Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus

1 Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus (Valmentava II) Opetussuunnitelma

2 1 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN (VALMENTAVA II) TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN... 4 1.1 Koulutuksen tavoitteet ja tehtävät... 4 1.2 Koulutuksen muodostuminen ja rakenne... 5 1.3 Opintojen muodostuminen... 5 2 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN... 6 2.1 Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät... 7 2.2 Opinto-ohjaus... 9 2.3 Työelämään valmentautuminen... 10 2.4 Projektit ja hankkeet... 11 2.5 Opetusjärjestelyt... 11 2.6 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS... 12 2.6.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)... 12 2.6.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)... 13 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, SISÄLTÖ JA ARVIOINTI... 14 3.1 Opiskeluvalmiudet... 15 3.1.1 Oppimaan oppiminen... 15 3.1.2 Viestintä ja vuorovaikutus... 16 3.1.3 Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet... 17 3.1.4 Matematiikka... 18 3.1.5 Tietotekniikka... 18 3.2 Toimintakyvyn edistyminen... 19 3.2.1 Yhteiskunnassa toimiminen... 19 3.2.2 Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot... 20 3.2.3 Arkielämäntaidot ja itsenäisen asumisen valmiudet... 22 3.2.4 Vapaa-aika... 23 3.2.5 Liikunta ja motoriset taidot... 24 3.2.6 Terveystieto... 25 3.2.7 Taide ja kulttuuri... 26 3.3 Työelämävalmiudet... 27 3.3.1 Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen... 27 3.4 Valinnaiset opinnot... 28 4 OPISKELIJAN ARVIOINTI... 29 4.1 Toimintakyvyn ja osaamisen tunnistaminen... 29 4.2 Osaamisen tunnustaminen... 30 4.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi... 30

3 5 KUNTOUTUMINEN... 31 6 YHTEISÖLLISYYS... 32 7 KODIN JA OPPILAITOKSEN YHTEISTYÖ... 33 8 OPISKELIJAHUOLTO JA MONIAMMATILLINEN YHTEISTYÖ... 33

4 1 TYÖHÖN JA ITSENÄISEEN ELÄMÄÄN VALMENTAVAN JA KUNTOUTTAVAN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN (Valmentava II) TAVOITTEET JA KOULUTUKSEN MUODOSTUMINEN (Opetussuunnitelma hyväksytty 9.8.2010 Siika-Pyhäjokialueen kky, 20.6.2012 Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä) Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymässä valmentavaa koulutusta järjestetään ammatilliseen peruskoulutukseen (Valmentava I) sekä työhön ja itsenäiseen elämään (Valmentava II) valmentavana ja kuntouttavana opetuksena ja ohjauksena. Yhteisesti näistä koulutuksista käytetään jatkossa nimitystä valmentava koulutus. Koulutuksen tehtävänä on antaa vammaisuuden, sairauden, kehityksen viivästymisen, tunne-elämän häiriön tai muun syyn vuoksi runsaasti erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille lisää valmiuksia, mahdollisuuksia ja edellytyksiä ammatilliseen peruskoulutukseen, työhön ja itsenäiseen elämään. Koulutuksen tehtävänä on toimia nivelvaiheen koulutuksena perusopetuksen ja ammatillisen peruskoulutuksen välillä. Lisäksi koulutus tukee aikuisena vammautuneen tai sairastuneen opiskelijan uudelleen kouluttautumista ja siirtymistä takaisin työelämään tai koulutukseen. Valmentava koulutus toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kuntoutumista tukevien tahojen kanssa. 1.1 Koulutuksen tavoitteet ja tehtävät Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa (Valmentava II - koulutus) opiskelijan keskeisenä tavoitteena on itsenäistyminen elämän eri osa-alueilla ja valmentautuminen työhön. Opinnot tukevat opiskelijaa omatoimisuuden, toimintakyvyn ja arkielämän taitojen lisäämisessä tai ylläpitämisessä. Valmentavassa koulutuksessa kuntoutuminen ja opiskelu niveltyvät toisiinsa. Tarvittaessa kuntoutuminen integroituu joustavasti opiskelijan opiskelupäivään ja oppimiseen ja opetus tukee opiskelijan kuntoutumista. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija kehittää omatoimisuuttaan ja toimintakykyään erilaisissa ympäristöissä. Hän saa valmiuksia elinikäiseen oppimiseen, omaksuu itselleen sopivia keinoja selviytyä arjessa ja osaa toimia yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä. Opiskelija selviytyy jokapäiväisessä elämässä mahdollisimman itsenäisesti ja kykenee ottamaan vastuuta elämästään omien edellytystensä mukaan. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija hankkii tietoa työelämästä ja löytää yhdessä yhteistyötahojensa kanssa sopivan muodon osallistua työelämään sekä valmentautuu toimimaan työyhteisön jäsenenä. Valmentava II -koulutuksen alkuvaiheessa opiskelijoiden tavoitteissa painottuvat vahvuuksien ja tuen tarpeiden kartoittaminen, itsetuntemuksen ja -luottamuksen ja arkielämän tai-

5 tojen lisääminen. Opintojen kuluessa opiskelija hankkii valmiuksia työhön ja itsenäiseen elämään yhteistyössä kotikunnan ja tukiverkoston kanssa. Tavoitteena on, että opiskelija löytää työn ja toimeentulon, asumisen, vapaa-ajan, sosiaalisten suhteiden ja kuntoutumisen osalta kokonaisvaltaisen ratkaisun hyvään elämään. Koulutuksen aikana selvitetään itsenäisen elämän edellyttämät ohjaus- ja tukipalvelut sekä apuvälineet. Opiskelijalla on valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa ja ohjauksessa useita vaihtoehtoisia opintopolkuja, jotka pohjautuvat yksilöllisiin ratkaisuihin henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) mukaisesti. 1.2 Koulutuksen muodostuminen ja rakenne Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavassa koulutuksessa (Valmentava II) opiskelijan keskeisenä tavoitteena on itsenäistyminen elämän eri osa-alueilla ja valmentautuminen työhön. Opinnot tukevat opiskelijaa omatoimisuuden, toimintakyvyn ja arkielämän taitojen lisäämisessä tai ylläpitämisessä. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä opiskelija valitaan Valmentava I:n tai Valmentava II:n opiskelijaksi. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä voi opiskelija siirtyä opintojensa kuluessa Valmentava I:n opinnoista Valmentava II:n opintoihin tai päinvastoin. Valmentavassa koulutuksessa (Valmentava II) opiskelija suuntautuu koulutuksen jälkeen kiinnostustaan ja edellytyksiään vastaaviin työtehtäviin tai mahdollisimman itsenäiseen elämään. Koulutuksen laajuus on vähintään 40 opintoviikkoa ja enintään 120 opintoviikkoa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (Valmentava II) muodostuu valmentavista opinnoista, joilla tarkoitetaan opiskeluvalmiuksia, toimintakykyä sekä työelämävalmiuksia tukevia opintoja. Lisäksi opiskelijan opintoihin sisältyy valinnaisia opintoja. Valinnaiset opinnot tukevat opiskelijan kasvua, kehittymistä, hyvinvointia sekä kuntoutumista. 1.3 Opintojen muodostuminen Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus 40-120 ov (Valmentava II) opintojen tarkemmat sisällöt määräytyvät opiskelijan osaamisen ja tarpeiden mukaisesti. Opinnot kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS).

6 Taulukko 1. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus, 40-120 ov (Valmentava II) opintojen muodostuminen. OPINNOT Opiskeluvalmiudet 12 30 ov Toimintakyvyn 14-45 ov edistyminen Työelämävalmiudet 12-45 ov Oppimaan oppiminen Viestintä ja vuorovaikutus Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Matematiikka Tietotekniikka Yhteiskunnassa toimiminen Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Arkielämäntaidot ja itsenäisen asumisen valmiudet Vapaa-aika Liikunta ja motoriset taidot Terveystieto Taide ja kulttuuri Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen Valinnaiset opinnot 2-4 ov 2 KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN Valmentava koulutus toteutetaan pienryhmissä. Opetus on soveltuvin osin kokonaisopetusta, jolloin ei ole selkeitä oppiaineiden välisiä rajoja. Kokonaisopetuksessa opiskelu voi olla esimerkiksi projektioppimista. Projektissa toimiessaan opiskelija voi oppia erilaisia koulutuksensa tavoitteena olevia taitoja kuten vuorovaikutus-, ongelmanratkaisu- ja kädentaitoja. Opinnot painottuvat eri tavoin riippuen siitä, mikä on valmentavan koulutuksen tavoite. Mikäli opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tavoitteet tähtäävät itsenäiseen elämään, opinnoissa painottuu toimintakyvyn edistyminen ja siihen liittyvät opinnot. Jos taas henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) tavoitteissa painottuu työelämään suuntautuminen, opinnoissa korostuvat opiskelu- ja työelämävalmiudet.

7 40 ov Opiskeluvalmiudet 12 ov Toimintakyvyn edistyminen 14 ov Työelämävalmiudet 12 ov Valinnaiset opinnot 2 ov 80 ov Opiskeluvalmiudet 24 ov edis- Toimintakyvyn tyminen 16 ov Työelämävalmiudet 38 ov Valinnaiset opinnot 2 ov Kuvio 1. Esimerkkejä opintojen etenemisestä 2.1 Oppimisympäristöt ja opetusmenetelmät Oppimisympäristöt, opetusmenetelmät ja opetusjärjestelyt vaihtelevat opintojen eri vaiheiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti ja eri yksiköiden tarjonnan mukaan kulloinkin mielekkäällä tavalla. Turvallinen, kannustava ja innostava oppimisympäristö on olennainen oppimista edistävä tekijä, joka tukee opiskelijan kehittymistä vastuuntuntoiseksi ja velvollisuuksistaan huolehtivaksi kansalaiseksi ja työyhteisön jäseneksi. Oppimisympäristöt vaihtelevat yksiköittäin ja toimipisteittäin sen mukaan millaisia mahdollisuuksia ympäröivä yhteisö tarjoaa opiskelussa hyödynnettäväksi. Oppimisympäristöinä voivat olla varsinaisten luokkatilojen lisäksi esimerkiksi erilaiset oppilaitoksen tilat (kuten atk-luokat, liikunta- ja kuntosalit, keittiöt, työsalit, asuntola), erilaiset yhteiskunnan palvelupisteet (esimerkiksi Kela, työvoimatoimisto ja terveyskeskus) sekä muut julkiset tilat ja paikat (kuten kirjasto, teatteri, museo, ravintola, kahvila, urheilukenttä, uimahalli ja luontopolku jne.). Erilaiset verkkoympäristöt (esimerkiksi Internet, Moodle ja sosiaalisen median sivustot) voivat myös olla tärkeitä oppimisympäristöjä, joita tulee käyttää tilanteeseen ja opiskeltavaan aiheeseen liittyen kulloinkin mielekkäällä tavalla. Lisäksi oppimisympäristöissä huolehditaan asianmukaisista, yksilöllistä työskentelytiloista varusteineen ja apuvälineineen.

8 Työelämään valmentavat työpaikat, kuten nuorten työpajat, työ- ja toimintakeskukset ja tavalliset työpaikat ovat tärkeitä oppimisympäristöjä, samoin kuin koko oppilaitosta ympäröivä yhteiskunta erilaisine opintokäyntikohteineen. Edelleen opiskelijan koti, asumisyksiköt ja julkinen liikenne muodostavat tärkeitä oppimisympäristöjä valmentavan koulutuksen opiskelijoille. Opetuksen ja oppimistilanteiden organisoinnissa noudatetaan seuraavia periaatteita: - selkeys ja struktuuri - ennakointi ja toistuvuus - eri aistikanavien virittäminen ja käyttö - toiminnallisuus ja yksilöllisyys - vahvuuksille rakentaminen - vastuunoton kehittäminen - sosiaalisten taitojen kehittäminen Opetusmenetelmiä käytetään laajasti ja monipuolisesti opiskelijaryhmän tilanne ja tavoitteet sekä opiskelijan kyvyt ja HOPS:n tavoitteet huomioon ottaen. Tekemällä oppiminen, selkeät ja toistuvat ohjeet, vaihtelevat työtavat ja opiskelijan jatkuva ohjaaminen sekä suoritusten seuranta ja jatkuva palautteen antaminen ovat opetuksessa oleellisia. Opetusmenetelminä käytetään muun muassa kokonaisopetusta tekemällä oppimista - toiminnallista ja työvaltaista työskentelyä - työpajatyöskentelyä - työpaikalla tapahtuvaa oppimista yhdessä oppimista pari- ja ryhmätyöskentelyä keskusteluryhmiä projekteja pelejä havainnollistamista (esimerkiksi isot kirjasinkoot, värit, kuvat, kuviot, kertomukset ja selkeä yleiskieli, tukiviittomat) tietotekniikan hyödyntämistä oppimisessa (esimerkiksi erilaiset verkkoympäristöt, opetusohjelmat sekä pelit) luovien menetelmien käyttämistä, kuten - kuvataide - musiikki - draama - tarinalliset menetelmät - käsityöt terapeuttisten menetelmien käyttämistä, kuten - musiikkiterapia (esimerkiksi KKK- ja Adolfson-menetelmät) - Sherborne-liikunta - yhteistyö eri terapeuttien kanssa opetuksen eriyttämistä, esimerkiksi - tehtävien määrän ja vaikeustason vaihtelemista - vaihtelevien tilaratkaisujen käyttöä ja pienryhmien muodostamista - ohjaajan kanssa opiskelemista

9 Opiskelijan oppimisprosessia tuetaan eri tavoin esimerkiksi - edetään pienin askelin - käytetään toistoja ja kertauksia - rytmitetään opetusta ja tehtäviä - vaiheistetaan ja ositetaan opiskeltavaa asiaa - hyödynnetään kokemuksellisuutta ja osaamisen näyttämistä eri tavoilla - järjestetään puhe- ja lukiopetusta - käytetään puhetta tukevia ja vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, esimerkiksi tukiviittomia, kommunikaattoria ja kuvakommunikaatiota - järjestetään tarvittaessa opiskelijalle sopivia lukemisen ja kirjoittamisen apuvälineitä Kokonaisopetuksen menetelmä on keskeinen lähestymistapa opetuksessa ja ohjauksessa. Uutta asiaa opiskeltaessa yhdistetään useiden eri opintojen näkökulmia saman teeman ympärille. Esimerkiksi ruoan valmistamisessa yhdistyy arkielämäntaitojen ja itsenäisen asumisen valmiuksien, matematiikan, terveystiedon, viestinnän ja vuorovaikutuksen, motoristen taitojen sekä vieraan kielen opiskelu. Näkökulmia voidaan lisätä opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi opiskelija työstää itselleen opiskelunsa aikana porfolion (kansion), johon hän kerää erilaisia tehtäviä, valokuvia, ohjeita, työselostuksia, kirjoitelmia ja niin edelleen, eri yhteyksissä opiskelemistaan asioista. Portfoliota työstetään eri oppiaineiden tunneilla ja se kootaan yhteen luokanvalvojan ohjauksessa sekä ATK:n tunteja hyödyntäen. Portfolion tavoitteet määräytyvät opiskelijan HOPS:n tavoitteiden perusteella. 2.2 Opinto-ohjaus Valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjauksella on erityinen asema. Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on nivelvaiheen koulutusta, jossa tulee kiinnittää huomiota paljon tukea tarvitsevien opiskelijoiden opintojen tukemiseen. Opiskelija tarvitsee yksilöllistä opinto-ohjausta hakeutuessaan koulutukseen, opintojen aikana sekä laadittaessa jatkosuunnitelmia, joten valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjausta järjestetään opiskelijan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Opinto-ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saa riittävästi tietoa koulutuksestaan ennen opiskelun aloitusta ja sen aikana. Opiskelijan tulee tietää koulutukseen sisältyvät opinnot ja niiden valinnan mahdollisuudet. Lisäksi tavoitteena on, että opiskelija osaa toimia oppilaitosyhteisössään, osaa kehittää opiskelu- ja vuorovaikutustaitojaan ja itsetuntemustaan sekä arvioida omaa toimintaansa ja tuotoksiaan. Hän osaa suunnitella ainakin ohjattuna opintonsa, laatia henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa yhteistyössä opettajan kanssa ja ottaa vastuun opinnoistaan. Hän osaa seurata opintojensa etenemistä ja hakea tukea opintojensa suunnitteluun. Tavoitteena on myös, että opiskelija osaa tehdä koulutusta ja elämänuraa koskevia valintoja ja ratkaisuja sekä tunnistaa opiskeluunsa ja elämäntilanteisiinsa mahdollisesti liittyviä ongelmia ja osaa hakea niihin tukea. Lisäksi tavoitteena on oppia käyttämään yhteiskunnan tarjoamia opiskelijahuollon palveluita ja muita ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluja. Mikäli opiskelija on alaikäinen tai hänellä on edunvalvoja, opiskelijan luokanvalvoja neuvottelee edellä mainituista asioista opiskelijan vanhempien/edunvalvojan kanssa ja informoi heitä ammatillisesta koulutuksesta ja opiskelijan opintojen etenemisestä.

10 Ohjaustoimintaan osallistuvat kaikki oppilaitoksen opettajat sekä muut ohjauksesta vastuulliset. Valmentavassa koulutuksessa opinto-ohjaaja vastaa ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja järjestämisestä. Päävastuu opinto-ohjauksen toteuttamisesta on kuitenkin opiskelijan luokanvalvojalla. Hänen tehtävänsä on ohjata ja motivoida opiskelijaa opinnoissa. Hänen tehtävänsä on myös auttaa opiskelijaa löytämään vahvuuksiaan ja kehittämään oppimisen valmiuksiaan. Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymässä on opinto-ohjaussuunnitelma, jossa kuvataan ohjaukseen osallistuvien tehtävät ja työnjako. Siinä määritellään, miten ja minkälaista tukea opiskelija saa ohjaustoimintaan osallistuvilta. Siinä määritellään myös, miten yhteistyötä tehdään oppilaitoksen ulkopuolisten asiantuntijoiden ja huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltosuunnitelma on osa ohjaussuunnitelmaa. Opinto-ohjausta järjestetään opintoihin liittyvänä, henkilökohtaisena, ryhmäohjauksena ja muuna ohjauksena. Valmentava II koulutuksessa opiskelijan opinto-ohjaus painottuu oman luokanvalvojan vastuulle. Opiskelija saa opinto-ohjausta opiskelunsa tueksi ja valintojen tekemiseen, jotta hän kykenee suunnittelemaan opiskelujensa sisällön ja rakenteen omien voimavarojensa mukaisesti. Opinto-ohjauksella edistetään opiskelijoiden yhteisöllisyyttä koko koulutuksen ajan. Opiskelijoiden opiskelua ja hyvinvointia seurataan, arvioidaan ja tuetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. 2.3 Työelämään valmentautuminen Valmentavassa koulutuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä suoritettavia opintoja kutsutaan työpaikalla tapahtuvaksi työelämään valmentautumiseksi. Sen järjestämisessä tulee soveltuvin osin noudattaa, mitä asetuksessa ammatillisesta koulutuksesta (A 811/1998, 5, VNA muutos 603/2005, 3 ja 5 ) on säädetty ottaen huomioon opiskelijan edellytykset työpaikalla työskentelyyn sekä yksilöllinen ohjauksen ja tuen tarve. Työelämään valmentautumista ohjaavat Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän Työssäoppimisen, ammattiosaamisen näyttöjen ja työelämään valmentautumisen toteuttamissuunnitelman valmentavaa koulutusta koskevat osat soveltuvin osin. Työelämään valmentautuminen on aidossa työympäristössä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työelämään valmentautumisjaksot toteutetaan laajuudeltaan ja sisällöltään opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisina. Jakso pyritään toteuttamaan koulun ulkopuolisissa työpaikoissa, mutta opiskelija voi suorittaa jakson myös oppilaitoksen harjoitusyrityksessä tai vastaavin järjestelyin. Työelämään valmentautuminen voidaan toteuttaa myös opiskelijan kotipaikkakunnan työ- tai toimintakeskuksissa. Työelämään valmentautumisen aikana kartoitetaan myös opiskelijan tarvitsemia tukitoimia työllistymisessä ja työn tekemisessä, mikä edellyttää yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja eri toimijatahojen kanssa. Valmentavassa koulutuksessa on erityisen tärkeää opettajan ja työelämän edustajien välinen yhteistyö. Opettajien tulee yhdessä työ- ja elinkeinoelämän kanssa varmistaa työelämään valmentautumisen laatu, jotta opiskelija saavuttaa sille asetetut tavoitteet. On tärkeää, että opiskelija saa myönteistä, rakentavaa ja realistista palautetta työelämältä jatkosuunnitelmien tueksi.

11 Sen lisäksi, mitä laissa ammatillisesta koulutuksesta (L 630/1998, 19, 28 ) ja voimassa olevissa työturvallisuussäädöksissä on säädetty, työturvallisuusasioissa noudatetaan seuraavaa: Sopimuksessa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävästä koulutuksesta on kirjattava turvallisuuteen, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvät vastuut ja vakuutukset. Ennen työn aloittamista on varmistettava, että opiskelijalla on edellytykset tehdä ko. työtä turvallisesti ja terveyttään vaarantamatta sekä ohjeita noudattaen (myös silloin, kun työ tapahtuu oppilaitoksessa). 2.4 Projektit ja hankkeet Valmentavassa koulutuksessa tehdään mahdollisuuksien mukaan erilaisia projekteja ja osallistutaan erilaisiin hankkeisiin. Ne voivat olla esimerkiksi erilaisten tilaisuuksien järjestämistä, teema- ja toimintapäiviä (esimerkiksi avoimet ovet, syysmarkkinat ja myyjäiset), kilpailuja ja yritysten tilaustöitä. Silloin opiskelu on tekemällä oppimista, ratkaisujen etsimistä ja yhdessä toimimista, yhteistoiminnallista oppimista. Valmentavassa koulutuksessa voidaan osallistua myös kansainvälisiin projekteihin. 2.5 Opetusjärjestelyt Ryhmäytyminen ja HOPS:n/HOJKS:n laatiminen Valmentavassa koulutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelijaryhmän ryhmäytymiseen, toisiinsa ja opettajaan tutustumiseen. Syksyllä koulun alkaessa luokanvalvojan johdolla pidetään ns. ryhmäytymisjakso, jolloin opiskelijat tutustuvat opiskelijatovereihin, opettajiin, ohjaajiin ja oppilaitokseen. Tällöin suoritetaan alkuhaastattelu ja aloitetaan HOJKS:n ja HOPS:n työstäminen. Jakson tavoitteena on ryhmään tutustuminen, yhteishengen luominen ja oman paikan löytäminen sekä turvallinen olo ryhmässä ja oppilaitoksessa. Tutustumismenetelminä käytetään ryhmätehtäviä, pelejä, retkiä, erilaisia suunnistuksia lähiympäristöön sekä muita toiminnallisia tehtäviä. Opiskelun alkuvaiheessa aloitetaan myös toimintakyvyn kartoitus, jota ryhmäytymistehtävät osaltaan palvelevat. Opiskelija ja opettaja kartoittavat opiskelijan elämäntilannetta ja tukitarpeita sekä opintojen tavoitteita ryhmäytymisjakson aikana. Ne kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) ja henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS). Ryhmäytymisjakson aikana alkaa oppimaan oppimisen kurssi, jolloin opiskelija ryhtyy miettimään opintojensa tavoitteita ja työstää opettajansa ohjaamana omaa HOPSiaan. Ryhmäytymisjaksolla hyödynnetään myös viestintä ja vuorovaikutuskurssin sisältöjä ja pyritään toteuttamaan näin kokonaisopetuksen ideaa. Pidennetty opiskeluaika Mikäli opiskelija joutuu esim. sairausloman takia olemaan runsaasti pois opiskelun aikana, voidaan hänen opiskeluaikaansa pidentää enintään vuodella. Esityksen opiskeluajan pidentämisestä voi tehdä opiskelija, luokanvalvoja, opinto-ohjaaja, kuraattori tai muut opiskelijahuoltoryhmän henkilöt.

12 Lukiopetus Mikäli opiskelijan lukemis- ja kirjoittamistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa ennen opintojen aloitusta, lukitaidot kartoitetaan ryhmäytymisjakson ja opintojen aikana, mikäli tarvetta ilmenee. Kartoitusten tai aiempien tutkimustietojen perusteella mietitään tarvittavia tukitoimia opetukseen ja jatko-opintoihin. Näitä voivat olla esimerkiksi erilaiset apuvälineet, selkokielisten tai kuvallisten ohjeiden käyttäminen sekä lisäajan ja ohjauksen antaminen tehtävien tekemiseen. Lukiopetus voi olla yksilö- tai pienryhmäopetusta tai samanaikaisopetusta. Ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa opiskelijan itsetuntoa oppijana sekä ohjata häntä omien vahvuuksiensa hyödyntämisessä. Usein lukivaikeudet ovat osa laajempaa oppimisen ongelmaa, mikä huomioidaan kokonaisvaltaisesti opetusjärjestelyissä. Ohjaaja Opiskelijan tukena luokanvalvojan kanssa yhdessä toimii tarvittaessa ryhmäkohtainen ja/tai henkilökohtainen koulunkäynninohjaaja. Asuminen, vapaa-aika ja harrastukset Opiskelua tukevat asumiseen, vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyvät järjestelyt, kuten asumisvalmennus, erilaiset iltakerhot ja vapaa-ajan ohjelmat. Myös asuntolassa työskentelee opiskelijoiden tukena ohjaajia mm. aamu- ja iltatoimissa sekä omien asioiden hoitamisessa. 2.6 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, HOJKS ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS Valmentava koulutus on tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille, joille laaditaan aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Lisäksi valmentavan koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan yksilölliset tarpeet. Opintojen laajuus ja sisältö suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti ja laaditaan opiskelijalle hänen henkilökohtaiset tavoitteensa sisältävä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). HOJKS sisältää aina myös HOPS:n. Valmentavassa koulutuksessa laadittavassa HOJKS:ssa noudatetaan Siika- Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymän HOJKS:n ohjeistusta. 2.6.1 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Valmentava koulutus on tarkoitettu erityisopetusta tarvitseville opiskelijoille, joille laaditaan aina kirjallinen henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) (L 630/1998, 20 ). Suunnitelman tulee sisältää (A 811/1998, 8 mukaan): - suoritettava koulutus

13 - opetuksessa noudatettavat opetussuunnitelman perusteet - koulutuksen laajuus - opiskelijalle laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma (HOPS) - opiskelijan saamat erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut - muut henkilökohtaiset palvelu- ja tukitoimet sekä - erityisopetuksen perustelut. HOJKS laaditaan opiskelijan, huoltajien, opetus- ja opiskelijahuollon henkilöstön sekä opiskelijan asioita hoitavien kotikunnan viranomaisten sekä kuntoutus- ja tukiverkoston kanssa yhteistyössä. Nivelvaiheesta riippuen verkostoon voi kuulua opiskelijan lähettävän tai vastaanottavan tahon toimijoita. Henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan sisältyy henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa on määritelty opintojen tavoitteet, sisällöt, toteutus ja laajuus. Opiskelijan edistymistä tulee seurata koulutuksen aikana, ja henkilökohtaisia tavoitteita ja tukitoimia on muutettava tarpeen mukaan. 2.6.2 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) Valmentavan koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet. Opintojen laajuus ja sisältö suunnitellaan yksilöllisesti ja joustavasti. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, HOPS, on työväline yksilöllisen oppimispolun toteutuksessa ja seurannassa. Tavoitteena on, että ammatillinen peruskoulutus tai työhön sijoittuminen ovat tarkoituksenmukaisia. HOPS sisältyy aina HOJKS:iin. Suunnittelussa otetaan huomioon opiskelijan nykytilanne, koulutustausta, koulutustarpeet ja kehittymismahdollisuudet sekä kuntoutumisen tarpeet. Näitä ovat mm. opiskelijan vahvuudet ja osaaminen, opiskelijan omat tavoitteet, oppimisvalmiudet ja oppimisvaikeudet, arkielämän hallintaan liittyvät tuen tarpeet sekä muut tuen tarpeet. Samoin selvitetään opiskelijan aikaisempi osaaminen käyttämällä luotettavia arviointimenetelmiä. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Se perustuu opiskelijan oman opiskelun suunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin, opinnoissa etenemiseen ja oppimisen arviointiin. Opiskelijaa ohjataan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadinnassa ja sen toteutumisen seurannassa. Opiskelijaa ohjataan myös tekemään omaa oppimistaan koskevia päätöksiä. Opiskelija sitoutuu ja motivoituu henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamiseen koulutuksen ajaksi. Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laadintaan osallistuvat opettaja tai opettajat ja tarvittaessa opinto-ohjaaja sekä muut tahot opiskelijan kanssa yhdessä neuvotellen. Suunnitelmassa määritellään oppimisen tavoitteet, opintojen suorittaminen, suoritustavat, ajoitus sekä opintojen arviointi. Laadinnassa otetaan huomioon opiskelijoiden erilaiset oppimistyylit. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat tekijät tunnistetaan ja opiskelijan itseohjautuvuutta ja ammatillista kasvua ohjataan ja tuetaan. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) sisältää

14 - opiskelijan opintojen tavoitteet - opintojen laajuudet ja sisällöt - opintojen toteutusmenetelmät sekä oppimisympäristöt - opintojen ajoituksen ja opinnoissa etenemisen - oppimisen ja osaamisen arvioinnin - opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen työhön ja/tai ammatilliseen koulutukseen valmentautumisen paikat ja ajat ja tarvittavat tukitoimet - opintojen seurannan järjestäminen ja siitä vastaavat henkilöt - yhteistyön suunnitelman - jatkosuunnitelman Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan sekä tarvittaessa tarkennetaan ja muutetaan suunnitelmaa opintojen edetessä. Opiskelija ja opettajat arvioivat henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteuttamisen mahdolliset esteet. Taulukko 2. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) ja henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) keskeiset sisällöt HOJKS = Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - opetussuunnitelman peruste - erityiset opetus- ja opiskelijahuollon palvelut - muut henkilökohtaiset palvelut ja -tukitoimet - erityisopetuksen peruste HOPS = Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma - opintojen tavoitteet - opintojen laajuudet ja sisällöt - opintojen toteutusmenetelmät sekä oppimisympäristöt - oppimisen ja osaamisen arviointi - yhteistyön suunnitelma - jatkosuunnitelma 3 OPINTOJEN TAVOITTEET, SISÄLTÖ JA ARVIOINTI Valmentavan koulutuksen lähtökohtana ovat opiskelijan tarpeet. Opintojen tavoitteet, sisältö ja laajuus valitaan ja suunnitellaan opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti ja opintojen arviointi toteutetaan suhteutettuna tavoitteisiin yksilöllisesti ja joustavasti.

15 3.1 Opiskeluvalmiudet 3.1.1 Oppimaan oppiminen Tavoitteet Opiskelija saavuttaa opiskeluvalmiudet, joiden avulla opiskelija saa elämässään ja työssään tarvittavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen. Opiskelija osaa omien edellytyksiensä mukaisesti hankkia, vastaanottaa ja soveltaa tietoa päivittäisessä toiminnassa ja ongelmanratkaisussa. Opiskelija sitoutuu opiskeluun ja löytää motivaation opiskeluunsa. Hän oppii asettamaan omia tavoitteitaan ja työskentelemään tavoitteellisesti. Opiskelija tunnistaa oman oppimisensa vahvuuksia sekä kehittämishaasteita löytää itselleen sopivia opiskelutekniikoita ja oppimis- ja työskentelytyylejä osaa opiskella ja työskennellä itsenäisesti, parin kanssa ja ryhmässä löytää ratkaisuja käytännön ongelmatilanteisiin. Sisältöjä oppiminen, oppimistyylit opiskelu- ja ongelmaratkaisutaidot omat kyvyt ja vahvuudet opiskelutekniikat opiskeluun sitoutuminen ja opiskelumotivaatio omat tavoitteet ja tavoitteellinen työskentely (HOPS:n työstäminen) Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia omaa oppimista ja oppimistapaa selvittäviä harjoituksia toiminnalliset tehtävät ja luovat menetelmät yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely erilaisia pulmatehtäviä oppimispäiväkirjan kokoaminen omista tehtävistä ja tuotoksista Papunetin materiaalit (www.papunet.fi) keskustelumatto Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, oppimispäiväkirja, havainnointi, jatkuva näyttö (aktiivisuus)

16 3.1.2 Viestintä ja vuorovaikutus Tavoitteet Opiskelija viestii ja toimii vuorovaikutustilanteissa itselle soveltuvimpia kommunikointimenetelmiä käyttäen arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla. Opiskelija osaa käyttää hänelle ominaisinta vuorovaikutustapaa päivittäisissä toiminnoissa. Opiskelija osaa toimia vastavuoroisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa ilmaisee itseään arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla suullisesti, kirjallisesti tai yksilöllisten kommunikaatiomenetelmien avulla käyttää viestintätilanteissa yksilöllisten tarpeiden mukaisia puhetta tukevia tai korvaavia kommunikaatiomenetelmiä ja niihin liittyviä apuvälineitä löytää oman ilmaisunsa vahvuudet ja uskaltautuu kokeilemaan uusia ilmaisumuotoja ymmärtää suullista ja kirjallista viestintää arkielämän ja työelämän edellyttämällä tavalla osaa hyödyntää erilaisia viestintävälineitä, kuten kirjallisuutta, elokuvia, teatteria, radiota ja tietoverkkoja hankkiakseen tietoja, elämyksiä ja kokemuksia. Sisältöjä Vuorovaikutus ja viestintä /kommunikaatio ryhmässä Käytännön vuorovaikutus- ja viestintätilanteet ja itsensä ilmaisemisen harjoitukset (tunteet, mielipiteet ja ihmissuhteet) Suullinen, kirjallinen, kuvallinen ja/tai kommunikaatiomenetelmien ja/tai apuvälineiden avulla tapahtuva itsensä ilmaiseminen Erilaisiin viestintä-/kommunikaatiovälineisiin tutustuminen ja niiden käyttäminen Erilaiset viestintävälineet tietojen ja elämysten hankkimisessa (kirjallisuus, elokuvat, tv, radio, tietoverkot) Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonais- ja teemaopetus toiminnalliset tehtävät keskustelu/kommunikointiharjoitukset tukiviittomat ja kuvasymbolit yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely pelit tutustumis- ja asiointikäynnit Papunet, Verneri (www.papunet.fi, www.verneri.fi) Kommunikaatiopassi/-kansio Peili-materiaali, Kehitysvammaliitto Avainsäätiön tuotteet (esim. Työkalusalkku, 100 viittomaa CD oheismateriaaleineen, jne.) Lexia

17 Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi, jatkuva näyttö, tehtävien palaute, portfolio Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi, jatkuva näyttö, tehtävien palaute, portfolio 3.1.3 Toinen kotimainen kieli ja/tai vieraat kielet Tavoitteet Opiskelija Sisältöjä Opiskelija kehittää kielitaitoaan siten, että hän voi hyödyntää sitä elinikäisessä oppimisessa, työelämässä ja arkielämässä. tuottaa ja vastaanottaa viestejä ymmärrettävästi toisella kotimaisella kielellä ja/tai vieraalla kielellä ymmärtää kielitaidon ja kansainvälistymisen merkityksen muuttuvassa maailmassa hyödyntää kielitaitoaan arkielämän toiminnoissa. Ruotsi ja/ tai englanti arkielämässä ja/ tai työelämässä tarvittavat taidot kommunikointi (esim. tervehtiminen, itsensä esittely, neuvon kysyminen, kirjeen kirjoittaminen, jne.) ja käytännön tilanteissa asiointi omien edellytystensä mukaisesti Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonaisopetus toiminnalliset tehtävät (musiikki, draama) harjoitukset ja tehtävät sekä niiden liittäminen portfolioon yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely kielten opetusohjelmat, oppikirjat ja opetusmonisteet Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi, suulliset ja kirjalliset /kuvalliset tehtävät, portfolio

18 3.1.4 Matematiikka Tavoitteet Opiskelija hankkii edellytystensä mukaiset matematiikan taidot, joita hän tarvitsee arkielämän ja työelämän edellyttämissä laskutoimituksissa. Opiskelija osaa arkielämässä ja työelämässä tarvittavia käytännön matematiikan taitoja käyttää laskinta ja muita apuvälineitä laskemisessa. Sisältöjä arkielämässä ja/ tai työelämässä tarvittavat taidot ja peruslaskutoimitukset (esim. raha, aika, analoginen ja digitaalinen kello) mittayksiköt ja suureet luokittelu soveltuvien apuvälineiden käyttö, esim. laskin ja/tai tietokone Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonais- ja teemaopetus toiminnalliset menetelmät ja käytännölliset harjoitukset, esimerkiksi mittaaminen, kaupassa, pankissa jne. asiointi strukturoitu opetus, esimerkiksi koritehtävät oppikirjat, esimerkiksi peruskoulun mukautetut matematiikan kirjat, Arkimatikka, Arkielämän ABC oppimispelit rahat erilaiset havaintovälineet Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) jatkuva arviointi sekä välitön, kannustava palaute Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi, tehtävistä suoriutuminen 3.1.5 Tietotekniikka Tavoitteet

19 Opiskelija hankkii edellytystensä mukaiset tietotekniikan taidot, joita hän tarvitsee arki- ja työelämässä. Opiskelija käyttää tarvittaessa opastettuna tietokonetta apuvälineenään osaa käyttää tietoverkkoa turvallisesti hyödyntää tietoverkkoa elinikäisessä oppimisessa, työssä ja arkielämässä. Sisältöjä tietokoneisiin ja oheislaitteisiin tutustuminen tietokoneen käyttäminen (esim. tekstinkäsittely, kuvankäsittely, tiedon siirtäminen) omien edellytystensä mukaisesti (esim. kommunikointiin) tietoverkon turvallinen käyttö (nettietiketti) sähköpostin käyttö Wilman käyttö Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely kokonais- ja teemaopetus tietotekniikan hyödyntäminen läpäisyperiaatteella muissa oppiaineissa vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät ja -materiaalit PCS-kuvat ja -kuvakirjoitus oppimispelit TIKAS http://papunet.net/yleis/materiaalit/esitteet/nettietiketti.html portfolion kokoaminen (tarvittaessa ohjattuna) Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi, suulliset ja kirjalliset/kuvalliset tehtävät, portfolion työstäminen (myös muiden aineiden osalta) 3.2 Toimintakyvyn edistyminen 3.2.1 Yhteiskunnassa toimiminen Tavoitteet Opiskelija tuntee keskeiset yhteiskunnan palvelut ja osaa hyödyntää niitä omassa elämässään henkilökohtaisen elämäntilanteen mukaisesti. Opiskelija tuntee omia oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan ja toimii yhteiskunnan jäsenenä. Opiskelija osallistuu oman lähiyhteisönsä toimintaan.

20 Opiskelija käyttää yhteiskunnan palveluja oman elämäntilanteensa mukaisesti asioi ja suunnittelee oman kotikuntansa viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa omien tukipalvelujensa toteuttamista toimii yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä jäsenenä toimii omien oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti. Sisältöjä yhteiskunnan palvelut ja niiden käyttäminen, esim. posti, pankki, kela, kauppa, terveydenhuolto kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet sekä hyvät tavat omassa yhteisössä (oppilaitoksen järjestyssäännöt) yhteiskunnan ajankohtaisten asioiden seuraaminen (uutiset, vaalit) opiskelijayhteisön/luokan toiminta ja siihen osallistuminen omien kykyjen mukaan Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonaisopetus yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely toiminnalliset tehtävät ja harjoitukset opintokäynnit asiointi eri toimistoissa ja kaupoissa selkouutiset / sanomalehtien ja uutisten seuraaminen selkokielinen materiaali suomalaisesta yhteiskunnasta ja tavoista (www.papunet.fi) oppikirjat, esim. Arkielämän ABC Minä päätän materiaali, (www.hk-apu.fi) Peili-materiaali, Kehitysvammaliitto Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, portfolioon liitettävät tehtävät 3.2.2 Itsetuntemus ja sosiaaliset taidot Tavoitteet Opiskelija ottaa vastuuta omaa elämäänsä koskevista ratkaisuista. Opiskelija vaikuttaa omaan elämäntilanteeseensa ja tulevaisuuteensa. Opiskelija arvioi omien edellytystensä mukaisesti toimintakykyään ja elämäntilannettaan. Opiskelija rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa sekä vahvistaa itse-

21 tuntoaan. Hän toimii omien edellytystensä mukaisesti sosiaalisissa tilanteissa. Opiskelija arvioi omia kykyjään ja suorituksiaan itselleen soveltuvalla tavalla tunnistaa omia vahvuuksiaan, voimavarojaan ja kehittämistarpeitaan hahmottaa omaa erityisen tuen tarvettaan ja toimintakyvyn rajoituksiaan ja osaa hyödyntää tarvittaessa tuki- ja avustajapalveluita rakentaa realistista ja myönteistä minäkuvaa ikävaihe ja toimintakyky huomioiden vahvistaa omaa itsetuntoaan toimii vuorovaikutteisesti erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa käyttäytyy suvaitsevasti ja ymmärtävästi muita kohtaan arvostaa itseään sekä muita tasavertaisina yhteiskunnan jäsenenä. Sisältöjä minäkuva, omien vahvuuksien ja kehittämis-/tuentarpeiden tunnistaminen itsetunto ja sen vahvistaminen vuorovaikutus ja sosiaaliset taidot (hyvät tavat, ystävyys, kaverit, seurustelu) omat voimavarat ja toimintakyky suvaitsevaisuus itsensä ja toisten arvostaminen tapakasvatus: asiallinen ja tilanteen mukainen käytös nuoruus ja aikuisuus Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonaisopetus yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely yksilöllinen ohjaus ohjataan ja tuetaan asialliseen, iänmukaiseen käytökseen toimintakyky huomioiden toiminnalliset harjoitukset, luova toiminta, elämyksellisyys opetuspelit ja filmit Minä - kirjan kokoaminen ja liittäminen portfolioon Papunet -tunnekuvat Peili- materiaali, Kehitysvammaliitto Arkielämän ABC Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, Minä- kirjan tekeminen, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi, Minä- kirjan ja tehtävien liittäminen portfolioon

22 3.2.3 Arkielämäntaidot ja itsenäisen asumisen valmiudet Tavoitteet Opiskelija Opiskelija selviytyy arkielämään ja asumiseen liittyvistä jokapäiväisistä toimis taan mahdollisimman itsenäisesti. Opiskelija hyödyntää jokapäiväiseen toimin taa liittyviä tukipalveluita, apuvälineitä ja avustajapalveluita. Opiskelija kyke nee ottamaan vastuuta omasta elämästään omien edellytystensä mukaan. suunnittelee ja valmistaa kykyjensä mukaisesti terveellistä sekä taloudellista kotiruokaa sekä edistää omaa hyvinvointiaan oikeiden ruokailutottumusten avulla huolehtii henkilökohtaisesta hygieniastaan, pukeutumisestaan ja ulkoisesta olemuksestaan pitää yllä vuorokausirytmiään, seuraa ajankäyttöään ja noudattaa aikatauluja luo itselleen viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön ja pitää siitä huolta käyttää rahaa mahdollisimman itsenäisesti sekä tekee arkielämään ja itsenäiseen asumiseen liittyviä ostoksia tekee omaa arkielämää koskevia päätöksiä ja valintoja hyödyntää jokapäiväisessä elämässään tarvitsevia tukipalveluja, apuvälineitä ja avustajapalveluita löytää itselle soveltuvimman asumismuodon riittävine tuki- ja ohjauspalveluineen käyttää liikennevälineitä ja liikkuu mahdollisimman itsenäisesti. Sisältöjä terveellinen ja taloudellinen kotiruoka ja välipala (ruoan suunnittelu, hankinta ja valmistus kykyjensä mukaan) omasta itsestä ja omista asioista huolehtiminen (henkilökohtainen hygienia, siisteys ja puhtaus, kalenteri, aikataulut) omien mahdollisuuksiensa mukaan asuinviihtyvyys (siisteys, viihtyvyys) ja itsenäinen asuminen vaatehuolto, pyykinpesu, silittäminen ja pienimuotoiset ompelutyöt ohjatusti/ avustettuna vuorokausirytmi (työ, vapaa-aika, lepo) rahan käyttö matkustaminen ja mahdollisimman itsenäinen liikkuminen (liikenteessä, julkisissa kulkuvälineissä) omien tukipalveluiden ja apuvälineiden tarkoituksenmukainen käyttö Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonaisopetus yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely

23 ruoanvalmistus, asumisvalmennus ja kotityöt mahdollisuuksien mukaan/ avustettuna oman huoneen siivous asuntolassa ohjatusti/avustettuna Arkielämän ABC -materiaali Arjentaito-opas (www.alpo.fi) ja internetin tietokantojen hyödyntäminen, esim. www.asumisenabc.fi ja www.nettinappi.fi portfolion koonnissa Papunetin ja selkokieliset esitteet ja oppaat Vernerin selkokieliset sivut, joita voi myös kuunnella Omaan kotiin, Muutto-opas sinulle, kehitysvammaisten palvelusäätiö Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (tehtävien tekeminen, työskentelyyn osallistuminen), havainnointi 3.2.4 Vapaa-aika Tavoitteet Opiskelija tuntee erilaisia vapaa-ajanviettomahdollisuuksia ja osaa viettää vapaa-aikaansa omaa hyvinvointiaan edistävällä tavalla. Opiskelija hyödyntää harrastuksia ja vapaa-aikaansa oman hyvinvointinsa edistämiseksi ja sosiaalisten suhteiden luomiseksi tutustuu erilaisiin vapaa-ajanviettomahdollisuuksiin osaa valita itselleen sopivan harrastuksen ymmärtää vapaa-ajan merkityksen työn ja opiskelun vastapainona. Sisältöjä oppilaitoksen vapaa-ajan toiminnat harrastusmahdollisuuksiin tutustuminen harrastustoimintaan osallistuminen työn ja vapaa-ajan erot Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonaisopetus yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely ohjatut tutustumiskäynnit lähiympäristön tarjoamiin harrastus- ja vapaaajanvietto- mahdollisuuksiin, esim. kansalaisopisto, ravintolat, kahvilat, elokuvat, teatteri, kirjasto, konsertit sekä liikunta- ja ulkoilupaikat (uimahalli) osallistuminen itsenäisesti tai tuetusti johonkin säännöllisesti toistuvaan harrasteryhmään tai jonkin uuden harrasteen kokeileminen

24 Vernerin materiaali (http://verneri.net/selko/harrastukset/liikunta) Papunetin pelisivut (http://papunet.net/pelit/lapsille) Avartti- menetelmä soveltuvin osin (http://avartti.fi) Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, portfolio Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö: harrastuksiin ja/tai vapaa-ajantapahtumiin osallistuminen ja niiden dokumentointi portfolioon 3.2.5 Liikunta ja motoriset taidot Tavoitteet Opiskelija edistää liikunnan avulla terveellistä ja aktiivista elämäntapaa sekä ymmärtää liikunnan merkityksen toiminta- ja työkyvylle. Opiskelija selviytyy jokapäiväisistä karkea- ja hienomotorista toiminnoista itselle soveltuvalla tavalla. Opiskelija hyödyntää liikkumisessaan erilaisia apuvälineitä ja avustajapalveluita henkilökohtaisen tarpeen mukaan. Opiskelija valitsee itselleen sopivia liikuntalajeja, joiden kautta saa elämyksiä ja myönteisiä onnistumisen kokemuksia omaksuu liikunnan osaksi elämäntapojaan hahmottaa kehonsa eri osat ja niiden toiminnan sekä hallitsee kehon osien toiminnot selviytyy jokapäiväisistä motorisista toiminnoista itselle optimaalisella tavalla ylläpitää tai kohottaa omaa fyysistä kuntoaan. Sisältöjä eri liikuntalajeihin tutustuminen ja myönteiset liikuntakokemukset itselle soveltuva liikunnallinen elämäntapa ja hyötyliikunta liikkumisen apuvälineet karkea- ja hienomotoriset harjoitukset Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely perusliikuntataitojen ylläpitäminen ja varmistuminen (kävely, juokseminen, hyppääminen, heittäminen sekä hiihto, pyöräily ja luistelu oma toimintakyky huomioiden) kuvasuunnistus yhteistyö toiminta- ja fysioterapeuttien kanssa pelit uinti (esim. Hallwick- menetelmää hyödyntäen) retkeily ja ulkoilu

25 karkea- ja hienomotoriset harjoitukset (esim. Veronica Sherbornen menetelmää hyödyntäen) rentoutus- ja musiikkiäänitteet Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (osallistuminen ja aktiivisuus kykyjen mukaan), portfolio 3.2.6 Terveystieto Tavoitteet Opiskelija omaksuu terveyttä, psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia ja kuntoutumista tukevan elämäntavan. Opiskelija edistää ravinnon, liikunnan ja terveellisten elämäntapojen avulla omaa hyvinvointiaan huolehtii omasta terveydestään ja psyykkisestä sekä fyysisestä hyvinvoinnistaan toimii psyykkistä jaksamistaan edistävällä tavalla käyttää omaa terveyttään ja kuntoutumistaan tukevia terveydenhuollon palveluita toimii vastuullisesti ihmissuhteissaan. Sisältöjä terveyttä edistävät ja haittaavat elämäntavat ruokavalion, liikunnan, rentoutumisen ja levon merkitys hyvinvoinnille päihde- ja tupakkatietous omasta hyvinvoinnista ja kuntoutuksesta huolehtiminen opiskelijaterveydenhuolto /terveydenhuoltopalvelut seksuaalikasvatus ja itsemääräämisoikeus (esim. oman kehon koskemattomuus) hyvät ihmissuhteet Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia kokonaisopetus luokkamuotoisen opetuksen lisäksi yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely projekti- ja ryhmätyöt (esim. kehonkuva) opintokäynnit, tutustuminen opiskelijaterveydenhuoltoon tai terveyskeskukseen Arkielämän ABC materiaali Hyttinen Satu, 2009: Haaveita ja haluja: selkokielisiä tarinoita seksuaalisuudesta Vernerin selkokieliset terveyssivut (http://verneri.net/selko/terveys), joita voi myös kuunnella Papunetin selkokieliset esitteet, joita voi myös kuunnella

26 Duuniopin materiaalit (http://www2.edu.fi/duunioppi/index.php?id=38) Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS) Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, havainnointi Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (osallistuminen ja aktiivisuus, kirjalliset/suulliset/kuuntelutehtävät), portfolio 3.2.7 Taide ja kulttuuri Tavoitteet Opiskelija saa monipuolisia taidekokemuksia ja tutustuu itselle sopivin menetelmin taiteen erilaisiin ilmenemismuotoihin. Opiskelija hyödyntää omassa elämässään taidetta ja käyttämään kulttuuripalveluja. Opiskelija osallistuu omista lähtökohdistaan oman koti- tai oppilaitosyhteisönsä ympäristön kehittämiseen tai uudistamiseen löytää uusia tapoja ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan esim. musiikin, liikkeen ja tanssin, draaman, sanataiteen tai kuvataiteen keinoin hyödyntää taidetta ja kulttuuripalveluja omassa elämässään. Sisältöjä taide- ja kulttuuritapahtumiin (esim. taidenäyttelyt, museot, urheilutapahtumat, konsertit, teatteri, elokuvat) osallistuminen itsensä ilmaiseminen taiteen avulla (esim. kädentaidot, sanataide, kuvataide, musiikki, draama) Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely kokonaisopetus toiminnalliset menetelmät ja luova toiminta taiteen terapeuttiset elementit (esim. Adolfson- ja KKK-menetelmät) paja-/teemapäivät erilaiset projektit opintokäynnit levy-/runoraati papunetin kuvasivut (http://papunet.net/kuva) Itkonen Satu, 2008: Selkoa nykytaiteesta Arviointi Arviointi suoritetaan suhteessa opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin (HOPS)

27 Oppimisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut Osaamisen arviointi: Itsearviointi (lomake/kuvat), ohjaus- ja palautekeskustelut, jatkuva näyttö (osallistuminen ja aktiivisuus kykyjen mukaan), portfolio 3.3 Työelämävalmiudet 3.3.1 Työelämävalmiudet ja työelämään valmentautuminen Tavoitteet Opiskelija hankkii työelämävalmiuksia tutustumalla erilaisiin työtoimintoihin ja löytää omien edellytystensä mukaisia työtehtäviä, tapoja tehdä työtä sekä soveltuvan työpaikan. Opiskelija työskentelee aidossa työympäristössä valmentautuen työtehtävien suorittamiseen ja työelämään. Opiskelija osaa toimia työyhteisön toimintaohjeiden mukaisesti. Opiskelija hyödyntää tarpeittensa mukaisia tukimuotoja työllistymisessään. Opiskelija hankkii käytännön työkokemuksia työpaikalla ja löytää oman tapansa tehdä työtä omaa käsityksen itsestään työntekijänä tuntee työyhteisön keskeisiä toimintaohjeita ja sääntöjä, kuten työnantajien ja työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet toimii työyhteisön jäsenenä on perehtynyt erilaisiin, itselle soveltuviin tapoihin tehdä työtä hallitsee edellytystensä mukaisesti käytännön työtehtävissä tarvittavat työmenetelmät tuntee työtehtäviensä työturvallisuuteen liittyvät ohjeet ja osaa noudattaa niitä tunnistaa vahvuutensa ja tuen tarpeensa työntekijänä löytää edellytystensä mukaiset työtehtävät ja työympäristön yhteistyössä tukiverkostonsa kanssa hyödyntää tarpeittensa mukaisia työllistymiseen ja työn tekemiseen liittyviä tukitoimia ja -palveluita. Sisältöjä ammatinvalinnanohjaus erilaisiin työpaikkoihin tutustuminen (esim. puutarha-, keittiö- ja kodinhuoltotyöt sekä työ- ja toimintakeskukset) käsitys itsestä työntekijänä: omat vahvuudet ja kehittymisalueet työntekijän oikeudet ja velvollisuudet työturvallisuus käytännön työkokemukset (työkokeilu) ja työpajatyöskentely yksilöllinen työelämään valmentautuminen Toteuttamistapoja ja oppimateriaalia yksilö-, pari- ja ryhmätyöskentely työpajatyöskentely ja työvaltainen opiskelu opintokäynnit