Teknologiateollisuuden kilpailukyky Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Teknologiateollisuuden kilpailukyky Suomessa nyt ja tulevaisuudessa"

Aila Honkanen
7 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Teknologiateollisuuden kilpailukyky Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Siemensin Energiapäivä Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Esityksen sisältö Teknologiateollisuuden tilanteesta Suomen toimintaympäristön kilpailukyky(?) Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa(kin) Loppupäätelmät 2

3 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia, Nokia Siemens Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, VTI Technologies... Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valtra, Wärtsilä... Suunnittelu ja konsultointi Citec, Deltamarin, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, Sito, Sweco, WSP Metallien jalostus Boliden, Componenta, FNsteel, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec... Tietotekniikka Affecto Finland, Comptel, Digia, Endero, Enfo, F-Secure, Fujitsu Services, IBM, Logica, Microsoft, Tieto... 3

4 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien runsaat henkilöä eli yli neljäsosan Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on noin jäsenyritystä. 4

5 Teknologiateollisuuden menestyksen ja Suomen hyvinvoinnin välillä on kohtalonyhteys Milj. euroa, 12 kk:n lka* 2005 = 100, lka* Valtiontalouden tulot (vas.ast.) Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa (oik.ast.) *) 12 kuukauden liukuva keskiarvo. Viimeinen havainto 6/2011 tai 8/

6 Yritysjohtajien näkymä tulevaisuudesta on yhdensuuntainen kaikkialla maailmassa 6

7 Euroalueen teollisuustuotanto on kääntynyt laskuun Viimeinen havainto elokuu Lähde: Markit 7

8 Teknologiateollisuuden liikevaihto eri toimialoilla ja yrityksissä Suomessa kehittynyt epäyhtenäisesti 150 Muutos: 1-8,2011 / 1-8,2010, % =100 Metallien jalostus +16 % Tietotekniikka-ala +9 % Kone- ja metallituoteteollisuus* +19 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -7 % Suunnittelu ja konsultointi +10 % *) Pl. telakat. Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeinen havainto 8/2011. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2010: kone- ja metallituoteteollisuus 38 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 30 %, metallien jalostus 15 %, tietotekniikka-ala 10 %, suunnittelu ja konsultointi 7 %. Lähde: Tilastokeskus 8

9 Teknologiateollisuuden tilauskannan muutos Suomessa talouskriisin seurauksena 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Muutos yrityksittäin: / Mediaani: -18 % Keskiarvo: -38 % Yritykset satunnaisjärjestyksessä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu 9

10 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa väheni hieman tammi-syyskuussa 2011 Vuonna 2010 henkilöstö ulkomailla kasvoi 7 %, Suomessa väheni 6 % (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu 10

11 Suomen toimintaympäristön kilpailukyky 11

12 Suomen viennistä puuttuu vuositasolla jopa 30 miljardia euroa Valtio velkaantuu 7-8 miljardia euroa vuodessa Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Viimeinen havainto heinä-syyskuu 2011 (ennakkotieto). Lähde: Tilastokeskus, Tullihallitus, Teknologiateollisuus ry Toteutunut vienti Vienti, jos 3 %:n vuosikasvu olisi jatkunut 12

13 Suomessa on vähän tuotannollisia uusinvestointeja Teknologiateollisuuden kiinteiden investointien käyttötarkoitus Suomessa Milj. euroa, käyvin hinnoin e Kapasiteetin korvaaminen tai rationalisointi Kapasiteetin lisääminen Muu tarkoitus** *) Pl. tietotekniikka-ala sekä suunnittelu ja konsultointi. **) Mm. ohjelmisto- sekä ympäristönsuojeluinvestoinnit. Lähde: Tilastokeskus, EK:n investointitiedustelu (tammikuu 2011) 13

14 Suomeen on saatava lisää ulkomaisia huippuosaajia Ulkomailla syntyneiden osuus tutkimus- ja kehittämistehtävissä olevista Luxemburg Sveitsi Irlanti Kypros Viro Iso-Britannia Latvia Ruotsi Itävalta Espanja Belgia Portugali Ranska Alankomaat Saksa EU27 Norja Malta Tanska Islanti Italia Kreikka Slovenia Liettua Suomi Unkari Tšekki Slovakia Puola Bulgaria Osuus vuotiaista vuonna 2008, % Lähde: Eurostat, Human resources in science and technology 14

15 Tuottavuuden kasvun kolme aaltoa Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila, 2010 Lähde: Pajarinen Rouvinen Ylä-Anttila

Suomen yrityssektorin tuottavuuskuoppa Indeksi 2010 = 100 16 e:

16 Suomen yrityssektorin tuottavuuskuoppa Indeksi 2010 = e: Kansantalouden tilinpito Lähde: Mika Maliranta / Etla; kansantalouden tilinpito 16

17 Palkanmäärityksen joustavuus Suomi sijalla 133. /142 Lähde: World Economic Forum / The Global Competitiveness Report

18 Sähkövero kuluttajalle ja teollisuudelle Maa Sähkövero kuluttajille /MWh Sähkövero teollisuudelle /MWh Todellinen sähkövero teollisuudelle /MWh Suomi* 17,03 7,03 7,03 Nykyinen energiaveroleikkuri ei vaikuta. Ruotsi 27,4 0,5 0 Verovapautus mikäli yritys kuuluu kansalliseen energiansäästösopimukseen. Englanti 0 4,0 0,8 Energiaintensiiviselle teollisuudelle 80 %:n alennus, jos se kuuluu energiansäästösopimukseen. Saksa 50,1 12,3 0,62 Korkea verotus, mutta palautus voi olla 95 % verosta. Ranska 12,5 5,1 0,5 Verokatto /vuosi/tehdas. Esimerkissä 1 TWh/a käyttävä tehdas. Itävalta 21,2 16,7 n. 0,5 Energiaverot palautetaan, kun ne ylittävät 0,5 % tuotannon jalostusarvosta. *) , muut tiedot 7/2010 Lähteet: Eurostat ja Metsäteollisuus ry 18

19 T&k verokannustin on otettava pikaisesti käyttöön Yritysten t&k-toiminnan suora julkinen rahoitus ja verokannustimet 2007 Korea(2008) Kanada(2008) Ranska(2008) Yhdysvallat(2008) Belgia Itävalta Tsékin tasavalta Japani Espanja Iso-Britannia(2008) Irlanti Unkari Norja(2008) Ruotsi Tanska(2008) Alankomaat Australia(2006) SUOMI Portugali Saksa Islanti(2008) Luxemburg Uusi-Seelanti Italia Sveitsi(2008) Turkki Slovakia(2008) Puola Meksiko Kreikka(2005) Osuus bkt:sta, % Suora julkinen rahoitus Verotuki 0,00 0,05 0,10 0,15 0,20 0,25 0,30 0,35 0,40 Julkinen rahoitus yritysten t&k-toimintaan on Suomessa suhteellisen matalalla tasolla, kun otetaan huomioon yritysten saama suora julkinen rahoitus sekä t&k-verokannustimet. Lähde: OECD:n NESTI-työryhmän kansalliset laskelmat ja OECD:n Main Science and Technology 19 Indicators, 2009

20 Teknologiateollisuuden kilpailukyky tulevaisuudessa 20

21 Suomalaisen kansainvälisesti menestyvän yrityksen menestystekijöitä Loppuasiakastarpeen syvällinen ymmärtäminen Uudet ansaintamallit Markkinakokonaisuuden ja uusien osamarkkinoiden ymmärtäminen Kyky yhdistää useampia teknologioita loppuasiakastarjoomaan Ketteryys (nopea reagointi markkinan ja asiakastarpeen muutoksiin) 21

22 Millainen valmistava teollisuus sopii Suomeen? Niche Korkeaan osaamiseen perustuva Innovaatio- ja alihankintaekosysteemiä tarvitseva Uusien tuotteiden ramp up -tuotanto Korkea automaatioaste, pienet työvoimakustannukset Korkea räätälöintiaste (yleensä ei pitkät sarjat) / 22 22

23 Kasvavia uusia teknologia-aloja Teknologiateollisuuden tuotteisiin liittyvät palvelut Äly konepajateollisuudessa Kaivosteollisuus ja sitä seuraavat jalostusketjut Cleantech: energiatehokkuus, teollisuuden puhtaat prosessit, puhdas vesi, puhdas ilma Peliala 23

24 Suomalaisia menestystarinoita Loppuasiakkaan tarpeen syvällinen ymmärtäminen: Basware, F-Secure, Comptel Useamman teknologian tai toimialaosaamisen yhdistäminen: Tekla, Basware Uusi liiketoimintamalli (SaaS): Digium Palvelumalli: KONE, Kemira Niche: Abloy / 24 24

25 Männäntappien maailmanmestari Pyrimme löytämään asiakkaita, joille pystymme valmistamaan saman tyyppisiä tuotteita. Suuremmat tuotantomäärät ja niiden mahdollistama automaation tason nostaminen kehittävät koko ketjun kilpailukykyä. Tuotannon automatisointi ja investoinnit edellyttävät tuotantokapasiteetin lisäyksen myötä useampia asiakkaita ja panostamista vientiin. - Yrityksessä nyt 11 robottisolua - Laatu parantunut - Prosessit yksinkertaistuneet - Toimitusvarmuus parantunut Caj-Erik Karp, Mapromec 25

26 Loppupäätelmät Teollisuuden kilpailukyvystä vastaavat yritykset itse Suomen toimintaympäristön kilpailukyvystä vastaa valtio Tuottavuuden kehityksellä erittäin suuri merkitys jatkossa Teollisuuden kilpailukyky Suomessa nostettava poliittisten päättäjien ykkösasiaksi Suomelle sopii nichestrategia Innovaatiot perustuvat jatkossakin korkeaan osaamiseen 26

27 TeknologiaSuomi nousuun!

Samankaltaiset tiedostot

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011

Näkökulmia luovien alojen rahoitukseen Seminaari 31.1.2011 Avaussanat, Jukka Viitasaari Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Elcoteq, Ensto, Nokia,