TeknologiaSuomi nousuun! Teknologiateollisuuden hallitusohjelmatavoitteet Hallituksen puheenjohtaja Pekka Lundmark Toimitusjohtaja Jorma Turunen 20.1.2011
Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu- ja konsultointi-ala Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Rejlers, Sito, Sweco... Tietotekniikka-ala Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, Flander, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto...
Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan noin 290 000 ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat 700 000 henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta.
Suomalaisten ja teknologiateollisuuden kohtalonyhteys Liikevaihto Suomessa putosi 29 % vuonna 2009, kasvua 5 % vuonna 2010 52 Mrd. euroa, 12 kk:n liukuva summa 2000,1 = 100 180 50 48 46 44 42 40 38 36 34 170 160 150 140 130 120 110 100 Valtiontalouden tulot (vas.ast.) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa (oik.ast.) 32 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 90 Viimeinen havainto 9/2010 tai 11/2010. Lähde: Valtiokonttori, Tilastokeskus
Teknologiateollisuuden nousu 1990-luvun laman ja 2009 kriisin jälkeen Teknologiateollisuuden uudet tilaukset Suomessa, käyvin hinnoin (indeksi) 240 220 200 180 160 140 120 100 80 60 40 1985,I=100 / 2000,I=100 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 1985-1995 2000-2010 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu
Suomen kilpailukyky on rapautunut 2000-luvulla Teknologiateollisuuden investoinnit Suomessa 4 000 3 800 3 600 3 400 3 200 3 000 2 800 2 600 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Milj. euroa, käyvin hinnoin 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010e Kiinteät investoinnit Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (kesäkuu 2010)
Pk-yritysten lisättävä omaa suoraa ulkomaanvientiä Eri kokoisten yritysten osuus viennistä Työntekijöiden lkm alle 50 50-249 250-999 yli 1000 100 % 90 % 8 9 80 % 70 % 57 50 24 22 60 % 50 % 32 21 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 23 13 Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005 7 22 16 13 Suomi Ruotsi Saksa Tanska 36 48 Lähde: External trade by activities and size-classes of enterprises, EC 2005
Suomen menettämää kustannuskilpailukykyä* parannettava 120 115 110 105 100 95 90 85 80 1999,I=100 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Suomi Saksa Kreikka Itävalta Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Ranska Italia Espanja Alankomaat *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan 20-30 tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeinen havainto II/2010. Lähde: Euroopan keskuspankki
Suomen talousstrategian ytimeksi uudistuminen, kasvu ja investoinnit Seuraavan vaalikauden keskeisenä kansallisena tavoitteena on oltava suomalaisen toimintaympäristön, työn ja yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn parantaminen. Tervehdytetään julkista taloutta, lisätään yksityisten työpaikkojen määrää ja vahvistetaan suomalaista omistajuutta. Nykytoiminnan kilpailukyvyn turvaaminen edellytyksenä elinkeinorakenteen kehittämiselle.
Innovaatiopolitiikka Suomen menestyksen kantava voima Onnistunut innovaatiopolitiikka auttaa yrityksiä uudistumaan ja luomaan uutta. Innovaatiopolitiikan rahoituksen määrällinen reaalikasvu turvataan. Rahoituksen kohdentamiseen elinkeinoelämän tarpeiden mukaisesti kiinnitetään huomiota mm. SHOKien rahoitus varmistetaan. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten rooleja selkeytetään. Erityisesti kehitetään VTT:n toiminnan vaikuttavuutta. Tietoyhteiskunnan kilpailukykyä, vetovoimaisuutta ja toimivuutta parannetaan. Painopisteenä kunta- sekä kunta- ja valtiorajat ylittävät palvelut sekä päällekkäisyyksien purkaminen. Suomi toimii EU:n digitaalisten yhteismarkkinoiden toteuttamiseksi. Vientirahoitusjärjestelmä uudistetaan kilpailijamaiden tasolle.
Osaamisesta ylivoimaa Vientiteollisuuden ja Suomen menestys edellyttää ylivoimaista osaamista. Suomeen 6-8 yliopistoa ja 12-14 työelämälähtöistä ammattikorkeakoulua. Yliopistojen hallinnonuudistus viedään loppuun. Yliopistolain toimivuutta säätiöyliopistoissa arvioidaan ja riippumattoman hallituksen periaate varmistetaan. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen ohjauksen ja rahoituksen kriteerit uudistetaan painottaen laatua ja vaikuttavuutta. AMK-kentän rakenteellista kehittämistä nopeutetaan. Ammattikorkeakoulujen valtionosuusjärjestelmä puretaan ja koko perusrahoitus siirretään valtiolle. Ammattikorkeakoulujen ja pk-yritysten yhteistyötä vahvistetaan merkittävästi. Työnjohdon ja tiiminvetäjien koulutukseen luodaan pysyvät käytännöt. Varmistetaan teknologia-alojen ammattiopettajien riittävyys ja osaaminen.
Kestävä kehitys ja energiapolitiikka keskiössä Ratkaisuilla rakennetaan hyvinvointia ja luodaan uutta työtä. Suomessa ratkaisujen vaikuttavuus on poikkeuksellisen suuri. Ilmastopolitiikassa tavoiteltava globaalia, kattavaa ja sitovaa sopimusta. Hiilivuodon välttämiseksi EU:n pidättäydyttävä yksipuolisista lisäsitoumuksista. Uusia päästökauppajärjestelmiä ei tarvita. Uusiutuvien energialähteiden tukien oltava kustannustehokkaita ja markkinalähtöisiä. Tuetaan tutkimusta, tuotekehitystä ja markkinoille saattamista. Parhaita tukimuotoja investointiavustukset ja demonstraatiotuet.
Liikennepolitiikalla suuri merkitys Suomen sijainti etäällä päämarkkinoista korostaa toimivan kuljetusjärjestelmän ja logistiikkakustannusten merkitystä Merikuljetusten hinta ei saa nousta lainsäädännöllisin toimin. EU:n rikkidirektiivin ja IMO-sopimuksen toimeenpano on estettävä. Keskeiset ratainvestoinnit toteutettava nopeasti, esim. Seinäjoki Oulu-radan kokonaisuus. On taattava liikenneinfrastruktuurin kehittäminen riittävillä määrärahoilla.
Joustavat ja vetovoimaiset työmarkkinat työllistävät Yrityskohtaisuutta painottava sopimuskäytäntö tukee tuottavuutta, kilpailukykyä sekä oikeaa palkanmitoitusta. Yritysten tilanteiden huomioon ottaminen ja sopeutumiskyky parantavat työllisyyttä. Hajautetun sopimuskäytännön ohella tarvitaan toimiva kolmikantamenettely työelämää ja siihen liittyvää sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön valmistelussa. Työrauhajärjestelmämme ei vastaa verkottuneen talouden tarpeita. Vastuullisen työmarkkinatoiminnan turvaamiseksi käynnistetään työehtosopimus- ja työriitalakien kolmikantainen valmistelu. Joustavat työajat ja lomautusmenettelyt sopeutumiskeinoina ovat usein parempia kuin irtisanomiset. Niiden käyttöä on tuettava ja muutettava lomautusajan työttömyysturvan rahoitus vastaamaan irtisanottujen työttömyysturvan rahoitusta.
Kannustavalla verotuksella kasvua ja investointeja Verotusta uudistettava siten, että se kannustaa paremmin ahkeruuteen, kasvuun, omistajuuteen ja investointeihin Suomessa. Luodaan uusi t&k-verokannustin, jonka avulla edistetään yritysten investointeja innovaatioihin ja tuotekehitykseen. Energiaintensiiviselle teollisuudelle luodaan nopeasti uusi energiaveroleikkuri. Teollisuuden energiavero alennetaan EU:n sallimalle minimitasolle. Yksityisten pääomasijoittajien verokannusteet otetaan käyttöön parantamaan nuorten yritysten rahoitus- ja kasvumahdollisuuksia. Ansiotuloveroa alennetaan kaikissa tuloluokissa. Ylin marginaalivero alennetaan 50 prosenttiin. Yritysveroa alennetaan. Pääomaverotus pidetään nykytasolla.
Tarkkuutta yritystukikeskusteluun Yritystuet Suomessa ovat alle EU-keskitason. Yritystukien merkitys on suuri uusien liiketoimintojen käynnistämisessä ja siten suomalaisen teollisuuden uusiutumisessa. Suomen ei tulisi omilla päätöksillä aikaansaada tilannetta, jossa suomalaisten yritysten tilanne tukien suhteen olisi huonompi kuin EU-kilpailijamaissamme. Yritystuki-instrumentteja tulisi yksinkertaistaa ja siirtää tukien painopistettä suorista tuista t&k-verokannustimen suuntaan.