Työmarkkinaratkaisuilla työtä ja kilpailukykyä

Transkriptio

1 Työmarkkinaratkaisuilla työtä ja kilpailukykyä

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Prima Power, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi A-insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, SITO, SWECO, Vahanen, WSP Tietotekniikka-ala Affecto Finland, CGI, Codebakers, Codemicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto

3 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus tietoliikennelaitteet, instrumentit, sähkökoneet liikevaihto (2012e): 17,3 mrd euroa henkilöstö (2012e): Metallien jalostus terästuotteet, värimetallit, valut liikevaihto (2012e): 9,8 mrd euroa henkilöstö (2012e): Kone- ja metallituoteteollisuus koneet, metallituotteet, kulkuneuvot liikevaihto (2012e): 28,3 mrd euroa henkilöstö (2012e): Tietotekniikka-ala tietotekniikkapalvelut, ohjelmistot liikevaihto (2012e): 7,2 mrd euroa henkilöstö (2012e): Suunnittelu ja konsultointi teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalvelut liikevaihto (2012e): 5,1 mrd euroa henkilöstö (2012e):

4 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin e Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

5 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa =100 Muutos: 1-10,2012 / 1-10,2011, % Metallien jalostus -6 % Tietotekniikka-ala +6 % Kone- ja metallituoteteollisuus +3 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -4 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +9 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto lokakuu Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus

6 Yrityksemme ovat taloudellisesti erilaisessa tilanteessa - yritystasolla tehtävät palkka- ja työaikaratkaisut ovat yksi oleellinen keino korjata tuottavuusja kannattavuusongelmia

7 Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna Vuonna 2007 osuus oli 15 %. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

8 Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa yrityksittäin: / % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % Keskiarvo: -4 % Mediaani: -7 % -40 % -60 % -80 % -100 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

9 Vastataan asiakkaiden, yrityksen ja henkilöstön tarpeisiin yrityskohtaisilla ratkaisuilla Kuka ja missä on asiakas? Mitä asiakas meiltä odottaa, mitä meissä arvostaa? Mihin palvelu- tai toimitusketjuihin me ja asiakkaamme ovat verkottuneet? Mikä on asemamme maailmanmarkkinoilla ja kansainvälisessä kilpailussa? Ketkä ovat kovimmat kilpailijamme ja mitkä heidän ominaisuutensa ja vahvuutensa? Miten voimme parantaa kilpailukykyämme?

10 Ulkomaankauppa on Suomen talouden selkäranka Viennin tasopudotus 2008 jälkeen on aiheuttamassa suuren ongelman suomalaisten hyvinvoinnille

11 Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen - viennistä puuttuu miljardia euroa / vuosi Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Tarvittava vientikehitys, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista Toteutunut vienti Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Tilastokeskus

12 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi 2005,I = Viro Puola Tšekki Saksa Alankomaat Ruotsi Suomi Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Eurostat

13 Viennin tasopudotuksen ja julkisen sektorin kasvun seurauksena valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti 85 Mrd. euroa, kuukausisaldo *) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 7,1 miljardia euroa ja vuoden 2012 lopussa noin 14 miljardia euroa. Viimeisin tieto marraskuu Lähde: Valtiokonttori

14 Suomen vaihtotase on kriisimaiden tasolla Suomen ja Saksan kehitys ovat peilikuvia toisilleen Vaihtotase/bkt, neljän vuosineljänneksen liukuva summa, % Alankomaat Ruotsi Saksa Italia Espanja Suomi Iso-Britannia Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Eurostat

15 Kilpailukykyä on rapauttanut globaalin rakennemuutoksen ohella liian nopea kustannuskehitys suhteessa tuottavuuteen

16 Tuottavuuskehityksen* taitekohta Suomessa 2008 jälkeen Suomesta on hävinnyt pysyvästi merkittävää volyymituotantoa elektroniikka- ja metsäteollisuudesta** = 100 **) Teollisuuden nykyinen rakenne ei enää mahdollista vastaavaa tuottavuuskehitystä kuin vuosina Koko kansantalous 110 Teollisuus Teknologiateollisuus *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus

17 Tuottavuuskehitys* teknologiateollisuudessa = 100 Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi *) Työn tuottavuudella tarkoitetaan kiinteähintaista tuotosta työtuntia kohden. Jos tuottavuus paranee (käyrä nousee), tuotos lisääntyy enemmän kuin tehdyt työtunnit. Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

18 Työn hinnan kehitys on ristiriidassa tuottavuuden kehityksen kanssa 2005 = Teollisuuden tuotanto (jalostusarvo) Teollisuuden tuottavuus Teollisuuden työn hinta Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index, Tilastokeskus; Ansiotasoindeksi (yksityinen sektori, vuodet )

19 Työvoimakustannusten osuus jalostusarvosta on kasvanut merkittävästi teknologiateollisuudessa 75 %-osuus jalostusarvosta

20 Teollisuuden kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin Yksikkötyökustannukset teollisuudessa (työvoimakustannukset/tuottavuus) = Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Suomi Saksa Ruotsi Puola Tšekki Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Eurostat: Quarterly National Accounts / Labour Cost Index

21 Myös kansantaloudessa kustannuskilpailukyky on heikentynyt suhteessa kilpailijamaihin Yksikkötyökustannukset (työvoimakustannukset/tuottavuus, ml. kunkin maan efektiiviset valuuttakurssit) = Kustannuskilpailukyky heikkenee Kustannuskilpailukyky paranee Saksa Espanja Italia Alankomaat Itävalta Suomi *) EKP:n harmonisoidussa kustannuskilpailukykymittarissa kunkin maan keskimääräinen efektiivinen valuuttakurssi lasketaan tärkeimmän vientimaan valuuttakurssipainoilla sekä koko talouden yksikkötyökustannusten kehityksellä. Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Euroopan keskuspankki

22 Teollisuuden työn hinta Suomessa on korkea Filippiinit Bulgaria Venäjä Meksiko Latvia Liettua Taiwan Puola Unkari Viro Brasilia Slovakia Tšekin tasavalta Argentiina Portugali Malta Etelä-Korea Cypros Slovenia Singapore Israel Uusi Seelanti Kreikka Iso-Britannia Espanja Japani Italia USA Kanada Luxemburg Irlanti Australia Itävalta Alankomaat Suomi Ruotsi Saksa Ranska Tanska Belgia Sveitsi Norja Euroa/tunti, vuonna 2010 Lähde: Eurostat, Bureau of Labour Statistics

23 Elinkeinoelämä ei enää pysty rahoittamaan paisuvaa julkista sektoria

24 Teollisuus, joka tuo 80 prosenttia Suomen viennistä, ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria Työllisten määrä e Teollisuus Julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito

25 Julkisella sektorilla palkat ovat nousseet enemmän kuin yksityisellä sektorilla = Yksityinen sektori Kunnat Valtio Viimeisin tieto loka-joulukuu Lähde: Tilastokeskus, Ansiotasoindeksi

26 Palkkasumman kasvu julkisella sektorilla viidenneksen teollisuutta nopeampaa Palkkasumman muutos Suomessa , prosenttia 16% 2012/2008, % 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% Koko talous Tehdasteollisuus Rakentaminen Kauppa Julkinen sektori 100,0 Mrd. * 17,3 Mrd. * 8,0 Mrd. * 10,6 Mrd. * 27,9 Mrd. * -6% -8% *) Työvoimakustannukset vuonna 2012 (ennuste) Lähde: Tilastokeskus / Palkkasummakuvaajat 10/

27 Nollaratkaisulla ansiokehitys vuonna 2013 on +2,3 % Veronkiristykset syövät palkansaajien ostovoiman

28 Veronkiristykset aiheuttavat palkansaajien ostovoiman heikkenemisen vuosina 2013 ja Lähde: Tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunnan raportti helmikuu

29 Hajautettu neuvottelumalli toimii Yrityskohtaisuudesta on hyviä kokemuksia maailmalla

30 Talous- ja työmarkkinapolitiikan työnjaolla ja yhteistyöllä työtä ja kilpailukykyä 1. Maan hallituksella vastuu talous- ja elinkeinopolitiikasta 2. Keskusjärjestöjen vastuulla työlait, eläkkeet ja muu sosiaaliturva 3. Liitot sopivat alakohtaiset palkka- ja työehtosopimukset; päänavaajana 2013 vientiteollisuus Päätöksiä ei pidä kytkeä toisiinsa, muuten vaarana päätöksenteon puuroutuminen Hyvää yhteistyötä tarvitaan Provosointi julkisuudessa vaarallista, heikentää turhaan työmarkkinailmapiiriä. Keskusjärjestöjen tuki liittokierrokselle tärkeä, työmarkkinajärjestöillä vastuu kilpailukyvystä ja työllisyydestä työmarkkinamallista riippumatta

31 Ruotsin työmarkkinamalli tukee kilpailukykyä Ruotsi vientivetoinen avoin kansantalous kuten Suomi Teollisuussopimus asettaa työmarkkinoille kustannusmerkin sopimusosapuolet vaikuttavat omilla tahoilla että merkkiä noudatetaan sovitteluinstituutti tukee teollisuussopimuksen tasoa; ei ylitystä muille aloille pyrkimys rakentavaan, ennalta määriteltyyn ja avoimeen neuvotteluprosessiin Ruotsissa työrauhahäiriöt harvinaisia; laittomia lakkoja ei lainkaan Keskitetystä työmarkkinapolitiikasta luovuttu 1990-luvun alussa

32 Liittokierroksella yrityskohtaisuus onnistuu, raamisopimuksessa ei Muun kuin puhtaan yleiskorotuksen saaneiden osuus henkilöstöstä 100 % Osuus henkilöstöstä, % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät toimihenkilöt Syksy 2010 Syksy 2011 Syksy 2012 Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tiedustelu palkantarkistusten toteutuksesta 2010, 2011 ja

33 Työehdoista sovitaan työpaikoilla Työehdoista sovitaan siellä, missä työkin tunnetaan parhaiten. Työpaikkakohtainen työehdoista sopiminen vakiintuneeksi toimintatavaksi. Uusi ajattelu ja uudet käytännöt johdolle ja henkilöstölle. Liittojen tehtävä on edistää yhteistoimintaa ja työpaikkasopimisen valmiuksia yrityksissä

34 Palkkaus kannustavaksi Suomessa Palkat ja kustannuskehitys avoimen talouden ehdoin. Irti yleiskorotuksista, toimivaan työpaikkasopimiseen. Yrityksissä Palkoista neuvotellaan ja sovitaan työpaikoilla. Vaativuus, pätevyys ja tulokset palkkaperusteiksi. Palkka tehdyn työn mukaan

35 Kun palkkaratkaisusta neuvotellaan paikallisesti Neuvottelut aidosti työpaikkatasolla tiedetään menestystekijät, vaatimukset, muutospaineet palkkaratkaisu mitoitetaan yrityksen tilanteen mukaan talous-, tilauskanta-, työllisyystilanne kustannuskilpailukyky tuottavuuden kehittäminen keskustellaan avoimesti ja perustellen työpaikan tilanteesta ja paikallisesta palkankorotusvarasta palkitsemisen kannustavuus, palkkaporrastuksen oikeudenmukaisuus Paikallista ratkaisua edesauttaa tieto ja näkemys siitä, mihin palkankorotus perustuu koskee yrityksen johtoa, esimiehiä, luottamusmiehiä ja työntekijöitä yhteinen näkemys palkitsemisen kannustavuudesta ja oikeudenmukaisuudesta johdon, esimiesten ja luottamusmiesten johdonmukainen toiminta

36 Työajat tarpeen mukaan Työajan tehokkaasta järjestämisestä kilpailuetu. Nykyiset joustomahdollisuudet käyttöön uusiakin tarvitaan. Työajasta ja ylityökorvauksista sopiminen työpaikoille