Teknologiateollisuus tutuksi päivä. Ajankohtaista teknologiateollisuudesta. Matti Skyttä

Transkriptio

1 Teknologiateollisuus tutuksi päivä Ajankohtaista teknologiateollisuudesta Matti Skyttä

2 Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 50 % Suomen koko viennistä. 75 % Suomen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Alan yritykset työllistävät suoraan lähes ihmistä, välillinen työllistämisvaikutus mukaan lukien henkilöä eli 30 % Suomen koko työvoimasta. Teknologiateollisuus ry:llä on yli jäsenyritystä

3 Teknologiateollisuus on viiden toimialan kokonaisuus Elektroniikka- ja sähköteollisuus ABB, Ensto, Microsoft Mobile, Murata Electronics, Nokia, Planmeca, Polar Electro, Suunto, Vacon, Vaisala Metallien jalostus Boliden, Componenta, Kuusakoski, Luvata, Norilsk Nickel, Outokumpu, Outotec, Ovako, Sacotec, SSAB (Rautaruukki Oyj) Kone- ja metallituoteteollisuus Abloy, Cargotec, Finn-Power, Fiskars, Glaston, Kone, Konecranes, Metso, Meyer Turku, Normet, Oras, Patria, Pemamek, Ponsse, Stala, Valmet, Valtra, Wärtsilä Suunnittelu ja konsultointi A-Insinöörit, Citec, Elomatic, Etteplan, FCG, Finnmap, Granlund, Neste Jacobs, Pöyry, Ramboll, Rejlers, SITO, SWECO, WSP... Tietotekniikka-ala Affecto, Basware, CGI, Codebakers, Codenomicon, Comptel, Digia, Efecte, Enfo, F-Secure, Fujitsu Finland, IBM, Innofactor, Knowit, Microsoft, Nixu, Tieto

4 Kone- ja metallituoteteollisuus Henkilöstöstä 55 % työskentelee Suomessa. Myynnistä % EU:n sisämarkkinoille ja lähialueille. Nopeasti kehittyvien talouksien kasvu ja kaupungistuminen edelleen kasvun moottorina. Yritysten läsnäolo näillä alueilla vahvistuu entisestään. Kilpailukyvyn parantaminen edellyttää t&k-investointien lisäämistä ja tuotannon automaatiotason nostoa. Uusia osaajia tarvitaan kaikilla koulutustasoilla. Investointituotteita: koneita, metallituotteita, kulkuneuvoja

5 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Panostus tutkimukseen ja tuotekehitykseen vahvaa useilla alueilla yli 10 % liikevaihdosta Ala on yksi teollisen internetin mahdollistajista Dataa keräävät anturit tuotteissa, sulautettu äly Viennin osuus myynnistä yli 80 % Kilpailukykyinen toiminta Suomessa edellyttää yliopistotason osaajien saatavuutta tutkimuksen tehokasta hyödyntämistä liiketoiminnaksi niche-alueiden löytymistä ja korkean jalostusarvon luomista Tietoliikennelaitteita, sähkökoneita, terveysteknologiaa ja instrumentteja

6 Metallien jalostus Maailmantalouden kasvualueet pitävät metallien ja niihin perustuvien ratkaisujen kysynnän vahvana. Viennin osuus myynnistä 80 %. Kilpailukykyinen toiminta Suomessa edellyttää osaajien saatavuuden ja osaamisen tason varmistamista huippututkimuksen ylläpitämistä kohtuuhintaista energiaa toimintaympäristön kilpailukykyä EU:ssa erityisesti ilmasto- ja ympäristöpolitiikassa toimintavarmaa ja kohtuuhintaista logistiikkaa. Terästuotteita, värimetalleja, metalleihin perustuvia ratkaisuja, valuja

7 Tietotekniikka-ala Tietotekniikan mahdollistamia älyratkaisuja tarvitaan yhä enemmän kaikilla toimialoilla. IT on keskeinen kehittämisen väline esimerkiksi cleantechissä, pelialalla ja terveysteknologiassa. Alan kasvu Suomessa edellyttää alan yrityksiltä uutta asiakaslähtöisyyttä nykyisten asiakkaiden kouluttamista alan yrityskoon kasvattamista voimakasta kansainvälistymistä korkeatasoista osaamista esimerkiksi tietoturvassa Ohjelmistoja ja tietotekniikan palveluita

8 Suunnittelu ja konsultointi Alan yritykset toimivat asiantuntijoina ja suunnittelijoina teollisuuden, rakentamisen ja yhteiskunnan kehittämisessä ja investoinneissa Kilpailukyky Euroopassa on hyvä, globaalit markkinat edellyttävät uusia toimintamalleja Suunnittelu- ja konsulttipalvelut ovat tärkeä osa teollisuuden yritysverkostoja Yli 60 prosentilla alalla työskentelevistä on yliopisto- tai korkeakoulututkinto Alan kilpailukykyinen toiminta edellyttää asiantuntijaosaamisen ylläpitoa ja parantamista kansainvälistä osaamista ja verkottumista investointeja ja innovatiivisia ratkaisuja hankinnoissa painotetaan osaamista ja laatua Teollisuuden, yhteiskunnan ja rakentamisen asiantuntijapalveluja

9 Teknologiateollisuuden näkymät Suomessa

10 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa viimevuotisella tasolla Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

11 Teknologiateollisuuden päätoimialat Suomessa kehittyneet epäyhtenäisesti Kausipuhdistetut liikevaihtoindeksit. Osuudet liikevaihdosta 2013: kone- ja metallituoteteollisuus 42 %, elektroniikka- ja sähköteollisuus 24 %, metallien jalostus 13 %, tietotekniikka-ala 13 %, suunnittelu ja konsultointi 8 %. Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

12 Teknologiateollisuuden* uudet tilaukset Suomessa lisääntyneet yksittäisten suurten tilausten ansiosta Milj. euroa, käyvin hinnoin Muutos : III,2014 / III,2013 III,2014 / II,2014 Vientiin : +27 % +18 % Kotimaahan: +57 % +16 % Yhteensä: +33 % +17 % Yhteensä Vientiin Kotimaahan *) Pl. metallien jalostus ja pelialan ohjelmistioyritykset. Lähde: Teknologiateollisuus ry:n tilauskantatiedustelun vastaajayritykset, viimeisin tieto heinä-syyskuu

13 Suomen vienti on romahtanut 2008 jälkeen, vientituloja puuttuu jopa 30 miljardia euroa / vuosi Teollisuus kattaa 90 % Suomen viennistä Tavara- ja palveluviennin arvo vuosineljänneksittäin, mrd. euroa, käyvin hinnoin Tarvittava vientikehitys, jotta julkinen sektori kyettäisiin rahoittamaan ilman lisävelkaantumista Toteutunut vienti Työpäivä- ja kausivaihtelusta korjattu aikasarja. Viimeisin tieto huhti-kesäkuu Lähde: Tilastokeskus / Kansantalouden tilinpito

14 Teollisuuden osuus bruttokansantuotteesta on Suomessa historiallisen matalalla tasolla 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% Teollisuus Lähde: Tilastokeskus Teollisuus + teknologiateollisuuden palvelualat

15 Julkisten menojen bkt-suhteen palauttaminen 2008 tasolle edellyttää noin 10 miljardin euron leikkauksia Verojen kiristäminen ei ole oikea ratkaisu tähän ongelmaan Julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen, % e 2014e 2015e Suomi Ruotsi Saksa Lähde: OECD, Economic Outlook, May

16 Uusia liiketoimintamahdollisuuksia Cleantech energiaa säästävät ja vähäpäästöisemmät teknologiat puhtaan käyttöveden ja jätevesien tehokkaamman puhdistuksen mahdollistavat teknologiat Kaivosteollisuuden ja malmien jatkojalostuksen tuomat uudet mahdollisuudet Ohjelmistot ja pelit Lääketieteellinen teknologia ja palvelut Suomi globaalien konesalien sijaintipaikkana (pilvipalvelut) Teollisuutta palveleva suunnittelutyö Autoteollisuuden murros Älyä tuotteissa, pakkauksissa, koneissa ja laitteissa (anturointi, gps, ohjattavuus, valvonta...)

17 Tilanne Keski-Suomessa

18 Teknologiateollisuuden päätoimialojen henkil Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Pohjois-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Lappi Keski-Suomi Kainuu Kaakkois-Suomi Häme Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Osuus alan henkilöstöstä alueella, % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Suunnittelu ja konsultointi Tietotekniikka-ala *) Prosenttia teknologiateollisuuden toimipaikkojen liikevaihdosta kyseisellä alueella Lähde: Tilastokeskus; Yritysrekisterin vuositilasto 2012 Tietosuojasyistä joidenkin alueiden kaikki toimialat eivät ole 100 % edustettuina

19 Teknologiateollisuus Merkittävin elinkeino myös Keski-Suomessa 35 % alueen koko viennistä 79 % alueen koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista Työllisyysvaikutus työpaikkaa eli lähes kolmannes Keski- Suomen kaikista työllisistä. Alalla työskentelee suoraan ihmistä, joista jokaisen välillinen työllisyysvaikutus vähintään 1,5 lisätyöpaikkaa. Vaikuttaa ratkaisevasti alueen ja Suomen muunkin työvoiman työllistymismahdollisuuksiin Teknologiateollisuus vuonna 2013: Keski-Suomessa Koko maassa Liikevaihto, mrd. euroa 2,2 65 Henkilöstön määrä

20 Teknologiateollisuuden liikevaihto Keski-Suomessa Kausipuhdistetut liikevaihtokuvaajat Lähde: Macrobond, Tilastokeskus

21 Henkilöstömäärän kehitys ja eläköityminen

22 Koko teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa on vähentynyt :lla eli 15 % vuoden 2008 jälkeen Henkilöstöstä noin lomautusjärjestelyjen piirissä (30.9) Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

23 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa päätoimialoittain (30.9) Elektroniikka- ja sähköteollisuus Kone- ja metallituoteteollisuus Metallien jalostus Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

24 Teknologiateollisuuden henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Länsi-Eurooppa ja Pohjois-Amerikka Aasia, Oseania, Keski- ja Itä-Eurooppa sekä Latinalainen Amerikka Afrikka ja Lähi-itä Lähde: Teknologiateollisuus ry:n henkilöstötiedustelu

25 Teknologiateollisuuden henkilöstön eläkkeelle siirtyminen Henkilöä / vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Toteutunut eläköityminen Arvioitu eläköityminen Lähde: Teknologiateollisuus ry:n palkkatiedustelu, Eläketurvakeskus, Tilastokeskus

26 Teknologiateollisuuden henkilöstön eläköityminen koulutusaloittain ja -tasoittain keskimäärin/vuosi, vuosina Elektroniikka- ja sähköteollisuus ja tietotekniikka-ala Kone- ja metallituoteteollisuus ja metallien jalostus Suunnittelu- ja konsultointi Arvio alalta eläköityvien määrästä keskimäärin / vuosi: Elektroniikka ja sähköteollisuus sekä tietotekniikka-ala yht. n Kone- ja metallituoteteollisuus sekä metallien jalostus yht. n Suunnittelu- ja konsultointiala n 1400 Koko teknologiateollisuus n. 5900/vuosi DI Muu yliopisto Insinööri Muu AMK Ammatillinen, Tekniikka*) Ammatillinen muu *) Ammatillinen toinen aste ml. Alin korkea-aste (Teknikko). Sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon Ei tutkintoa Lähde: Tilastokeskus ja Eläketurvakeskus Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

27 Henkilöstöselvitys 2016

28 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle Henkilöstö Suomessa Henkilöstö tytäryrityksissä ulkomailla Lähde: Tilastokeskus, Teknologiateollisuus ry:n Henkilöstöselvitys 2016 Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

29 Suomen henkilöstön määrä koulutustaustan mukaan Teknologiateollisuus yhteensä Vastanneet yhteensä: 2012: hlöä 2016: hlöä Muutos: +1 % 6% 2 % 2 % % % Yliopisto, jatkotutkinto Yliopisto, maisteritutkinto AMK-tutkinto Ammatillinen tutkinto Muu koulutus Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

30 Arvio Suomen teknologiateollisuuden henkilöstön vuotuisesta rekrytointitarpeesta Rekrytointitarve yhteensä: n henkilöä, joista Elektroniikka ja sähköteollisuuteen ja tietotekniikka-alalle n Kone- ja metallituoteteollisuuteen ja metallien jalostukseen n Suunnittelu- ja konsultointialalle n Yliopistotutkinto yhteensä AMK yhteensä *Ammattillinen yhteensä *) Ammatillinen toinen aste sisältää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnon Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

31 Tekniikan alan koulutuksen vastaavuus Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritysten*) strategian mukaisiin tarpeisiin 2010 ja 2013 Asianomaisen koulutusasteen tutkinnon suorittaneita palkanneet yritykset. % Vastaavuus melko hyvä Vastaavuus hyvä Toinen aste AMK Yliopisto Jatkotutkinto Teknologiateollisuus ry : Henkilöstöselvitys 2013 (arvio 2010) ja Henkilöstöselvitys 2016 (arvio 2013)

32 Teknologiateollisuuden henkilöstö toiminnoittain toimialoilla 2012 Vastanneet yritykset, osuus, % Keski-Suomi (N=22, henkilöstöä 6 090), koko maa (N=456, henkilöstöä ) 100 % 90 % 80 % 70 % Muu Huolto, kunnossapito, ylläpito, asiakastuki Tuotanto 60 % 50 % Hankinnat, osto ja logistiikka 40 % 30 % Tutkimus ja tuotekehitys 20 % Myynti ja markkinointi 10 % 0 % Teknologiat. yht. Teknologiat. yht. Elektr.- ja sähköt. Kone- ja metallit. Met. jalostus Tietotekniikka Suunn. ja kons. Johto ja hallinto Keski-Suomi Koko maa Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016

33 Keski-Suomi: Teknologiateollisuuden henkilöstön koulutusrakenne 2012 Vastanneet yritykset/konsernit, osuus, % Keski-Suomi (N=22, henkilöstöä 6 090) ja koko maa (N=456, henkilöstöä ) % Yliopisto jatkotutkinto Yliopisto AMK Ammatillinen tutkinto Muu koulutus Teknologiat. yht. Keski-Suomi Teknologiat. yht. Koko maa Elektr.- ja sähköt. Tietotekn. Kone- ja metallituotet. Met. jalostus Suunn. & kons Teknologiateollisuus ry 2013: Henkilöstöselvitys 2016