ASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2013/1 Dnro PSAVI/16/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Transkriptio

1 1 LUPAPÄÄTÖS Nro 98/2013/1 Dnro PSAVI/16/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki Rahkolan Minkki Oy Ainalin kylätie Kannus

2 SISÄLLYSLUETTELO 2 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO... 3 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI... 3 LUVAN HAKEMISEN PERUSTE... 3 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA... 3 HAKEMUKSEN SISÄLTÖ... 3 Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne... 3 Toiminta... 3 Eläintilat ja tuotanto... 3 Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely... 4 Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely... 6 Jätteet ja varastointi... 7 Huoltorakennukset... 7 Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta... 7 Liikennejärjestelyt... 7 Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta... 7 Toiminnan keskeytys ja lopettaminen... 8 Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö... 8 Asutus ja maankäyttö... 8 Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue... 8 Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön... 8 Ympäristökuormituksen vähentäminen... 9 Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Toiminnan vaikutusten tarkkailu HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Muistutukset ja mielipiteet Hakijan vastine A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Lupamääräykset Varjotalot Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely Valumavesien käsittely Rehun varastointi Jätehuolto ja varastointi Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi Muut määräykset RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Lupamääräysten perustelut VASTAUS YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Luvan voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Korvattava päätös PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN SOVELLETUT OIKEUSOHJEET KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Ratkaisu Perustelut Oikeusohje MUUTOKSENHAKU... 27

3 3 HAKEMUS JA ASIAN VIREILLETULO Rahkolan Minkki Oy:n turkistarhan toimintaa koskeva lupahakemus on tullut vireille Pohjois-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Toiminta sijoittuu Kalajoen kaupungin Himangan kylään tiloille Latokangas Rn:o ja Käiköntarha Rn:o Alue sijaitsee noin kuusi kilometriä Himangan taajamasta itäkoilliseen. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Turkistarhan toiminta on ympäristölupavelvollista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 b) kohdan perusteella. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Länsi-Suomen ympäristökeskus on antamassaan turkistarhan toimintaa koskevassa vuoden 2015 loppuun saakka voimassa olevassa ympäristöluvassa Dnro LSU-2003-Y-728 määrännyt, että hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 b) kohdan nojalla toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto sellaisen turkistarhan ympäristölupa-asiassa, joka lannantuotannoltaan tai ympäristövaikutuksiltaan vastaa vähintään siitosnaarasminkin turkistarhaa. HAKEMUKSEN SISÄLTÖ Toimintaa koskevat luvat, sopimukset ja alueen kaavoitustilanne Toiminta Hakijalla on nykyisin Länsi-Suomen ympäristökeskuksen myöntämä ympäristölupa (Dnro LSU-2003-Y-728) 900 siitosnaarasketun ja 600 siitosnaarasminkin pitämiseen. Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa eikä yleiskaavaa. Eläintilat ja tuotanto Ympäristölupahakemus koskee kettujen ja minkkien kasvatustoimintaa. Eläinmäärä laajentamisen jälkeen tulee tarhalla olemaan 580 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen ja siitosnaarasminkkiä pentui-

4 4 neen. Tilan eläimet tullaan sijoittamaan tavanomaisiin varjotaloihin. Varjotaloja on hakemushetkellä 27 kappaletta joista kolme tullaan purkamaan rakennettavan minkkihallin tieltä. Minkkihallissa kuusi 24 sarjaista häkkijonoa, yhteensä 144 seitsemänosaista häkkisarjaa. Minkkihallissa on kiipeilyhäkkiratkaisu. Alueelle ei ole suunnitteilla varjotalojen lisärakentamista tämän ympäristölupakäsittelyn yhteydessä. Laajennuksen jälkeen varjotaloja on yhteensä 24, joista 16 varjotaloa on ketuille ja niissä on yhteensä häkkipaikkaa ja eläinpaikkaa. Minkeille on laajennuksen jälkeen yhteensä kahdeksan varjotaloa sekä yksi minkkihalli, joissa on häkkipaikkaa ja eläinpaikkaa. Varjotalojen pituus on yhteensä metriä. Tarhan vuosittainen tuotanto laajennuksen jälkeen tulee olemaan ketun nahkaa ja minkin nahkaa vuodessa. Varjotalorakenteet ja valumavesien käsittely Tila-alueen pinta-ala tukitoimintoineen on noin kolme hehtaaria. Turkistilaalueen perusmaa on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Tontti on verrattain tasainen viettäen loivasti lounaaseen. Alueen peruskuivatus on toteutettu salaojituksin sekä pinnanmuotoiluin. Alue on tarvittavilta osin ympärysojitettu. Ulkopuolisia valumavesiä ei alueen pinnamuodoista johtuen virtaa turkistila-alueelle. Varjotalokentän peruskuivatusvedet johdetaan alueen lounaispuolitse luoteeseen, josta edelleen käsittelyn kautta alapuoliseen uomaan. Alueen varjotaloalustoja ja varjotalovälejä tullaan kunnostustoimenpiteiden yhteydessä muotoilemaan peruskuivatustilan ylläpitämiseksi. Hakemuksen mukaisen eläinmäärän sijoittaminen tilalle edellyttää olemassa olevien varjotalojen purkamista sekä uuden minkkihallin rakentamista varjotalokentän yhteyteen. Rakennettavan minkkihallin pinta-ala on m 2. Alueella voidaan myöhemmin ottaa käyttöön ympärivuotinen juottojärjestelmä nykyisten kuppijuottojen sijaan. Kaikki vanhat varjotalot ovat maanvaraisia (tiivisalustojen osuus 0 %). Rakennettava minkkihalli toteutetaan tiivisalustaratkaisulla. Alue tulee olemaan kokonaisuudessaan valumavesien käsittelyjärjestelmän (kemikalointi) piirissä (100 % eläinpaikoista). Hallin toteuduttua 27 % kaikista tilan eläinpaikoista on tiiviillä alustalla. Hakemuksen mukaan nykyisiin alueelle jääviin maanvaraisiin varjotaloihin asennetaan tiivis alustarakenne talojen uusimisen (purkuperuskorjaus) yhteydessä. Varjotalojen räystäiden pituus häkin ulkoreunasta tulee olemaan vähintään 30 cm. Varjotalojen alustat on korotettu vähintään 30 cm. Hakemuksen mukaan sekä räystäiden pituudessa ja lanta-alustojen korotuksissa on puutteita, jotka tullaan saneeraamaan. Alueen peruskuivatusvedet tullaan käsittelemään kemikaloimalla ennen johtamista alapuoliseen vesistöön. Hakemukseen on liitetty suunnitelma turkistila-alueen valumavesien käsittelystä ( /Kaarle Kaistila). Suunnitelman mukaan alueella muodostuvat peruskuivatusvedet kootaan olemassa olevaan saneerattavaan tasausaltaaseen, josta vedet siirretään pumppaamon ja sen yhteyteen sijoitetun kemikalointiyksikön kautta kahteen selkeytysaltaaseen, josta edelleen vapaalla juoksulla alapuoliseen uomaan. Valumavesien käsittelyn lähtökohtana on lähtevän veden fosfori-

5 5 pitoisuuden alentaminen. Tavoitteena on kokonaisfosforipitoisuus enintään 2,0 mg/l. Järjestelmän piirissä olevan turkistila-alueen pinta-ala on noin kolme hehtaaria. Tämä sisältää kiinteistöillä Latokangas Rn:o 113:1 sekä Käiköntarha Rn:o 24:8 sijaitsevat turkistilatoiminnot. Maasto varsinaisella tuotantoalueella on verrattain tasaista viettäen loivasti lounaaseen sekä luoteeseen. Suunnittelualueen perusmaa on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Tila ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai muulla vedenhankintaan käytettävällä alueella. Alueen peruskuivatus on toteutettu salaojin, avo-ojin sekä pinnamuotoiluin. Turkistilalla ei ole käytössä räystäsvesien erillisjohtamisjärjestelyitä ja muuta vesienkäsittelymenetelmää. Järjestelmän hydrologinen mitoitus: F 0,03 km 2 (3 ha) Nq 0 l/s MHq 6 l/s Hq1/20 27 l/s (hetkellinen) Suunniteltu siirtopumppaus/kemikalointikapasiteetti 3 l/s perustuu mitoitukseltaan rankkasateen määritelmään 7 mm/h, jolloin järjestelmän valumaalueelta muodostuva vesimäärä on 210 m 3 /h huomioimatta imeytymistä tai haihduntaa. Alueen kokonaissadannaksi oletetaan 600 mm/vuodessa. Kemikaloitavien valumavesien kokonaismääräksi arvioidaan haihdunta sekä sulamisvesien ohijuoksutus huomioiden enintään noin m 3 vuodessa (25 % kokonaissadannasta). Tuotantoalueen peruskuivatusvedet kootaan vapaalla juoksulla turkistilakiinteistölle Käiköntarha 24:8 sijoitettuun saneerattavaan tasausaltaaseen. Allas varustetaan ylivuotoputkella poikkeuksellisten ylivaluntatilanteiden sekä pumppaamon laitehäiriöiden varalta. Altaan vedenpinnan tavoitekorkeus määritellään myöhemmin rakennustöiden yhteydessä. Tasausaltaan vedet johdetaan pumppukaivoon, josta vedet nostetaan kahteen yhdysputkella varustettuun selkeytysaltaaseen (170 m 2 /255 m 3 ja 140 m 2 /180 m 3 ). Siirtopumppauksen yhteydessä valumavesiin injektoidaan nestemäistä ferrisulfaattipohjaista fosforinsaostuskemikaalia (Kemira PIX- 105). Kemikaalin syöttömäärä sovitetaan valumavesien keskimääräisiin fosforipitoisuuksiin. Lähtötilanteessa tavoiteltava annostelumäärä on noin 150 g/m 3 (100 ml/m 3 ). Siirtopumppaus-kemikalointiyksikön toiminta automatisoidaan pinnankorkeustunnistimien avulla. Siirtopumppauskapasiteetti mitoitetaan vesimäärälle enintään 3 l/s. Tätä vastaava kemikaalin annostelumäärä on lähtötasolla 100 ml/m 3 0,3 ml/s. Selkeytysaltaiden läpivirtaus ja tyhjentyminen tapahtuvat vapaalla virtauksella altaiden välillä. Järjestelmän korkeustasoissa huomioidaan alueen peruskuivatuksen toiminta myös ylivaluntatilanteissa sekä siirtopumppaamon mahdollisten laitehäiriöiden yhteydessä. Selkeytysaltaisiin kerääntyvä fosforiliete poistetaan määräajoin ja loppusijoitetaan pellolle sekoitettuna yhdessä kompostoidun turkislannan kanssa. Altaiden tyhjennys ja huoltotoimenpiteet ajoitetaan kesäaikaan vallitseville alivirtaamakausille.

6 6 Turkistila-alue on aidattu. Hakemuksen mukainen toiminta sijoittuu nykyiselle aidatulle alueelle. Vuosittaisia hoitotoimenpiteitä, kuten lannan ja kuivikkeiden ajoa varten, aluetta ympäröi ja halkoo huoltokäytävät, jotka yhtyvät alueen muuhun tiestöön. Tilalla on tällä hetkellä käytössä kuppijuotto. Saneerauksen yhteydessä tilalla voidaan ottaa käyttöön vaiheittain myös ympärivuotinen juottojärjestelmä (lämpöjuotto) erityisesti minkkihallissa. Juottojärjestelmä pidetään hyvässä kunnossa ja niiden kunto tarkastetaan ruokinnan yhteydessä päivittäin. Vuodot ja muut toiminnassa havaitut puutteet korjataan välittömästi. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Pääasiallinen lanta-alustojen kuivikemateriaali minkeillä on kutterinlastu sekä olki (pesäkopeista). Ketuilla voidaan käyttää olkea ja turvetta saatavuuden mukaan. Yksikössä käytettävien kuivikkeiden laskennallinen kokonaiskäyttömäärä koko varjotalokapasiteetille on vähintään 468 m 3 vuodessa (irtotiheydessä). Tämän lisäksi kuivikkeita käytetään minkkihallissa laskennallisesti noin 40 m 3 vuodessa (vastaa 180 m laskennallista varjotalomäärää). Kuivikekerroksen paksuus on 15 cm. Lanta poistetaan ketuilta ja suomensupeilta tavallisesti 1 2 kertaa vuodessa. Pääasiallinen lannanpoistoajankohta on elo- syyskuun sekä olosuhteista riippuen myös lokakuun aikana. Minkeiltä poistetaan lanta keskimäärin neljä kertaa vuodessa lannanpoistoajankohtien jakautuessa melko tasaisesti sulan maan ajalle. Märissä olosuhteissa lannanpoisto voidaan poikkeuksellisesti ajoittaa myös jäätyneen maan aikaan. Lanta-alustoille jäävä kuivikekerros tasataan ja kuivikkeita lisätään välittömästi lannanpoiston jälkeen. Kuivikkeita voidaan levittää häkkirivien alle myös kasvatuskaudella virtsan imeyttämiseksi sekä kärpästen ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Lanta toimitetaan välivarastoinnin ja sen aikana tapahtuvan kompostoitumisen jälkeen lannoitteeksi peltoviljelykäyttöön. Tilalla on oma betonirakenteinen lantala, jonka tilavuus on 700 m 3. Lantalan reunojen korkeus on 150 cm. Lantalassa on kolme seinämää. Lantalan ajoluiskan korkeus on 50 cm. Lannanlevitykseen on käytettävissä yhteensä 80,64 hehtaaria peltoa, josta omaa peltoa on 16,43 hehtaaria, vuokrapeltoa 4,26 hehtaaria ja sopimuspeltoa 59,95 hehtaaria. Purkuperuskorjattavien varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotalokohtaisiin umpisäiliöihin, jonne kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi omaan peltoviljelyyn. Kulkuteiltä ja piha-alueita poistettava lumi sijoitetaan siten, että se ei pääse sulaessaan tarpeettomasti huuhtelemaan varjotalojen alustoja ja tällä tavoin aiheuttamaan ympäristökuormitusta. Sosiaalitilojen wc-vedet johdetaan umpikaivoon. Rehusiilojen ja sosiaalitilojen kaivot tyhjennetään tarvittaessa ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja aines toimitetaan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun hyväksyttyyn käsittelyyn.

7 Jätteet ja varastointi 7 Kasvatuskauden aikana tilalla kuolleet eläimet välivarastoidaan pakastamalla tilalla, jonka jälkeen ne toimitetaan käsiteltäväksi laitokseen, jolla on lupa niiden vastaanottamiseen. Kuolleiden eläinten määräksi on hakemuksessa arvioitu 500 kg vuodessa. Kuivaa nahoituspuru, jota syntyy 8,5 m³, poltetaan hakemuksen mukaan lämpölaitoksen kattilassa. Kettujen nahoitusjätettä eli ruhoja ja kaapimarasvaa, jota toiminnassa syntyy 47,6 tonnia vuodessa, välivarastoidaan lyhytaikaisesti tilalla ennen toimittamista rehukeräyksen koordinoimaan yhteiskeräilyyn. Minkkien nahoitus on ulkoistettu. Muovijäte (400 kg/vuosi) ja ongelmajätteet (100 kg/vuosi) kierrätetään ja sekajäte (500 kg/vuosi) loppusijoitetaan ja toimitetaan Vestian keräyspisteeseen. Metalliromu (1 000 kg/vuosi) käytetään uudelleen ja toimitetaan keräyspisteeseen. Turkistilan jätehuolto toteutetaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jätteet lajitellaan ja varastoidaan asianmukaisesti tarhalla ennen toimittamista keräilyyn. Samalla huolehditaan, että välivarastoinnista ei aiheudu roskaantumista tai muita ympäristöhaittoja. Ongelmajätteiden säilytyksessä noudatetaan erityistä huolellisuutta. Huoltorakennukset Tilan tukitoiminnot on keskitetty huoltorakennukseen, johon on sijoitettu sosiaalitilat sekä huolto- ja korjaamotilat. Lisäksi alueella on erillinen kylmävarasto tuotantotarvikkeille ja kalustolle (vanha tilarehustamokiinteistö). Tilarehustamo ei ole käytössä. Tilalla on pakastimet kasvatuskaudella itsestään kuolleiden eläinten välivarastointia varten. Polttonesteiden varastointi, veden ja rehun hankinta Tilan polttoainesäiliön tilavuus on litraa. Säiliö on varustettu lukituksella ja laponestolaitteella. Tilan huoltorakennuksessa säilytetään enintään 40 litraa muita öljytuotteita. Turkistilan käyttövesi hankitaan kunnallisesta vesijohtoverkosta. Tilalla ei valmisteta rehua. Tilalla käytettävän rehun toimittaa Kalajoen Jäähdyttämö Oy. Rehusiilojen alla on sisäkaatoinen umpikaivoon viemäröity betonilaatta. Rehusiilojen umpikaivon tyhjentää ulkopuolinen urakoitsija. Pesuvesien määräksi on hakemuksessa arvioitu 7 m 3 vuodessa. Liikennejärjestelyt Turkistila sijaitsee harvaan asutulla alueella Ainalintien varrella noin 2,5 kilometriä Pöntiön kylätaajamasta kaakkoon. Turkistilan nykyisellä tai muutettavalla toiminnalla ei ole vaikutuksia paikalliseen liikenteeseen tai liikennemääriin. Kärpästen, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta Kärpästen määrää vähennetään minkinlannan määrävälein tapahtuvalla poistamisella sekä kuivikkeiden käytöllä. Samalla vähennetään typen haihtumisesta ilmaan kohdistuvaa kuormitusta sekä hajuja.

8 8 Tuhoeläimiä kuten rottia ja hiiriä torjutaan rakennuksista tarkoitukseen soveltuvin myrkkysyötein. Lintuja torjutaan tarvittaessa erilaisten varjotaloväleihin sijoitettavien lentoesteiden (vinolangat, verkot) avulla. Toiminnan keskeytys ja lopettaminen Eläinsuojan toiminta-alue ja ympäristö Mikäli turkistilan toiminta keskeytetään tai lopetetaan, ilmoitetaan tästä viipymättä valvontaviranomaisille. Mikäli kyseessä on toiminnan keskeyttäminen määräajaksi, ilmoitetaan myös keskeytyksen kesto, mikäli se on arvioitavissa. Keskeytyksen aikana tarha-alueen hoidosta huolehditaan siten, että tarha ei aiheuta haittaa ympäristölleen tai muuta haittaa. Asutus ja maankäyttö Rahkolan Minkki Oy:n turkistila sijaitsee Kalajoen kaupungissa kuusi kilometriä itäkoilliseen Himangan kirkonkylältä. Toimintaa on harjoitettu alueella pitkään. Ympäristölupaa edeltävä sijoituspaikkalupa on vuodelta Turkistilan lähialueella (< 500 metriä) sijaitsee yksi asuinrakennus noin 420 metrin etäisyydellä tilalta kaakkoon. Lähialueella ei sijaitse vapaaajanasuntoja tai muita toiminnan harjoittamisen kannalta erityisesti huomioon otettavia häiriintyviä kohteita. Suojelukohteet ja pohjavesialueet sekä vesistöalue Tarha-alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä toiminnan vaikutusalueella ole suojelukohteita. Toiminta sijaitsee Kokemäenjoen Saaristomeren Selkämeren vesienhoitoalueen Pöntiönjoen keskiosan alueen (52.004) vesistöalueella. Arvio toiminnan eri vaikutuksista ympäristöön Rahkolan Minkki Oy:n toiminta laajenee hakemuksessa kuvatun toiminnan ja muutosten jälkeen vain vähän. Nykyisen ympäristöluvan mukainen eläinyksikkömäärä (YM ) on ey. Muutosten jälkeen vastaava kerroin on ey. Olemassa olevan turkistuotannon kehittäminen ja toiminnan muuttaminen nykyisen varjotalokentän sisällä ei vaikuta ympäröivään maankäyttöön tai maankäytön suunnitteluun. Hankkeen yhteydessä toteutettava korvaava rakentaminen (purkuperuskorjaukset) ja tekniset järjestelyt (muun muassa valumavesin kemikalointi) edustavat tämän hetken käsityksen mukaan alan parasta käyttökelpoista tekniikkaa.

9 9 Taulukko 1. Valumavesien analyysitulokset Päivämäärä Tuleva vesi Lähtevä vesi Kokonaistyppi (mg/l) Kokonaisfosfori (mg/l) BOD 7 (mg/l) Kokonaistyppi (mg/l) Kokonaisfosfori (mg/l) BOD 7 (mg/l) ,9 4, , Toiminta, tuotannon nykyinen ja suunniteltu laajuus sekä sijaintipaikka huomioiden hakija ei ole katsonut tarpeelliseksi toteuttaa hankkeesta tässä lisäselvityksessä esitettyä laajamittaisempaa ympäristövaikutusten arviointia. Ympäristökuormituksen vähentäminen Tila-alueen varjotalokenttä on heikosti vettä läpäisevää silttimoreenia. Salaojitusten lisäksi alueen peruskuivatus edellyttää varjotalovälien muotoilua vesien johtamiseksi varjotalojen väleistä reunaojiin. Peruskuivatustilaltaan heikoimmalla alueella olevat varjotalot puretaan ja alueelle rakennetaan tiivispohjainen kasvatushalli minkeille. Peruskuivatuksen tehostaminen vähentää sadevesien lanta-alustoja huuhtovaa vaikutusta. Kuivikkeiden käyttö vähentää maanvaraisilta varjotaloalustoilta maaperään kohdistuvaa kuormitusta. Tilalla on umpikaivoihin perustuva jätevesien esikäsittely sosiaalitilojen sekä rehusiilojen pesuvesille. Tilan valumavesille esitetään kemikalointiin perustuvaa käsittelyä lähtevien peruskuivatusvesien fosforipitoisuuden alentamiseksi. Purkuperuskorjattavat varjotalot varustetaan maa- ja metsätalousministeriön rakentamissäädösten mukaisilla vesitiivisalustoilla. Rakentamisen yhteydessä toteutetaan tarvittavat pinnanmuotoilut, alustojen korottaminen sekä tiivisalustan suotovesien viemäröintityöt. Tilan tuotannossa käytettävät häkit täyttävät voimassa olevat eläinsuojelumääräykset. Minkkien osalta otetaan kasvatushallissa käyttöön kiipeilyhäkkiratkaisu. Purkuperuskorjattavien varjotalojen tiivisalustavedet johdetaan varjotalokohtaisiin umpisäiliöihin jonne kertyvät nesteet toimitetaan lannoitteeksi omaan peltoviljelyyn.

10 10 Ilmaan kohdistuvia päästöjä voidaan rajoittaa kasvatuskauden aikaisella kuivikkeiden lisäyksellä. Samalla kuivikkeet sitovat lannan sisältämiä ravinteita. Lannan annetaan kompostoitua omassa tiivisalustaisessa lantalassa ennen toimittamista peltoviljelyyn. Arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä Hakemuksen mukaan Rahkolan Minkki Oy:n turkistilan toimintaa voidaan pitää tavanomaisena turkiseläinkasvatuksena. Yksikön tuottama lanta toimitetaan lannoitteeksi peltoviljelyyn. Minkkivarjotalojen alla käytetään olkea ja kutterinlastua virtsan sitomiseen. Kettutalojen alla mahdollisia kuivikkeita ovat olki sekä turve saatavuuden mukaan. Alueen valumavedet tullaan jatkossa käsittelemään kemikaloimalla ennen johtamista alapuoliseen vesistöön. Turkistila sijoittuu maa- ja metsätalousvaltaiselle haja-asutusalueelle. Etäisyydet lähimpiin asuinrakennuksiin ovat kaakossa noin 420 m, muissa ilmansuunnissa yli 500 metriä. Tilan välittömässä läheisyydessä ei sijaitse erityisiä häiriintyviä kohteita, erityisiä virkistyskäyttöalueita tai muuta häiriintyvää toimintaa. Toiminnan kehittämistä nykyisellä sijoituspaikalla voidaan siten pitää parhaan ympäristökäytännön (BEP) mukaisena. Toiminnan vaikutusten tarkkailu Valumavesien käsittelyjärjestelmiin tulevaa ja niistä lähtevää vettä tarkkaillaan vuosittain kaksi kertaa otettavin näyttein seuraavan tarkkailusuunnitelman mukaisesti: - Tulevan veden näytteenottopisteenä toimii tasausallas/ siirtopumppauskaivo. - Lähtevän veden näytteenottopisteenä toimii jälkimmäisen selkeytysaltaan purkuputki Näytteenoton yhteydessä vallitsevaa virtaamaa havainnoidaan siten, että siirtopumpun käydessä järjestelmän tulovirtaamana pidetään pumpun nimellistuottoa, kun vastaavasti lähtevän veden virtaama määritellään selkeytysaltaan purkuputken päässä vallitsevan näytteenottohetken virtaaman mukaisesti. Valumavesistä otetaan näytteet keväällä lumen sulamiseen liittyvän ylivaluntakauden päätyttyä sekä syys-lokakuussa. Näytteenoton suorittaa tähän perehtynyt henkilö tai ulkopuolinen palveluntarjoaja. Tarkkailtavat vedenlaatuparametrit: - Virtaama lähtevä vesi - ph - BHK 7ATU - Kokonaistyppi - Kokonaisfosfori Tarkkailun tulokset säilytetään ja liitetään osaksi turkistilan omavalvontakirjanpitoa. Tiedot järjestelmän toiminnasta toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain toimintaa koskevien muiden vuosiyhteenvetotietojen kanssa.

11 HAKEMUKSEN KÄSITTELY 11 Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty kopiolla toiminnalle myönnetystä ympäristöluvasta ja peltojen vuokrasopimuksella. Hakemuksesta tiedottaminen Hakemuksen vireilläolosta on tiedotettu kuuluttamalla Kalajoen kaupungin ja Pohjois-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla Hakemusasiakirjat ovat kuulutusaikana olleet saatavilla Kalajoen kaupungissa ja Pohjois-Suomen aluehallintovirastossa. Kuulutuksen julkaisemisesta on erikseen tiedotettu asianosaisille. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kalajoen kaupungilta, Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus). Lausunnot 1. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY-keskus pitää tärkeänä, että kaikkien peruskorjattavien varjotalojen lanta-alustat rakennetaan nestetiiviiksi ja varjotalojen rakenteet toteutetaan voimassa olevien maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisesti. Varjotalot, joiden räystäät eivät ulotu vähintään 30 cm:n etäisyydelle eläinhäkkien ulkopinnan tasosta, tulee varustaa räystäskouruin. Toiminta tarhalla on järjestettävä siten, että valuma- ja sulamisvedet eivät pääse kosketuksiin lanta-alustoilla olevan lannan kanssa. Varjotalojen alla kuivikemateriaalina tulee käyttää turvetta vähintään 15 cm paksuna kerroksena, jonka lisäksi voidaan käyttää myös olkea tai purua. Tarvittaessa kuivikkeita tulee lisätä myös lannanpoistojen välillä. Lantalasta valuvat sadevedet tulee koota umpikaivoon, josta vedet toimitetaan sopimusperusteisesti esimerkiksi peltolannoitukseen. Lantalan kaivosta ei saa johtaa vesiä laskuojaan tai tarhan valumavesien käsittelyaltaisiin. Peruskorjausten yhteydessä rakennettaville tiiviille alustoille kertyvät nesteet on kerättävä tiiviisiin säiliöihin, joiden yhteistilavuus vastaa 12 kuukauden aikana kertyvää nestemäärää. Säiliötilavuuden rakentamisessa ja mitoituksessa tulee huomioida tiiviiden alustojen lisääntyminen varjotalojen mahdollisten tulevien peruskunnostusten myötä. Toiminnanharjoittajalla tulee olla sopimus nesteen toimittamisesta peltolannoitteeksi tai asianmukaisen luvan omaavaan laitokseen. Jäljennökset toimitussopimuksista sekä tiedot niissä myöhemmin tapahtuvista muutoksista tulee toimittaa viipymättä ELY-keskukselle. Lainvoimaisessa ympäristöluvassa toiminnanharjoittaja on velvoitettu rakentamaan tarha-alueen valumavesien kemiallinen käsittelyjärjestelmä mennessä ja ryhtymään tarvittaessa toimenpiteisiin käsittelyn tehostamiseksi, mikäli lähtevän veden kokonaisfosforipitoisuus ylittää rajaarvoksi määritellyn 2 mg P/l. Määräaikaistarkastuksessa kemiallisen käsittelyn on todettu edelleen puuttuvan ja kehotettu luvanhaltijaa rakentamaan kemikalointijärjestelmä viipymättä. Hakemusasiakirjoissa tarhalta vesistöön lähtevän veden fosforipitoisuuden on esitetty vaihdelleen vuo-

12 12 sina välillä mg/l. Vuoden 2012 syyskuussa vastaava pitoisuus on ollut 43 mg P/l. Puutteet tarhan rakenteissa ja tarhaustoiminnassa ovat johtaneet ravinnepäästöihin, joiden vähentämistä vesistön läheisyys huomioon ottaen voidaan pitää välttämättömänä edellytyksenä toiminnan jatkamiselle. Käsittelyjärjestelmä ja sen käyttö tulee mitoittaa riittävän suurelle vesimäärälle. Hakemusasiakirjoihin liitetyssä asiaa koskevassa selostuksessa (Kaarle Kaistila ) vuosittain käsiteltävä vesimäärä on laskettu virheellisesti liian pieneksi. Tarha-alueella varastoitavat raaka-aineet, polttoaineet, kemikaalit, tuotteet ja jätteet tulee varastoida asianmukaisesti siten, ettei niiden käsittelystä ja varastoinnista aiheudu terveydellistä haittaa eikä pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumisen vaaraa tai muuta ympäristöhaittaa. Tilalle hankittava polttoainesäiliö tulee varustaa suoja-altaalla. Toiminnan jätehuollossa on noudatettava jätelain säädöksiä. Hakemusasiakirjoissa on esitetty, että nahoituspuru poltetaan lämpölaitoksen kattilassa. Mikäli kyseinen puru sisältää rasvaa, tulee puru toimittaa hyödynnettäväksi energiantuotantoon laitokselle, jonka ympäristölupa mahdollistaa ko. raaka-aineen polton tai muulle asianmukaisen vastaanotto- ja käsittelyluvan omaavalle laitokselle. Ympäristöluvassa määrättävään kirjanpitoon perustuva toimintaa koskeva yhteenvetoraportti tulee toimittaa vuosittain ELY-keskukselle. Muilta osin ELY-keskus katsoo, että turkistarhan toiminta voidaan järjestää hakemusasiakirjoissa esitetysti ja ympäristölupaan kirjattavien, toiminnan edellyttämien tavanomaisten lupamääräysten mukaisesti. 2. Kalajoen kaupunginhallitus Turkistarha sijoittuu Kalajoen Himangan kylälle Pöntiönjoen vartta kulkevan Ainalintien varteen noin kuuden kilometrin päähän Himangan kylältä koilliseen, 2,5 kilometriä Ainalin kylätaajamasta kaakkoon. Alueella on voimassa Keski-Pohjanmaan kokonaismaakuntakaava ja siinä yhdistelmäkartta vaihemaakuntakaavoista ensimmäinen (ympäristöministeriön vahvistama) ja toinen (ympäristöministeriön vahvistama). Kaavassa ei ole merkintöjä alueelle. Alueella ei ole voimassa yleis- eikä asemakaavaa. Lähin asuinrakennus sijaitsee 450 metrin päässä hankealueesta, seuraavat noin 500 metrin päässä. Turkistarha sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä kaivosvaltausalueesta. Mahdollisen kaivoksen toteutuessa siitä aiheutuva melu ei tule kantautumaan häiritsevän voimakkaana turkistarhan alueelle. Tarhan laajentumisen suurimmat vaikutukset ovat haju sekä vesistön pilaantumisen vaara. Valumavesien käsittely on tarkoitus toteuttaa kemikaloimalla. Alin rakentamiskorkeus sekä Pöntiönjoen virkistysarvot on otettava huomioon ympäristölupaa sekä minkkien kasvatushallin rakennuslupaa myönnettäessä. Maankäytöllisesti Kalajoen kaupungilla ei ole huomautettavaa ympäristölupahakemukseen. 3. Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Kalajoen kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen ei näe huomautettavaa ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan.

13 Muistutukset ja mielipiteet 13 Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan vastine Hakija ei ole antanut vastinetta määräaikaan mennessä. A L U E H A L L I N T O V I R A S T O N R A T K A I S U Ympäristöluparatkaisu Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Rahkolan Minkki Oy:n turkistarhan toiminnalle Kalajoen kaupungin Himangan kylään tiloille Latokangas Rn:o ja Käiköntarha Rn:o hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti siten kuin lupamääräyksistä ilmenee. Lupamääräykset Varjotalot 1. Varjotalot ja minkkihalli on sijoitettava hakemuksessa esitetyn asemapiirroksen ( ) mukaisesti. 2. Varjotaloihin ja minkkihalliin saa sijoittaa enintään 580 siitosnaaraskettua tai -suomensupia pentuineen ja siitosnaarasminkkiä pentuineen. Kettujen kokonaiseläinmäärä varjotaloissa saa olla enintään kettua ja minkkien kokonaiseläinmäärä varjotaloissa ja minkkihallissa saa olla enintään Varjotalojen yhteispituus saa olla enintään metriä. Minkkihallin pinta-ala saa olla enintään m 2. Mikäli kettujen tai minkkien pentutulos ylittää enimmäiseläinpaikkamäärän, tulee osa pennuista myydä tai toimittaa kasvatettavaksi tarhalle, jolla on ympäristölupa niiden vastaanottamiseen. Toiminnassa tulee lisäksi huomioida valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta (1084/2011). 3. Varjotalojen lanta-alustojen tulee olla korotettuna vähintään 30 cm ympäröivää maanpintaa korkeammalle ja korotuksia tulee ylläpitää lantaalustojen hyvällä hoidolla. Lanta-alustoja ei saa korottaa kaivamalla maata pois varjotalojen väleistä. Varjotalojen räystäät tulee ulottua vähintään 30 cm häkin ulkoreunasta tai vaihtoehtoisesti varjotaloissa tulee olla räystäskourut. Mikäli varjotaloihin asennetaan räystäskourut, tulee niihin asentaa alas syöksytorvet ja umpiputket, joissa puhtaat sadevedet voidaan johtaa turkistarha-alueen ulkopuolelle. Peruskorjattavat varjotalot ja minkkihalli tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Peruskorjattavat varjotalot tulee varustaa vesitiiviillä lanta-alustoilla. Peruskorjattavien varjotalojen alle on asennettava vähintään 0,5 mm:n vahvuinen HDPEkalvo tai muu vastaava hyväksytty materiaali maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti sekä salaojaputkisto. Minkkihallin pohjarakenteet ja muut lannan tai virtsan käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa vesitiiviistä materiaalista. Lanta-alustoille kertyvät

14 14 nesteet tulee johtaa minkkihallista riittävän kokoiseen vesitiiviiseen umpisäiliöön. Rakennettavaa minkkihallia ei saa sijoittaa tulva-alueelle. Kalvo tulee asentaa koko häkkipohjan pinta-alalle, kuitenkin siten, että kattovedet eivät pääse huuhtelemaan lanta-alustaa. Tiivispohjaisten varjotalojen alta kerättävä virtsa ja suotovedet tulee johtaa varjotalojen päihin asennettaviin riittävän kokoisiin vesitiiviisiin umpisäiliöihin. Umpisäiliöt tulee olla rakennettu ennen varjotalojen käyttöönottoa. Säiliöt tulee tyhjentää riittävän usein ylivalumien estämiseksi. Rakennettava minkkihalli on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä. Varjotalot on varustettava ympärivuotisella nippajuottojärjestelmällä viimeistään kunnostusten yhteydessä. Juomalaitteiston kuntoa on tarkkailtava päivittäin ja havaitut vuodot on korjattava välittömästi. Suunnitelma vanhojen varjotalojen peruskorjaamisesta aikatauluineen tulee toimittaa ELY-keskukseen hyväksyttäväksi vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta. Lannan, virtsan ja jätevesien varastointi ja käsittely 4. Kettujen lanta tulee poistaa alustoilta vähintään kerran vuodessa ja minkeiltä vähintään kolme kertaa vuodessa. Lannanpoisto on tehtävä ajankohtana, jolloin varjotalojen välit ovat kuivia ja kantavia. Lanta tulee poistaa huolellisesti ja siten, että sitä ei varise maahan tai ympäristöön. Kuivikkeena tulee käyttää ensisijaisesti turvetta siten, että turvetta lisätään lantaalustoille aina lannanpoiston jälkeen vähintään 15 cm, minkä lisäksi kuivikkeena voidaan käyttää myös silputtua olkea tai purua. Niiden varjotalojen alla, joiden alustoja ei ole rakennettu nestetiiviiksi, on kuivikkeena käytettävä turvetta. Kuivikkeita on lisättävä tarvittaessa myös lannanpoistojen välillä. 5. Lanta on varastoitava lanta-alustoilta poiston jälkeen tiiviissä lantalassa. Lantalan varastotilavuuden on oltava vähintään 715 m 3. Lantalan ulkopuolella on oltava tiivispohjainen kuormauslaatta. Lanta on hyödynnettävä peltolannoitteena. Lantalasta valuvat sadevedet on kerättävä umpisäiliöön, josta ne on toimitettava sopimusperusteisesti esimerkiksi peltolannoitukseen. Vesiä ei saa johtaa laskuojaan tai valumavesien käsittelyaltaisiin. Tilalla on oltava jatkuvasti käytettävissä lannan levitykseen luvan mukaisella eläinmäärällä vähintään 67 hehtaaria peltoa tai lannanluovutussopimuksia. Vesitiiviiltä lanta-alustoilta kerätty virtsa on hyödynnettävä ensisijaisesti lannoitteena pellolla. Levityksessä tulee huomioida maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä virtsan typpi- ja fosforipitoisuus. Mikäli lannan ja virtsan käsittelyssä tapahtuu muutoksia, on niistä ilmoitettava viipymättä ELY-keskukselle. Lantaa ja virtsaa voidaan tämän lisäksi toimittaa myös käsiteltäväksi ympäristöluvan omaavalle vastaanottajalle, jos ennen lannan ja virtsan luovutusta esitetään ELY-keskukselle luovutussopimus. 6. Lannan ja virtsan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä jäljempänä muuta vaadita. 7. Lannan ja virtsan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, ettei virtsaa tai lantaa pääse ympäristöön, kuljetusteille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu

15 15 kohtuutonta haittaa tien varrella asuville asukkaille ja muille tien käyttäjille. Mikäli kuljetusteille pääsee valumaan virtsaa tai lantaa, tulee likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lannan ja virtsan levitys tulee hoitaa siten, ettei naapureille ja lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa. Muualle kuin kasvustoon levitetty lanta tulee mullata mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluessa levityksestä. 8. Lantaa ei saa levittää routaiseen, lumipeitteiseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö on kielletty kymmentä metriä lähempänä vesistöä. Valtaojien varsilla suojavyöhykkeen tulee olla vähintään metrin levyinen. Suojavyöhykealueita ei lasketa edellä mainittuun levitysalaan mukaan. Lannan pintalevitys on kielletty pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Ravinteiden ja lannoitteen huuhtoutumisen estämiseksi tulee viljellä ensisijaisesti peltoja, joilla ei ole tulvan uhkaa. Viljeltäessä tulvanalaisia peltoja tulee tulvan mahdollisuus ottaa huomioon. Lanta tulee levittää pelloille vasta tulvan jälkeen. Peltoja ei tule kyntää syksyllä vaan vasta keväällä tulvan jälkeen. Toiminnanharjoittajan tulee huolehtia siitä, että lannan vastaanottajat ja lannan kuljetuksesta vastaavat tahot ovat tietoisia tämän päätöksen lannan käsittelyä ja levittämistä koskevista määräyksistä. Luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää virtsaa, jätevesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta, ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, ettei siitä aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle. Kuivalannan levitys on sallittu pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan välittömästi levityksen jälkeen. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 30 metriä leveä, lietteellä, lannalla ja virtsalla käsittelemätön vyöhyke. 9. Sosiaalitilojen wc-vedet tulee johtaa yleiseen jätevesiviemäriin tai umpisäiliöön ja toimitettava jätevedenpuhdistamolle tai jätevedet on käsiteltävä siten, että ympäristöön johtuvaa kuormitusta on vähennettävä orgaanisen aineksen (BHK7) osalta vähintään 80 %, kokonaisfosforin osalta vähintään 70 % ja kokonaistypen osalta vähintään 30 %. Valumavesien käsittely 10. Ulkopuolisten valumavesien pääsy tarha-alueelle on estettävä ympärysojituksella. Ympärysojien toimivuudesta tulee huolehtia ja ne on tarkistettava säännöllisesti ja puhdistettava tarvittaessa. Salaojituksen kuntoa on tarkkailtava ja mahdolliset tukkeumat on korjattava välittömästi. Tarha-alueella muodostuvat valumavedet on johdettava käsittelyjärjestelmään erillisellä kokoojaojalla. Kokoojaoja on rakennettava niin, että räys-

16 16 täskouruilla kerätyt kattovedet eivät pääse sekoittumaan käsiteltäväksi johdettavaan veteen. Turkistarha-alueen ulkopuolelle johdettavan jäteveden biologisen hapenkulutuksen BHK 7ATU, arvo saa olla enintään 50 mg O 2 /l ja sen tavoitearvo on 20 mg O 2 /l. Fosforipitoisuus saa olla enintään 2,0 mg kok P/l. Mikäli valumavesien käsittelyn raja-arvoja ei saavuteta, luvan saajan on välittömästi ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi ja esitettävä valumavesien käsittelyn tehostamista koskeva suunnitelma toteutusaikatauluineen ELY-keskukselle viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun veden käsittelyn raja-arvojen ylitys on todettu. Valumavesien käsittelyjärjestelmän altaiden tulee olla tiiviitä ja ne tulee varustaa tiiviillä materiaalilla. Tiivis materiaali on esimerkiksi vähintään 0,5 mm:n paksuinen HDPE-kalvo tai muu vastaava tiivistysmateriaali. Valumavesien käsittelyjärjestelmä on mitoitettava riittävän suurelle vesimäärälle. Toiminnanharjoittajan on esitettävä suunnitelma vesienkäsittelyjärjestelmän mitoituksesta viivytyksettä ELY-keskukselle. Vesienkäsittelyjärjestelmän pumppu- ja kemikalointiyksikkö on pidettävä jatkuvasti toimintakuntoisena. Fosforin saostuskemikaali tulee annostella virtaamaohjatusti. Saostuskemikaalin annostelussa tulee ottaa huomioon valumavesien ravinnepitoisuus. Vesienkäsittelyrakenteet ja ojat on pidettävä jatkuvasti toimintakunnossa ja niiden toimivuus on tarkastettava säännöllisesti. Vesienkäsittelyjärjestelmän altaat on puhdistettava ainakin kerran vuodessa ja aina muulloin tarpeen vaatiessa. Poistettu liete on varastoitava lantalassa tai toimitettava suoraan laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Toiminta tulee järjestää siten, että tarha-alueella muodostuu mahdollisimman vähän pilaantuneita vesiä. Rehun varastointi 11. Rehun varastoinnista ja käytöstä ei saa aiheuttaa epäsiisteyttä tai terveyshaittaa. Rehu tulee varastoida tarkoitukseen soveltuvissa tiivisrakenteisissa umpisiiloissa tai -säiliöissä, jotka tulee tarvittaessa puhdistaa ja desinfioida. Ruokintalaitteiden ja rehusiilojen pesuvedet tulee johtaa tiiviisiin umpisäiliöihin. Säiliöt on tyhjennettävä säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa ja jätevedet on toimitettava laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Tyhjennyksen yhteydessä säiliöiden kunto on tarkistettava ja havaitut vuodot on korjattava viivytyksettä. Jätehuolto ja varastointi 12. Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Toiminnassa syntyvien jätteiden ja kemikaalien varastointi on järjestettävä siten, ettei varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Kemikaalit ja vaaralliset jätteet on säilytettävä tarkoitukseen soveltuvassa varastopaikassa ehjissä, suljetuissa ja merkityissä astioissa tiiviillä alustalla, jossa on reunallinen suojarakenne.

17 Polttoainesäiliön tulee olla tyyppihyväksytty polttoaineen varastointiin. Polttonestesäiliön alustan sekä tankkauspaikan alustan tulee olla tiiviitä. Polttoainesäiliö tulee sijoittaa katokselliseen suoja-altaaseen sekä varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella. Suoja-allasta ja katosta ei tarvita, mikäli säiliö on vuodonilmaisulla varustettu kaksivaippainen säiliö. Säiliön sijoittelussa on huomioitava riittävä suojaetäisyys vesistöihin ja ojiin. Tankkauspaikan läheisyydessä on oltava imeytysainetta polttoainevuotojen varalle. Tankkauspaikka on tehtävä määräyksen mukaiseksi vuoden 2014 lokakuun loppuun mennessä. 14. Jätehuolto on hoidettava Kalajoen kaupungin alueella voimassa olevien jätehuoltomääräysten mukaisesti. Vaaralliset jätteet, kuten esimerkiksi loisteputket, akut, jäteöljyt, öljynsuodattimet ja käyttökelvottomat torjuntaaineet, on toimitettava vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet, kuten esimerkiksi muovi, paperi, pahvi, metalli, lasi on kerättävä erilleen ja toimitettava ensisijaisesti hyötykäyttöön. Jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi tai käsiteltäväksi toimijalle, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Jätteitä ei saa polttaa omatoimisesti. 15. Nahoitusjätteet, kuten ruhot, rasvat ja nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet on viipymättä toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jolla on ympäristölupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Eläinjätettä ei saa haudata. Nahoittamossa syntyvät pesuvedet on kerättävä umpisäiliöihin ja toimitettava käsiteltäväksi jätevedenpuhdistamolle. Ruhot tulee varastoida vesitiiviistä materiaalista rakennetussa reunallisessa varastossa. Sadeveden pääsy ruhoalustaan tulee estää. Ruhoja tai muita nahoitusjätteitä ei saa varastoida turkistarhalla pidempiaikaisesti. Nahoitetut ruhot tulee toimittaa turkistarhalta vähintään kerran viikossa ja lämpiminä aikoina vähintään kaksi kertaa viikossa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseisiä jätteitä. Kaikki ruhot tulee toimittaa käsiteltäväksi viimeistään helmikuun loppuun mennessä. Ruhoalusta tulee pitää puhtaana. Nahoituskauden jälkeen ruhoalusta tulee puhdistaa perusteellisesti. Nahoituskauden ulkopuolella kuolleet eläimet tulee varastoida asianmukaisissa jäähdyttävässä kylmäsäilytystilassa. Mikäli ruhojen tai muun eläinjätteen varastointiaika pakkasjaksolla on yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli vuorokausi, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Kaavintarasva tulee varastoida tiiviissä reunallisessa varastossa tai tiiviissä säiliössä siten, että sadeveden pääsy varastoon on estetty. Kaavintarasva ja rasvainen kaavintapuru on toimitettava laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen vastaanotto ja käsittely. Rasvaa sisältävää purua ei saa polttaa omatoimisesti. Tarkkailu, kirjanpito ja raportointi 16. Turkistarhan päästöjä tulee tarkkailla. Tarkkailu on toteutettava siten, että päästöistä saadaan luotettava tieto. Valumavesien käsittelyjärjestelmiin tulevaa ja niistä lähtevää vettä on tarkkailtava kaksi kertaa vuodessa otettavin näyttein.

18 - Tulevan veden näytteenottopisteenä toimii tasausallas /siirtopumppauskaivo. - Lähtevän veden näytteenottopisteenä toimii jälkimmäisen selkeytysaltaan purkuputki. Näytteenoton yhteydessä on määritettävä virtaama purkupisteen kohdalla. Valumavesistä on otettava näytteet keväällä lumen sulamiseen liittyvän ylivaluntakauden päätyttyä sekä syys lokakuussa. Tarkkailtavat vedenlaatuparametrit: - Virtaama lähtevä vesi - ph - BHK 7ATU - kiintoaine - kokonaistyppi - nitriitti- ja nitraattityppi (NO 2+3 N) - ammoniumtyppi (NH 4 -N) - kokonaisfosfori Tarkkailun tulokset säilytetään ja liitetään osaksi turkistilan omavalvontakirjanpitoa. Tiedot järjestelmän toiminnasta toimitetaan valvontaviranomaiselle vuosittain toimintaa koskevien vuosiyhteenvetotietojen yhteydessä. Näytteenottajalla tulee olla riippumattoman sertifiointielimen varmistama tai ELY-keskuksen hyväksymä pätevyys näytteenottoon. Häiriö- ja poikkeuksellisten tilanteiden aikaiset näytteet voi ottaa laitoksen ympäristönsuojelusta vastaava tai muu luvan haltijan määräämä henkilö. Näytteenotossa ja näytteiden analysoinnissa tulee käyttää vahvistettuja standardeja ja näytteet on analysoitava julkisen valvonnan alaisessa vesitutkimuslaboratoriossa. Tuloksista laadittavissa yhteenvedoissa on esitettävä tarkkailussa esiintyneet epävarmuustekijät sekä analyyseissä ja tulosten laskennassa käytetyt menetelmät. Päivitetty tarkkailuohjelma tulee toimittaa ELY-keskukselle mennessä. Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ELY-keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta tai tarkkailun kattavuutta. 17. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa turkistarhan toiminnasta. Vuosiyhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa vuosittain helmikuun loppuun mennessä ELY-keskukselle. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - turkistarhan siitoseläinmäärät lajeittain ja kokonaiseläinmäärä - lanta- ja virtsamäärä (m 3 /vuosi), lannan poistoajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - käytettyjen kuivikkeiden lajit ja määrät - uudet tai muuttuneet lannan ja virtsan vastaanottosopimukset - umpisäiliönesteiden ja jätevesisäiliöiden tyhjennysmäärät (m 3 /vuosi) ja tyhjennyskerrat, ajankohdat ja toimituspaikat/vastaanottajat - turkiseläinruhojen (kpl/vuosi), rasvan ja rasvaisen kaavintapurun määrät (t/vuosi) ja toimituspaikat/vastaanottajat 18

19 - lanta- ja virtsa-analyysien tulokset - tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista sekä niistä aiheutuneet vaikutukset ja toimenpiteet - itsestään kuolleiden eläinten määrät ja toimituspaikat - toiminnassa muodostuvat jätteet, määrät ja toimituspaikat - vesienkäsittelyjärjestelmän altaiden tyhjennysajankohdat - tarhan toiminnassa (eläinten juotto ja puhtaanapito) käytetty vesimäärä - vedenlaadun tarkkailutulokset 19 Muut määräykset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen. Vuosiraportti tulisi ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä Itella TYVI-järjestelmää ( tai vastaavaa järjestelmää. 18. Ympäristönsuojelutoimia on ylläpidettävä ja edistettävä niin, ettei toiminnasta aiheutuva melu, päästöt ilmaan, maaperään, vesiin, viemäriin tai muu syy aiheuta joko vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Toiminnasta ei saa aiheutua ympäristön roskaantumista, maisemahaittaa eikä yleistä viihtyisyyden alenemista. Turkistarha-alue tulee olla aidattu ja varjotalot tulee rakentaa siten, etteivät eläimet pääse pois tarha-alueelta. Tuhoeläimiä tulee tarvittaessa torjua, mutta kuitenkin siten, ettei torjunta aiheuta haittaa ympäristölle tai muille alueen eläimille tai linnuille. Lintujen viihtymistä alueella tulee ehkäistä riittävällä turkistarha-alueen siisteydellä ja puhtaudella sekä rehun asiallisella varastoinnilla ja jakelulla. 19. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhka aiheutua määrältään tai laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, vesistöön tai maaperään, on välittömästi ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen estämiseksi, päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Kyseisistä tilanteista on ilmoitettava välittömästi kunnalliselle ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle. 20. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. 21. Minkkihallin ja kunnostettujen varjotalojen valmistumisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kuukausi ennen käyttöönottoa. Tuotannon lisäämisestä ja muuttamisesta on ilmoitettava Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukselle viimeistään kaksi kuukautta ennen toimenpiteisiin ryhtymistä. Suunnitelma toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimenpiteistä on toimitettava ELY-keskukseen viimeistään kaksi kuukautta ennen toiminnan lopettamista. ELY-keskus voi tarvittaessa antaa toiminnan lopettamiseen liittyviä tarkentavia määräyksiä.

20 RATKAISUN PERUSTELUT 20 Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristöluvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta annettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista tai vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Kyseessä on olemassa olevan turkistilan toiminnan laajentaminen. Etäisyys turkistarhalta lähimpään naapurin asuinrakennukseen on noin 420 metriä. Ehdotuksessa turkistarhauksen ympäristönsuojeluohjeeksi ( ) on esitetty, että suositeltava vähimmäisetäisyys suuresta turkistarhasta väestökeskuksen ulkopuolella olevaan asuntoon on vähintään 400 metriä. Toiminta ei sijoitu kaavamääräysten vastaisesti. Aluehallintovirasto katsoo, että turkistarhan toiminta hakemuksessa esitetyllä paikalla haetussa laajuudessa annettuja lupamääräyksiä noudattaen täyttää luvan myöntämisen edellytykset. Toiminnalle vuonna 2004 myönnetyn ympäristöluvan lupamääräyksen 13 mukaan turkistarhalle olisi pitänyt rakentaa kemiallinen vesienkäsittelyjärjestelmä vuoden 2005 syyskuun loppuun mennessä. Vesienkäsittelyjärjestelmää ei ole kuitenkaan vielä hakemuksen vireille tullessa ollut rakennettu. Tarhalta lähtevän veden laatu on ylittänyt raja-arvoksi määritellyn fosforipitoisuuden selvästi usean toimintavuoden ajan, mikä on johtanut ravinnepäästöihin läheiseen Pöntiönjokeen. Kaikki tarhalla olevat varjotalot ovat maavaraisia. Tarha-alueelta johdettavat valumavedet on määrätty käsiteltäviksi ennen niiden johtamista Pöntiönjokeen. Johdettavan veden kokonaisfosforipitoisuudelle ja biologiselle hapenkulutukselle on määrätty raja-arvot. Jos käsittelyllä ei päästä rajaarvoihin, on käsittelyä tehostettava. Peruskorjattavat varjotalot ja uusi minkkihalli tulee rakentaa maa- ja metsätalousministeriön rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti tiivisalustaisina. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmassa on todettu, että Pöntiönjoen ongelmana on rehevyys ja happamuus. Toimenpideohjelman mukaan hyvä ekologinen tavoitetila saavutetaan Pöntiönjoessa lisätoimenpiteillä vuoteen 2021 mennessä. Ympäristöluvassa on määrätty laitoksen vesienkäsittelyn tehostamisesta. Turkistarhan aiheuttama kuormitus Pöntiönjokeen vähenee tulevalla lupakaudella, kun vesienkäsittelyä tehostetaan eikä turkistarhan toiminta tarkistettujen lupamääräysten mukaisesti vaikeuta vesienhoitosuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Lupapäätöksessä on annettu määräykset myös toiminnan tarkkailusta sekä päästöjen, jätteiden ja jätehuollon raportoinnista. Päätöksessä on annettu lannanlevitystä koskevat määräykset lannan asianmukaisen käsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräyksessä 20 on edellytetty, että toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialaansa liittyvän ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon.