. Kehitämme aktiivisesti aineistojamme palvelemaan 3D-suunnittelua. Tarjoamme asiakkaillemme ajantasaisiin paikkatietoihin tukeutuvia sähköisiä palveluja. Sähköisiä palveluita käytetään myös ajantasaisten ja luotettavien kartta- ja paikkatietoaineistojen toimittamiseen suunnittelijoille, rakentajille ja kuntalaisille. Käytämme kuntien yhteistä paikkatietoaineistokauppapaikkaa sekä kaupallisen palvelutuottajan tarjoamaa kauppapaikkapalvelua. Osa aineistoistamme on kuntalaisten vapaasti hyödynnettävissä internet-karttapalvelun välityksellä. Internetin kautta julkaistavia aineistoja laajennetaan aineistoja tuottavien hallintokuntien tarpeiden mukaisesti. Julkisesti tuotettu tieto on avointa ei välttämättä kuitenkaan ilmaista. Kiinteistönmuodostus Missä olemme nyt Kiinteistönmuodostus on tärkeä osa teknisen toimialan perusprosessia, jolla nk. raakamaasta tehdään asemakaavan mukaista rakennettua kaupunkia. Kiinteistön-muodostuksen rooli on pääosin lakisääteistä viranomaistoimintaa. Kiinteistönmuodostus hoitaa asemakaavojen matemaattisen tulkinnan sekä tonttijakojen ja tonttijaon muutosten laadinnan. Teemme myös asemakaava-alueella tonttien ja yleisten alueiden lohkomiset ja perustamme tonttien alueille tarvittavat käyttöoikeudet eli rasitteet. Tärkeänä tehtävänämme on valtakunnallisen kiinteistötieto-järjestelmän (ktj.fi) ylläpitäminen Espoon asemakaava-alueiden osalta Kiinteistönmuodostus huolehtii rakennustunnusten antamisesta, kaavoitustilanteen reaaliaikaisesta seurannasta sekä kiinteistöjen ja rakennusten osoitenumeroinnista. Kiinteistönmuodostuksella on merkittävä rooli kiinteistöveron perustietojen kokoamisessa ja tiedottamisessa verottajalle verotuksen toimittamista varten. Verotuksen pohjatietoja lähetämme sekä korotetun kiinteistöveron perimiseksi että maapohjan kiinteistöveron oikeellisen määräämisen taustaksi asemakaava-alueilla.
8 Kiinteistönmuodostus huolehtii kaupunkimittauspalvelujen asiakaspalvelusta sekä kaupunkimittauksen tuotteiden ja palvelujen laskuttamisesta. Asiakaspalvelu neuvoo maanomistajia ja sellaisiksi haluavia sekä rakennushankkeeseen ryhtyviä heille vaikeissa ja monimutkaisissa asioissa. Kiinteistönmuodostus on ollut edelläkävijä valtakunnan tasolla kiinteistötoimituksiin liittyvän sähköisen asioinnin käyttöönottajana. Asiakkaamme voivat hakea sekä tonttijakoja että lohkomisia haluamanaan aikana sähköisen palvelumme kautta. Perusarkistojemme digitalisointi on valmistunut laajasti käytössä olevaksi sähköiseksi käyttöarkistoksi vuonna 2015. Mihin olemme menossa Kiinteistönmuodostus tekee viipymättä meiltä tilatut tonttijaot, tonttijaon muutokset, koelaskennat ja kiinteistötoimitukset Tonttijaoista 95 prosenttia laaditaan alle 3 kuukauden toimitusajalla tilauksesta hyväksymiseen. Tonttien lohkomisista 95 prosenttia suoritetaan alle 3,5 kuukauden toimitusajalla vireille tulosta rekisteröintiin. Rakennuslupaprosessiin liittyvän asemapiirroksen tarkastamisen, rakennustunnusten antamisen ja rakennusten osoitteiden antamisen pyrimme tekemään 1 työpäivän aikana. Kiinteistönmuodostus varmistaa osaltaan, että rakennusvalvontamittaukset pystytään suorittamaan tavoiteajassa. Kiinteistönmuodostus seuraa tiiviisti maanmittauslaitoksen toimitustuotannon kehityshankkeita ja pyrkii osaltaan kehittämään omia prosessejaan mahdollisimman kustannustehokkaiksi. Kiinteistönmuodostus varautuu kolmiulotteisen kiinteistönmuodostuksen käyttöönottoon vuoden 2017 alkupuolella sekä uusien toimitustuotteiden että tietojärjestelmämuutosten osalta. Kiinteistönmuodostus pitää kiinni oikeellisen ja luotettavan tiedon tuottajan ja ylläpitäjän roolistaan. Kiinteistö-, rakennus-, osoite- ja asemakaavatietojen oikeellisuus perusrekistereissä luo jatkossakin tarvittavan pohjan kaupungin ja kaupunkikeskusten kehittymiselle, tonttitarjonnalle ja asuntotuotannolle. Oikeellinen ja ajantasainen tieto on tärkeää myös sähköisten palvelujen perustana. Kiinteistönmuodostus pyrkii jatkossa ohjaamaan yhä enenevässä määrin asiakkaitaan sähköisten palvelujen käyttäjiksi markkinoimalla palveluja sekä opastamalla asiakkaita uusien palvelujen käyttämisessä. Kuuntelemme ja selvitämme myös asiakkaidemme ja yhteistyökumppaneidemme toiveita sähköisten palvelujen laajentamiseksi. Kiinteistönmuodostus on jatkossakin verottajan aktiivinen kumppani kiinteistöveroasioissa. Tiedonvälitys tapoja uudistetaan, jos verottajan tietojärjestelmäuudistus sen mahdollistaa. Verottajan pyytämien lausuntojen määrää pyrimme vähentämään mm. kannustamalla verottajaa hyödyntämään Espoon kaupungin tarjoamia sähköisiä tietopalveluja Maastomittaukset Missä olemme nyt Maastomittaukset huolehtii geodeettisen runkoverkon ylläpidosta, karttatuotantoon liittyvistä ilmakuvauksista, uudiskartoituksista ja täydennysmittauksista, kiinteistönmuodostukseen liittyvistä maastotöistä, kiinteistöinsinöörille kuuluvista rakennusvalvontatehtävistä ja maanalaisten johtojen sijaintitietopalvelusta Mihin olemme menossa Panostamme edelleen ennakkoluulottomasti uusiin teknisiin menetelmiin ja työtapoihin. Selvitämme UAV:n (miehittämätön lentolaite) toiminnallisia reunaehtoja (aineiston todellinen tarkkuus, aineiston käyttäminen stereokartoituksessa, ). Uusilla menetelmillä (mm. laserkeilaus, UAV-kuvaus, kuvalta mittaus) saadaan nopeammin ajantasaista aineistoa suunnittelun lähtötiedoksi. Maaston mittaustoimen ja toimiston välinen tiedonsiirto toteutetaan entistä vähemmillä manuaalitoiminnoilla ja vähemmillä tulosteilla. Tiedonsiirrosta karsitaan ylimääräiset toiminnot pois ja ne korvataan sähköisillä siirtomenetelmillä. Kartasto- ja kiinteistönmuodostustehtävät sekä rakennusvalvontamittaukset edellyttävät kiintopisteverkon jatkuvaa täydentämistä ja laajentamista varsinkin uusille asemakaavoitettaville alueille satelliittimittausten avulla.
9 Rakentajien tilaamat rakennusten maalle merkinnät ja sijaintikatselmukset suoritetaan aiheuttamatta merkittävää viivettä rakennustoiminnalle. Rakennusvalvontamittauksista 95 prosenttia suoritetaan alle viikon toimitusajalla. Maanalaisten johtojen kartoittaminen, johtotietokannan ylläpito sekä johtojen maastonäyttö suoritetaan siten, ettei niistä aiheudu merkittävää viivettä maarakentamiselle. Maanalaiset johdot näytetään rakentajille alle kolmen työpäivän toimitusajalla. Johtotietopalvelun asiakaspalvelua tarjotaan asiakaspalvelutiskin lisäksi myös sähköisenä palveluna. Maastomittauksien ja geotekniikan välistä yhteistyötä tiivistetään maastomittaustehtävien osalta. Seutuyhteistyötä kehitetään aiempina vuosina saatujen kokemusten perusteella. T87 Geotekniikka Toimintatulot 281 0 0 Valmistus omaan käyttöön 864 691 820 Toimintamenot -2 269-2 237-2 271 Toimintakate -1 123-1 546-1 451 Suunnitelmapoistot -56-73 -101 Tilikauden tulos -1 179-1 619-1 552 Menot euroa/asukas 9 8 8 Missä olemme nyt Geotekniikkayksikkö huolehtii kaupungin pohja- ja kalliorakentamiseen liittyvistä tutkimus-, suunnittelu- ja neuvontatehtävistä sekä kokoaa ja ylläpitää maa- ja kallioperätietoihin perustuvia tietokantoja ja jakaa niissä olevia tietoja 36 ammattilaisen voimin. Pohjatutkimusrekisterissämme on tällä hetkellä noin 253 000 kairauspistettä, joiden uushankinta eli uudelleen kairaaminen vastaa kymmenien miljoonien eurojen uushankintaa. Tutkimustiedot on kerätty tekemällä kairauksia itse tai ostopalveluina sekä digitoimalla kairauksia rekisteriin mm. rakennusvalvonnan arkistosta. Näin menetellen pohjatutkimusrekisterimme ja muiden tietokantojemme kattavuus ja laatu paranevat jatkuvasti. Pohjatutkimusrekisterin lisäksi yksikkö ylläpitää erilasia maankamaraa (maa- ja kallioperää) koskevia tietokantoja, tiedostoja sekä karttoja.yksikön maaperäkarttakirja kattaa koko Espoon ja sähköinen maaperä- ja rakennettavuuskartta kattaa Espoon rakentamiskelpoisen alueen. Suhteessa nopeimmin kasvaa ylläpitämämme maalämpöporareikärekisterimme, jossa on jo noin 2800 maalämpöporareiän tiedot. Kaupungin investoinnit ovat huipussaan ja rakennuskohteita on runsaasti ja tämä työllistää tehokkaasti. Laadimme rakennettavuus- ja perustamistapaselvityksiä sekä teemme syvästabilointisuunnitelmia. Pääosin investointikohteet tutkitaan ja suunnitellaan konsulttien voimin puitesopimuksiin perustuen. Konsulttisuunnittelu sitoo yksikön henkilöstöä ohjaamaan ja tarkistamaan suunniteltuja kohteita. Yksikön kehitystoiminta on ollut tuottoisaa, mm. yksikön kehittämä syvästabiloinnin mitoitusohjelma on käytössä valtakunnallisesti. Vahvuutenamme on mm. henkilöstön ammattitaito, kokemus, Espoon paikallistuntemus, ahkeruus, pieni vaihtuvuus henkilöstössä, hyvät työvälineet mm. tutkimuskalustoamme ovat ajanmukaiset monitoimikairat ja mittauksia teemme ajanmukaisilla takymetri- ja GPS-laittein, laaja tehtäväkenttä, tietokannat maa- ja kallioperästä ja pohjaveden korkeusasemasta ja hyvä yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa sekä toiminnan tulokset. Mihin olemme menossa Länsimetron jatkeen rakentaminen ja kaupunkiradan suunnittelu tulevat sitomaan tulevaisuudessa yksikkömme voimavaroja. Näiden hankkeiden myötä tiivistyvä kaupunkirakenne työllistää
yksikköämme jo nykyisin. Länsimetron käyttöönoton myötä erityisenä haasteena tulee olemaan tiheästi liikennöidyn metron vaikutuspiirissä tehtävät kallion louhintatyöt. 10 Tietoja tarvitaan ja saadaan yhä enemmän maa- ja kallioperästä sekä pohjavedestä. Rakennetun ympäristön tietotarve kasvaa koko ajan ja historiatiedon merkitys korostuu entisestään. Maastotyöryhmien yksintyöskentely lisääntyy, tutkimukset painottuvat enenevässä määrin savikoille ja erittäin vaikeasti rakennettaville alueille. Sähköistä asiakaspalvelua kehitetään ja koulutuksen kautta saadaan uutta osaamista. Tietokantojen kehittäminen jatkuu ja tietokannassa oleva tietomäärä kasvaa. Maanalaisten tilojen lisääntynyt kaavoittaminen johtaa kallioperätutkimusten ja muiden erikoistutkimusten määrän lisääntymiseen kuten maastotutkimusten tekeminen kalliotiloissa. 419 INVESTOINNIT Investointien palvelualue vastaa ja huolehtii katu- ja viheralueiden kehittämisestä, investointien ohjelmoinnista, suunnittelusta ja rakentamisesta kuntalaisten, elinkeinoelämän sekä muiden käyttäjien palvelutarpeiden mukaisesti ja järjestää kaupungin muiden hallintokuntien tarvitsemia palveluja. Palvelut Investointien palvelualue on jaettu kolmeen palveluyksikköön: Ohjelmointi, suunnittelu, rakentaminen. Investoinnit järjestää yleisten alueiden ohjelmoinnin omana työnä. Suunnittelu järjestetään pääasiassa ostopalveluna. Rakentaminen järjestetään omana työnä, omajohtoisena työnä ja ostopalveluna. Mittarit TA 2017 2018 Maansiirtoautojen käyttöaste, % 43 57 59 59 59 Ohjelmoinnissa, suunnittelussa ja rakentamisessa panostetaan viestintään sekä turvallisuuteen ja mittarina toimivat palautteet ja liikennevahingot/onnettomuudet. Työturvallisuuteen panostetaan ja mittarina käytetään vakiintunutta MVR-mittaria niin omassa tuotannossa kuin urakoitsijan hankkeissa. Ohjelmoinnissa panostetaan toimintasuunnitelman toteutumaan ja mittarina toimivat liikkeelle lähteneiden hankkeiden lukumäärä ja investointien määrä verrattuna toimintasuunnitelmaan. Suunnittelussa panostetaan suunnitelmien oikea-aikaiseen toimittamiseen ja mittarina toimivat tuotettujen suunnitelmien lukumäärä. Rakentamisessa panostetaan tehokkuuteen ja mittarina toimivat niin oman tuotannon kuin urakoitsijan hankkeissa toteutuneiden kustannusten vertailu tavoitekustannusarvioon. Samoin hankkeiden läpimenoaikaa seurataan niin oman tuotannon kuin urakoitsijankin hankkeissa ja mittarina toimii toteutunut aikataulu verrattuna tavoiteaikatauluun. Rakentamisessa seurataan myös toteutuneita määriä viherrakentamisen, katujen ja putkijohtojen osalta ja mittarina toimivat vuoden aikana toteutetut m/m2. Toiminnan kehittäminen Toimintavuoden olennaisiin kehittämistehtäviin kuuluu rakentamisen järjestäminen optimaalisella tavalla ja toimintamallilla, joka huomioi urakoittamisen, puitesopimusrakentamisen ja omajohtoisen rakentamisen. Raideliikenteen kasvava rooli Espoossa vaikuttaa merkittävästi toimintaamme. Toteutettavat kohteemme keskittyvät palvelemaan Länsimetron ja sen jatkeen, Espoon kaupunkiradan sekä Raide- Jokerin ympärillä tiivistyvää kaupunkia. Raidehankkeisiin liittyvää infraa sekä toimivia yhteyksiä asemanseuduille ja ratojen varrella suunnitellaan ja toteutetaan.
11 Infrapalveluverkkoa ja -valikoimaa kehitetään ylläpidon määrärahoja vastaavaksi ja uudisrakentamisessa tavoitellaan elinkaarikustannustehokkuutta. Kehittäminen ja uudisrakentaminen perustuvat palvelukohtaisiin ohjelmiin, joissa palveluverkot ja resurssit on tarkasteltu kaupunkitasoisesti. Tulevaisuudessa osa yleisten alueiden suunnittelusta tehdään tuotemallipohjaisesti ja rakentaminen koneohjausjärjestelmiä hyödyntäen. Kehitämme omaisuudenhallinnan perusrekisteriä ja suunnittelumenetelmiä siten, että suunnitelmatieto ja rakentamisen as-built -tieto on hyödynnettävissä suoraan perusrekisterin kautta koko infran elinkaaren ajan. Tavoitteenamme on pysyä tuotemallien käytön suhteen edelläkävijöiden joukossa. Henkilöstö Henkilöstömäärä pysyy vuoden 2015 tasolla ja luonnollisen poistuman korvaamisesta päätetään tapauskohtaisesti. Henkilöstöresurssit suunnitellaan palvelujen painotusten mukaan ja tarvittaessa tehtäviä uudelleen organisoidaan. Työhyvinvointitoimintaa ja henkilökunnan koulutusta tehostetaan. Yksiköissä jatketaan osaamistarvekartoituksen toimenpiteitä. Talous Talouden seurantaa kehitetään siten, että saadaan luotettava tilannekuva ja ennusteet urakoiden lisäja muutostöistä, aikatauluista ja laadusta sekä oman tuotannon tuottavuuden kehittymisestä. Toimintojen taloudellisuutta edistävät pitkällä tähtäimellä kaupungin ydintehtävää palveleviin alan valtakunnallisiin kehittämishankkeisiin osallistuminen ja tulosten hyödyntäminen sekä omat kehityshankkeet. Toimintatulot 16 112 42 461 25 350 Valmistus omaan käyttöön 21 349 23 754 4 652 Toimintamenot -50 575-49 946-12 250 Toimintakate -13 114 16 269 17 752 Suunnitelmapoistot -48 926-54 479-57 436 Tilikauden tulos -62 042-38 211-39 684 Menot euroa/asukas 190 185 45