16.6.2009 UUDEN LOVIISAN SIIRTYMÄKAUDEN 2010-2012 STRATEGIA 1. YLEISTÄ Uuden Loviisan valmistelun tavoitteena on strateginen lähestymistapa ja hyvän johtamisen mallin toteuttaminen. Lähestymistapa edellyttää yhteisten tavoitteiden korostamista ja vahvaa nojautumista kuntastrategiatyöhön. Samalla luodaan tavoitteita tukeva johtamisjärjestelmä, joka on eräs kunnan strateginen menestystekijä. Kuntalaki korostaa valtuuston vahvaa asemaa kunnan johtamisessa sekä kokonaisvastuuta. Valtuuston tehtävänä on asettaa kaupungin ja konsernin toiminnan strategiset tavoitteet ja periaatteet. Kaupungin muut toimielimet, kunnanhallitus ja lautakunnat sekä johtamisesta vastuussa olevat viranhaltijat toteuttavat valtuuston asettamaa strategiaa toiminnassaan ja päätöksenteossaan. Olennainen osa strategian ja tavoitteiden toteutumisen sekä tulosten seurantaa on arviointi. Käytännön johtamisessa ja strategian toteuttamisessa keskeisiä toimijoita ovat kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja. Uuden Loviisan kaupunginhallitus laatii kaupunginjohtajan kanssa johtajasopimuksen. Kaupungin strategiset tavoitteet on linjattu yhdistymissopimukseen, jonka sisältö nivoutuu vähitellen kaupungin organisaatioon ja johtamisen ydinprosesseihin, kuten kunnan strategiaan ja talousarvioon. Valtuuston asiana on toimikauden alkupuolella päättää strategiasta ja sen sisällöstä tarkemmin. Valmisteluvaiheessa Loviisalle laaditaan siirtymäkauden kaupunkistrategia yhtenä kokonaisuutena, joka käsitellään uudessa kaupunginvaltuustossa vuoden 2009 lopulla. 2. STRATEGIAN PERUSTA 2.1 VAHVUUDET JA MAHDOLLISUUDET Loviisalla on strategisia pääomia, vahvuuksia ja mahdollisuuksia, jotka muodostavat kehityksen perustan. Kivijalat, joille kaupungin menestys voi rakentua, ovat: Maantieteellinen sijainti Kaupunki sijaitsee etelärannikolla, valtateiden 6 ja 7 varrella Kaupungilla on logistisesti edullinen sijainti Liikenneväylät ovat valmiina ja kaupungissa on toimiva satama Pääkaupunkiseutu ja Pietarin metropolialue ovat lähellä
Alueellinen moninaisuus Uudella Loviisalla on selvä pikkukaupunkimainen keskusta-alue Uudella kaupungilla on laaja ja monipuolinen maaseutualue Kaupungilla on laaja meri- ja saaristoalue Aluerakenteellinen väljyys antaa mahdollisuuden vaihtoehtoiseen strategiaan Kaupungilla on hyvät mahdollisuudet kehittää keskusten ja liikenteen risteysalueiden työnjakoa Alueen erikoisosaaminen Kaupungilla on vahva ydinenergiatuotannon perinne Alueella on bioenergia- ja tuulivoimaosaamista, pieniä hakelämpölaitoksia, sähköteollisuuden osaamista, kuljetusalan osaamista ja elintarvikealan erityisosaamista Uudessa Loviisassa on mahdollisuus ydinvoiman lisärakentamiseen Hyvä sosiaalinen perusta Kaupunkikokonaisuudella on edelleen inhimillinen mittakaava Uusi Loviisa on ihmisen kokoinen kaupunki, joka on helposti hahmotettavissa Kaupungilla on vanha kaksikielinen kulttuuripohja Uudessa Loviisassa on edelleen vahvaa talkooperinteistä yhteisöllisyyttä Loviisalla on hyvä mahdollisuus kehittyä avoimeksi kaupungiksi Loviisalla on mahdollisuuksia elämän laatua korostaviin toimenpiteisiin (tyyliin Citta Slow Slow City, mutta ei verkostoon) Osaava henkilöstö Uuden organisaation muodostaminen antaa mahdollisuuden uudistumiseen 2.2 HEIKKOUDET JA UHAT Kaupungilla on muutoshaasteita, heikkouksia, uhkia ja ongelmia, joihin pitää varautua ja joita on pyrittävä välttämään tai kehittämään vahvuuksiksi: Väestörakenne Kaupungin ikääntynyt väestö lisää palvelukysyntää ja painetta kunnallistalouden hoitoon Ikärakenteen tasapainottaminen edellyttää voimakasta muuttovoittoa Henkilöstön rekrytointi Henkilöstön ikärakenteesta seuraa lähivuosina huomattavaa eläköitymistä Työvoiman saatavuudesta on kilpailtava yksityisen sektorin kanssa 2
Talouden epävarmuus Maailmanlaajuisen taantuman jatkuminen vaarantaa alueen elinkeinoelämän edellytyksiä, työllisyyden hoitoa ja palvelutuotantoa Elinkeinorakenne Yhdellä yrityksellä on dominoiva asema Perusteollisuuden tulevaisuus on alueella epävarmaa Mahdollisen uuden ydinvoimatuotannon sivuvaikutukset voivat ylittää kaupungin mahdollisuudet Aluepoliittinen asema Kaupungin asema on aluepolitiikan näkökulmasta epävarma ja epäselvä. Maakuntahallinnon mahdollisessa muutoksessa Itä-Uudenmaan kuntien on yhteistyössä vaikutettava alueen edunvalvontaan. Valtionhallinnon uudistamishankkeet luovat epävarmuutta valtion paikallishallinnon pysyvyydelle alueella. Uuden Loviisan on aktiivisesti toimittava sen eteen, että valtionhallinnon palveluita saadaan tulevaisuudessakin omalta alueelta. 3. KAUPUNGIN VISIO Loviisa on dynaaminen ja aktiivisesti elinkeinojen edellytyksiä kehittävä merikaupunki, jossa palvelut saadaan merihenkisesti lähellä asukasta aidos ti kah del la kie lel lä Dynaaminen kaksikielinen idylli - En dynamisk idyll på två språk 4. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT Strategisina päämäärinä vision toteuttamiseksi asetetaan kolme tavoitetta. 1. Kehitysedellytysten varmistaminen 2. Väestörakenteen kehittäminen 3. Hallinnon ja toimintatapojen kehittäminen 5. KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT Tavoitteiden toteuttamisessa käytetään ns. kriittisiä menestystekijöitä. Ne kertovat, missä asioissa on onnistuttava, jotta visiossa ja päämäärissä esitetyt asiat toteutuisivat. Kriittisiä menestystekijöitä ja niitä koskevia toimenpiteitä olisi tarpeen tarkastella eri kehityspolkujen mukaan. Pääpolkuja on ainakin kaksi: Uusi Loviisa lisäydinvoimarakentamisen perustalta ja uusi Loviisa ilman lisäydinvoimarakentamista. Uuden Loviisan valmisteluvaiheessa ei kuiten- 3
kaan ole mahdollista tarkastella vaihtoehtoisia linjauksia. 1. Kehitysedellytysten varmistaminen 1. Kehittämisen välineiden luominen 2. Loviisan kytkeminen valtaväyliin ja rakentuvaan moottoritiehen 3. Rantaratahankkeen varmistaminen 4. Loviisan sataman kehittäminen 2. Väestön ikärakenteen tasapainottaminen 1. Strategisen yleiskaavan laatiminen 2. Maapoliittisen ohjelman laatiminen 3. Kaavoitusaikataulun laatiminen 4. Kuntamarkkinoinnin toteuttaminen 3. Hallinnon ja toimintatapojen kehittäminen 1. Strategisen johtajuuden kehittäminen 2. Taloudellisen kestävyyden varmistaminen 3. Tehokkuuden lisääminen 4. Hyvän työnantajakuvan kehittäminen 5. Avoimen ja luottamukseen perustuvan toimintakulttuurin luominen 6. Hallintokuntien yhteistyön kehittäminen 6. TOTEUTTAMINEN Päämäärien toteuttaminen kriittisten menestystekijöiden avulla edellyttää toimenpiteitä jo uuden Loviisan valmisteluvaiheessa. 1. Kehitysedellytysten varmistaminen Kehittämisen välineiden luominen Uuden Loviisan yhdistymissopimuksessa todetaan, että elinkeinoelämän muutoksiin vastaaminen edellyttää nopealiikkeistä ja vireää organisaatiota sekä hyviä kontakteja elinkeinoelämän toimijoihin. Toiminnalle on turvattava sekä voimavaroja että riskipääomaa. Turvatakseen kytkennän demokraattiseen päätöksentekoon perustetaan kaupunginhallituksen alainen elinkeino- ja kehittämisjaosto. Operatiivinen työ voidaan siirtää perustettavan kehitysyhtiön hoidettavaksi. Uuden Loviisan elinkeino- ja kehittämistoimen organisaatiota on kehitelty yhdistymissopimuksen pohjalta. Kehittämispalvelujen vastuualue uudessa Loviisassa on elinkeino-, matkailu- ja maaseututoimen sekä 4
sataman sekä yleisen strategia- ja kehittämistoimen samaan kokonaisuuteen yhdistävä, kaupungin tulevaisuudelle tärkeä asiantuntijaorganisaatio. Vastuualue työskentelee tiiminä. Elinkeinotoimen kehittämiseksi varaudutaan laatimaan seudullinen elinkeinostrategia yhdessä yrittäjien kanssa. Kehitettäviä aloja voivat olla esimerkiksi päästöttömän energian klusterin luominen, matkailu, maaseutuelinkeinot ja elintarviketeollisuus sekä luovat alat ja hyvinvointi Organisaation toiminta Kehittämispalvelujen vastuualueen toiminta on vakiinnutettu Kehittämispalvelujen vastuualue Elinkeinostrategian laatiminen Laadittu yhteistyössä yritysten kanssa Kehittämistoimi Kehitysyhtiön perustamisen selvittäminen Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue Perustamisedellytykset selvitetty ja asiaa koskevat päätökset tehty Itä-Uudellamaalla on laadittu sopimus maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen järjestämisvastuun siirtymisestä Loviisalle 5 Elinkeinotoimi ja TTT-projekti Maaseututoimi Loviisan kytkeminen valtaväyliin ja rakentuvaan moottoritiehen Uuden Loviisan strategisen osayleiskaavoituksen yhdeksi lähtökohdaksi otetaan valtateiden ja niiden liittymäalueiden työnjako. Liittymäalueet ja samalla uuden Loviisan alueelle tuloa osoittavat portit saavat roolinsa: Länsiportti on Vanhakylä, joka toimii kaupallisena ja matkapalvelukeskuksena. Kuningattarenportti on Loviisan nykyinen länsiportti, joka toimii kaupallisena keskuksena ja kaupunkikeskustan sisääntuloporttina. Logistiikkaportti (Logistic Gate) on kaupunkikeskustan tulevan itäinen sisääntuloportti, joka toimii logistiikan, projektilogistiikan ja raskaan liikenteen keskuksena. Itäportti on Ahvenkoskelle rakentuva eritasoliittymän alue, joka toimii matkailupainotteisena keskuksena. Agricenter on Liljendalin kirkonkylän alue, joka toimii maaseutupalvelukeskuksena.
Asemakaavoituksen onnistuminen Loviisan Kuningattarenportin ja Logistiikkaportin sekä Ahvenkosken Itäportin asemakaavat valmiita Kaavoitustoimi Maanhankinnan onnistuminen Rantaratahankkeen varmistaminen Keskeiset asunto-, työpaikkaja palvelualueet liittymäalueilla ovat kaupungin omistuksessa 6 Tekninen ja kehittämistoimi Heli rata on Helsingistä itään kulkevaksi suunniteltu rata, jota kutsutaan myös itäiseksi rannikkoradaksi tai Helsinki-Pietari radaksi (He- Pi). Radan tulisi kulkea Helsingistä Porvooseen, Loviisaan ja sieltä edelleen Kotkan kautta Luumäelle. Rata toisi valtavan piristysruiskeen uudelle Loviisalle. Alueen osayleiskaavoituksessa radan linjaus on jo otettu huomioon. Itäisen rannikkoradan olisi kaukoliikenteen lisäksi palveltava paikallisliikennettä ja Loviisaan olisi saatava henkilöliikenteen paikallisasema sekä liittymä satamaa palvelevaan Lahti-Loviisa rataan. Edunvalvonta Asiaa pidetään yllä Kehittämispalvelut Helsinki-Pietari rataselvitys Loviisan sataman kehittäminen Selvitystä täydennetään radan varren positiivisten vaikutusten ja tavaraliikenteen toimintaedellytysten kehittymisen arviolla Kehittämispalvelut Kehittämispalvelujen vastuualueen tiimityönä tehtävässä laajemmassa kehittämistyössä voidaan satamaa käyttää strategisena elinkeinotoiminnan kehittämisen työkaluna ja osana laajempia kokonaisuuksia. Sataman toiminnan alueellisen lisäarvon kasvattaminen luo elinkeinoelämän mahdollisuuksia Loviisaan. Uusia mahdollisuuksia tarjoutuu satamalle ja kaupungille mm. energiaklusterin (biomassat, tuulivoima), logistiikka-alueen ja viljaklusteriyhteistyön kautta. Sataman välitöntä kehittämisvalmiutta ollaan parantamassa lupaprosessien ja selvityksen kautta. Valmiudella luodaan substanssia markkinointiin ja uusien asiakkaiden sitouttamiseen. Satama-alueen tilan-
puute on jatkuvasti rajoittanut liikenteen kehittymistä, joten alueelle olisi voitava luoda lisätilaa. Lupien hakemisen kautta varmistetaan mahdollisuus toteuttaa satama-alueen laajennuksia. Lahti-Loviisa radan kunnostaminen on välttämätön toimenpide Loviisan sataman toimintaedellytysten turvaamiseksi. Kuntien liikelaitosmallin purkautumisen myötä Loviisan sataman on valmistauduttava yhtiöittämiseen. Uuden Loviisan organisaatiossa on välttämätöntä saada satamayksikköä varten riittävät rakennuttamis- ja kunnossapitoresurssit. Laituri-investointi Laiturin korjauksen ja toisen Satamayksikkö täyden väyläsyvyyden laiturin toteuttaminen on aloitettu Toimintamalli Yhtiöittämisen toteuttamissuunnittelu Satamayksikkö on aloitettu Rakennuttaminen ja kunnossapito Yhteistyö sataman toimijoiden kanssa Sataman liikennemäärät Sataman rakennuttamis- ja kunnossapitovelvollisuuksien hoitoon on varattu riittävät resurssit Aiesopimus on laadittu Kasvua vuoteen 2009 verrattuna Tekninen toimi ja satamayksikkö Satamayksikkö ja hallintotoimi Satamayksikkö 2. Väestön ikärakenteen tasapainottaminen Strategisen yleiskaavan laatiminen Strateginen yleiskaava on kunnan kehittämisen väline, jossa kunnan kehitystä hahmotellaan hyvin yleispiirteisesti. Työlle on tyypillistä pyrkimys pitkän aikavälin linjaratkaisujen tekemiseen sekä keskustelun käyminen periaateratkaisuista ja arvovalinnoista. Strategisella yleiskaavalla tuodaan havainnollisesti esiin uusien erilaisten rakentamisalueiden sijainti sekä alueet, jotka säilyvät nykyisellään ja alueet, joille on tulossa muutoksia tai joilla on kehittämistarpeita. Yhdistymissopimuksen mukaan maankäyttö ja kaavoitus muodostavat keskeiset instrumentit uuden kunnan dynaamiselle kehittämiselle. Koko kunnan alueelle laaditaan strateginen yleiskaava. Siinä osoitetaan kunkin kunnan osa-alueen kehittämisen tavoitteet, varataan yleispiirteisesti toimintojen tarvitsemat alueet, esitetään tavoitteellinen aika- 7
taulu ja arvioidaan kaavan toteuttamisen sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset alueellisesti ja kokonaisuutena. Tavoitteiden muodostaminen Kaupungin osa-alueiden yleiset kehittämistavoitteet on asetettu uudessa kaupunginvaltuustossa Kehittämistoimi Aikataulun asettaminen Maapoliittisen ohjelman laatiminen 8 Strategisen yleiskaavan toteutuksen alustava aikataulu on hyväksytty uudessa kaupunginvaltuustossa Kehittämispalvelut ja tekninen toimi Kunnan maapolitiikan linjaukset vaikuttavat keskeisesti kunnan menestymiseen. Asunto- ja elinkeinopolitiikka ohjaavat maapolitiikan ja kaavoituksen tavoitteiden asettamista sekä kaavoituksen toteuttamista. Maapoliittinen ohjelma sisältää kaupungin linjaukset maankäytön ja kaavojen toteuttamisen keskeisistä periaatteista, kuten kunnan keskeisistä kasvusuunnista (saadaan strategisesta yleiskaavasta), maanhankinnan periaatteista, maankäyttösopimusten käyttämisen periaatteista sekä toimenpiteistä kaavojen toteuttamisen edistämiseksi. Yhdistymissopimuksen mukaan uuden Loviisan tavoitteena on dynaaminen ja monikeskuksinen kunta, joka mahdollistuu hyvien liikenneyhteyksien ja logistiikan avulla ja jonka eri osia kehitetään tasapuolisesti hyväksyttyjen strategioiden mukaisesti. Maapoliittinen ohjelma Laadittu Kehittämis- ja tekninen toimi Myydyt tontit Kasvua vuoteen 2009 verrattuna Tekninen ja elinkeinotoimi Kaavoitusaikataulun laatiminen Maankäytön suunnittelu toteutetaan yhdistymissopimuksen mukaan laadittavan kaavoitusohjelman mukaisesti. Kaavoitusohjelmalla tarkoitetaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaista kerran vuodessa laadittavaa kaavoituskatsausta. Järjestelytoimikunnalle on valmisteltava alustava kaavoitusohjelma strategisen yleiskaavoituksen pohjalta. Ensimmäinen kaavoitusohjelma hyväksytään kaupunginvaltuustossa, jonka jälkeen suunnitelmakausittain päivitettävä kaavoitusohjelma on
osa kaupungin toimintasuunnitelmaa. Kaavoitusohjelman laatiminen Alustava kaavoitusohjelma on käsitelty järjestelytoimikunnan valmistelemana uudessa kaupunginvaltuustossa Kaavoitustoimi Tarkistetun kaavoitusohjelman laatiminen Kuntamarkkinoinnin toteuttaminen Kaavoitusohjelma on tarkistettu vuoden 2011 talousarviota varten Kaavoitustoimi Kunnan markkinointi toteuttaa osaltaan kunnan strategiaa. Markkinointi lähtee palvelujen tuotekehittelystä ja yhteisistä sopimuksista, joissa määritellään kunnan vetovoimatekijät ja tavoitemielikuva. Kaavoituksella, tonttitarjonnalla, palveluilla, kaksikielisyydellä, koulutuspalvelujen turvaamisella ja parantamisella yms. luodaan tuote, kaupunki, jota markkinoidaan. Eri kohderyhmille luodaan tarjottavia palvelukokonaisuuksia. Sovitut toimenpiteet Toteutettu Elinkeinotoimi Kaupungin imago Myönteinen kuva Elinkeinotoimi 3. Hallinnon ja toimintatapojen kehittäminen Strategisen johtajuuden kehittäminen Hyvä johtaminen on kaupungin strateginen menestystekijä, jonka toteutuminen vaikuttaa myönteisesti koko kuntakehitykseen ja luo perustan hyvälle kuntatyönantajatoiminnalle. Kuntajohtamiselle on tyypillistä moniarvoisuus ja osa kunnan johtamisesta on poliittista. Strategisessa johtamisessa selkeytetään poliittisen ja ammatillisen johtamisen työnjako. Uudessa Loviisassa kehitetään strategista hallitustyöskentelyä ja otetaan käyttöön hyvän hallitustyön periaatteet, hallitussopimus sekä johtajasopimus. 9
Hyvän hallitustyön Hallitussopimus on otettu Hallintotoimi periaatteen käyttö käyttöön Johtajasopimuksen käyttö Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan kesken on tehty Kaupunginjohtaja johtajasopimus Sähköpostiosoite hallituksen ja valtuuston jäsenille Toteutunut Hallintotoimi Taloudellisen kestävyyden varmistaminen Yhdistymissopimuksen mukaan talousstrategian päätavoite on luoda vakautta, kilpailukykyä ja pitkäjänteisyyttä kunnan taloudenhoitoon. Terve taloudellinen pohja on uuden kunnan vakaan toiminnan ja sen kehittämisen perusta. Talouden kehitysnäkymät ja linjaukset määräävät hallinnon ja palvelujen kehitysmahdollisuuksien ja linjauksien laajuuden ja suunnan. Siirtymä- ja taantumakauden tavoitteina ja arviointikriteereinä pidetään seuraavaa: 1. Käyttömenojen kasvu on hallittua; Tavoitteena poistot kattava vuosikate keskipitkällä aikavälillä. 2. Vapautuvia virkoja tai tehtäviä ei automaattisesti täytetä; Niiden tarpeellisuutta on aina selvitettävä ja suunniteltava muita säästömahdollisuuksia, jos virat tai tehtävät ovat tarpeellisia. 3. Lisätulomahdollisuudet selvitetään ja laaditaan kiinteistöjen myyntiohjelma; Otetaan kuitenkin huomioon yhdistymissopimus. 4. Investointimenot kohdistetaan peruspalvelujen toimivuuden kannalta välttämättömiin investointeihin sekä elinkeinoelämän edellyttämiin tuottaviin investointeihin. 5. Suhteellinen velkaantuneisuus ei saa ylittää naapurikuntien tasoa. Vuosikate Kattaa poistoista 75 % vuonna Taloustoimi 2010 Velkaantuneisuus Enintään valtakunnan keskiarvo Taloustoimi ja alle naapurikuntien tason Tilikauden tulos Vähintään 0-tulos vuonna 2012 Taloustoimi 10
Tehokkuuden lisääminen Toiminnan tehokkuutta parannetaan ottamalla käyttöön sähköiset työtavat ja toiminnan vaikuttavuuden arvioinnilla. Tehokkuutta parannetaan myös kehittämällä sekä käyttämällä prosesseja ja työmenetelmiä sekä nostamalla henkilökunnan ja luottamushenkilöiden tietoteknisiä valmiuksia. Henkilökunnan määrän lisääntymistä tarkastellaan kriittisesti. Tehostamalla toimintoja vähennetään paineita lisätä henkilöstömäärää. Päätöksentekoa nopeutetaan viemällä se lähelle toimintaa. Sähköiset päätökset Lisätään sähköisesti tehtäviä Hallintotoimi päätöksiä, vähennetään pape- ria Palvelujen saanti sähköisesti Luodaan palveluita verkkoon (hakemukset, anomukset) Hallintotoimi Prosessiorganisaatioon siirtyminen Henkilökunnan tietotekniset valmiudet Luottamushenkilöiden tietotekniset valmiudet Tilaaja-tuottaja-mallin käytön lisäämisen mahdollisuudet Henkilökunnan määrä Prosessiorganisaatioon siirtymiseen liittyvät hankkeet on aloitettu mahdollisimman laaja-alaisena. 97 % hallitsee yleisimmät toimisto-ohjelmat, sekä henkilöstöhallinnon ja taloushallinnon ohjelmat, sekä osaa käyttää Intranettia Kaupunginvaltuuston ja hallituksen jäsenille on järjestetty mahdollisuus koulutukseen Tutkitaan missä toiminnoissa on mahdollista käyttää tilaaja-tuottaja mallia. Henkilökunnan määrä pyritään pitämään nykyisellä tasolla siten että palvelutaso säilyy tai paranee. Valtakunnan keskiarvo/1000 asukasta Henkilöstökulujen kasvun hillitseminen. Hyvän työnantajakuvan kehittäminen Keskukset Henkilöstöhallinto, keskukset Hallinto Keskukset Henkilöstöhallinto ja keskukset Kunnan imago työnantajana on keskeinen menestystekijä ja uusi Loviisa kiinnittää huomiota työnantajapolitiikkaan. Yhdistymissopimuksen mukaan kaupungille laaditaan henkilöstöohjelma vuoden 2010 aikana. 11
Henkilöstön työhyvinvointi Työhyvinvointi pysyy ennallaan tai kasvaa vuosina 2010 ja 2012 tehtävien kyselyiden mukaan Henkilöstötoimi Henkilöstöohjelmaja strategia Ohjelma laadittu joka sisältää rekryktoinin ja oikeudenmukainen palkkaus -osuuden Henkilöstötoimi Avoimen ja luottamukseen perustuvan toimintakulttuurin luominen Valmistelun ja päätöksenteon oikeellisuuteen luotetaan. Ammattijohdon ja luottamushenkilöiden roolit ovat selkeitä. Valtuusto johtaa kuntaa strategisesti ja hyväksyy suuntaviivat ja painopistealueet, hallitus ja kaupunginjohtaja huolehtivat, että toimialat toteuttavat tavoitteita tehokkaalla tavalla. Onnistunut sisäinen viestintä Henkilöstökyselyn mukaan viestinä on vähintään keskitasoa. Keskukset Onnistunut ulkoinen viestintä ja yhteistyö Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolit Onnistunut ja hyvä yhteistyö kolmannen sektorin kanssa Hallintokuntien yhteistyön kehittäminen Keskukset Siirrytty strategiseen johtamiseen Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus Hallintorajat eivät saa olla esteenä kokonaisuuden kehittämiselle. Johtoryhmän ja yhteyshenkilöiden yhteistyö luo pohjan sitoutumiselle yhteisiin tavoitteisiin. Sitoutuminen yhteisiin Yli hallinnonrajojen menevät Johtoryhmä tavoitteisiin tiimit työstävät yhteisiä asioita Johtoryhmän yhteiset tavoitteet Johtoryhmätyöskentelyllä luodaan edellytykset kaupungin strategiselle työskentelylle. Kaupunginjohtaja Sisäinen viestintä Strategiset tavoitteet on jalkautettu koko henkilökuntaan Viestintäyksikkö ja kehittämistoimi 12