1 LUPAPÄÄTÖS Nro 101/2016/1 Dnro PSAVI/3509/2015 Annettu julkipanon jälkeen 4.7.2016 ASIA Turkistarhan ympäristölupa, Pyhäjoki LUVAN HAKIJA Turkistarha Janne Manninen Oy Hietarannantie 12 86170 Yppäri
2 SISÄLLYSLUETTELO HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 4 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 4 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 4 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 4 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE... 4 SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ... 5 Asutus ja maankäyttö... 5 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 5 TOIMINTA... 5 Eläintilat ja tuotanto... 5 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 6 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 7 Huoltorakennukset... 7 Jätteet ja varastointi... 7 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 8 Liikennejärjestelyt... 8 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 8 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 8 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 9 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 9 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä... 10 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY... 10 Lupahakemuksesta tiedottaminen... 10 Lausunnot... 10 Hakijan kuuleminen ja vastine... 12 A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U... 12 YMPÄRISTÖLUPARATKAISU... 12 LUPAMÄÄRÄYKSET... 12 Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi... 12 Varjotalot... 12 Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 13 Valumavesien käsittely... 15 Rehun varastointi... 15 Jätehuolto ja varastointi... 15 Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi... 16 Muut määräykset... 18 RATKAISUN PERUSTELUT... 19 Lupamääräysten tarkistamisen perustelut... 19 Lupamääräysten perustelut... 20 VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN... 24 LUVAN VOIMASSAOLO... 24 Päätöksen voimassaolo... 24 Korvattava päätös... 24 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen... 24 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO... 24 Päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus... 24 SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET... 24 KÄSITTELYMAKSU... 25
Ratkaisu... 25 Perustelut... 25 Oikeusohjeet... 25 PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN... 25 MUUTOKSENHAKU... 27 3
4 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Turkistarha Janne Manninen Oy:n turkistarhan toiminnan laajentamista koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon 17.12.2015. TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Kyseessä on olemassa oleva turkistarhatoiminta. Tarhalla kasvatetaan pitkäkarvaisia (kettuja ja suomensupeja) sekä lyhytkarvaisia (minkkejä) turkiseläimiä. Toiminta sijoittuu Pyhäjoen kunnan Yppärin kylään tiloille Turkistarha (625-406-26-56), Lisäturkis (625-406-13-101), Turkistila (625-406-26-4M602) ja Vähäkarjaluoto (625-406-15-42M601) noin 10 kilometriä Pyhäjoen keskustaajamasta lounaaseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulain 27 :n 1 momentin ja ympäristönsuojelulain liitteessä 1 olevan taulukon 2 kohdan 11 b) mukaan turkistarhalla, joka on tarkoitettu vähintään 250 siitosnaarasminkille taikka vähintään 50 siitosnaarasketulle, on oltava ympäristölupa. Toiminnan olennaiseen muuttamiseen on oltava lupa ympäristönsuojelulain 29 :n 1 momentin mukaan. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Valtioneuvoston asetuksen ympäristönsuojelusta 1 :n 2 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto vähintään 2 000 siitosnaarasminkin tai vähintään 600 siitosnaarasketun turkistarhan toimintaa koskevassa asiassa. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalla on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston 17.1.2014 myöntämä ympäristölupa nro 1/2014/1. Lupa on myönnetty enintään 1 000 siitosnaarasketun ja 1 800 siitosnaarasminkin tarhaamiseen pentuineen. Varjotalojen yhteispituus on luvan mukaan 3 357,5 metriä. Hakemukseen on liitetty sopimus lannan luovuttamisesta. Sopimus on tehty Petäjämaan Komposti Osuuskunnan kanssa. Sopimuksen mukaan osuuskunta vastaanottaa ja kompostoi 1 680 kettuemon ja 5 166 minkkiemon turkistarhalta tulevan lannan. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) ja 1. vaihemaakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama
5 23.11.2015) ei kohdealueelle ole osoitettu maakuntakaavamerkintöjä. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Asutus ja maankäyttö Turkistila sijaitsee Pyhäjoen kunnan Yppärissä noin 10 kilometriä lounaaseen Pyhäjoen kirkonkylältä. Toiminta sijoittuu alueelle, jossa toimii useita turkistiloja sekä yhteiskompostointialue. Turkistilan lähialueella (< 500 metriä) sijaitsee kaksi asuinrakennusta tilalta etelään ja lounaaseen noin 425 ja 470 metrin etäisyydellä. Lähimmät muut asuinrakennukset ovat kaikissa ilmansuunnissa yli 500 metrin etäisyydellä. Yppärin Erämiehet ry:n maja sijaitsee idässä noin 490 metrin etäisyydellä varjotalokentältä. Lähialueella ei sijaitse vapaa-ajanasuntoja tai muita toiminnan harjoittamisen kannalta erityisesti huomioon otettavia häiriintyviä kohteita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, suojelualueella eikä tulvakartoitetulla alueella. Tarha-alueen itäpuolella, lähimmillään noin 130 metrin etäisyydellä, sijaitsee III luokan pohjavesialueen (Kaivosoja, 11625005) rajaus. Toiminta sijaitsee Oulujoen Iijoen vesienhoitoalueella Perämereen laskevan Yppärinjoen (84.079) vesistöalueella. Varjotalokentän peruskuivatusvedet johdetaan alueelta länteen kohti Kaivosojaa ja Yppärinjokea. Etäisyys tarha-alueelta Yppärinjokeen on noin 220 metriä. TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja minkkien kasvatustoimintaa. Eläinmäärä laajentamisen jälkeen tulee tarhalla olemaan 1 680 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen ja 5 166 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Tarhalla on nykyisin 32 varjotaloa. Tilalle vuonna 2014 myönnetty ympäristölupa mahdollistaa 42 varjotalon rakentamisen. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 63, joista 38 varjotaloa on ketuille ja niissä on yhteensä 5 036 häkkipaikkaa ja 11 764 eläinpaikkaa. Minkeille on laajennuksen jälkeen yhteensä 25 varjotaloa, joissa on 9 100 häkkipaikkaa ja 32 032 eläinpaikkaa. Varjotalojen pituus muutos- ja laajennustöiden jälkeen on yhteensä 5 392,5 metriä. Kettutalojen pituus on yhteensä 3 767,5 metriä ja minkkitalojen pituus yhteensä 1 625 metriä.
6 Siitoseläinmäärä on laskennallinen ja perustuu eri eläinlajien kokonaiseläinpaikkamäärään jakamalla kettupaikat luvulla 7 ja minkkipaikat luvulla 6,2. Tilan nykyiset ja rakennettavat eläintilat ovat vallitsevien eläinsuojelumääräysten mukaiset. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan 10 000 ketun nahkaa ja 22 500 minkin nahkaa vuodessa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on laajennuksen jälkeen noin 6,3 hehtaaria. Tila-alueen perusmaa on hyvin vettä läpäisevää hiekkakangasta. Tontti on verrattain tasainen viettäen loivasti länteen. Alueen peruskuivatus on toteutettu salaojituksin ja avo-ojituksin. Varjotalokenttä on ympärysojitettu. Ulkopuolisia valumavesiä ei alueen pinnamuodoista johtuen virtaa turkistila-alueelle. Varjotalokentän peruskuivatusvedet johdetaan alueelta länteen kohti Kaivosojaa. Alueen varjotaloalustoja ja varjotalovälejä tullaan kunnostustoimenpiteiden yhteydessä muotoilemaan peruskuivatustilan ylläpitämiseksi. Tila-alueen peruskuivatusvesiä ei käsitellä. Alueelta ei läpäisevän maaperän vuoksi muodostu käsiteltäviä valumavesiä. Hyvän peruskuivatustilan sekä tiivisalustavarjotalojen vuoksi alueen kuormitusriskiä voidaan pitää vähäisenä. Jatkossa kaikki uudet sekä purkuperuskorjattavat varjotalot toteutetaan vesitiivisalustaisina tyyppivarjotaloina. Uudet ja tulevaisuudessa purkuperuskorjattavat varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Aikataulua näiden saneeraukselle ei ole toistaiseksi määritelty. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut, alustojen korottaminen sekä tiivisalustan suotovesien viemäröintityöt. Olemassa olevasta varjotalokannasta kolme taloa on maanvaraisia. Maanvaraisia varjotaloja ovat kettujen varjotalot 1 3. Tilalla tulee muutostöiden jälkeen olemaan maanvaraisia varjotaloja 180 metriä (3,3 %) ja tiivisalustaisia varjotaloja 5 212,5 metriä (96,7 %). Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin, joihin kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Tavoitteena on, että varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm ja varjotalojen alustat on korotettu vähintään 30 cm. Turkistila-alue on aidattu. Hakemuksessa esitetty laajennusosa aidataan rakennustöiden edetessä. Vuosittaisia hoitotoimenpiteitä, kuten lannan ja kuivikkeiden ajoa varten aluetta ympäröi huoltokäytävät, jotka yhtyvät alueen muuhun tiestöön. Kaikki siitoseläintalot (1 6) on varustettu ympärivuotisella juottojärjestelmällä. Kettujen varjotaloissa on aluksi kuppijuotto, joka voidaan myöhemmin saneerata lämpöjuotoksi. Nykyiset ja rakennettavat minkkien varjotalot varustetaan automaattijuotoin. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä
7 kunnossa ja sen kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Varjotalojen lanta-alustoilla käytetään kuivikkeina pääasiallisesti olkea ja turvetta. Minkeillä lanta-alustoille päätyy lisäksi kutteria peräkopeista. Hakemuksen mukaan laskennallinen kuivikemenekki tilan koko varjotalokapasiteetille on noin 1 213 m 3 vuodessa (irtotiheydessä). Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Tilalla muodostuvan lannan laskennallinen määrä on laajennus- ja muutostöiden jälkeen 2 131,5 m 3. Käytännössä lannan määrä on tästä noin 2/3 eli noin 1 400 m 3. Lantaa ei välivarastoida tilalla. Lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan alueella toimivalle yhteislantalakompostointilaitokselle ja sieltä edelleen lannoitteeksi peltoviljelykäyttöön. Lanta poistetaan ketuilta ja suomensupeilta tavallisesti 1 2 kertaa vuodessa. Pääasiallinen lannanpoistoajankohta on elo-syyskuun sekä olosuhteista riippuen myös lokakuun aikana. Minkeiltä poistetaan lanta keskimäärin neljä kertaa vuodessa lannanpoistoajankohtien jakautuessa melko tasaisesti sulan maan ajalle. Lanta-alustoille jäävä kuivikekerros tasataan ja kuivikkeita lisätään välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita voidaan levittää häkkirivien alle myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpikaivoon. Rehusiilojen ja sosiaalitilojen kaivot tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn. Alueen kaikki rehunjakelulaitteet on viemäröity umpikaivoon. Kulkuteiltä ja piha-alueelta poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Huoltorakennukset Tilan tukitoiminnot on keskitetty yhteen huoltorakennukseen, johon on sijoitettu sosiaalitilat, nahoitus sekä huolto- ja korjaamotiloja. Lisäksi alueella on erillisiä kylmävarastoja kuivikkeille sekä muille tuotantotarvikkeille. Jätteet ja varastointi Itsestään kuolleiden eläinten (1 800 kg/vuosi) välivarastointia varten huoltorakennukseen sijoitetaan arkkupakastin. Kasvatuskauden aikana itsestään kuolleet eläimet pakastetaan tilan omassa pakastekontissa, josta ne toimitetaan yhteiskeräilyyn laitokselle, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Nahoituspuru, jota syntyy 25 m³, hyödynnetään energiana ja poltetaan hakemuksen mukaan lämpölaitoksen kattilassa. Nahoitusjäte eli ruhot ja
8 rasva, jota toiminnassa syntyy 140 tonnia vuodessa, välivarastoidaan lyhytaikaisesti tilalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Nahoitusjätemäärässä on mukana tilan kettutuotanto eli noin 10 000 nahkaa vuodessa. Tilalla suoritettavia nahoitustoimintoja ovat nylky ja kaavinta. Taanaus ja kuivaus tehdään tilan ulkopuolella. Minkkien nahoitus on ulkoistettu, eikä toiminnassa synny minkkien nahoitusjätettä. Muovijäte (500 kg/vuosi), vaaralliset jätteet (100 kg/vuosi) ja sekajäte (1 000 kg/vuosi) toimitetaan Vestian keräyspisteeseen. Metalliromu (2 000 kg/vuosi) käytetään uudelleen ja toimitetaan yhteiskeräilyyn. Turkistilan jätehuolto toteutetaan Pyhäjoen kunnan yleisten jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Vaarallisten jätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tilan polttoainesäiliön tilavuus on 2 000 litraa. Säiliö on kaksoisvaippasäiliö, joka on varustettu katoksella, lukituksella ja laponestolaitteella. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 40 litraa muita öljytuotteita. Tilalla ei valmisteta rehua. Valmisrehun toimittaa tällä hetkellä Kalajoen Jäähdyttämö Oy. Turkistarhan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkostosta (Pyhäjokisuun Vesi Oy). Liikennejärjestelyt Hakemuksen mukaan toiminnalla ei ole erityisiä vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Turkistila sijaitsee turkistila-alueella noin 700 metriä Mehtäkyläntieltä tilustietä koilliseen. Matkaa valtatie 8:lle on tilalta maanteitse noin viisi kilometriä. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään säännöllisellä lannanpoistolla sekä kuivikkeiden käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajuja. Tuhoeläimiä, kuten rottia ja hiiriä, torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lintuja torjutaan tarvittaessa erilaisten varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden (vinolangat ja verkot) avulla, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyt-
9 täminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, jos se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Hakemuksen mukaan Turkistarha Janne Manninen Oy:n toiminta laajenee kuvatun lisärakentamisen jälkeen nykyisestä noin 2,2-kertaiseksi. Voimassa olevan ympäristöluvan mukaan eläinyksikkömäärä on 734 ey. Muutosten jälkeen vastaava kerroin on 1 618,7 ey. Olemassa olevan turkistuotannon kehittäminen ja toiminnan muuttaminen turkistilatoiminnoille varatulla alueella ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Varjotalorakentamisessa toteutettavat tekniset järjestelyt edustavat tämän hetken käsityksen mukaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Olemassa oleva toiminta, tuotannon nykyinen ja suunniteltu laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta tässä lisäselvityksessä esitettyä laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristökuormituksen vähentäminen Tila-alueen varjotalokenttä on hyvin vettä läpäisevää hiekkaa ja on peruskuivatustilaltaan hyvä. Laajennusalueen rakentamisessa ja peruskuivatusjärjestelyissä huomioidaan vesiensuojelutarpeet. Tiivisalustat sekä huolellinen kuivikkeiden käyttö maanvaraisissa varjotaloissa vähentävät varjo-taloalustoilta maaperään kohdistuvaa kuormitusta. Tilalla on umpikaivoihin perustuva jätevesien talteenotto sosiaalitilojen sekä rehusiilojen pesuvesille. Uudet ja tulevaisuudessa peruskorjattavat varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut, alustojen korottaminen sekä tiivisalustan suotovesien viemäröintityöt. Tilan tuotannossa käytettävät häkit täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin umpisäiliöihin, joihin kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Ilmaan kohdistuvia päästöjä voidaan rajoittaa kasvatuskauden aikaisella kuivikkeiden lisäyksellä. Samalla kuivikkeet sitovat lannan sisältämiä ravinteita. Lanta toimitetaan lannanpoiston yhteydessä suoraan yhteislantala-kompostointilaitokselle. Tilalla ei ole tarvetta lannan tilakohtaiseen välivarastointiin.
10 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Turkistilan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Yksikön tuottama lanta toimitetaan kompostointilaitoksen kautta lannoitteeksi peltoviljelyyn. Kettuvarjotalojen alla käytetään saatavuuden mukaan turvetta ja olkea virtsan sitomiseen. Kettujen siitoseläintalot ja rakennettavat minkkitalot on varustettu ympärivuotisella juottojärjestelmällä. Turkistila sijaitsee turkistilatoiminnoille varatulla alueella. Tilan lähialueella ei sijaitse erityisiä häiriintyviä kohteita, erityisiä virkistyskäyttöalueita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Toiminnan kehittämistä nykyisellä sijoituspaikalla voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Pyhäjoen kunnan virallisella ilmoitustaululla 1.3. 31.3.2016. Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Pyhäjoen kunnassa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksesta on erikseen tiedotettu asianosaisia. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Pyhäjoen kunnalta, Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualueelta (ELY-keskus). Kuulutus ja hakemuksen keskeinen sisältö on julkaistu internetissä aluehallintoviraston Lupa-Tietopalvelussa. Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ELY-keskus toteaa, että toiminta ei sijaitse pohjavesialueella, suojelualueella eikä tulvakartoitetulla alueella. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 17.2.2005) tai 1. vaihemaakuntakaavassa (ympäristöministeriön vahvistama 23.11.2015) ei kohdealueelle ole osoitettu maakuntakaavamerkintöjä. Turkistarha sijaitsee Yppärinjoen (84.079) vesistöalueella, joka laskee Rahja-Kalajoki-Yppäri -rannikkovesimuodostuman alueelle. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa vuosille 2016 2021 (osa 2) todetaan, että Yppärinjoen ekologinen tila on välttävä ja Rahja-Kalajoki-Yppäri -rannikkovesimuodostuman ekologinen tila on tyydyttävä. Rannikkoalueelle kohdistuu suoraan jonkin verran kuormitusta Kalajoen suurimmalta yhteistarha-alueelta, jonka valumavedet johdetaan pintavalutuksen kautta mereen laskevaan metsäojastoon. Rannikolle ei ole suunnattu turkistarhauksen vesienhoidon toimenpiteitä. Kuormitusta pyritään vähentämään vesistöjen valuma-alueilla.
11 Varjotalojen lanta-alustat tulee korottaa 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle. Huoltorakennuksen wc-vedet tulee käsitellä nykyvaatimusten mukaisesti ja jätevedet tulee toimittaa hyväksyttyyn käsittelyyn. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Vanhat varjotalot tulee peruskorjata. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on tehnyt tarhalla ympäristöluvan määräaikaistarkastuksen 16.10.2014, josta tehty tarkastuspöytäkirja on lausunnon liitteenä. 2. Pyhäjoen kunnan terveydensuojeluviranomainen Terveydensuojeluviranomainen toteaa, että jätteiden (eläinten virtsa, uloste, ruhot, rasva ja sosiaalitiloissa syntyvät jätteet) sekä rehujen käsittelystä ja varastoinnista ei saa aiheutua terveyshaittaa. 3. Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Ympäristönsuojeluviranomainen toteaa, että kun tiloilla uusitaan tai lisätään varjotaloja ja niihin häkkejä, tulee niiden täyttää uusiutuneet varjotalojen ympäristönsuojeluvaatimukset ja häkkikokovaatimukset. Pitämällä tuotantoalueella likaantuvien vesien määrä mahdollisimman vähäisenä ehkäistään ennalta myös ympäristökuormitusta. Poistettaessa häkkien alla oleva lanta riittävän usein ja käyttämällä riittävästi kuivikkeita vähennetään pohjavesiin, vesiin ja ilmaan kohdistuvaa ympäristökuormitusta. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia, että lantalan ja virtsasäiliön hyötytilavuudet säilyvät varastojen riittävän usein tapahtuvalla tyhjentämisellä ja niiden kunnon tarkastuksella. Lannan varastoinnista ja käsittelystä ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien pilaantumista, terveyshaittaa eikä haittaa yleiselle viihtyvyydelle. Toimittamalla lanta sitä hyödyntävään laitokseen voidaan varmistua siitä, että lanta käsitellään asianmukaisella tavalla. Pesu- ja jätevesien käsittelyssä tulee noudattaa nykyisen ympäristönsuojelulain ja jätevesiasetuksen vaatimuksia. Johtamalla suunnitellulla tavalla kaikki tarhalla muodostuvat pesu- ja jätevedet umpisäiliöihin vähennetään niiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta ja pohjaveden pilaantumista sekä voidaan varmistaa käsittelyllä niiden hygieenisyys. Kertyneiden umpisäiliöiden jätevesien käsittelyssä ja toimittamisessa tulee noudattaa jätevesiasetuksen ja kunnallisten jätehuoltomääräysten vaatimuksia. Pesu- ja jätevedet sekä lietteet tulee käyttää hygieenisyys varmistettuna tuoreen ravinneanalyysin mukaisesti joko peltolannoitteena omilla pelloilla tai ne voidaan toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä niitä. Peltolevityksessä tulee noudattaa uusitun nitraattiasetuksen vaatimuksia. Jätehuolto on hoidettava kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Kaikki nahoitusruhot, rasvat ja ohennuspurut sekä yksittäiset kuolleet eläimet tulee käsitellä EU:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen tai jätteenpolttoasetuksen mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Ilman pakastusta ei eläinruhoja tule säilyttää pitkäaikaisesti alueella.
12 Turkistarhan hyvällä hoidolla tulee tarha-alue pitää siistinä ja tuotantoympäristö viihtyisänä sekä ympäristöhaitat mahdollisimman pieninä. Pitämällä tuotantoalueella syntyvän veden ja samalla likaantuvien vesien määrä mahdollisimman vähäisenä ehkäistään ennalta myös ympäristökuormitusta. Tämä tarkoittaa ylimääräisten lumien poistamista alueelta ennen niiden sulamista ja varjotalojen katolta valuvien vesien pois johtamista alueelta puhtaina omia reittejä, mikäli tämä on teknisesti ja taloudellisesti suinkin mahdollista. Näiden hulevesien laatua tulee seurata näytteenotoin esimerkiksi tämän Rekunperän turkistarha-alueen läpi virtaavasta ojasta. Koko tarha-alue tulee pitää aidattuna. Aitaamisella voidaan ehkäistä ennalta ongelmatilanteiden syntyä kuten tarhattujen eläinten karkaamista alueelta luontoon, estetään luonnon eläinten pääsyä alueelle ja ehkäistään luvatonta liikkumista alueella. Hakijan kuuleminen ja vastine Aluehallintovirasto on 1.4.2016 varannut hakijalle tilaisuuden vastineen antamiseen lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U YMPÄRISTÖLUPARATKAISU Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Turkistarha Janne Manninen Oy:n turkistarhan toiminnalle Pyhäjoen kunnan Yppärin kylään tiloille Turkistarha (625-406-26-56), Lisäturkis (625-406-13-101), Turkistila (625-406-26-4M602) ja Vähäkarjaluoto (625-406-15-42M601) hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. LUPAMÄÄRÄYKSET Määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Varjotalot 1. Varjotalot on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen (21.3.2013, muutokset 3.12.2015) mukaisesti. 2. Varjotaloihin saa sijoittaa enintään 1 680 siitosnaaraskettua tai -suomensupia ja 5 166 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen tai suomensupien kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään 11 764 ja minkkien 32 032. Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään 5 392,5 metriä. Varjotaloja ketuille tai supeille saa olla enintään
13 38 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 3 767,5 metriä. Varjotaloja minkeille saa olla enintään 25 kpl ja niiden yhteispituus saa olla enintään 1 625 metriä. Mikäli eläinten pentutulos ylittää enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta turkiseläinten suojelusta (1084/2011). 3. Varjotalojen lanta-alustat tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalot tulee olla varustettu räystäskouruilla tai vaihtoehtoisesti varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Sadevesijärjestelmät tulee pitää jatkuvasti toimintakuntoisena. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukselle hyväksyttäväksi vuoden kuluessa tämän luvan lainvoimaiseksi tulosta. Peruskorjattavat varjotalot tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti ja varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla. Varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Tiivispohjaisten varjotalojen alta kerättävät nesteet tulee johtaa talo- tai taloryhmäkohtaisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tilavuuden tulee vastata 12 kuukauden varastointitilavuutta. Umpisäiliötilavuutta tulee olla vähintään 0,01 m 3 /varjotalometri. Tarvittaessa umpisäiliötilavuutta tulee lisätä, mikäli mitoitus ei ole saatujen nestekertymien perusteella riittävä. Umpisäiliöt on tyhjennettävä asianmukaisesti riittävin väliajoin, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään peruskorjausten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Kettujen ja suomensupien lanta tulee poistaa alustoilta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja minkkien lanta vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei pääse maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta
14 siten, että turvetta lisätään lanta-alustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. Lanta on toimitettava hakemuksen mukaisesti kompostointilaitokselle välittömästi lanta-alustoilta poiston jälkeen. Lantaa voidaan toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan luovutusta esitetään ELY-keskukselle lannan luovutussopimus. Toiminnassa vuosittain muodostuvalle lannalle tulee olla voimassa olevat lannanluovutussopimukset. Mikäli lannankäsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava ELY-keskukselle. 5. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisestilannoitteena pellolla. Virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että virtsan vastaanottajat ovat tietoisia virtsan levittämisestä koskevista määräyksistä. Luokitetuilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei luvan saaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kopio virtsan levityssopimuksesta tulee esittää viimeistään kuukauden kuluttua tiivispohjaisten alustojen valmistumisesta ELY-keskukselle, mikäli luvan saaja ei levitä virtsaa hallinnassaan oleville pelloille. Sopimuksesta tulee käydä ilmi sopijaosapuolten lisäksi ainakin luovutettavan virtsan määrä (m 3 ) ja sopimuksen kesto. Virtsa voidaan myös toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. Sopimusten muutoksista tulee ilmoittaa viipymättä ELY-keskukselle. 6. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. 7. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle. Vastaanottajalle tulee toimittaa siirtoasiakirja.
15 Valumavesien käsittely Rehun varastointi Jätehuolto ja varastointi 8. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä riittävällä ojituksella. Varjotalojen välit tulee pitää kaikissa olosuhteissa riittävän kuivina ja kantavina siten, että vedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustoja. Tarvittaessa varjotalojen välien kantavuutta on parannettava sorastuksella. Varjotalojen välit tulee tarvittaessa salaojittaa, mikäli luonnollinen vedenläpäisevyys todetaan riittämättömäksi tarha-alueen kuivattamiseksi. Varjotalojen väliin ei saa muodostua seisovaa vettä. Toiminta-alueen ojaston ja salaojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan valumaveden kokonaisfosforipitoisuus saa olla vuosikeskiarvona enintään 2,0 mg kok P/l. Mikäli valumavesien raja-arvoa ei vuosikeskiarvona saavuteta, luvan haltijan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä valumavesien käsittelyä koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ELY-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluessa havaitusta raja-arvon ylityksestä. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. 9. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheutua epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Rehusiilojen tulee olla varustettu vesitiiviillä alustalla (esim. betonialustalla). Rehusiilojen ja rehunjakolaitteiden pesuvedet sekä nahoittamon jätevedet tulee johtaa riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. 10. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne.
16 11. Polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Polttoneste- ja öljysäiliön alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliö tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliön sijoittelussa on huomioitava riittävä suojaetäisyys ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta mahdollisten polttoainevuotojen varalle. 12. Jätehuolto on hoidettava Pyhäjoen kunnan alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 13. Nahkottujen eläinten ruhot, muu nahoitusjäte ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Ruhoja tai muita eläinjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 14. Turkistarhan päästöjä vesiin tulee tarkkailla. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä saadaan luotettava tieto. Alueelta lähtevää vettä on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein kolmen vuoden välein. Tarkkailu voidaan toteuttaa yhdessä alueen muiden luvanhaltijoiden kanssa. Ensimmäinen näyte on otettava keväällä 2017. Näyte on otettava veden virtaussuunnassa tarha-alueelta Kaivosojaan johdettavasta vedestä. Mikäli alueelle rakennetaan vesien
17 käsittelyjärjestelmä, on valumavesien käsittelyjärjestelmään tulevaa ja siitä lähtevää vettä tarkkailtava. Valumavesistä on otettava näytteet keväällä lumen sulamiseen liittyvän ylivaluntakauden päätyttyä sekä syys-lokakuussa. Vesinäytteistä tulee määrittää biologinen hapenkulutus (BHK 7atu,) kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Myös näytteenottohetken virtaama tulee arvioida. Tarkkailun tulokset säilytetään ja liitetään osaksi turkistarhan omavalvontakirjanpitoa. Tulokset toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain toimintaa koskevien vuosiyhteenvetojen yhteydessä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama pätevyys näytteenottoon tai pätevyys näytteenottoon tulee voida muulla tavoin osoittaa valvovalle viranomaiselle. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää vahvistettuja standardeja ja näytteet on analysoitava julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Tuloksista laadittavissa yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Vesinäytteiden analyysitulokset on toimitettava tiedoksi ELY-keskukselle ja Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuukauden kuluessa näytteenotosta. Tarkkailusuunnitelma tulee toimittaa ELY-keskukselle lokakuun 2016 loppuun mennessä. Tarkkailusuunnitelman tulee sisältää tiedot näytteenotosta havaintopistekarttoineen. Tarkkailua voidaan myöhemmin muuttaa tai tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 15. Umpisäiliöiden, ruhojen ja muiden eläinjätteiden varastotilojen, juomalaitteiston ja polttonestesäiliöiden kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Puutteet ja vauriot sekä korjaustoimenpiteet on raportoitava ELY-keskukselle toimitettavan vuosiyhteenvedon yhteydessä. Tiiviiltä lanta-alustoilta umpisäiliöihin kertyvästä virtsasta tulee tehdä ravinneanalyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja kokonaisfosforin määrittämiseksi vähintään kerran viidessä vuodessa. Mikäli virtsa toimitetaan luvan omaavaan laitokseen, ravinneanalyysiä ei tarvitse tehdä. 16. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Kirjanpito tulee pyydettäessä esittää valvontaviranomaiselle. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä
18 Muut määräykset - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan ja virtsan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät, lisäysajankohdat ja -määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - viimeisimmän virtsa-analyysin tulokset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - vesitiivispohjaisilla lanta-alustoilla varustettujen varjotalojen yhteispituus sekä lanta-alustoilta kertyvien virtsa ja suotovesien varastoimiseen tarkoitettujen umpisäiliöiden yhteistilavuus - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat - nahoituskauden ulkopuolella kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat sekä kopiot mahdollisista siirtoasiakirjoista - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä - valumavesien tarkkailutulokset - tarhalla toteutetut korjaus- ja ympäristönsuojelutoimet - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet 17. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu tai varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Haittaeläimiä tulee tarvittaessa torjua, kuitenkin niin, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. 18. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi Pyhäjoen kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja ELY-keskukselle. Mahdollisista öljyvahingoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 19. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.
19 20. Uusien ja peruskorjattujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa hyvissä ajoin ennen tuotannon lisäämistä, muuttamista tai lopettamista, toiminnanharjoittajan vaihtumista tai muuta toiminnan valvonnan kannalta olennaista muutosta ELY-keskukselle. Ilmoitukseen on tarvittaessa liitettävä asianmukaiset suunnitelmat tarvittavista ympäristönsuojelutoimista. Toiminnan loppuessa tai keskeytyessä on lanta ja jätteet toimitettava asianmukaiseen hyötykäyttöön tai keräykseen. RATKAISUN PERUSTELUT Lupamääräysten tarkistamisen perustelut Kyseessä on turkistarhan toiminnan laajentaminen. Tarhan nykyisellä toiminnalla on Pohjois-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2014 myöntämä ympäristölupa 1 000 siitosnaarasketun ja 1 800 siitosnaarasminkin pitämiseen pentuineen. Toimintaa laajennetaan siten, että varjotaloissa voidaan pitää enintään 1 680 siitosnaaraskettua tai -supia ja 5 166 siitosnaarasminkkiä pentuineen. Nykyinen ympäristölupa mahdollistaa 42 varjotalon rakentamisen. Hakemusta jätettäessä varjotaloja on alueella ollut 32 kappaletta. Laajennuksen jälkeen alueella on yhteensä 63 varjotaloa. Vuonna 2014 myönnettyyn ympäristölupaan verrattuna haettu laajennus on noin 2,2-kertainen. Toiminta sijoittuu alueelle, jossa toimii useita turkistiloja sekä yhteiskompostointialue. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijoittuvat tilalta etelään ja lounaaseen noin 425 ja 470 metrin etäisyydelle. Lähimmät muut asuinrakennukset ovat kaikissa ilmansuunnissa yli 500 metrin etäisyydellä. Yppärin Erämiehet ry:n maja sijaitsee idässä noin 490 metrin etäisyydellä varjotalokentältä. Ehdotuksessa turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi (31.5.2000) on esitetty, että suositeltava vähimmäisetäisyys suuresta turkistarhasta väestökeskuksen ulkopuolella olevaan asuntoon tai kaavoitettuun asuntoalueeseen on vähintään 400 metriä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja ehkäistään määräyksellä käyttää riittävästi kuivikkeita, lannan poistotiheydestä sekä toimittaa lanta välittömästi kompostointilaitokselle poiston jälkeen. Lupapäätöksessä on annettu määräykset toiminnan käyttö- ja päästötarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Oulujoen-Iijoen vesienhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa vuosille 2016 2021 todetaan, että Rahja-Kalajoki-Yppäri -rannikkovesimuodos-
20 tuman ekologinen tila on tyydyttävä. Rannikkovesiin kohdistuva maatalouden kuormitus on peräisin mereen laskevista joista. Kuormitusta pyritään vähentämään kohdistamalla maatalouden vesienhoidon toimenpiteitä jokivesistöjen valuma-alueille. Vesistökuormituksen vähentämiseksi on annettu määräykset varjotalojen kunnostussuunnitelman toimittamisesta, varjotalojen rakenteista, tarha-alueen suotovesien tarkkailusta ja mahdollisesta käsittelystä. Lisäksi lupaharkinnassa on selvitetty, että toiminnanharjoittajalla on sopimus lannan toimittamisesta kompostointilaitokselle koko eläinmäärästä. Lupapäätöksessä on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön parhaan käyttökelpoisentekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toimittaessa lupamääräysten mukaisesti toiminnasta ei aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Lupamääräysten perustelut Luvan määräysten tavoitteena on ehkäistä haitalliset ympäristövaikutukset ennakolta tai rajoittaa ne mahdollisimman vähäisiksi. Lupamääräyksellä varmistetaan varjotalojen sijoittaminen hakemuksessa esitettyyn paikkaan. Asemapiirrokseen tehdyt muutokset koskevat kettujen varjotaloja 27 38 ja minkkien varjotaloja M17 M25. Lisäksi piirrokseen on päivitetty rakennusten sijainti ja laajennusalueet. (lupamääräys 1) Toimintaa tulee harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinmäärien puitteissa. Lupa on myönnetty hakemuksessa esitettyjen eläinpaikkojen perusteella. (lupamääräys 2) Määräykset varjotalojen ja lanta-alustojen rakenteista perustuvat maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiin ja -ohjeisiin ja sekä ympäristönsuojelulain 16 :ään. Estämällä sade- ja sulamisvesien sekoittuminen lantaan vähennetään kuormitusta maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Tiiviille alustalle kertyvien nesteiden varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) mukaisesti. Nestemäärään vaikuttaa merkittävästi lanta-alustalla käytettävien kuivikkeiden laatu ja määrä. Nykyisistä varjotaloista kolme on maanvaraisia. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta on määrätty toimittamaan ELY-keskukseen hyväksyttäväksi valvonnallisista syistä. Määräyksissä on otettu huomioon se, että varjotalot mahdollisesti peruskorjataan tiivisalustaisiksi.
21 Hakemuksen mukaan tiivisalustavedet johdetaan varjotalo- tai varjotaloryhmäkohtaisiin kokoojasäiliöihin. Laskennallinen kokonaistarve on vähintään noin 53 m 3, kun tiivisalustaisten varjotalojen yhteispituus on 5 212,5 metriä. (lupamääräys 3) Poistettaessa lanta säännöllisesti ja siihen soveltuvimpana ajankohtana sekä käyttämällä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta, vähennetään ilmaan ja maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin kohdistuvaa kuormitusta. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lantaa laskennallisesti noin 2 131,5 m 3. Hakemukseen on liitetty sopimus (päivätty 3.12.2015) tarhan 1 680 kettuemon ja 5 166 minkkiemon lannan toimittamisesta Petäjämaan Komposti Osuuskunnalle. Laskennallinen lannan tuotto on siitoskettunaarasta kohti 0,5 m 3 /v ja siitosminkkinaarasta 0,25 m 3 /v (kertoimet sisältävät pentujen tuottaman lannan). Kertoimet ovat 1.4.2015 voimaan tulleen valtionneuvoston asetuksen (1250/2014) liitteen 1 mukaiset. (lupamääräys 4) Umpisäiliöihin kertyvät nesteet ja virtsa tulee tyhjentää riittävän usein ja toimittaa käsiteltäväksi ympäristöluvalliseen laitokseen pinta- tai pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Käyttämällä virtsa peltolannoitteena, saadaan virtsan sisältämät ravinteet hyötykäyttöön. Määrittämällä maaperän ravinnepitoisuudet ennen lannoitusta voidaan välttää peltojen ylilannoitusta. Lannan ja virtsan toimitussopimusten muutoksista on ilmoitettava ELY-keskukselle, jotta valvontaviranomaisella on ajantasainen tieto lannan toimituspaikoista ja voidaan arvioida lannankäsittelyn asianmukaisuutta. Kun lanta-alustat muutetaan tiivisalustaisiksi, tulee umpisäiliöihin kertyvä virtsa ja nesteet toimittaa peltolevitykseen tai ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Kopio virtsan levittämissopimuksesta on määrätty toimittamaan valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä. (lupamääräys 5) Lannan ja virtsan kuormausta, kuljetusta ja levitystä koskevat määräykset ovat tarpeen maaperän sekä pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin sekä ympäristön yleiselle viihtyisyydelle ja ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen vähentämiseksi. (lupamääräys 6) Hakemuksen mukaan sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpisäiliöön. Toiminnassa muodostuvia talousjätevesiä ei saa johtaa käsittelemättöminä maahan, ojaan tai muuhun uomaan vesien pilaantumisvaaran vuoksi. Ympäristönsuojelulain 16 ja 17 :ssä on kielletty maaperän ja pohjaveden pilaaminen. (lupamääräys 7) Ympärysojituksella ja tarvittaessa salaojituksella vähennetään turkistarhauksesta pinta- ja pohjavesiin kertyvää kuormitusta. Hakemuksen mukaan tarha-alueen kuivatusvesiä ei käsitellä. Varjotalokentän peruskuivatusvedet johdetaan hakemuksen mukaan alueelta länteen kohti Kaivosojaa. Tarha-alueen varjotalot ovat pääosin tiivisalustaisia (96,7 %). Toiminnan ympäristövaikutusten selvittämiseksi on määrätty ottamaan vesi-
22 näytteet, vaikka hakemuksessa todetaan, ettei alueelta läpäisevän maaperän vuoksi muodostu käsiteltäviä valumavesiä. Vesipäästöjä on määrätty tarkkailtavaksi ja aloittamaan valumavesien käsittely, mikäli tarkkailun perusteella havaitaan, että toiminnasta aiheutuu määrätyn raja-arvon ylittävää ravinnekuormitusta. (lupamääräys 8) Rehusiilojen, rehunjakolaitteiden ja mahdollisen nahoittamon jätevedet on määrätty johdettavaksi vesitiiviiseen umpisäiliöön pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätevedet tulee toimittaa edelleen laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätevesiä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Tiiviillä rehuvarastoilla ja huolellisella rehujen käsittelyllä pidetään tarha-alue siistinä ja ehkäistään haittaeläinten mahdollisuutta ruokailla alueella. (lupamääräys 9) Määräykset on annettu jätteiden vähentämiseksi ja roskaantumisen ja öljyvahinkojen estämiseksi. Jätteen haltijan on jätelain 12 :n mukaan oltava selvillä jätteen alkuperästä, määrästä, lajista, laadusta ja muista jätehuollon järjestämiselle merkityksellisistä jätteen ominaisuuksista sekä jätteen ja jätehuollon ympäristö- ja terveysvaikutuksista ja tarvittaessa annettava näitä koskevat tiedot muille jätehuollon toimijoille. Haitallisten aineiden maaperään ja vesiin pääsyn estämiseksi sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi on tarpeen antaa määräys jätteiden, kemikaalien ja polttoaineen varastoinnista. Tilalla ei varastoida polttoaineita. Määräys on kuitenkin annettu, mikäli tilalla tullaan myöhemmin varastoimaan polttoaineita. (lupamääräykset 10 ja 11) Jätelain 8 :n mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä. Ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, jätteen haltijan on ensisijaisesti valmisteltava jäte uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä se. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jätteen haltijan on hyödynnettävä jäte muulla tavoin, mukaan lukien hyödyntäminen energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä. Toimittamalla vaaralliset jätteet asianmukaiseen käsittelyyn, voidaan vähentää niiden aiheuttamia riskejä terveyteen ja ympäristöön. (lupamääräys 12) Eloperäinen jäte on käsiteltävä EY:n eloperäisiä sivutuotteita koskevan asetuksen N:o 1069/2009 ja sen täytäntöönpanosta annetun komission asetuksen N:o 142/2011 mukaisesti laitoksessa, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä eloperäisiä jätteitä. Toimittamalla itsestään kuolleet eläimet ja mahdolliset nahoitusjätteet laitokseen, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan ja käsitellä jätettä, estetään maaperän ja pohjaveden pilaantuminen ja rajoitetaan mahdollisten eläintautien leviäminen ja siitä aiheutuva vaara ihmisten ja eläinten terveyteen. Rasvaista kaavintapurua ei saa polttaa pienkattilassa eikä avotulella. Jätteiden poltosta on säädetty valtioneuvoston asetuksessa jätteen polttamisesta (151/2013). Asetuksessa esitettyjä jätteen polttamiselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia on mahdotonta saavuttaa pienten lämpökeskusten kattiloissa. Lisäksi asetuksessa on määrätty päästöjen mittaus- ja