Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta

Esiselvitys Humppilan aseman siirrosta Asiantuntijalausunto 12.12.2014 Kohateam Oy DI Reijo Lehtinen

Sisällys 1. Nykytila ja suunnitelmat... 3 1.1 Humppilan asema ja sen toiminta... 3 1.1 Maankäyttö ja lähialue... 4 1.2 Liikenne... 5 1.3 Suunnitelmat ja kaavoitus... 6 2. Humppilan aseman toiminta... 7 2.1 Nykyinen toiminta... 7 2.2 Liittyminen ympäristöön... 7 2.3 Tulevat toimintatavoitteet... 8 3. Aseman siirto... 8 3.1 Aseman sijaintivaihtoehdot... 8 3.2 Aseman tilatarpeet... 10 3.3 Kustannusarviot... 10 4. Uuden aseman vaikutukset... 11 4.1 Junaliikenne... 11 4.2 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä... 11 4.3 Maankäyttö lähialueilla... 12 4.4 Maaliikennekeskus dryport... 12 4.5 Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä... 12 4.6 Etelä-Suomi ja kilpailukyky... 13 5. Johtopäätelmät ja ehdotukset... 13 LIITTEET... 14

1. Nykytila ja suunnitelmat 1.1 Humppilan asema ja sen toiminta Humppilan asema sijaitsee Humppilan kuntakeskuksessa. Asemalla on uusi asemarakennus, joka ei kuitenkaan ole matkustajapalvelukäytössä. Asema palvelee koko Forssan seutua ja sieltä on junayhteydet Turkuun ja Toijalan/Tampereen suuntaan. Toijalassa tai Tampereella vaihtaen junayhteydet ovat melko sujuvat erityisesti Helsingin suuntaan, mutta myös muualle Suomeen. Asemalaituri on 240 m pitkä. Aseman toisessa päässä on alikulku, jonka kautta on yhteys museorata-alueelle. Asemalla on liityntäpysäköinnin alue. Välittömästi sen eteläpuolella on Jokioisten kapearaiteinen museorata ja sen asema. Museojuna liikennöi kesäaikana. Humppilan asema ei ole tavaraliikenteen käytössä. Tavaraliikennettä palveleva lähin asema on Loimaalla. Asema palvelee yksiraiteisen Turku Toijala rataosan yhtenä junien kohtaamispaikkana. Humppilan aseman vaikutusalue, sijainti ja näkymä nykyiselle asemalle

1.1 Maankäyttö ja lähialue Humppilan asema liittyy keskustan nykyiseen rakenteeseen. Keskusta on aikanaan rakentunut aseman ympärille. Valtateiden 2 ja 9 vaikutus näkyy maankäytön ja erityisesti yritystoiminnan siirtymisenä valtateiden varteen. Yritysalueet ovat kasvaneet valtatien 2 varrelle lähelle valtateiden liittymää:

1.2 Liikenne Humppilan nykyinen asema sijaitsee Humppilan keskustassa ja palvelee koko Forssan seutua. Siellä pysähtyy päivittäin 16 matkustajajunaa ( 8 Turkuun ja 8 Toijalaan/Tampereen suuntaan, aseman aikataulu liitteenä 1). Humppilan aseman vuotuiset matkustajamäärät ovat 20 30 000 matkustajaa/v (26 000 matkustajaa v 2008). Vuoteen 2036 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan vain vähäisessä määrin verrattuna esim. Helsinki Tampere radan liikenteen kasvuun Matkustajamäärät ja kuljetetut tonnit Suomen rataverkolla v 2012 (Lähde: Suomen rautatietilasto 2013) Henkilökaukoliikenteen matkustajamäärien ennustettu muutos vuodesta 2010 vuoteen 2035 (1 000 matkaa / vuosi) (lähde: Liikennevirasto). Humppilan kohdalla kasvu on alle 0,1 M matkaa,, kun se esim. Tampere Helsinkin välillä on lähes 2 M matkaa vuodessa

1.3 Suunnitelmat ja kaavoitus Valtakunnan tason suunnitelmissa ei Humppilan aseman osalta ole esitetty merkittäviä muutoksia. Vuoteen 2035 mennessä Turku Toijala radan henkilöliikenteen on arvioitu kasvavan melko vähän. (Lähde:Tavara- ja henkilöliikenteen ratapihojen kehityskuva 2035, Liikennevirasto 34/2013). Vuosina 2009-2010 laadittiin Helsinki Forssa Pori radan esiselvitys (Kohateam Oy), jossa esitettiin varautumista suoran rautatieyhteyden rakentamiseen välille Helsinki Forssa - Pori. Humppilan asemaa sivuavat myös vuodesta 2008 alkaen laaditut suunnitelmat ja ohjelmat: Humppilan ekolentokenttä, vihreä logistiikka (Forssan seutu), HEA alue (Humppila) ja Humppilan ekologistiikka-alueen (HEA) kehittäminen. HAMKin toteuttamissa Velog-, Ello EcoHub-, Vihi- ja Maali-hankkeissa on pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti kehitetty HEA-aluetta Lähteitä: Humppila Eco Airport, www.hea.fi Velog Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle, www.hamk.fi/velog Ello Etelä Suomen kuljetuskäytävän kehittäminen, www.ellohanke.fi/fi & www.hamk.fi/ello Vetos Vetovoimaa toimitusketjujen osaamisella Forssan seudulle, www.hamk.fi/vetos Valtatien 2 ja Turku Toijala radan risteyksen tuntumaan on hahmoteltu mittavat logistiikan palvelu-alueet ja rahtiliikenteeseen erikoistuvan lentokentän sijoittuminen. Ideatason suunnitelmista on edetty tilavaraustarkasteluihin, joiden perusteella 1. vaihemaakuntakaavaehdotukseen oli esitetty lentoliikenteen aluevaraus. Kanta-Hämeen 1. vaihemaakunnan vahvistuksen yhteydessä lentoliikenteen alue jätettiin vahvistamatta (ympäristöministeriön päätös 2.4.2014, YM5/5222/2012 jättää Humppilan lentoliikenteen alue LL-1, 780) vahvistamatta Kanta- Hämeen 1. vaihemaakuntakaavassa). Vahvistuspäätöksestä on valitettu ja KHO:n päätös on odotettavissa 1-2 vuoden sisällä.

2. Humppilan aseman toiminta 2.1 Nykyinen toiminta Asema palvelee nykyisin vain matkustajaliikennettä. Junat pysähtyvät asemalle osin myös kohtaamisesta johtuen. Asema-alueella on pysäköintipaikat henkilöautoille. Asemalla ei ole VR:n palveluja. Uusittu asemarakennus ei palvele nykyisin matkustajia. Asema on teknisesti nykyiseen käyttöön soveltuvassa kunnossa. Junaliikenteen turvalaitteet vaatisivat kuitenkin uudistuksia. Humppilan asema on vastakkaisiin suuntiin liikennöivien matkustaja- ja tavarajunien kohtaamispaikka. Tavaraliikenne on asemalla raidejärjestelyjen puolesta mahdollista, mutta nykyisin asemalta ei ole tavaraliikennettä. Museorata lähtee Humppilan aseman eteläpuolella olevalta asemaltaan Jokioisiin. Jokioisten kapearaiteinen museorautatie (http://www.jokioistenmuseorautatie.fi/ ) on toiminut vuodesta 1978 alkaen. Junaliikennettä museoradalla on ainoastaan kesäaikaan. 2.2 Liittyminen ympäristöön Nykyinen asema liittyy kiinteästi olemassa olevaan keskustarakenteeseen. Sijainti sivussa tieliikenteen pääväylistä heikentää liityntämahdollisuuksia joukkoliikenteeseen (valtateiden pikavuorot eivät kierrä aseman kautta) ja pidentää henkilöautolla kauempaa saapuvien liityntämatkoja. Maankäytön ja ympäristön kehittyminen tulevaisuudessa on suurten ratkaisujen osalta vielä täysin avoinna. Selvää on kuitenkin, että yritysten siirtyminen valtatien 2 varteen jatkuu tulevaisuudessakin ja uudet työpaikat samoin osa uusista kaupallisista palveluista sijoittuu sinne. Nykyisen keskustan ja matkailukohteiden (museorata) suhteen asema sijaitsee hyvällä paikalla kuitenkin hieman sivussa ydinkeskustasta.

2.3 Tulevat toimintatavoitteet Humppilan asema on Forssan seudun rautatieliikenteen keskus myös tulevaisuudessa. Mahdolliset HFP rautatie ja lentokentän sijoittuminen suunnitellulle alueelle tulisivat vielä vahvistamaan aseman merkitystä osana liikenteen ja logistiikan toimintamahdollisuuksia. Tulevaisuudessa aseman tulisi sijoittua siten, että se liittyisi kehittyviin uusiin toimintoihin ja toisaalta olisi seudullisesti mahdollisimman helposti saavutettavissa. Tavoitteet sijoitukselle: a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen ovat toimivia b) Tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) Asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä Valtakunnallisissa kehittämisselvityksissä Humppilan asema on 3a luokan asema, jossa ainoat parantamistarpeet nykytilanteeseen verrattuna liittyvät turvalaitejärjestelyihin. Käytännössä matkustajapalvelut ja informaatio on kuitenkin suhteelliseen vaatimattomalla tasolla. 3. Aseman siirto 3.1 Aseman sijaintivaihtoehdot Tulevaisuudessa mahdolliset sijaintivaihtoehdot, jotka palvelevat kaavailtuja uusiakin tarpeita, ovat: 1. Nykyinen sijainti 2. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle 3. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla Aseman sijaintivaihtoehtojen arviointi osoittaa, että nykyinen asema ei kovin hyvin palvele mahdollisia tulevia tarpeita eikä liity risteävän valtatien 2 joukkoliikenteeseen lainkaan. Sijoittuminen valtatien 2 läheisyyteen parantaisi liittymistä valtatien bussiliikenteeseen ja seudullisiin yhteyksiin. Se ei kuitenkaan kovin hyvin sovellu mahdollisten uuden radan tai lentokentän tarpeisiin. Lentokentän ja HFP-radan ehdoilla sijoittuva ratkaisu mahdollistaa tulevien tarpeiden huomioimisen, mutta palvelee valtatien 2 ja seudullisten yhteyksien tarpeita kuten nykyinen asema.

Vaihtoehtojen toiminnallinen vertailu: Vaihtoehdot Tavoitteet a) Henkilöliikenteen syöttöyhteydet ja liittyminen bussiliikenteeseen on toimiva b) tavaraliikenteen kehittäminen intermodaalikuljetuksina on mahdollista jos siihen soveltuva terminaali rakennetaan asemalta on ainakin liityntäraide terminaaliin c) asema sijoittuu siten, että se palvelee myös mahdollisesi rakennettavaa HFP rataa d) Jos lentokenttä toteutuu myös henkilöliikenteen kenttänä, asema palvelee kentän henkilöliikennettä 1. Nykyinen asema 2. Valtatien 2 yhteydessä Vt 2:n bussiliikenne ei liity. Yhteinen pysäkki Paikallisliikenne voi ajaa mahdollinen. asemalle. Henkilöautolla Henkilöautolla hyvin mutkan takana tavoitettavissa Nykyisellään vaikea. Pitkähkön sivuraiteen rakentaminen asemalta pohjoiseen mahdollinen. Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskuksen rakentaminen aseman läheisyyteen ehkä mahdollista 3. Tuleva lentokenttä Kuten nykyinen asema Sivuraide asemalta mahdollinen. Logistiikkakeskus aseman läheisyyteen mahdollinen. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa. Palvelee hyvin. Ei palvele. Vaikeasti toteutettavissa Palvelee hyvin Näkymä valtatieltä 2 lentoliikenteen ja mahdollisen uuden aseman sijaintialueelle.

3.2 Aseman tilatarpeet Humppilan aseman perustarpeet ovat nykyisen aseman mukaisesti: - ohitusraiteen pituus 755 m (pitkienkin junien kohtaamiseen riittävä) - matkustajalaituri molempiin suuntiin, pituus 350 m - riittävät P-alueet ( > 30 ap, laajennusmahdollisuus) - bussiliikenteen reittien toteuttaminen ja pysäkki - matkustajien informaatiopisteet ja opasteet, - mahdolliset odotustilat vähimmäisvaatimuksena sadekatokset Lisäksi on varauduttava liittämään maaliikennekeskus rataan. (sivuraiteen vaihde ja sivuraiteen rakentamismahdollisuus mahdolliselle logistiikkakeskuksen sijaintialueelle) sekä palvelemaan mahdollisen lentokentän tarpeita. Tässä vaiheessa tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä melko avoimia ja epävarmoja. Yyksilöidyn suunnnitelman laatiminen ei siten ole edes mahdollista olemassaolevien lähtöteitojen pohjlata. Aseman sijoittumiseen tarvitaan noin kilometrin pituinen rataosuus, jolla levennytyn tilavarauksen ohella on oltava liityntäliikenteen ja liityntäpysäköinnin sekä mahdollisen tavaraliikenteen tilavaraukset. 3.3 Kustannusarviot Eri vaihtoehtojen kustannusten arviointi on mahdollista ainoastaan suuruusluokkatasolla. Selvästi edullisin kustannuksiltaan on aseman säilyttäminen nykyisellä paikalla. Logistiikkakeskuksen kehittyessä valtatien 2 itä/pohjoispuolelle voidaan yhteys sinne järjestää tarvittaessa uudella sivuraiteella kohtuullisin kustannuksin (alustava arvio 1 M ratkaisusta riippuen). Uusien sijoituspaikkojen osalta aseman kustannus vaihtelee olennaisesti. Lyhyellä matkustajalaiturilla vain pienellä katoksella varustettuna aseman peruskustannus on 3 6 M. Lisäksi liityntäpysäköinnin ja tieyhteyksien ratkaisut lisäävät kustannuksia merkittävästi.. Valtatien 2 yhteyteen sijoittuva asemavaihtoehto nousee todennäköisesti merkittävästi kalliimmaksi, koska valtatien silta jouduttaneen uusimaan samassa yhteydessä ja bussiliikenteen kytkeminen asemaan vaatii erityisjärjestelyjä. Mahdollisen lentokentän ja HFP-radan tarpeet huomioonottava asema voidaan alkuvaiheessa rakentaa perusratkaisuna, mutta liityntäväylä ja varautuminen tuleviin tarpeisiin nostavat sen kustannuksia. Kustannusten ja rakentamisen realistisuuden kannalta vaihtoehtojen edullisuusjärjestys on seuraava: 1. Nykyinen asema on selvästi edullisin ja helpoin, vaikka pistoraide logistiikkakeskukseen ja mahdollisesti tarvittava valtatien 2 sillan uusiminen otettaisiin huomioon. Kustannukset 0,5..2 M 2. Sijoittuminen tulevan lentokentän, HFP-radan ja logistiikka-alueiden ehdoilla, on mahdollinen, mutta kallis ja epävarmuus tulevien ratkaisujen vaatimuksista vaikeuttaa suunnittelua. Edellyttää myös asemakaavan laatimista sijoittumisalueelta, joka vaatinee myös maakuntakaavan vahvistamista. Ajankohtainen vasta kun alueen suunnitelmat

varmistuvat. Kustannukset 3 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 3. Sijoittuminen valtatien 2 kohdalle on kustannuksiltaan todennäköisesti kallis ja vaatii tarkempaa suunnittelua. Soveltuvuus tuleviin tarpeisiin on vaikeasti toteutettavissa ja hyödyt liittymisestä paremmin valtatien 2 liikenteeseen jäänevät varsin vähäisiksi. Siirto ei ole tarkoituksenmukaista ennen kuin mahdolliset tulevat tarpeet ovat varmistuneet Kustannukset 4 M, yläraja selviää vasta suunnitelmien ja tarpeiden tarkentuessa. 4. Uuden aseman vaikutukset 4.1 Junaliikenne Junaliikenteen kannalta aseman siirrolla on melko vähäinen merkitys. Asema toimii myös kohtaavien junien ohituspaikkana. Kohtaamisraiteen siirto Toijalan suuntaan voi lyhentää Toijalan suunnata saapuvan junan odotusaikaa pari minuuttia. Humppilaa ja Forssan seutua palvelevan junaliikenteen liityntäyhteydet Humppilan asemalle eivät ole parhaat mahdolliset. Pääosa liityntäliikenteestä on kuitenkin henkilöautoliikennettä. Paikallisliikenne voi kiertää aseman kautta, mutta valtatien 2 bussiliikenne ei liity asemaan luontevasti. 4.2 Liikenne- ja kuljetusjärjestelmä Seudullisen liikennejärjestelmän kannalta aseman nykyinen sijainti ei ole paras mahdollinen. Henkilöliikenteen kannalta parempi sijoitus olisi mahdollisimman lähellä valtatietä 2. Nykyinen Forssan seudun kuljetusjärjestelmä ei tukeudu mitenkään junaliikenteeseen. Mahdollinen logistiikkakeskus edellyttää ratayhteyttä, jos siihen liittyy intermodaaliterminaali. Suomen nykyisen kuljetuspolitiikan puitteissa junaliikenteen käyttö tähän logistiikkakeskukseen olisi epätodennäköistä, koska kumipyöräliikenteen junakuljetuksia edullisempi kuljetusetäisyys on nykyisellä kustannusrakenteella 350 450 kilometriä. Forssan seudun ja Humppilan tulevaisuuden suunnitelmissa kuljetus- ja liikennejärjestelmä on hyvin keskeisessä roolissa. Kierrätykseen perustuvan elinkeinotoiminnan ja siihen liittyvän logistiikan kehittyminen Forssan seudulla laajentaa toiminta-aluetta todennäköisesti koko maan kattavaksi ja mahdollisesti maamme rajojen ulkopuolellekin. Tämä nostaa junakuljetusten ja yhdistettyjen kuljetusten käytön esille. Lentokentän toteutuminen ei välttämättä lisää junaliikenteen käyttöä kuljetuksissa. Mahdolliset kotimaan lentokuljetusten jatkoyhteydet todennäköiseesti toimivat tieliikenteen varassa. Mikäli lentokenttä palvelee myös henkilöliikennettä aseman ja junayhteyden merkitys nousee nykyistä tärkeämmäksi. Helsinki Forssa Pori rata nostaa aseman merkitystä risteysasemana. Todennäköiseesti kuitenkin junaliikenteen vaihtavien matkustajien määrä on tässäkin tilanteessa hyvin vaatimaton. Aseman siirto ratojen yhteiseksi tullee kuitenkin ajankohtaiseksi.

4.3 Maankäyttö lähialueilla Humppilan potentiaaliset kasvualueet sijoittuvat valtateiden 2 ja 9 varteen. Suuret hankkeet ovat vielä avoimia, mutta selvää painetta yritystoiminnan sijoittumiseen valtateiden lähialueille on olemassa. Nykyisen aseman ympäristöön sijoittuu vanha keskusta-alue, jolla merkittävää kasvua ei ole. Tulevaisuuden kasvualueen sijoittuminen valtateiden varteen voi merkitä myös Humppilan painopisteen siirtymistä pitkällä aikavälillä. Aseman siirto uuteen paikkaan vahvistaisi tätä kehitystä. 4.4 Maaliikennekeskus dryport Suomeen on kaavailtu Keski-Euroopassa yleistä dryport tyyppistä sataman tai usean sataman yhteistä kuivanmaan satamaa, joka keventäisi satamien tilapaineita ja mahdollistaisi keskitetyt logistiikkapalvelut. Forssan seutu ja erityisesti valtateiden liittymäalueet voisivat soveltua tämäntyyppisen logistisen keskuksen toteuttamiseen. Keski-Euroopassa dryport keskuksiin liittyy useimmiten intermodaaliterminaali ja usein niiden yhteyteen sijoittuu monipuolinen logistiikan palvelukeskus (käytetään myös nimityksiä Interporto tai Freightwillage). Humppilan mahdollisen logistiikkakeskuksen sijainti mahdollistaisi tehokkaan toiminnan Etelä- ja Länsi-Suomen satamien yhteisenä dryport - palvelualueena. Kehittäminen edellyttäisi satamayhteistyömahdollisuuksien kartoitusta ja oman toimintamallin kehittämistä. Tähän tulisi varmaan liittymään myös laaja, koko maan kattava logistiikan palvelualue. Tällöin myös raideliikenteen käyttömahdollisuuksien merkitys nousee oleelliseksi. Kilpaileva sijoittumispaikka on Tampere, jossa etuna on suuri lähijakelualue ja hyvät kuljetusyhteydet eri suuntiin. 4.5 Forssan seutu valtatien 2 kasvukäytävä Forssan seutu nousee esille osana valtatien 2 kasvukäytävää kierrätyksen ja ekologistiikan vyöhykkeenä. Logistiikan mahdollisuudet perustuvat hyvään sijaintiin keskellä Etelä-Suomen kasvualueita. Kuljetus etäisyydet jäävät tällä vyöhykkeellä niin lyhyiksi, että sen sisällä junakuljetusten merkitys on seudun kannalta vähäinen. Forssan seutu sijoittuu pääkaupunkiseudun työssäkäynnin kannalta samalle etäisyysvyöhykkeelle Hämeenlinnan seudun kanssa. Heikommat tieyhteydet ja puuttuva suora, nopea junayhteys vähentävät kuitenkin työssäkäyntiä pääkaupunkiseudulla huomattavasti verrattuna muihin vastaaviin alueisiin ( Hämeenlinnan seutu, Lahden seutu). Seudun kehittymisen kannalta Humppilan alue on merkittävä valtateiden risteysalue ja seutua palvelevan junaliikenteen keskus. Humppilan aseman ja siihen liittyvien logistiikkapalveluiden kehittäminen edistää valtatien 2 liikennekäytävän muuttumista kasvualueeksi.

4.6 Etelä-Suomi ja kilpailukyky Etelä-Suomen merkitys Suomen kilpailukyvyn kehityksessä on keskeinen. Suomen viennistä lähes 90 % kulkee merikuljetuksina. Rikkidirektiivin voimaantulon arvioidaan nostavan merikuljetusten kustannuksia 30 50 %. Tämä yhdessä muuttuvien kuljetusten laatu- ja nopeusvaatimusten kanssa tulee mahdollisesti siirtämään kuljetuksia uusille reiteille. Lyhyen merikuljetusmatkan vuoksi Turun ja Naantalin kautta Ruotsin läpi Eurooppaan suuntautuvat kuljetukset tulevat nykyistä kilpailukykyisemmiksi. Tätä kehitystä tukee jo nykyisin olemassa oleva maakuljetusyhteys Ruotsista Keski-Eurooppaan. Jatkossa kehitystä vielä vahvistaa yhteyden lyheneminen ja nopeutuminen Fehmarn Beltin tunneliyhteyden valmistuessa. Forssan seudun ja Humppilan sijainti sopivasti Turun ja Naantalin satamien tausta-alueella mahdollistaa kilpailukyvyn parantamisen uusia logistisia toimintaketjuja kehittämällä. Maaliikennekeskuksen kehittäminen satamia tukevaksi Etelä-Suomen kuljetuksia tukevaksi dryport tyyppiseksi logistiikan palvelukeskukseksi voi alentaa ulkomaankaupan kuljetuskustannusten kasvupaineita ja luoda uusia tehokkaita toimintamalleja. 5. Johtopäätelmät ja ehdotukset Humppilan aseman siirto valtatien 2 itäpuolelle maaliikennekeskuksen aluetta palvelevaksi on teknisesti mahdollista ja siihen löytyy riittävä alue. Siirtäminen edellyttää tarkempaa suunnittelua ja suunnitteluun vaikuttavien avointen ratkaisujen selvittämistä. Vasta sen jälkeen voidaan ryhtyä valmistelemaan tarvittavia asemakaavamuutoksia. Aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla puoltavat useat eri tekijät. Monista epävarmuustekijöistä johtuen ensisijaiseksi ratkaisuksi ehdotetaan tarvittaessa erillisen yhdysraiteen rakentamista maaliikennekeskuksen tarpeisiin ja aseman säilyttämistä nykyisellä paikalla. Nykyisen aseman säilyttämistä ainakin toistaiseksi puoltavat muihin vaihtoehtoihin liittyvät epävarmuustekijät. Aseman nykyistä sijaintia puoltaa myös liittyminen nykyiseen keskusrakenteeseen ja Jokioisten museorataan. Maaliikennekeskuksen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä voidaan mahdollinen junayhteys toteuttaa asemalta lähtevän pistoraiteen tai poikkeavan sivuraiteen avulla. Mahdollisten Helsinki Forssa Pori radan ja Humppilan lentokentän toteutuminen on ajallisesti ja suunnitelmien osalta niin auki, ettei tässä vaiheessa ole järkevää lähteä sijoittamaan asemaa uuteen paikkaan. Aseman mahdollista siirtoa voidaan tutkia uudelleen suunnittelun edetessä konkreettisemmalle tasolle. Aluevarausten ja yleispiirteisen maankäytön suunnittelun yhteydessä mahdolliseen aseman siirtoon on kuitenkin syytä varautua. 12.12.2014 Kohateam Oy Reijo Lehtinen DI

LIITTEET Humppilan asema-aikataulu Liite 1 Humppilan aseman aikataulu

Liite 4 Junapituudet eri rataosilla Junapituudet eri rataosilla Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010

Liite 3 ratapiha 3 a luokassa Kuva 10. Henkilöliikenteen ratapihojen luokat vuonna 2035. Luokittelussa ovat mukana ne ratapihat, joilla on henkilöliikennettä vuonna 2013 tai jossa se on suunniteltu aloitettavaksi. Vuoteen 2035 mennessä joidenkin ratapihojen käyttö voi loppua ja toisaalta uusien ratapihojen käyttötarvetta voi syntyä.

Liite 4 Humppilan laituripituus, tavoite 350 m Humppilan tavoitelaituripituus 350 m Lähde: Henkilöliikennepaikkojen kehittämisohjelma Väliraportti Liikennevirasto Helsinki 2010