Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät. Toimitusjohtaja Jorma Turunen

Transkriptio

1 Teknologiateollisuuden tilanne ja näkymät Toimitusjohtaja Jorma Turunen

2 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Murata Electronics, Nokia, Nokia Solutions and Networks, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Rautaruukki, Sacotec Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, STX Finland, Valmet, Valtra, Wärtsilä Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, CGI, Codebakers, Codenomicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto

3 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 55 % Suomen koko viennistä. 80 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli jäsenyritystä

4 Kasvunäkymät Länsi- Euroopassa parantuneet - Venäjän taantuman syveneminen on suurin riskitekijä

5 Euroalueella kasvu on vankistunut Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto huhtikuu Lähde: Markit, Eurostat

6 Kehittyvissä maissa kasvu jatkuu, mutta viime vuosia selvästi hitaampana Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi 50 = ei muutosta edelliskuukaudesta BKT, % v/v Viimeisin tieto maaliskuu Lähde: Markit, HSBC

7 Venäjän talouden taantuma pahenee Teollisuuden ostopäällikköindeksi Viimeisin tieto huhtikuu Lähde: Markit, HSBC

8 Teknologiateollisuuden tavaraviennistä 9 % eli 2,3 miljardia euroa suuntautuu Venäjälle Tavaravienti Suomesta 2013, yhteensä 25 mrd. euroa* Pohjois-Amerikka 2,2 mrd. 8,8 % Länsi-Eurooppa 11,4 mrd. 46,1 % Keski- ja Itä-Eurooppa 4,9 mrd. 19,6 % Etelä- ja Väli-Amerikka 1,0 mrd. 4,1 % Afrikka 0,5 mrd. 2,1 % Lähi- ja Keski-Itä 0,7 mrd. 2,8 % Aasia 4,1 mrd. 16,5 % *) Tavaraviennin lisäksi alan yrityksillä oli palveluvientiä noin 12 miljardia euroa. Lähde: Tullihallitus, Tilastokeskus

9 Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,6 % vuonna 2014 BKT:n kasvu 2014, % Kiina Pohjois-Amerikka Kasvu keskimäärin: +3,6 % Intia Muu Aasia Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani Venäjä Pylvään leveys kuvaa osuutta (ostovoimapariteetilla korjatusta) maailman bkt:stä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (April 2014)

10 Teknologiateollisuuden kysyntä maailmalla kasvaa 2,4 % vuonna BKT:n kasvu 2014, % 8 Kiina Pohjois- Amerikka Kasvu keskimäärin: +2,4 % Intia Muu Aasia Muu it. Eurooppa Brasilia Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka 2 1 Länsi-Eurooppa Japani Venäjä Pylvään leveys kuvaa osuutta teknologiateollisuuden Suomen viennistä vuonna 2013, %. Lähde: IMF (April 2014), Tullihallitus

11 Teknologiateollisuuden näkymät lähikuukausille Suomessa

12 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa väheni myös vuoden 2013 lopulla = 100 Muutos: 1,2014 / 1,2013, % Teollisuus -6 % Teknologiateollisuus -3 % Kausipuhdistettu liikevaihdon arvoindeksi, viimeisin tieto 1/2014. Lähde: Tilastokeskus

13 Teknologiateollisuuden toimialojen ja yritysten välillä epäyhtenäinen kehitys on jatkunut = 100 Muutos: 1,2014 / 1,2013, % Tietotekniikka-ala +11 % Suunnittelu ja konsultointi +5 % Kone- ja metallituoteteollisuus -5 % Metallien jalostus -12 % Elektroniikka- ja sähköteollisuus -8 % Kausipuhdistetut liikevaihdon arvoindeksit, viimeisin tieto 1/2014. Osuudet yritysten liikevaihdosta 2012: kone- ja metallituoteteollisuus 41 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 26 %, metallien jalostus 14 %, tietotekniikka-ala 11 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Tilastokeskus

14 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa viimevuotista korkeammalla tasolla Milj. euroa, käyvin hinnoin Muutos: I,2014 / I,2013 I,2014 / IV,2013 Vientiin: +5 % -8 % Kotimaahan: +13 % +22 % Yhteensä: +7 % -1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Yhteensä Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto tammi-maaliskuu

15 Teknologiateollisuuden* tilauskanta Suomessa vahvistui hieman joulukuusta Milj. euroa, käyvin hinnoin Yhteensä Muutos: / / Vientiin: -5 % -2 % Kotimaahan: +6 % +11 % Yhteensä: -2 % +1 % *) Pl. metallien jalostus ja pelialan yritykset. Vientiin Kotimaahan Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto

16 Taloudellinen tilanne yritysten välillä vaihtelee merkittävästi 200 % 180 % 160 % 140 % 120 % 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % -20 % -40 % -60 % -80 % -100 % Tilauskannan muutos teknologiateollisuudessa Suomessa yrityksittäin: / Yritykset satunnaisjärjestyksessä Mediaani: +1 % Keskiarvo: -2 % Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset

17 Teknologiateollisuuden saamat tarjouspyynnöt* lisääntyivät myös tammi-huhtikuun välisenä aikana Saldoluku Onko tarjouspyyntöjen määrässä viime viikkoina näkyvissä oleellista vähenemistä tai lisääntymistä, kun verrataan tilannetta noin kolme kuukautta sitten vallinneeseen tilanteeseen. Saldoluku = niiden yritysten osuus, joissa tarjouspyyntöjen määrä on lisääntynyt niiden yritysten määrä, joissa tarjouspyyntöjen määrä on vähentynyt. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelu, viimeisin kyselyajankohta huhtikuu

18 Teknologiateollisuuden henkilöstö Henkilöstö Suomessa ja ulkomailla väheni 2013 Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

19 Kone- ja metallituoteteollisuuden henkilöstön kasvu ulkomailla jatkui (31.3) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

20 Yhteenveto alan tilanteesta ja lähiajan näkymistä Liikevaihto Suomessa supistui viime vuonna noin 5 %. Liikevaihto väheni myös loppuvuoden aikana. Yritykset saivat uusia tilauksia tammi-maaliskuussa 7 % enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Markkinatilanne on parantunut lievästi myös tammi- ja huhtikuun välisenä aikana. Yritysten saamien tarjouspyyntöjen määrä on jonkin verran lisääntynyt viime kuukausina. Henkilöstön määrä väheni viime vuonna sekä Suomessa että tytäryrityksissä ulkomailla. Henkilöstön määrä Suomessa väheni tammi-maaliskuussa 2,5 prosenttia verrattuna vuoden 2013 keskimäärään. Henkilöstöä oli Suomessa kaikkiaan maaliskuun lopussa. Suomen viennille tärkeässä Länsi-Euroopassa talouskasvu on vankistunut alkuvuoden aikana

21 Palveluviennin kasvattaminen edellyttää teollisuuden menestymistä Suomessa

22 Palveluvienti ei ole korvannut tavaraviennin pudotusta Tavaravienti on 15 % eli vuositasolla 10 miljardia euroa pienempi kuin ennen talouskriisiä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Tavaravienti Suomesta Palveluvienti Suomesta Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja, viimeisin tieto loka-joulukuu Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpito

23 Teollisuuden palveluvienti on laskusuunnassa Teollisuus kattaa % Suomen palveluviennistä Teollisuuden menestyminen on edellytys palveluviennin kasvulle Palvelujen vienti Suomesta, pl. matkailu-, kuljetus- ja finanssipalvelut 14 Mrd. euroa, käyvin hinnoin Teollisuuden palveluvienti Suomesta Muiden toimialojen palveluvienti Suomesta Lähde: Tilastokeskus, Palvelujen ulkomaankauppa

24 Teknologiateollisuuden investoinnit kaksi miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna 2008 Suomen verojärjestelmä ei kannusta investointeihin Miljoonaa euroa, käyvin hinnoin e Kiinteät investoinnit Suomessa Tutkimus- ja kehittämisinvestoinnit Suomessa Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito, EK:n investointitiedustelu (helmikuu 2014)

25 Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten parantamiseksi ja kilpailukyvyn palauttamiseksi Suomessa. Ohjelmassa esitetään konkreettisia ratkaisuja, jotta pk-yritykset voisivat vastata odotuksiin kasvun, uudistumisen ja työllisyyden parantamiseksi. Suomeen on palautettava kilpailukykyinen toimintaympäristö. Pk-sektorin kasvua ja kansainvälistymistä on edistettävä. Yrittäjävaliokunta edustaa pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä omistajayrittäjyyttä koskevaa asiantuntemusta Teknologiateollisuudessa. Sen puheenjohtaja toimii Teknologiateollisuuden hallituksen varapuheenjohtajana.

26 Yrittäjyysohjelman painopisteet Toimintaympäristö - Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista. - Palautetaan suomalaisen työn kilpailukyky. - Kevennetään hallinnollista taakkaa. - Turvataan yritysten rahoitus. Liiketoiminnan strategia ja johtaminen - Panostetaan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä strategiseen erikoistumiseen. Vienti ja kansainvälistyminen - Tuetaan yritysten kansainvälistymistä. - Nostetaan myynti- ja markkinointiosaaminen kansainväliselle tasolle. Operatiivinen toiminta - Parannetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä investointilaman jäljiltä. - Lisätään tietotekniikan hyödyntämistä tuotteissa ja toiminnan tehostamisessa.

27 Verotus kannustamaan investointeja ja uudistumista ONGELMA Yrityksillä ja omistajilla ei ole todellista verotuksellista kannustinta investoida Suomeen pitkäjänteisesti. RATKAISU Otetaan ns. Viron yritysveromalli käyttöön ja poistetaan sukupolvenvaihdosten perintö- ja lahjavero. Tällä tavoin palautetaan yhtiöveron hyvitysjärjestelmä käänteisenä, jolloin liikevoittojen kahdenkertainen verotus loppuu. Tarve investointien poisto-oikeuksille lakkaa. Teknologiateollisuuden investoinnit ovat kaksi miljardia euroa alemmalla tasolla kuin vuonna Poukkoileva veropolitiikka yhtiöveroasteella, poisto-oikeuksilla sekä sukupolvenvaihdosten verokohtelulla jatkuu vuodesta toiseen.

28 Yrityskohtaiset palkkaratkaisut yleistyneet - odotukset tuleville vuosille vahvassa kasvussa Varatoimitusjohtaja Risto Alanko

29 Talous, tilauskanta ja työllisyyskehitys kattavasti esillä yrityksissä Teknologiateollisuuden palkantarkistuskysely 2014, teollisuus 100% 90% 91,5 % 90,1 % 93,5 % 92,1 % 80% 70% 75,7 % 72,1 % 77,8 % 75,1 % 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät Yhteensä Toimipaikat Henkilöstö Käytiin keskustelu talous-, tilauskanta- ja työllisyyskehityksestä

30 Kolmasosa henkilöstöstä yrityskohtaisen palkkaratkaisun piirissä vuonna 2013 Teknologiateollisuuden palkantarkistuskysely 2014, teollisuus 100% 90% 80% 70% 60% 71,3 % 73,6 % 61,9 % 67,5 % 50% 40% 30% 20% 23,5 % 20,2 % 27,7 % 24,8 % 10% 5,2 % 6,2 % 10,4 % 7,6 % 0% Työntekijät Toimihenkilöt Ylemmät Yhteensä Paikallinen palkkaratkaisu Työnantajan päätöksellä toteutettu korotus Yleiskorotus Miten vuoden 2013 palkantarkistus toteutettiin? (prosenttia henkilöstöstä)

31 Yrityskohtaiset palkkaratkaisut laajalti yritysten tavoitteena 2014 ja 2015 Teknologiateollisuuden palkantarkistuskysely 2014, teollisuus 100% 90% 80% 70% 69,4 % 60% 50% 52,5 % 40% 37,2 % 30% 20% 10% 10,3 % 18,4 % 12,2 % 0% Toimipaikoista Henkilöstöstä Paikallinen palkkaratkaisu Työnantaja toteuttaa korotukset osana palkkapolitiikkaa Yleiskorotus Työnantajan tavoitteet/suunnitelmat vuosien 2014 ja 2015 palkantarkistusten toteuttamisessa