Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala... Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Prima Power, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi A-insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, SITO, SWECO, Vahanen, WSP Tietotekniikka-ala Affecto Finland, CGI, Codebakers, Codemicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan noin ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä

4 Teknologiateollisuus ry:n strategia Vaikuttavin suunnannäyttäjä TeknologiaSuomi nousuun! Uusilla Teollisuuspolitiikalla Yrityskohtaisuudella Osaamisesta toimintamalleilla Teema 1 Teema 2 Teema 3 Teema 3 kasvua kilpailukykyä ja ylivoimaa kasvua ja tuottavuutta kilpailukykyä Kasvun ja menestyksen rakentaja

5 Taantuma Euroopassa jatkuu

6 Teollisuustuotannon määrä kuukausittain = EU27-maat Suomi USA Japani Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto marraskuu Lähde: Tilastokeskus, Eurostat, Federal Reserve (USA), Statistics Bureau and Statistics Center (Japan)

7 Teollisuustuotannon määrä kuukausittain EU-maissa = EU27-maat Suomi 105 Saksa 100 Ruotsi Iso-Britannia Ranska Italia Kausipuhdistettu volyymi-indeksi, viimeisin tieto marraskuu Lähde: Eurostat, Tilastokeskus

8 Teollisuuden tuotannon ja uusien tilausten supistuminen on jatkunut euromaissa Teollisuuden ostopäällikköindeksi Kasvun raja Viimeisin tieto joulukuu Lähde: Markit

9 Kehittyvissä maissa* palvelualat ovat kasvaneet, teollisuudessa on ollut heikompaa Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksit Kasvun raja *) Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina, Etelä-Korea, Taiwan, Hong Kong, Etelä-Afrikka, Singapore, Israel, Turkki, Puola, Tšekki, Meksiko, Indonesia, Vietnam, UAE, Saudi Arabia. Viimeisin tieto loka-joulukuu Lähde: Markit

10 Teknologiateollisuus Suomessa - liikevaihto jää alkuvuonna viimevuotista pienemmäksi - lomautukset lisääntyneet

11 Teollisuuden ja teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa = 100 Muutos: 1-10,2012 / 1-10,2011, % Teollisuus +1 % Teknologiateollisuus +1 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto lokakuu Lähde: Tilastokeskus

12 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa =100 Muutos: 1-10,2012 / 1-10,2011, % Metallien jalostus -6 % Tietotekniikka-ala +6 % Kone- ja metallituoteteollisuus +3 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -4 % Suunnittelu ja konsultointi / Consulting engineering +9 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto lokakuu Osuudet yritysten liikevaihdosta 2011: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 27 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus

13 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa Mrd. euroa, käyvin hinnoin e Metallien jalostus Kone- ja metallituoteteollisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tietotekniikka-ala Suunnittelu ja konsultointi Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry

14 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta 4500 Milj. euroa, käyvin hinnoin , 2012 / 1-10, 2011, % Muutos: 0 % Viimeisin tieto lokakuu 2012 Lähde: Tullihallitus

15 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin IV,2012 / IV,2011 IV,2012 / III,2012 Muutos (vientiin): -2 % +17 % Muutos (kotimaahan): -17 % +18 % Muutos (yhteensä): -5 % + 17 % *) Pl. metallien jalostus. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto loka-joulukuu

16 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Vientiin Kotimaahan / / Muutos (vientiin): -5 % +4 % Muutos (kotimaahan): -3 % -1 % Muutos (yhteensä): -4 % +3 % *) Pl. metallien jalostus. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

17 Yritysten välillä taloudellinen tilanne vaihtelee merkittävästi 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Keskiarvo: -4 % Mediaani: -7 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

18 Teknologiateollisuuden henkilöstö työpaikkaa kadonnut Suomesta 2008 jälkeen e Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelun vastaajayritykset

19 Viennin tasopudotus on otettava vakavasti

20 Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen - viennistä puuttuu vuositasolla miljardia euroa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Toteutunut vienti Tarvittava vientikehitys, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Tilastokeskus

21 Suomen vienti on jäänyt kilpailijamaiden kehityksestä Tavara- ja palveluviennin arvo (euroina) vuosineljänneksittäin, käyvin hinnoin, indeksi Suomi Saksa Ruotsi Alankomaat Puola Viro Tšekki 2005,I = Viimeisin tieto heinä-syyskuu Lähde: Eurostat

22 Viennin romahtamisen ja julkisen sektorin kasvun seurauksena valtionvelka* Suomessa kasvaa nopeasti 85 Mrd. euroa, kuukausisaldo *) Vastaavasti kuntien velkamäärä oli vuoden 2005 lopussa yhteensä 7,1 miljardia euroa ja vuoden 2012 lopussa noin 12 miljardia euroa. Viimeisin tieto marraskuu Lähde: Valtiokonttori

23 Teollisuus tuo 80 prosenttia Suomen viennistä, mutta ei pysty enää rahoittamaan nykyistä julkista sektoria Työpaikkojen määrä Suomessa e Teollisuus Julkinen sektori Lähde: Tilastokeskus

24 Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten jalostusarvo/työntekijä vuonna 2011 Yritykset satunnaisjärjestyksessä (pl. negatiivisen jalostusarvon sekä jalostusarvoltaan euroa / työntekijä ylittävät yritykset) Tuloslaskelman mukainen liikevoitto oli negatiivinen 26 %:ssa yrityksistä vuonna Vuonna 2007 osuus oli 15 %. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n jäsentietojärjestelmä

25 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Teknologiateollisuuden liikevaihto ja vienti Suomessa ovat edelleen kaukana talouskriisiä edeltävästä ajasta. Uudet tilaukset ja tilauskanta loka-joulukuussa 2012 olivat alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Teknologiateollisuuden liikevaihto jää alkuvuonna 2013 pienemmäksi kuin vuosi sitten. Henkilöstön määrä Suomessa on vähentynyt kaikkiaan :lla vuoden 2008 jälkeen. Vastaavanlaista viennin tasopudotusta ei ole tapahtunut aiemmin Suomessa. Työpaikat ja hyvinvointiyhteiskunnan perusta ovat vaarassa. Yritysten tuottavuudessa ja kannattavuudessa on suuria eroja. Paikallinen sopiminen on ainut tapa pitää huolta myös heikommista yrityksistä ja työllisyydestä

26 Suomi tarvitsee teollisuuspolitiikkaa! Johtaja Mika Nykänen

27 Teollisuuspolitiikan tavoitteet Menestys saavutetaan yritys- ja markkinaperusteisilla päätöksillä Työnjaon oltava selvä: valtiovallan tehtävänä on huolehtia Suomen toimintaympäristön kilpailukyvystä yritysten huolehdittava omastaan. Kasvattaa teollisuuden osuus kokonaistuotannosta (bkt) vähintään 25 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä Saada työllisyysaste kasvuun yksityisen sektorin luomilla uusilla työpaikoilla McKinsey 2010: uutta työpaikkaa 2020 mennessä Saada viennin kasvulla kauppatase ja vaihtotase kestävästi ylijäämäiseksi

28 Kilpailukyky valintojen keskiössä Kaikkia omissa käsissä olevia keinoja käytettävä rohkeasti Suomen kustannustaso uhkaa olla liian korkea kansainvälisillä markkinoilla nyt kiristyminen on estettävä ja pyrittävä sen alentamiseen. Suomelle energia- ja liikennepolitiikka ovat keskiössä niiden pitäisi vahvistaa kilpailukykyä. Rikki- ja päästökauppakompensaatiot teollisuudelle nyt elintärkeitä kyseessä on merkittävistä kilpailuhaitoista. Rahoitusjärjestelmän toimivuus ja kustannustaso ovat Suomessa korostetun tärkeitä säätelyllä ei haittaa. EU:n sisämarkkinoiden vapauttaminen

29 Veropäätöksillä suuri vaikutus Rohkeilla veropäätöksillä voidaan parantaa Suomen houkuttelevuutta Verotusta uudistettava tukemaan kilpailukykyä, investointeja, omistamista ja ahkeruutta. On irtauduttava ajatuksesta, että verotus on yhä kasvava lasku paisuvasta julkisesta sektorista. Suomesta houkutteleva investointikohde edellytyksenä kilpailukykyinen yritysverotus. Yksittäisillä veropäätöksillä ohjaava vaikutus IPR-box eli patentti- ja immateriaalitulojen alempi verokanta Energiaveroleikkurin kehittäminen Datakeskuksille alempi sähkövero Windfall-, kaivannais- ja muiden uusien verojen valmistelut lopetettava. Suomi tarvitsee teollisuuspolitiikkaa!

30 Teollisuuspolitiikalla uudistumista ja kasvua Kansallisella innovaatiopolitiikalla tuettava uudistumista ja uudistamista. Korkea osaaminen ja yliopistojen rahoituksen varmistaminen ovat osa kansallisen pääoman kehittämistä. Suomen t&k:n 4 %:n bkt-osuuden tavoitteesta pidettävä kiinni. TEKES:n ja SHOK-tutkimuksen rahoitus on varmistettava. ICT:tä on hyödynnettävä tuottavuuden parantamisessa ja kokonaan uusien liiketoimintamallien luomisessa. Nähtävä olemassa olevien teollisuusklustereiden kasvupotettiaali: Kaivannaisteollisuus ja jatkojalostus metalleiksi Suomessa Terveysteknologia Meriteollisuus